Lue keskustelun säännöt.
Masennuslääke teinille vai ei?
16.12.2014 |
Teini on nyt puolisen vuotta ollut tosi synkkänä, entiset tärkeät mielenkiinnon kohteetkaan ei ole enää innostaneet. Olotila on pahentunut viime aikoina, käytös on ollut itseä vahingoittavaa. Keskusteluapua on ollut jonkin aikaa, teini ei koe sen auttavan, paha olo on niin voimakasta että sattuu fyysisesti, eikä keskustelut ahdistusta poista.
Olisiko aika kokeilla masennuslääkettä? Aloitin vähän aikaa sitten e-epa-kuurin, mutta en nyt menisi sen varaan laskemaan.
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 14:52"]
Käsittääkseni koulussa oppilas voi mennä terkalle ja saada lääkityksen ja vanhemmille ei aasiaa kerrota niin en usko että tuollaista vanhemmat siten päättää.
[/quote]
Olet käsittänyt totaalisen väärin!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, pähkin itse samaa kysymystä. Mun teini ei tunnu edes haluavan parantua, kokee turhauttavana käydä juttelemssa, ei koe saavansa apua. Pian ei poistu varmaan kotoaan ollenkaan, joten kaipa joku lääkitys olisi saatava. Pelotta vaan, että monella itsemurha toiveet kasvavat...
En tiedä, kauanko jaksan elää ja tsempata :(
Teineillä Sssri- lääkkeillä on riskejä. Olen muuten lääkemyönteinen, mutta niiden käytössä hyvin nuorilla on vaaroja esim itsemurha-alttius ja aggressiivisuus.
Joskus ainoa tapa auttaa teiniä on se että autetaan perhettä. Jokin moniammatillinen tiimi johon kuuluisi myös koulun edustaja voisi olla hyvä.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 15:28"]
Joskus ainoa tapa auttaa teiniä on se että autetaan perhettä. Jokin moniammatillinen tiimi johon kuuluisi myös koulun edustaja voisi olla hyvä.
[/quote]
Ja jos tuostakaa ei ole apua, niin mistään ei ole? Lapsi sitten laitokseen? Meillä tukena on koulun oppilashuoltoryhmä, lastensuojelu, nuorisopsykiatrinen... vaan ei näytä aurinko näyttäytyvän :( t. ohis
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 14:52"]
Käsittääkseni koulussa oppilas voi mennä terkalle ja saada lääkityksen ja vanhemmille ei aasiaa kerrota niin en usko että tuollaista vanhemmat siten päättää.
[/quote]
Olet käsittänyt totaalisen väärin!!!
[/quote]
28 on muutenkin pihalla. Kyllä lapsella on viikottaiset hoitokontaktit sairaalassa, joten ei tässä ihan aloíttelijoita olla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 12:28"]
Ei. Laita liikkumaan säännöllisesti ja nukkumaan 21-5 niin masennuskin lähtee
[/quote]
Huhhuh, nyt taisi neuvo tulla semmoisesta osoitteesta, missä ei ole kokemusta masentuneista teineistä. Haluaisin nähdä sen superhenkilön, joka "laittaa" esim 15v nuoren nukkumaan klo 21. :-D Tai voihan sen sänkyyn saada pakottamalla ja uhkailemalla, mutta eihän nuori siihen aikaan saa unta. Ja "laita" liikkumaan säännöllisesti! Masentunut nuori, joka ei jaksa edes aamulla nousta sängystä! Haloo!!! Nosturillako se pitäisi nostaa ja potkia lenkille?
Teinien masennuksen hoito on siitä haastavaa, että se oma halu ja ymmärrys omasta parhaasta ei ole vielä kristallinkirkkaana olemassa. Vaikka liikunta tutkitusti auttaa masennukseen, se ei riitä masentuneelle nuorelle motivaatioksi. Kun ei jaksa niin ei jaksa. Meillä teini sairastui puolitoista vuotta sitten vakavaan masennukseen, ensimmäinen vuosi mentiin ilman lääkkeitä, koska lääkkeiden aloittaminen yleensä pahentaa hetkeksi oireita ja silloin siihen ei silloin ollut varaa. Kun akuutista itsetuhovaiheesta päästiin, niin nyt syödään lääkkeitä ja tilanne on jo melko hyvä, mutta edelleenkin voimat menee koulunkäyntiin eikä edes koulun liikuntatunneilla jaksa vielä käydä. Voimia ja malttia ap:lle, jos selviätte ilman lääkkeitä niin hyvä, mutta jos tilanne on paha eikä näytä menevän ohi eikä liikuntakaan onnistu, niin kyllä ne lääkkeet kannattaa ottaa kokeiluun.
34, stoppasko teillä teini koulunkäyntiä kokonaan, vai kävikö epäsäännöllisen säännölliseti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te älypäät jotka ehdottelette ulkoilua (klo 5 aamulla, mitä vittua?!) Ja elintapojen muutosta, niin olkaa hyvä ja turpa rullalle. Sama kuin menisi sanomaan aknesta kärsivälle että pese naamasi. Vastauksena ap:lle: lääkkeiden kanssa on aina kokeilua. Joillakin voi mennä vuosia että saa oikeanlaisen lääkityksen. Ei auta muuta kuin kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 16:12"]
34, stoppasko teillä teini koulunkäyntiä kokonaan, vai kävikö epäsäännöllisen säännölliseti?
[/quote]
Joo, lopulta loppui kokonaan. Nyt kerrataan seiskaluokkaa, mutta edelleenkin läsnäoloprosentti ehkä noin 50%. Näyttää kuitenkin siltä, että nyt saadaan suoritukset tehtyä. Hitaasti etenee, mutta etenee kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 16:44"]
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 16:12"]
34, stoppasko teillä teini koulunkäyntiä kokonaan, vai kävikö epäsäännöllisen säännölliseti?
[/quote]
Joo, lopulta loppui kokonaan. Nyt kerrataan seiskaluokkaa, mutta edelleenkin läsnäoloprosentti ehkä noin 50%. Näyttää kuitenkin siltä, että nyt saadaan suoritukset tehtyä. Hitaasti etenee, mutta etenee kuitenkin.
[/quote]
Ok, tsemppiä, meilläkin on stopannut :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
34, mitä lääkitystä lapsesi saa? Onko koko ajan kuitenkin asunut kotona, vai oliko sairaalajaksoa, tai sairaalakoulua? Miten muu perhe on jaksanut olla tukena??
[quote author="Vierailija" time="16.12.2014 klo 18:41"]
34, mitä lääkitystä lapsesi saa? Onko koko ajan kuitenkin asunut kotona, vai oliko sairaalajaksoa, tai sairaalakoulua? Miten muu perhe on jaksanut olla tukena??
[/quote]
Seronilia on syönyt nyt vajaan vuoden, annostusta on nostettu muutamaan kertaan ja nyt näyttäisi olevan sopiva. Pari sairaalajaksoa on ollut, muuten kotona. Perhe on ollut välillä aika rikki ja vanhemmat ovat olleet vähän eri linjoilla sopivan hoidon suhteen. Oikeasti on uskomattoman vaikeaa olla painostamatta, kun toinen vaikuttaa lähinnä laiskalta ja saamattomalta, mutta tällä kokemuksella voin sanoa, että kaikenlainen painostaminen vain pahentaa tilannetta. Täällä aika moni suosittelee lääkkeiden sijaan elämäntaparemonttia ja liikuntaa, mutta ei vaikeasti masentunut nuori kykene sellaisiin ja ahdistuu entisestään painostamisesta. Meillä ainakin lääke on toiminut niin, että pahimmasta on päästy yli ja nyt jo sosiaaliset suhteet ja koulunkäynti alkavat olla aika hyvällä mallilla, seuraava steppi olisi sitten saada niitä elintapoja kuntoon ja päästä lääkityksestä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen oman lapsen kohdalla huomannut tuon, että painostaminen pahentaa ihan kaiken... Onneksi oma teini on nyt viimeisen kuukauden ajan edes puolisäännöölisesti käynyt suihkussa, aloitti, kun lopetin patistamisen :o. Noin nuori ei vaan millään ymmärrä tulevaisuuden päälle yhtään, ei näe, että elämä voisi vielä muuttua takas hyväksi, koulu ei kiinnosta, kun ei kuitenkaan pääse sellaiseen työhön kuin haluaa... Muka. No, koko ajan se toki vaikeutuukin, kun ei käy koulua :(
Apua on kyllä saatavilla, mutta hidasta tämä on, ihmettelen, miten voikaan olla näin hidasta, työssäkäyvä pääsee avun piiriin heti.
No eihän nyt puolivuotta vielä pitkä aika masennusta ole takana, joten en kyllä välttämättä lääkkeitä lähtisi antamaan. Masennusta on parempi hoitaa muilla tavoilla ensin, kuin antaa vain napit kouraan.
Nuorisopsykiatrian poliklinikalle, ehdottomasti. :)
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 10:31"]
Nuorisopsykiatrian poliklinikalle, ehdottomasti. :)
[/quote]
Nuorisopsykiatrian polillahan se viikottain käykin. Lukekaa nyt ketju läpi ennen kuin annatte hyvää tarkoittavia neuvoja. Koulussa ap:n lapsi on onneksi jaksanut käydä.
ap
Isoa kyrpää perseeseen niin tuntuu hyvältä.
Miksi lapsi puhunut itsetuhoisia asioista? Onko tästä lääkärit tietoisia?
Käsittääkseni koulussa oppilas voi mennä terkalle ja saada lääkityksen ja vanhemmille ei aasiaa kerrota niin en usko että tuollaista vanhemmat siten päättää.
Onko lapsella harrastuksia?
Ystäviä?
Miten koulussa menee?
Kiusataanko/kiusaako?
Onko tapahtunut elämänmuutoksia?
Jos lapsi valvoo yöllä niin mitä ajattelee?
Ymmärrän että jos lapsi nukahtaa kolmelta ja pitää herätä seitsemältä ettei se ole helppoa mutta menet NYT varaamaan ajan lääkärille. Tuokin on meinaan syy miksi menee huonosti jos ei nuku. Miksi kukaan olisi vähillä unilla valmis pirteänä mihinkään?
Minusta ratkaisu on kokonaisvaltainen : on löydettävä lääkäri joka määrää ohjeet unettomuuteen ja sitten terapia-aika ja ETSITTE sellaisen tyypin joka tajuaa lastasi.Ei kenelle tahansa vaan jolle lapsi voi puhua eikä toinen tyrmää.
Mutta mitä koulussa tapahtuu (yhteys opeen) ja mitä lapsi kotona tekee?