Miten saada mies tajuamaan, etten ole tyytyväinen suhteeseemme

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:00"]

Ja minusta nuo ap:n ylempänä listaamat syyt eivät ole mitenkään vähäpätöisiä. Tai ehkä ovatkin, mutta pienistä asioista se suuri kokonaisuus muodostuu. Pienistä asioista tulee sellainen olo, että toinen arvostaa ja "näkee sinut". Ne ovat pieniä asioita - niin helppo toteuttaa. Mitä kertoo se että toinen ei koskaan viitsi tehdä edes niitä pieniä asioita, vaikka toinen olisi erikseen kertonut että sellaiset pienet huomionosoitukset merkitsisivät PALJON? Ymmärtäisitte valittajat ehkä sitten jos itse olisitte suhteessa jossa toinen ei kirjaimellisesti koskaan viitsi tehdä yhtään mitään ylimääräistä eteesi. Ei siinä kovin häävi olo tule!

t. 46

[/quote]

Ihminen joka vaatii että hänelle pitää ostaa lahjoja jotta hän tulee onnelliseksi on sairas päästään.

Vain ja ainoastaan se toinen ihminen pitäisi riittä. Vaikka teillä ei olisi kuin hökkeli keskellä metsää.

Lue mitä ihmiset jotka on olleet puoli vuosisataa yhdessä tekee. Ei ne ostele lahjoja ja vie juhliin. Heillä se onni tulee toisistaan. Elämä muuttuu. Työt muuttuu (välillä työskennellään jopa eri paikakunnalla), harrastukset ja elämäntapa muuttuu, ihmiset sairastuu, ihmiset muuttuu.

Nämä on päivänselviä asioita. Mitä jos miehesi sairastuisi? Jos joutuisit seuraavat 5 vuotta tekemään hänen puolestaan kaikki, teillä ei olisi seksiä ja menettäisitte paljon rahaa? Hyväksyisit sen ja huolehtisit miehestäsi? Luopuisit omista harrastuksistasi ja menoistasi, tekisit työtä ja huolehtisit miehestäsi sekä mahdollisista lapsistanne?

Jos et tätä tekisi niin miksi edes seurustelet?

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:00"]

Ja minusta nuo ap:n ylempänä listaamat syyt eivät ole mitenkään vähäpätöisiä. Tai ehkä ovatkin, mutta pienistä asioista se suuri kokonaisuus muodostuu. Pienistä asioista tulee sellainen olo, että toinen arvostaa ja "näkee sinut". Ne ovat pieniä asioita - niin helppo toteuttaa. Mitä kertoo se että toinen ei koskaan viitsi tehdä edes niitä pieniä asioita, vaikka toinen olisi erikseen kertonut että sellaiset pienet huomionosoitukset merkitsisivät PALJON? Ymmärtäisitte valittajat ehkä sitten jos itse olisitte suhteessa jossa toinen ei kirjaimellisesti koskaan viitsi tehdä yhtään mitään ylimääräistä eteesi. Ei siinä kovin häävi olo tule!

t. 46

[/quote]

Ihminen joka vaatii että hänelle pitää ostaa lahjoja jotta hän tulee onnelliseksi on sairas päästään.

Vain ja ainoastaan se toinen ihminen pitäisi riittä. Vaikka teillä ei olisi kuin hökkeli keskellä metsää.

Lue mitä ihmiset jotka on olleet puoli vuosisataa yhdessä tekee. Ei ne ostele lahjoja ja vie juhliin. Heillä se onni tulee toisistaan. Elämä muuttuu. Työt muuttuu (välillä työskennellään jopa eri paikakunnalla), harrastukset ja elämäntapa muuttuu, ihmiset sairastuu, ihmiset muuttuu.

Nämä on päivänselviä asioita. Mitä jos miehesi sairastuisi? Jos joutuisit seuraavat 5 vuotta tekemään hänen puolestaan kaikki, teillä ei olisi seksiä ja menettäisitte paljon rahaa? Hyväksyisit sen ja huolehtisit miehestäsi? Luopuisit omista harrastuksistasi ja menoistasi, tekisit työtä ja huolehtisit miehestäsi sekä mahdollisista lapsistanne?

Jos et tätä tekisi niin miksi edes seurustelet?

[/quote]

Aivan eri asia. Jos mies sairastuisi, niin hän ei voisi sille mitään. Mutta miksi ei voi korjata sellaisia asioita, joita voi? Siksi koska ei kiinnosta.

AP, itselläni parisuhteessa menossa juuri samanlainen tilanne. Olemme huonoja puhumaan molemmat ja siksi oikein painottaneet toisillemme, että pitää puhua siitä miltä tuntuu. Olen opetellut avautumaan mieltä painavista asioista, mutta mikään ei ole muuttunut ja tilanne silti ajautunut siihen, että en ole enää aikoihin tuntenut itseäni onnelliseksi. Nyt kriisin keskellä mies on myöntänyt, että hän tiedostaa ongelmamme, mutta ei ole pitänyt niitä niin isoina asioina kuin minä. Ei ole, vaikka olen yrittänyt olla avoin ja mielestäni puhunut täysin suoraan! Turhauttaa suuresti ja nyt tuntuu, että en jaksa enää yrittää korjata asioita. Tämä nimittäin ei ole ensimmäinen kerta, kun nämä samat asiat kärjistyvät.

Ilta-lehdestä tmv. luin että pitäisi kysyä itseltään kuinka onnellinen on suhteessa verrattuna siihen kuinka onnellinen olisi jos ei olisi suhteessa. Itse olen alkanut tuntea, että olisin onnellisempi ilman suhdetta.

Täydellistä parisuhdetta tai miestä ei ole olemassa. On vain ihmisiä joiden kanssa tulee toimeen paremmin tai huonommin. Olen itse sitä mieltä, että suhteen kuin suhteen saa toimimaan, jos molemmat sitä haluavat ja siihen sitoutuvat. Mies on tyytyväinen tähän tilanteeseen eikä ole nähnyt tarvetta muuttaa asioita. Minäkin olen yrittänyt tyytyä vähempään, mutta selvästikään se ei riitä, kun voin itse huonosti.

Ymmärrän tilanteesi. Saat täälläkin kommentteja puolesta ja vastaan. Samanlaisia olen itsekin saanut kun olen lähimmilleni tästä puhunut. Ei saisi luovuttaa helpolla, mutta kauanko tarvitsee hakata päätä seinään... Loppupeleissä vain sinä olet vastuussa onnestasi. Mieti tarkkaan mitä haluat tehdä. Sitä minäkin yritän nyt selvittää. Teet niin tai näin, ratkaisu tulee vaatimaan työtä. Voimia sinulle kohtalontoveri.

Kyllä minusta useiden vuosienkin jälkeen voi odottaa romantiikkaa ja mukavaa yhdessäoloa parisuhteeltaan. Jos parisuhde on kuivunut kokonaan kasaan ja  koostuu vain arjen pyörittämisestä ilman mitään särmää, niin ei se kummoinen suhde ole. Kyllä minusta ihminen voi vaatia kumppaniltaan ja elämältään hieman enemmän. Kukkiakin voi viedä puolisolleen vuosien jälkeen ja niitäkin miehiä on olemassa "jotka jaksavat kantaa vuosia kukkia naiselle". Sellaiset toimimattomat parisuhteet, jossa ollaan vain välinpitämättömiä puolisosta ovat ikävä kyllä yleisiä.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:07"]

Jep, sanotaan aina että ei ne sanat, vaan ne teot. Mutta entä jos niitä tekoja ei ole ollenkaan? -ap

[/quote]

Miksi niitä ei ole ollenkaan vai tarkoitatko että niitä on yksipuolisesti?

Kysy puolisolta miksi niitä tekoja ei ole.

[/quote]

Siis puolison mielestä tekoja on... Hän valmistaa perheelle ruokaa kerran viikossa, hoitaa puutarhaa ja vaihtaa yhteiseen autoon renkaat ja huoltaa sen. Itse ostelen kyllä enemmän kaikkea, aina jos näen jotain kivaa tai sellaista mitä toinen tarvii, leivon varta vasten miestä varten jotain mistä tiedän hänen tykkäävän, ostan uusia alusvaatteita miehen iloksi jne. Pieniä juttuja, mutta kuitenkin mielestäni sellaisia, mistä toinen tietää että olen ajatellut häntä. Annan hänelle myös omaa aikaa, jolloin hän voi tehdä itselleen tärkeitä juttuja -ihan pyytämättäkin. Eli kyllä minusta tuntuu siltä, että teot ovat melko yksipuolisia. -ap

Osoitatko sinä huomiota ja hellyyttä miiehellesi esim. antamalla lahjoja, hieromalla hänen jumittuneita hartioitaan, hotamalla hänen jalkapohjiaan jne. ? Kyllä se hellimättömyys on yleensä molemminpuolista. Kumppanista täytyy pitää huolta alusta asti tai jos ei näin ole niin sitten aloittaa mahdollisimman pian.

12

Täällä taas jotkut lassukat vääntää asioita niin, ettei mikään ole miehen vika.

Ap: Eroon ei tarvita syytä! Syyllisten etsiminen lopetettiin jo kolmekymmentä vuotta sitten. Pelkkä tyytymättömyys on aivan tarpeeksi. Tottahan sitä lasten takia kannattaa yrittää niitä solmuja avata, mutta tosiasia on, että yksin ei parisuhdetta saa toimimaan.

Aiemmat kommentit prinsessa-asenteesta on just sitä perisuomalaista sontaa, että kärsimys aateloi. Hei HALOO, nykyään ei kenenkään tarvitse tyytyä siihen, että "ei se ainakaan juo tai hakkaa". Vain ja ainoastaan rakkaudettomassa parisuhteessa elänyt tietää, miten se syö ihmistä. Jokaisella on oikeus omanarvontuntoon. Kaikesta ap:n kertomasta mulle välittyy kuva miehestä, joka suhtautuu vaimoonsa kylmästi ja tunteettomasti.

Lisäksi teille kaikille, jotka höyryätte, kuinka pitkissä liitoissa ei mitään kukkia ostella: OLETTE VÄÄRÄSSÄ. Kyse ei ole edes mistään lahjomisesta eikä edes kukista tai koruista, vaan HUOMIOIMISESTA. Kaikkien tutkimusten mukaan pitkäikäisissä liitoissa MOLEMMAT huomioivat toisiaan arjessa, pienissä asioissa. Tehdään olo toiselle mukavaksi molemmin puolin, kumpikaan ei "palvele" toista ja tekeminen on pyyteetöntä. Miten se käytännössä ilmenee, on joka suhteelle omansa, ja siihen on siis molemmat tyytyväisiä!

Vielä ap:lle: kokeile tuota kysymystä, mitä ehdotettiin. Kysy myös, välittääkö hän sinusta, ja jos vastaus on myönteinen, kysy, miten hän sen näyttää. Vain osoitettu välittäminen on aitoa. Jos tuosta ei aukene, suosittelen shokkiterapiaa, eli laita ne avioeropaperit puoliksi täytettyinä eteen.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:07"]

Jep, sanotaan aina että ei ne sanat, vaan ne teot. Mutta entä jos niitä tekoja ei ole ollenkaan? -ap

[/quote]

Miksi niitä ei ole ollenkaan vai tarkoitatko että niitä on yksipuolisesti?

Kysy puolisolta miksi niitä tekoja ei ole.

[/quote]

Siis puolison mielestä tekoja on... Hän valmistaa perheelle ruokaa kerran viikossa, hoitaa puutarhaa ja vaihtaa yhteiseen autoon renkaat ja huoltaa sen. Itse ostelen kyllä enemmän kaikkea, aina jos näen jotain kivaa tai sellaista mitä toinen tarvii, leivon varta vasten miestä varten jotain mistä tiedän hänen tykkäävän, ostan uusia alusvaatteita miehen iloksi jne. Pieniä juttuja, mutta kuitenkin mielestäni sellaisia, mistä toinen tietää että olen ajatellut häntä. Annan hänelle myös omaa aikaa, jolloin hän voi tehdä itselleen tärkeitä juttuja -ihan pyytämättäkin. Eli kyllä minusta tuntuu siltä, että teot ovat melko yksipuolisia. -ap

[/quote]

Minusta ongelmat vaikuttaa vuorovaikutus ongelmilta. Mies ehkä olettaa sinun ymmärtävän hänen tekemisistään että hä sinusta välittää. Voi olla että hän myös aidosti kokee sinun olevan tyytyväinen itseensä ja parisuhteeseenne kun huolehdit perheestä. Voi myös olla että hän aidosti kokee tulevansa rakastetuksi niistä teoista joita teet hänen tai perheen eteen.

Uudenlainen keskustelu voisi olla paikallaan. Kerrot että koekisit tulevasi huomioiduksi kun hän joskus toisi kukkia tai lahjoja. Kerrot että ruuanlaitto sinusta kuuluu välttämättömiin kotitöihin etkä koe että puoliso osoittaa sinulle erityisesti tunteita laittaessaan kerran viikossa ruokaa vaan mieluummin odotat läheisyyttä, sanoja, hellyyttä... tai mitä nyt sitten puolisoltasi odotatkin.

Kysyt puolisoltasi huomaako hän että leivoit häntä varten tai kerrot että leivot koska halusit ilahduttaa häntä ja osoittaa että hän on sinulle tärkeä. Kysyt puloisolta mikä saa hänet tuntemaan itsensä onnelliseksi. Onko ne ollenkaan samoja asioita joita sinä odotat jotta tunnet olevasi rakastettu.

Rakkauden kieli voi puolisoilla olla erilainen http://ellit.fi/suhteet/parisuhteessa/rakkauden-kieli-testaa-miten-rakastat-ja-haluat-tulla-rakastetuksi

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:07"]

Jep, sanotaan aina että ei ne sanat, vaan ne teot. Mutta entä jos niitä tekoja ei ole ollenkaan? -ap

[/quote]

Miksi niitä ei ole ollenkaan vai tarkoitatko että niitä on yksipuolisesti?

Kysy puolisolta miksi niitä tekoja ei ole.

[/quote]

Siis puolison mielestä tekoja on... Hän valmistaa perheelle ruokaa kerran viikossa, hoitaa puutarhaa ja vaihtaa yhteiseen autoon renkaat ja huoltaa sen. Itse ostelen kyllä enemmän kaikkea, aina jos näen jotain kivaa tai sellaista mitä toinen tarvii, leivon varta vasten miestä varten jotain mistä tiedän hänen tykkäävän, ostan uusia alusvaatteita miehen iloksi jne. Pieniä juttuja, mutta kuitenkin mielestäni sellaisia, mistä toinen tietää että olen ajatellut häntä. Annan hänelle myös omaa aikaa, jolloin hän voi tehdä itselleen tärkeitä juttuja -ihan pyytämättäkin. Eli kyllä minusta tuntuu siltä, että teot ovat melko yksipuolisia. -ap

[/quote]

Mutta PARIsuhteessa on kaksi ihmistä. Jos miehelle ei ole luontevaa ostaa kukkia niin sitä vaatiessa pitää se muistaa.

Eiköhän jokaisessa suhteessa ole vaikeaa? Kuulostaa kamalalta että sinä määrittelet miehen vanhempienkin parisuhteen huonoksi -vain koska et itse tykkää miten he puhuu toisilleen?! Eiköhän se pointti ole että he kaksin ovat samalla aallonpituudella?

Minusta tärkeää on myös tunnustaa se millainen mies on. Kirjoitit tuossa millainen mies on kotona ja ihmettelen miksi siihen pitää sitten jotain kukkalähetyksiäkin tulla -jos mies ei ole sellainen persoonaltaan, te olette jopa puhuneet siitä ilmeisesti suoraan muttei mies silti tahdo nähdä sitä "vaivaa".

Parisuhteessa täytyy tehdä kompromisseja ja luovuttaa joissain asioissa. En sano että VAIN sinun tulee se tehdä, vaan sinun pitää jatkaa suoraan puhumista -ei siis haukkuen "mikset koskaan voi tuoda edes kukkia" vaan kertomalla että SINÄ ilahtuisit jos mies toisi sinulle kukkia, että se on mitä sinä kaipaat.

Ja kun mies tekee niin -niin älä lyttää sanomalla että mitä se on tehnyt kun tuo kukkia.

Eihän tässä voi tietää onko miehesi esim. pihi. Ehkä sekin estää jo toimimasta jos ei näe tavallaan sitä "pointtia" miksi hassata rahaa vitonen johonkin kukkaan joka heitetään roskiin parin päivän päästä..

Jos sinun asenne on ettei mies tahdo olla mukava tms niin miksi sitten olla erossa. Huomautan: SINÄ kerroit että eroaminen olisi "luovuttaminen ja noloa". Kyllä tuossa tarvitsee enemmpän pohtia mikä on miehen näkemys ja mikä omaa. Tahdotko elää itse minkälaisessa suhteessa? Ei toista voi paljoa muuttaa, itseään voi. Minä näen tässä suurimmassa vaarassa sen että sinä katkeroidut ja syytät miestä -joka kuitenkin itse elää kenties todella tyytyväisenä! Ethän sinä määrittele mikä on MUILLE parisuhteessa se juttu. Sinä kiukuttelet ihan käsittämättömästi, haukut miestäsi (joka kuitenkin elää ihan perusarkea ja tuntuu tyytyväiseltä) ja sitten lähdet haukkumaan miehen vanhempiakin. Ihan vaan: pitäisikö sinun pohtia sitä "omaa lapsuuskotia" kun noin olet ahdistunut ja vaadit jotain kukkia osoituksena rakkaudesta?

Ero ei ole miehen tehtävä. Olet itse vastuussa omasta elämästäsi! Parisuhde on se teidän yhteinen elämä, puhutaan oikein kun lähdetään puhumaan ETTET SINÄ OLE TYYTYVÄINEN TEIDÄN PARISUHTEESEEN, ETKÄ OIKEASTAAN TUNNU OLEVAN TIETOINEN ONKO MIEHESI TYYTYVÄINEN SIIHEN.

Surullista.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:34"]

ja että mietin vakavissani eroa?

[/quote]

oletko kuullut suusta ja puhumisesta???? 

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 09:04"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:53"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 08:40"]Mutta kun olen sanonut suoraan, että en ole tyytyväinen suhteeseemme, ja että mielestäni meillä menee tosi heikosti. Hän ei ota sitä ollenkaan tosissaan. Vähättelee ongelmia ja väittää että olen pakosti loppujen lopuksi ihan tyytyväinen! Miksi hän sanoo niin? Mua ottaa tosi paljon päähän, kun toinen ei jaksa nähdä yhtään vaivaa suhteen eteen.  -ap [/quote] Tuttua! Ei siihen mikään auttanut. Sitten ymmärsi ettei kaikki ole kunnossa kun tuli harkinta-aika mutta siihenkin syy oli että ongelma oli mun tyytymättömyys. Ei siis suinkaan ne ongelmat mitä sanoin tyytymättömyyden syiksi vaan mun tyytymättömyys olikin se ongelma. Jotkut vain on typeriä. Ei siihen auta muu kuin ero.

[/quote]

Meilläkin mies syyllistää siitä, että mun pitäisi olla tyytyväinen kun mies viihtyy kotona, hoitaa lapsia, laittaa ruokaa.. Olen siis kiittämätön ja odotan jotain unelmien prinssiä, jota ei ole edes olemassa. Miten hölmö olenkaan. -ap

[/quote]

ihan oikeasti mitä ODOTAT?????

Olet ottanut keskivertomiehen, ja ilmeisesti olet keskivertonainen koska muuten et olisi ottanut tuollaista miestä. 

Ja nytkö odotat että tulisi parhaan AAA luokan prinssi ottamaan sinut???    

ET tule sellaista saamaan ja miehesi on oikeassa.  

Mitä ihmettä odotat??? 

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:00"]

Ja minusta nuo ap:n ylempänä listaamat syyt eivät ole mitenkään vähäpätöisiä. Tai ehkä ovatkin, mutta pienistä asioista se suuri kokonaisuus muodostuu. Pienistä asioista tulee sellainen olo, että toinen arvostaa ja "näkee sinut". Ne ovat pieniä asioita - niin helppo toteuttaa. Mitä kertoo se että toinen ei koskaan viitsi tehdä edes niitä pieniä asioita, vaikka toinen olisi erikseen kertonut että sellaiset pienet huomionosoitukset merkitsisivät PALJON? Ymmärtäisitte valittajat ehkä sitten jos itse olisitte suhteessa jossa toinen ei kirjaimellisesti koskaan viitsi tehdä yhtään mitään ylimääräistä eteesi. Ei siinä kovin häävi olo tule!

t. 46

[/quote]

VÄHÄPÄTÖISYYS tai TÄRKEÄ: Se on jokaisen OMA mielipide. Ei siis sinun ole sama kuin minun.

Ehkä tässä on juuri se pointti että miehestä suhde on hyvä ja vakaa, kukkien ostaminen on ehkä "turhaa" kun taas ap vetää likoon henkilökohtaisen pettymyksen: Mies ei tahdo tuoda kukkia, eikä tahdo näin osoittaa rakkauttaan.

Siinä on puhe kahdesta ihan eri näkökulmasta mikä on tärkeää ja mitä kaipaa. Mikä on edes onnea.

Ehkä se pettämistä parempi tapa selvittää asia on terapia? Miksi tuo on sinulle tärkeää ja onko elämässä tullut joku muutos? Tyhjänpesän syndrooma tms. Lapset muuttaneet pois ja tajuaa että elämä on tässä.

Mitä jos tekisi itselleen tyydyttäviä asioita ja sitten katsoo miten parisuhde sopii edes siihen omaan elämään. Kuin vaatii toista muuttumaan.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 10:53"]

Onko teillä yhreiset tavoitteet parisuhteessa?

Ehkä miehelle riittää juuri nyt se että lapset kasvaa turvallisessa kodissa. Parisuhteen hän ei odotakaan tuovan onnea tai sisältöä elämäänsä, sinä ehkä sellaista toivot. Keskusteletteko siitä mitä parisuhde kummallekin tarkoittaa, mitä odotuksia sen suhteen kummallakin on.

[/quote]

Onni tulee sisältäpäin. Jos ei ole sisältä onnellinen niin ulkoiset seikat eivät tuo onnea!!!!

Jos aina odottaa ja toivoo jotain mitä ei ole saanut niin siitä tulee onnen puute.  Mitä vähemmän lataat odotuksia itseesi ja OLET onnellinen siitä mitä sinulla on niin opit sen mitä tarkoittaa onnen tulevan sisältäpäin.  

Silloin ulkoiset olosuhteetkin toimivat... et pura epäonnellisuuttasi mieheesi jne...  

MIETI mitä olet ns. vailla.   

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:24"]

Täällä taas jotkut lassukat vääntää asioita niin, ettei mikään ole miehen vika.

Ap: Eroon ei tarvita syytä! Syyllisten etsiminen lopetettiin jo kolmekymmentä vuotta sitten. Pelkkä tyytymättömyys on aivan tarpeeksi. Tottahan sitä lasten takia kannattaa yrittää niitä solmuja avata, mutta tosiasia on, että yksin ei parisuhdetta saa toimimaan.

Aiemmat kommentit prinsessa-asenteesta on just sitä perisuomalaista sontaa, että kärsimys aateloi. Hei HALOO, nykyään ei kenenkään tarvitse tyytyä siihen, että "ei se ainakaan juo tai hakkaa". Vain ja ainoastaan rakkaudettomassa parisuhteessa elänyt tietää, miten se syö ihmistä. Jokaisella on oikeus omanarvontuntoon. Kaikesta ap:n kertomasta mulle välittyy kuva miehestä, joka suhtautuu vaimoonsa kylmästi ja tunteettomasti.

Lisäksi teille kaikille, jotka höyryätte, kuinka pitkissä liitoissa ei mitään kukkia ostella: OLETTE VÄÄRÄSSÄ. Kyse ei ole edes mistään lahjomisesta eikä edes kukista tai koruista, vaan HUOMIOIMISESTA. Kaikkien tutkimusten mukaan pitkäikäisissä liitoissa MOLEMMAT huomioivat toisiaan arjessa, pienissä asioissa. Tehdään olo toiselle mukavaksi molemmin puolin, kumpikaan ei "palvele" toista ja tekeminen on pyyteetöntä. Miten se käytännössä ilmenee, on joka suhteelle omansa, ja siihen on siis molemmat tyytyväisiä!

Vielä ap:lle: kokeile tuota kysymystä, mitä ehdotettiin. Kysy myös, välittääkö hän sinusta, ja jos vastaus on myönteinen, kysy, miten hän sen näyttää. Vain osoitettu välittäminen on aitoa. Jos tuosta ei aukene, suosittelen shokkiterapiaa, eli laita ne avioeropaperit puoliksi täytettyinä eteen.

[/quote]

Niin ja voihan sitä miestä nyt alkaa haukkumaan? Kuule. Minusta ap.n mies kuulostaa ihan perustyypiltä: varmaa löytyisi joku nainen jolle tuo mies olisi parempi kumppani. Miksi pitää haukkua ja arvostella NOIN?

Vain jos itse tahtoo muuta, niin ei muut tee väärin. Meillä on kaikilla omat jutut jotka on tärkeitä toiselle ja toiselle ei sitten riitäkään.

Tottakai saa ja pitää elää kuten tahtoo mutta on vähän liikaa lähteä haukkumaan muita vain jos itse tahtoo muuta. Pitäisi tunnustaa omat tunteet omikseen ja antaa kumppanille taas oma tapa toteuttaa elämäänsä.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:00"]

Ja minusta nuo ap:n ylempänä listaamat syyt eivät ole mitenkään vähäpätöisiä. Tai ehkä ovatkin, mutta pienistä asioista se suuri kokonaisuus muodostuu. Pienistä asioista tulee sellainen olo, että toinen arvostaa ja "näkee sinut". Ne ovat pieniä asioita - niin helppo toteuttaa. Mitä kertoo se että toinen ei koskaan viitsi tehdä edes niitä pieniä asioita, vaikka toinen olisi erikseen kertonut että sellaiset pienet huomionosoitukset merkitsisivät PALJON? Ymmärtäisitte valittajat ehkä sitten jos itse olisitte suhteessa jossa toinen ei kirjaimellisesti koskaan viitsi tehdä yhtään mitään ylimääräistä eteesi. Ei siinä kovin häävi olo tule!

t. 46

[/quote]

Ihminen joka vaatii että hänelle pitää ostaa lahjoja jotta hän tulee onnelliseksi on sairas päästään.

Vain ja ainoastaan se toinen ihminen pitäisi riittä. Vaikka teillä ei olisi kuin hökkeli keskellä metsää.

Lue mitä ihmiset jotka on olleet puoli vuosisataa yhdessä tekee. Ei ne ostele lahjoja ja vie juhliin. Heillä se onni tulee toisistaan. Elämä muuttuu. Työt muuttuu (välillä työskennellään jopa eri paikakunnalla), harrastukset ja elämäntapa muuttuu, ihmiset sairastuu, ihmiset muuttuu.

Nämä on päivänselviä asioita. Mitä jos miehesi sairastuisi? Jos joutuisit seuraavat 5 vuotta tekemään hänen puolestaan kaikki, teillä ei olisi seksiä ja menettäisitte paljon rahaa? Hyväksyisit sen ja huolehtisit miehestäsi? Luopuisit omista harrastuksistasi ja menoistasi, tekisit työtä ja huolehtisit miehestäsi sekä mahdollisista lapsistanne?

Jos et tätä tekisi niin miksi edes seurustelet?

[/quote]

Aivan eri asia. Jos mies sairastuisi, niin hän ei voisi sille mitään. Mutta miksi ei voi korjata sellaisia asioita, joita voi? Siksi koska ei kiinnosta.

[/quote]

Niin, ei kiinnosta TAI se ei ole itsellensä tärkeää yleensäkään ostaa kukkia tms. Ei voi sanoa että kukkien tuominen olisi pieni ja helppo tapa osoittaa rakkauttaan -kun toinen niin ei koe!

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:23"]

Osoitatko sinä huomiota ja hellyyttä miiehellesi esim. antamalla lahjoja, hieromalla hänen jumittuneita hartioitaan, hotamalla hänen jalkapohjiaan jne. ? Kyllä se hellimättömyys on yleensä molemminpuolista. Kumppanista täytyy pitää huolta alusta asti tai jos ei näin ole niin sitten aloittaa mahdollisimman pian.

12

[/quote]

Tosi mielelläni teen noita asioita, ja hieroisin myös miehen jumittuneita hartioita ja hoitaisin jalkapohjiakin, JOS hän vaan antaisi, mutta ikävä kyllä ei tykkää sellaisestakaan.. Eikä siis tykkää minuakaan hieroa, yleensä tiuskii vaan jos pyydän moista palvelusta. Sekin harmittaa tosi paljon. Ei voi edes minun mielikseni tehdä sellaista, vaan saa minut tuntemaan syyllisyyttä kun edes ehdotan moista, koska tiedän varsin hyvin että hän ei tykkää siitä, se on kiusallista, jotenkin vastenmielistä, kädet tulee kipeeksi jne...

Eli onko se hellimättömyys oikeasti aina molemminpuoleista? Tai siis, mitä jos toinen haluaa ja toinen ei? Yritän kyllä sitten tehdä sellaisia asioita, mistä mieheni tykkää, kuten antaa kivoja lahjoja, mutta niistäkin hän nykyään sanoo, että ei tarvi mitään. Ennen otti ihan tyytyväisenä vastaan vaan kaiken, mutta kun olen huomauttanut että olisi kiva jos joskus itsekin saisin jotain, niin kai tuntee huonoa omaatuntoa, kun ei vaan jaksa vaivautua. Se on vaan tosi vaikeaa ja epämieluisaa antaa vaimolleen jotain kivaa joskus, oli se sitten läsnäoloa, läheisyyttä, lahjoja, ihan mitä vaan. Miten muuten voin asian ymmärtää? -ap

Mun mies valittaa samanlaista tyytymättömyyttä. Lopulta myönsi olevansa masentunut. Ero olisi vain paniikkiratkaisu. On myös sen luontoinen että haluaa olla huomion keskipisteenä. Jopa mun menkat on sille uhka: Ei voi harrastaa tietynlaista seksiä ja mua ei välttämättä huvita.

Ehkä ette vaan sovi yhteen.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 11:00"]

Ja minusta nuo ap:n ylempänä listaamat syyt eivät ole mitenkään vähäpätöisiä. Tai ehkä ovatkin, mutta pienistä asioista se suuri kokonaisuus muodostuu. Pienistä asioista tulee sellainen olo, että toinen arvostaa ja "näkee sinut". Ne ovat pieniä asioita - niin helppo toteuttaa. Mitä kertoo se että toinen ei koskaan viitsi tehdä edes niitä pieniä asioita, vaikka toinen olisi erikseen kertonut että sellaiset pienet huomionosoitukset merkitsisivät PALJON? Ymmärtäisitte valittajat ehkä sitten jos itse olisitte suhteessa jossa toinen ei kirjaimellisesti koskaan viitsi tehdä yhtään mitään ylimääräistä eteesi. Ei siinä kovin häävi olo tule!

t. 46

[/quote]

Ihminen joka vaatii että hänelle pitää ostaa lahjoja jotta hän tulee onnelliseksi on sairas päästään.

Vain ja ainoastaan se toinen ihminen pitäisi riittä. Vaikka teillä ei olisi kuin hökkeli keskellä metsää.

Lue mitä ihmiset jotka on olleet puoli vuosisataa yhdessä tekee. Ei ne ostele lahjoja ja vie juhliin. Heillä se onni tulee toisistaan. Elämä muuttuu. Työt muuttuu (välillä työskennellään jopa eri paikakunnalla), harrastukset ja elämäntapa muuttuu, ihmiset sairastuu, ihmiset muuttuu.

Nämä on päivänselviä asioita. Mitä jos miehesi sairastuisi? Jos joutuisit seuraavat 5 vuotta tekemään hänen puolestaan kaikki, teillä ei olisi seksiä ja menettäisitte paljon rahaa? Hyväksyisit sen ja huolehtisit miehestäsi? Luopuisit omista harrastuksistasi ja menoistasi, tekisit työtä ja huolehtisit miehestäsi sekä mahdollisista lapsistanne?

Jos et tätä tekisi niin miksi edes seurustelet?

[/quote]

Aivan eri asia. Jos mies sairastuisi, niin hän ei voisi sille mitään. Mutta miksi ei voi korjata sellaisia asioita, joita voi? Siksi koska ei kiinnosta.

[/quote]

Niin, ei kiinnosta TAI se ei ole itsellensä tärkeää yleensäkään ostaa kukkia tms. Ei voi sanoa että kukkien tuominen olisi pieni ja helppo tapa osoittaa rakkauttaan -kun toinen niin ei koe!

[/quote]

Niin minä minä minä. "Minä en osta kukkia, koska ei kiinnosta, en välitä itse kukista."

Parisuhde on kahden kauppa, jos ei ikinä vaivaannu tekemään mitään toisen mieliksi, tulee kyllä aika nopeasti esille parisuhteen loppu tai toisen huonovointisuus. Ei onnellisessa parisuhteessa vaan yksinomaa voi mennä vain toisen ajatusten mukaisesti iät ja ajat. Siinä tehdään toisen mieliksi asioita, asioita, jotka saavat toisen hehkumaan.

Jos toiselle on noin tärkeää saada kukkia, niin vain hölmö mies on niitä tuomatta.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 12:33"] Miten muuten voin asian ymmärtää? -ap

[/quote]

Puoliso vain itse pitää jostakin muusta kuin hieromisesta. Lahjat hän on aikaisemmin ottanut vastaa koska huomasi että sai sinut sillä hyvälle tuulelle. Jostain syystä ei esim. rakastuneena raaskinut sanoa ettei niistä erityisemmin välitä. Sinä ehkä tulkitsit että hän oikeasti pitää lahjoista. Asia ei koskaan tule sen kummemmin puheeksi, koska puolisoa hänestä ehkä pieneltä tuntuva asia ei häiritse. Syystä tai toisesta et myöskään sinä ota puheeksi asiaa joka sinua selvästi vaivaa.