Kertokaa iloisista yllätyksistä, kun olette olleet vähissä varoissa/rahattomia
Opiskeluaikaan opiskeluryhmämme oli menossa ulos syömään yksi lauantai-ilta eikä minulla olisi ollut siihen varaa. Halusin kovasti mennä mukaan, ja pitkään pohdiskeltuani päätin näin tehdä (tuohon iltaan menevä raha olisi pois tiukkaakin tiukemmasta ruokabudjetistani). Söin listan halvimmasta päästä jonkun kanaleipäannoksen, joka maksoi hiukan alle 10€. Kun lähdimme ravintolasta, löysin maasta 10€ setelin, jolla tuo illanvietto kuittaantui. Olin kyllä iloinen.
Kommentit (737)
Hyvä vitsikin voi olla rahattomalle iloinen yllätys.
Kerran persaukisena kuulin seuraavan Matti Pellonpää -vitsin.
Matti Pellonpää astui kapakkaan. Puolituttu tarttui ovella häntä hihasta.
"Matti, vippaa viiskymppiä."
"Keneltä?"
Pikkusummat max. 20 euroa saa pitää. Sitä isompaa summaa ei.
https://yle.fi/uutiset/3-6482477
Tässä vielä koko Löytötavaralaki!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on löytynyt rahaa taskusta kun oon ottanut syksyllä talvitakin käyttöön. Olen myös alkanut piilottaa sen myötä rahaa takin taskuun (pesun jälkeen kausisäilöön laittaessani).
Mulle sattui sama mutta loppu oli ikävämpi: sain opiskelijana äidiltä jonkun tosi tuolloin muka tylsän kirjan joululahjaksi enkä lukenut sitä kun oli muka tenttikiireitä. Myöhemmin aloin lukemaan ja välistä löytyi 300 mk mutta markkoja ei voinut enää vaihtaa euroiksi:(. Terveisiä äidille pilven päälle.
Olit idiootti. On aika yleistä tietoa, että kirjojen ja korttien välissä voi olla rahaa, jos kyse on lahjasta.
Miksi koet tarvetta nimitellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tulossa työkaverin väitöstilaisuus. Olin 20 v. Ei hirveästi ollut rahaa vaatteisiin (olisi pitänyt olla mustaa tyylikästä iltajuhliin, varsinaiseen väitöstilaisuuteenhan voi mennä työunivormussa työaikana).
Viikkoa ennen väitöstilaisuutta olin baarissa Urho Kekkosen kadulla, lähdin yöllä pois, kävellen. Samalta kadulta porttikongista löysin 1 000 mk setelin. Oli varmaan tippunut jonkun ravintolan kassasta tai sitten joltain varakkaalta juhlijalta. Muista vieläkin housut jotka sain ostettua. Puseroa tai kenkiä en muista, mutta meinasin liukasta kengillä kun olin ruokaa ottamassa.
Ja tuo tohtoriksi väittelijä, hänestä tuli paras ja ihanin esimieheni ikinä❤ Lämmöllä muistelen häntä vieläkin, loistava kirurgi. Itse asiassa koko työpaikka ja muutkin työkaveri oli ihania. Väitöskirja löytyy vieläkin kotoa.
Se on kyllä etikettivirhe mennä jonkun väitösjuhliin mustassa iltapuvussa, jos ei itsekin ole tohtori. Jos olet ollut 20v, et ole mitenkään voinut olla tohtori, et edes maisteri...
Sillä pukeutumisen värikoodilla nyt vain kunnioitetaan sitä, että toinen on laittanut 5+5 eli 10 vuotta elämästään sen tohtorin tutkinnon suorittamiseen.
Akateemisissa juhlissa juuri valmistuneet tohtorisnaiset saavat pukeutua mustaan iltapukuun.
Juuri valmistuneet maisterisnaiset valkoiseen iltapukuun.
Muiden naisten tulee pukeutua mihin tahansa muun väriseen iltapukuun, jotta juhlakalut erottuvat muista juhlijoista. Voi siis olla kirjava kangaskin.
Miehet pukeutuvat kaikissa tilanteissa frakkiin tai nk. tummaan pukuun titteleistä riippumatta.
Kaveri joskus pyysi Mally Malones nimiseen baariin mutta epäröin kun mulla ei ollut yhtään rahaa. Ei euroakaan. En siis juonut sielä mitään, eikä kaverikaan tarjonnut. Pyysi osallistumaan Texas Hold em peliin ja pöydässä oli paljon kilpailijoita. Ei ollut mitään hävittävää niin pelasin. Voitin melkein joka kierroksella ja lopulta suurin osa pelimerkeistä olikin mulla ja olis ollu kuvan paikka. Aikuiset miehet ihmetteli miten osasin pelata, olin vain katsonut telkkarista. Sain 10 dollarin setelin jolla sain ostaa baarista juotavaa. Hehhe!
Opiskeluaikoina juuri kun oli rahat todella vähissä löysin lähijuna-aseman hissin lattialta kympin setelin. Pieni summa mutta ilahdutti, etenkin kun missään ei näkynyt enää ketään, jolta se olisi saattanut pudota. Liian pieni summa löytötavaraksi mutta riittävän suuri parin päivän ruokiin.
Köyhänä opiskelijana sain melkein 800 veronpalautuksia. Olin edellisenä vuonna tehnyt sivutulokortilla töitä, että periaatteessa isommat palautukset ei olis pitänyt olla yllätys. Toinen, enemmän yllätyksen piikkiin menevä oli, kun löysin baarin lattialta 20 € setelin, olin silloinkin opiskelija ja ihan pa. Ei kyllä oo ikävä opiskeluaikoja.
Piti tähänkin ketjuun sitten tunkeutua nillittäjiä ja besserwissereitä. Ette varmasti tiedä sitä valtavaa helpotuksen tunnetta, kun tiukassa tilanteessa saa jonkun onnenkantamoisen.
Vierailija kirjoitti:
K-kaupan kassalla kone ilmoittaa, että on 5-15€ plussarahaa käytettävissä.
Aikoinaan citykauppias lähetti sähköpostiin tarjouksia, joissa tietyllä summalla normaalihintaisia tuotteita ostanut sai 20 %:n alennuksen loppusummasta. Minä sitten iloisena menin kauppaan ja laskin tarkkaan, että summa ylittyy ja vielä jaksan kantaa normaalihintaiset ostokset kotiin. Annoin kassalle alennuslapukkeen. Kassa kysyi epäselvästi voiko alennuksen vähentää loppusummasta. Minä tietenkin sanoin, että totta kai. Kassa vähensi plussaostoksista kertyneen summa, jolloin 20 %:n tulostettu alennuslappu meni roskiin. Samat ostokset olisin saanut toisesta kaupasta halvemmalla. Vasta kotona huomasin, miten oli käynyt ja sen jälkeen päättyi kyseisessä kaupassa asiointi.
Kiitos vaan kassaneidille - oli todella iloinen asia huomata kaiken ostosten raahauksen jälkeen, kuinka ystävällisiä jotkut osaavat olla.
Minun on pakko kertoa toisenlainen tarina...
Olin pitkään ollut hyvin pienillä tuloilla. Joulukin oli jo ovella ja tiedin, etten voi ostaa yhtäkään lahjaa, enkä ruokaa. Mielikin oli avioeron ja muiden asioidenkin vuoksi todella huono ja jostain syytä koin olevani maailman hirvein ihminen.
Oli yö, enkä saanut nukuttua. Ajatuksissani pyöri vain negatiivisia ajatuksia, mutta jostain syystä päähäni pälkähti ajatus, että minun täytyy mennä juuri nyt ulos.
Menin ja löysin rappukäytävästä 50€. En itkenyt ilosta, vaikka Joulukin oli juuri tulossa, vaan ensimmäisenä ajattelin, että joku saattoi hävittää viimeisensä. Laitoin rappuun lapun rahasta, enkä maininnut summaa. Seuraavana päivänä eräs nainen sitä ovelta tuli hakemaan ja minä olin onnellinen. Enemmän kuin koskaan!!
Joulua tarinani ei rahallisesti pelastanut, mutta muuten kyllä....
Vierailija kirjoitti:
Piti tähänkin ketjuun sitten tunkeutua nillittäjiä ja besserwissereitä. Ette varmasti tiedä sitä valtavaa helpotuksen tunnetta, kun tiukassa tilanteessa saa jonkun onnenkantamoisen.
Kyse ei ole luonteestani, vaan Suomen laista.
Se löytynyt raha voi olla jollekin toiselle, sen omistajalle korvaamaton. Mistä tietää, vaikka sillä rahalla oli tarkoitus maksaa äidin hautajaisarkku tms?
Pikkulöydöt saa pitää, 20€ isommat rahat poliisille. Näin sanoo laki.
Eikö kuitenkin kuulu saada löytöpalkkiota?
Ryhdistäydyin ja menin päivätöihin. Nykyään olen saman alan yrittäjä.
Olin ihan pa. Eräs papparainen viittoili tien poskessa. Pysähdyin autolla ja tämä kertoi tilanneensa taksin, mutta sitä ei ollut vaan kuulunut. Hän kysyi voisinko heittää hänet kotiin. Totta kai suostuin, kun oli matkan varrella. Perille päästyään mies maksoi kyydistä 20 euroa, vaikka en mitään kyydistä edes pyytänyt. Se tuntui tosi mukavalta, kun pystyi auttamaan ja sai itsekin apua.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungilla käveleskellessäni nuorena miehenä löysin taskulaskimen. Siis oli vuosi jotain kirves/miekka, 1960..?
Oli patterit ja kaikki valmiina, painoin virran päälle ja siihen syttyi numeroita kun painoi jotain nappuloita.
En ollut ikinä nähnyt eikä kukaan muukaan lähipiiristä. Otin sen myöhemmin äidin luvalla kouluun mukaan ja muistan kun ope katsoi että pojalla on taskulaskin....
Ja näytössä luki 05135 13
Vierailija kirjoitti:
Se löytynyt raha voi olla jollekin toiselle, sen omistajalle korvaamaton. Mistä tietää, vaikka sillä rahalla oli tarkoitus maksaa äidin hautajaisarkku tms?
No ei sitä äidin hautajaisarkkua makseta a) 50€:lla, b) käteisellä.
Tein/teen alipalkattua työtä rahat ei meinaa millään riittää,yhden kerran oli sellainen tilanne että olin maksanut laskut ja vuokran jo, tilillä 1 e ja palkka tuli seuraavan kerran ens viikolla ,eli viikon päästä, kävellessä töihin Ihmettelin mikä punainen juttu tien pielessä,no 10 euron setelihän se siinä 😊 ostin sillä sitten makaroni ainekset ja leipää ja halpaa kinkkuleikettä sekä mehua,oli niin ihana yllätys 😍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se löytynyt raha voi olla jollekin toiselle, sen omistajalle korvaamaton. Mistä tietää, vaikka sillä rahalla oli tarkoitus maksaa äidin hautajaisarkku tms?
No ei sitä äidin hautajaisarkkua makseta a) 50€:lla, b) käteisellä.
No joku lapsen luokkaretken omakustanneosuus sitten. Muuten rahat hankittu myyjäisillä yms. mutta 50e piti viedä koululle.
Yllättäneiden autonkorjaus- ym. menojen vuoksi rahat oli hyvin vähissä ja tilipäivään oli vielä lähes kaksi viikkoa. Mieleen pomppasi vahva tunne ostaa raaputusarpa. Pysähdyin kotimatkan varrella tutulle lähikioskille. Jotta pelkän arvan ostamiseni ei näyttäisi kioskinpitäjän silmissä niin hölmöltä, olin ikäänkuin muka iltapäivälehteä hakemassa. Ja pyysin Ässän siinä ohessa pikku heräteostoksena. Sitten autoon istumaan ja heti raaputtamaan. Vau! Pamahti 1500 markan eli n. 250 euron voitto, jonka lunastin välittömästi. Ja päivä kirkastui iloisesti.
Se on kyllä etikettivirhe mennä jonkun väitösjuhliin mustassa iltapuvussa, jos ei itsekin ole tohtori. Jos olet ollut 20v, et ole mitenkään voinut olla tohtori, et edes maisteri...