Kertokaa iloisista yllätyksistä, kun olette olleet vähissä varoissa/rahattomia
Opiskeluaikaan opiskeluryhmämme oli menossa ulos syömään yksi lauantai-ilta eikä minulla olisi ollut siihen varaa. Halusin kovasti mennä mukaan, ja pitkään pohdiskeltuani päätin näin tehdä (tuohon iltaan menevä raha olisi pois tiukkaakin tiukemmasta ruokabudjetistani). Söin listan halvimmasta päästä jonkun kanaleipäannoksen, joka maksoi hiukan alle 10€. Kun lähdimme ravintolasta, löysin maasta 10€ setelin, jolla tuo illanvietto kuittaantui. Olin kyllä iloinen.
Kommentit (737)
Oon köyhä opiskelija ja just viime viikolla mulla oli tili nollissa + vielä kolme päivää siihen, että tulee seuraava tuki. Sitten huomasin, että mulla on mäkkärin sovelluksessa käyttämättömiä reward pisteitä, joilla sain yheksän nugettia ilmaiseksi. Olin onnellinen, edes yhtenä iltana muutakin kuin kaurapuuroa.
Itse säästän kaikki ”hilut” mitä on kertynyt tai löytänyt kulkiessa. Kerään myös pulloja, tölkkejä.
Joulumieltä kirjoitti:
Tapahtui 46 v. sitten juuri ennen joulua. Esikoiseni oli vasta 3kk ja mieheni oli hylännyt meidät. Joulumieltä ei ollut. Kun tulin vauvan kanssa kotiin ulko-ovessa roikkui suuri kassi, jonka sisältönä oli kaikkia jouluruokia ja herkkuja, pikkuiset villasukat sekä pieni itse tehty pehmonorsu. Kassi oli tervehdys entisen mieheni nuoruuden kaverilta vaimoineen ❤️ Oli unohtumatonta lähimmäisenrakkautta ❤️
Ihana ♥️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on löytynyt rahaa taskusta kun oon ottanut syksyllä talvitakin käyttöön. Olen myös alkanut piilottaa sen myötä rahaa takin taskuun (pesun jälkeen kausisäilöön laittaessani).
Mulle sattui sama mutta loppu oli ikävämpi: sain opiskelijana äidiltä jonkun tosi tuolloin muka tylsän kirjan joululahjaksi enkä lukenut sitä kun oli muka tenttikiireitä. Myöhemmin aloin lukemaan ja välistä löytyi 300 mk mutta markkoja ei voinut enää vaihtaa euroiksi:(. Terveisiä äidille pilven päälle.
Voi ei,tuo on varmaan ottanut päähän ja paljon.
Töissä oli lomautukset, ja rahaa ei tullut normaaliin tahtiin. Täytyi alkaa miettimään kulutustani oikein toden teolla, sillä normipalkkanikaan ei ollut kauhean suuri ja olin yksinhuoltaja. Sitten keksin ruveta maksamaan ruokaostoksiani S-bonuksilla. Olin vuosia vaan vilauttanut vihreää korttia kassalla, mutta en ollut koskaan edes tarkistanut, paljonko minulla oli bonuksia, enkä ollut myöskään niitä juurikaan käyttänyt. Maksoin monet ruokaostokset bonuksillani, joita vaan riitti ja riitti. Oli kyllä ihana apu!
Löysin teininä 50 e. Kuukausirahani oli 40 e. Oi onnea!
Itselleni sattui kerran rahallisesti tiukahkona aikana, että SPR:n kirpparilta 4 e:lla ostamani takin taskusta löytyi 7e. Riemu vaihtui kuitenkin omantunnon kolkutukseen. Ei auttanut kuin kiikuttaa fyffet ko. kirpparin keräyslippaaseen.
Muutama vuosi sitten olin ostellut vähän liian innokkaasti perheelleni melko hinnakkaita joululahjoja ja sen jälkeen aloin stressata, että mitenköhän onnistun oikein maksamaan seuraavan kuun vuokran. Sain sukulaiselta joululahjaksi arvan, josta voitin 500 euroa. Oli kyllä helpottunut olo!
Voitin liput lempibändini keikalle. Halusin mennä ja olin yrittänyt säästää mutta taloudellinen tilanteeni oli niin tiukka, ettei säästöön jäänyt rahaa lippuja varten. Osallistuin kilpailuun puoliksi vitsillä, sillä arpaonni ei ole minua koskaan suosinut ja olin varma, etten pääsisi edes kisaamaan asti. Sain soiton, osallistuin kilpailuun suorassa lähetyksessä ja voitin. Ainoastaan matkat ja eväät jäi itselle maksettavaksi. Onnen kruunasi se, että keikalta käteen jäi kummankin kitaristin plektra.
sain työskentelyapurahan vaikka suunnitelma oli heikko, lähes olematon, enkä itse ollut edes muistanut hakeneeni
Itse maksoin edessäni jonossa seisovan koululaisen ostoksia. Pojalta uupui muutama euro, ja ulkoisesta asusta päätellen ei ollut ihan pankinjohtajaperheestä. Poika kiitteli sipsipussiensa ym. takaa monta kertaa.
Oma poikani on joutunut joskus vastaavaan tilanteeseen kaupassa, ja hänet oli pelastanut takana seisova täti.
Opiskeluaikana kävelin kotiin aamuyöllä ystävän synttärijuhlista, kun ei ollut rahaa bussilippuun eikä varsinkaan taksiin. Vähän pelotti, väsytti ja muutenkin oli paha mieli, kun opintoraha oli tulossa vasta viikon päästä ja kaapeissa ei ollut paljon mitään muuta kuin kaurahiutaleita ja makaronia. Ja silloin katse osui maassa olevaan 50 mk seteliin, jonka ansiosta sain ostettua koko viikon ruoat ja vielä suklaalevyn päälle.
Itselläni ei ollut niin tiukka rahatilanne, mutta porukoilla kyllä ja oli joulu tulossa. En yleensä arpoja osta, mutta kävi tuuri ja voitin 250€ Kenosta. Sain ostettua mukavasti jääkaappiin jouluruokia ja herkkuja, yllätyksenä heille.
Minäpä kerron. Hankin kunnon silmälasit, sangat Calvin K, kaksiteholinssit, heijastimen esto ja mitä kaikkea, maksoin itseni kipeäksi. Nyt sitten maskin kanssa huurustuneet lasit olen tunkenut väliin repun taskuun, ja taskuihin, kun kotelo jäänyt kotiin. Melkein itkin kun laseista napsahti nenätuki, siis rautapiikki napsahti poikki. Takuukan ei enää voimassa ja oma moka.
Menin liikkeeseen ja sanottiin, ettei voi korjata, uudet lasit. Ystävällinen myyjä, katseli kuitenkin sääli miuna, haki koneelta josko sankoja vielä löytyy. Löytyi juuri samaa mallia YHDET, olin kai niin onnettoman näköinen, että myyjä neuvotteli nuoren pomon kanssa ja sain sangat puoleen hintaan ja linssien siirtoon meni 10min.
Tekisi mieli mainostaa liikettä, missä tämän onnenpotkun eläkeläisenä sain kokea.
Tätä ei usko monikaan, mutta totta se on. Tuttava pariskunta ajoi Ruotsissa autolla ja ensin ohi meni moottoripyörä kovaa vauhtia. Perässä poliisiauto valot vilkkuen ja pillit soiden. Yhtäkkiä ilmassa alkoi lennellä paperinpaloja. Tutut pysähtyivät ja alkoivat keräillä noita paperinpaloja = 100 kruunun seteleitä (siihen aikaan iso raha) leijaili pitkin tietä. Moottoripyöräilijä oli pankkirosvo, jonka saalis lenteli pakomatkalla taivaan tuuliin, hyvä osa jäi tuttavien taskuun, mutta osa pitkin tienviertä. Poliisi ja rosvot olivat jo kaukana kun tutut keräilivät saalista.
^ Eli syyllistyivät rikokseen itsekin.
Minäkin olen löytänyt kaupan edustalta 20e, mutta vein sen kassalle, koska se ei ollut minun.
Facebookin puskaradiosta sain myöhemmin lukea, että joku köyhä yksinhuoltaja oli liikuttunut kyyneliin asti, kun hänen pudottamansa iso summa oli sittenkin löytynyt.
Pitkäaikaistyötön olen minäkin, mutta Ei toisten rahoja tai tavaroita saa pitää, se on varastamista.
Köyhänä opiskelijana voitin arvasta 120e. Olo oli hetken kuin kuningattarella. Rahathuolet helpotti pariksi kuukaudeksi ja sai budjettia tasattua.
Toinen iloinen yllätys oli, kun olin etsinyt jo vuosia sopivaa laukkua ja olin säästänyt siihen ja pohtinut pitkään laitanko siihen niin paljon rahaa kiinni, kun kallis desing versio vastasi tarpeitani. Eräänä kertana löysin kirpparilta täysin saman mallisen nahkalaukun 10 eurolla. Tuo laukku on minulla edelleen päivittäisessä käytössä, olen siitä edelleen todella iloinen. Rahat säästyi ja sain silti mitä halusin.
Meillä oli viime vuonna vähän kiperä tilanne. Muutaman kerran saimme hyvät palautusrahat, kun paikallinen mies ei heittänyt kaljatölkkejään suoraan metallinkeräykseen tai vienyt takaisin kauppaan, vaan asetti kasseittain tölkkejä keräysastian viereen. Se kohta näkyy parvekkeellemme, ja tietysti vähän kyttäsimme että josko sinne ilmestyy muovi- tai paperikassi, ja kiirehdimme hakemaan.
Kerran oli neljä täyttä kassillista tölkkejä!
Äkkiä vain huuhtaistiin ne ja vähän kuivateltiin tiskikaapissa, niin monta oli etteivät kerralla mahtuneet.
Kyllä tuntui hyvältä sillä kertaa! Varmaan meni ruokaan lähinnä.
Nyt meillä on onneksi ollut parempi tilanne, jostain syystä emme enää ole nähneetkään siellä tölkkikasseja. Ehkä hän on ruvennut viemään niitä itse palautukseen.
Tapahtui 46 v. sitten juuri ennen joulua. Esikoiseni oli vasta 3kk ja mieheni oli hylännyt meidät. Joulumieltä ei ollut. Kun tulin vauvan kanssa kotiin ulko-ovessa roikkui suuri kassi, jonka sisältönä oli kaikkia jouluruokia ja herkkuja, pikkuiset villasukat sekä pieni itse tehty pehmonorsu. Kassi oli tervehdys entisen mieheni nuoruuden kaverilta vaimoineen ❤️ Oli unohtumatonta lähimmäisenrakkautta ❤️