Vauvan yrittämisen lopettaminen

Kysymys teille jotka olette yrittäneet hankkia lasta ja lopettaneet yrittämisen. Meillä on nyt 7. vuosi meneillään ja alkaa olla sellainen tunne, että ei taida onnistua koskaan. 2 keskenmenoon johtanutta on saatu aikaan. Hoidoista en halua puhua. Niin pitkään tarkkaillut ovulaatiota ja kuukautiskiertoa ja yrittänyt tähdätä seksin oikean aikaan. Ei tämä ole enää elämää. Vauva nikävä on molemmilla kova mutta varsinkin mulle tää on henkisesti ihan sietämätön rääkki. Mitä olette kehitelleet vauvan hankkimisen tilalle elämään? Olen jopa opiskellut vuosien varrella toisen tutkinnon, että saisin ajatukset pois vauvasta. Mitä ihmettä keksisin? Kaikki vinkit on tervetulleita. Ja vittuilua en kaipaa, tää asia on tarpeeksi kipeä ilman sitäkin.