Lue keskustelun säännöt.
Vauvan yrittämisen lopettaminen
07.12.2014 |
Kysymys teille jotka olette yrittäneet hankkia lasta ja lopettaneet yrittämisen. Meillä on nyt 7. vuosi meneillään ja alkaa olla sellainen tunne, että ei taida onnistua koskaan. 2 keskenmenoon johtanutta on saatu aikaan. Hoidoista en halua puhua. Niin pitkään tarkkaillut ovulaatiota ja kuukautiskiertoa ja yrittänyt tähdätä seksin oikean aikaan. Ei tämä ole enää elämää. Vauva nikävä on molemmilla kova mutta varsinkin mulle tää on henkisesti ihan sietämätön rääkki. Mitä olette kehitelleet vauvan hankkimisen tilalle elämään? Olen jopa opiskellut vuosien varrella toisen tutkinnon, että saisin ajatukset pois vauvasta. Mitä ihmettä keksisin? Kaikki vinkit on tervetulleita. Ja vittuilua en kaipaa, tää asia on tarpeeksi kipeä ilman sitäkin.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meil 5 vuotta yritystä ilman hoitoja, ilman tutkimuksia koska mies ei halunnu. Oli juuri suostumassa kunnes tasan 5 vuoden yrityksen jälkeen tärppäs luomusti ja tuli toinen lapsi vielä heti perään vuoden ikäerolla.
En ole Ap, mutta muutamia "vastauksia" edellisiin kommenteihin. Lapsettomuushoidot voivat olla tosi rankka tie -eikä takuita tuloksesta. On henkilökohtaine päätös, lähteäkö sllle tielle vai ei. Hienoa, että joillan teistä onnistui hoidolla raskautuminen pienellä hormonikorvaushoidolla, aina ei kuitenkaan ole näin. Itse kävin viiden vuoden aikana monet IVF rundit tuloksettomana. Ap kärsii lapsettomuudesta, joka on raskas taakka kantaa ilman sitäkin, että hänen -varmasti pitkään pohdittua, omaa, henkilökohtaista päätöstä- olla menemättä hoitoihin pitää perustella.
Adoptiosta. Taas, olen iloinen että jotkut teistä ovat sitä kautta lapsen saaneet. Itselläni ei kuuden vuoden lapsettomuushoitojen jälkeen ollut enää mitään rahkeita lähteä adoptiojonoon. Syyt: 1. Adoptio ei ole lapsettomuushoito 2. Taas vuosien odotus edessä asiasta, jonka lopputulos ei ole varma 3. Asia on jonkun muun käsissä 4. Henkisesti aivan loppu 5. Tajuttoman kallista. Myy talo? Ota laina? Säästä hampaat irvessä monta vuotta?
Sitten nuo "lakatkaa yrittämästä, heti tärppää..." Monen vuoden lapsettomuuteen mahtuu monenlaista aikaa. Varmasti myös ajanjaksoja jolloin sitä ei jaksa miettiä. Ei ole mitään todistetta siitä, että yrittämättömyys johtaisi raskateen, ja itse ainakin koin nuo neuvot kolmen lapsen äideiltä lähinnä naurettavilta. Taidettinpa minua joskus neuvoa siitäkin, miten akti tapahtuu! :)
On yksi elämän suurimpia päätöksiä lakata yrittämästä lasta. Itse tein sen mieheni kanssa kaksi vuotta sitten. Pystyin vasta tuon päätöksen jälkeen suremaan, ja pikkuhiljaa eheytmään. Eihän kukaan jaksa jatkuvaa korkean stressin tilaa vuosikaupalla. Ap, paljon tsemppiä sinulle, isoin halauksin. It will get better, trust me.
Niitä omia arjen selviytymiskeinoja ovat: ystäville puhuminen. Matkustelu, niin paljon kuin tekee mieli. Tutkintoon tähtäävän opiskelun aloittaminen. Tälläytyminen, ihan muuten vaan. Ja kaikkein tärkeimpänä: kaapista ulos tuleminen. Olen kertonut vuoden sisään kaikille, että emme tule koskaan saamaan lasta. Kertominen on ollut mieletön helpotus, tuntuu kuin voisin hengittää vapaammin. Nyt ainakin kaikki tietävät, ei tarvitse salailla.
Toivon sinulle kaikkea hyvää Ap. Sympatiseeraan niin täysillä
Olen aidosti pahoillani tuskastasi! Jouduin itsekin pelkäämään vuosia etten tulisi koskaan äidiksi.
Miettimäsi kysymykset koskettavat aina vain useampia suomalaisnaisia. Olemme tekemässä televisio-ohjelmaa, jossa joukko viisaita, elämää nähneitä ja EMPAATTISIA ihmisiä miettii tämäntyyppisiä kysymyksiä ihmisten kanssa, jotka eivät tiedä vielä mitä heidän pitäisi tehdä seuraavaksi.
Ymmärrän että ajatus asian puimisesta julkisesti voi hirvittää, mutta voisitko kuvitella ainakin katsovasi sivuiltamme millaista televisio-ohjelmaa olemme tekemässä: http://haeohjelmaan.net ?
Ja jos jokin ajatuksessa tunuu edes jotenkin kolahtavan, ehdotan että haet ohjelmaan, jonka jälkeen voimme miettiä yhdessä olisiko se sinulle/teille hyvä juttu. Kiitos ja voimia!
Ensin tuli kissa ja sitten adoptio. Onnellisempi en voisi tyttärestämme olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, oletteko adoptiota harkinneet? Tai sijaisvanhemmuutta?
:( vaikeaa se on. Itse aloin treenaamaan erästä urheilulajia. Pinnallista, mutta vie aikaa. Toisaalta elämää ei voi elää vain aikaa tuhlaten, mutta jostain on revittävä siaältöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olla harkittu adoptiota. Sijaislapsi voisi jossa vaiheessa olla ehkä ok, mutta ei tällä hetkellä. Tää asia on vielä liian kipeä. Joku aikaavievä harrastus kai pitää löytää että en ehtis ajatella enää tätä asiaa niin paljon. Voi kun aivoissa olis nappi josta ajatukset saa pois. ap
Miksi adoptio ei tule kysymykseen? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:42"]
Miksi adoptio ei tule kysymykseen? :)
[/quote]
Anteeksi mutta en jaksa perustella sitä nyt. Toivon jotain vinkkejä lapsettomaan elämään ja sen hyväksymiseen. ap
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:43"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:42"]
Miksi adoptio ei tule kysymykseen? :)
[/quote]
Anteeksi mutta en jaksa perustella sitä nyt. Toivon jotain vinkkejä lapsettomaan elämään ja sen hyväksymiseen. ap
[/quote]
Mutta elämän ei tarvitse olla lapsetonta kun on muitakin vaihtoehtoja kuin vain se itse synnytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetatte "yrittämisen" Et enää laske ovulaatiopäiviä jne. Harrastatte seksiä silloin kun siltä tuntuu ja sehän voi olla että sattuukin tärppäämään jos lopettaa asiasta stressaamisen.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:43"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:42"] Miksi adoptio ei tule kysymykseen? :) [/quote] Anteeksi mutta en jaksa perustella sitä nyt. Toivon jotain vinkkejä lapsettomaan elämään ja sen hyväksymiseen. ap [/quote] Mutta elämän ei tarvitse olla lapsetonta kun on muitakin vaihtoehtoja kuin vain se itse synnytetty.
[/quote]
Huoh... oli virhe alkaa kysyä mitään. On meillä kummilapsia, joita voidaan hoitaa ja on koira jota lellitään. Mutta antaa olla, onhan tää asia suurimmalle osalle outo juttu, kun joillekin lapsia tulee vaikkei ees haluttais. Oon huomannut myös tuttavista ja sukulaisista että heidän on vaikea hyväksyä että sitä lasta ei vain tule. Päätän kyselyni tähän ja menen itkemään. Se on kyllä kumma että täällä palstalla pitää aina alkaa tyrkyttää omia ideoitaan vaikka selvästi sanotaan että se ei ole nyt vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:49"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:43"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:42"] Miksi adoptio ei tule kysymykseen? :) [/quote] Anteeksi mutta en jaksa perustella sitä nyt. Toivon jotain vinkkejä lapsettomaan elämään ja sen hyväksymiseen. ap [/quote] Mutta elämän ei tarvitse olla lapsetonta kun on muitakin vaihtoehtoja kuin vain se itse synnytetty.
[/quote]
Huoh... oli virhe alkaa kysyä mitään. On meillä kummilapsia, joita voidaan hoitaa ja on koira jota lellitään. Mutta antaa olla, onhan tää asia suurimmalle osalle outo juttu, kun joillekin lapsia tulee vaikkei ees haluttais. Oon huomannut myös tuttavista ja sukulaisista että heidän on vaikea hyväksyä että sitä lasta ei vain tule. Päätän kyselyni tähän ja menen itkemään. Se on kyllä kumma että täällä palstalla pitää aina alkaa tyrkyttää omia ideoitaan vaikka selvästi sanotaan että se ei ole nyt vaihtoehto.
[/quote]
Ollaampas sitä nyt niin marttyyriä kun ihmiset yrittää kysyä asioita...
Tavoitteellinen liikuntaharrastus ja vapaaehtoistyö.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:49"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:43"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:42"] Miksi adoptio ei tule kysymykseen? :) [/quote] Anteeksi mutta en jaksa perustella sitä nyt. Toivon jotain vinkkejä lapsettomaan elämään ja sen hyväksymiseen. ap [/quote] Mutta elämän ei tarvitse olla lapsetonta kun on muitakin vaihtoehtoja kuin vain se itse synnytetty.
[/quote]
Huoh... oli virhe alkaa kysyä mitään. On meillä kummilapsia, joita voidaan hoitaa ja on koira jota lellitään. Mutta antaa olla, onhan tää asia suurimmalle osalle outo juttu, kun joillekin lapsia tulee vaikkei ees haluttais. Oon huomannut myös tuttavista ja sukulaisista että heidän on vaikea hyväksyä että sitä lasta ei vain tule. Päätän kyselyni tähän ja menen itkemään. Se on kyllä kumma että täällä palstalla pitää aina alkaa tyrkyttää omia ideoitaan vaikka selvästi sanotaan että se ei ole nyt vaihtoehto.
[/quote]
Ihan asiallinen kysymys? Minäkin olen lapseton ja asian ihan hyväksynyt lopulta. Lapsen sain kuitennin adoption kautta, joka on suurimmalle osalle varsin mahdollinen. Miksi et sitten voi itse vastata tähän?
13 jatkaa vielä sen verran että ei se biologinen lapsi ole oikeasti mikään autuaaksi tekevä asia loppujen lopuksi.
Meillä tärppäsi viiden vuoden yrittämisen jälkeen, hoitojen avulla. Ihmeitä voi tapahtua. Voimia!
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:49"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:45"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:43"][quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 19:42"] Miksi adoptio ei tule kysymykseen? :) [/quote] Anteeksi mutta en jaksa perustella sitä nyt. Toivon jotain vinkkejä lapsettomaan elämään ja sen hyväksymiseen. ap [/quote] Mutta elämän ei tarvitse olla lapsetonta kun on muitakin vaihtoehtoja kuin vain se itse synnytetty.
[/quote]
Huoh... oli virhe alkaa kysyä mitään. On meillä kummilapsia, joita voidaan hoitaa ja on koira jota lellitään. Mutta antaa olla, onhan tää asia suurimmalle osalle outo juttu, kun joillekin lapsia tulee vaikkei ees haluttais. Oon huomannut myös tuttavista ja sukulaisista että heidän on vaikea hyväksyä että sitä lasta ei vain tule. Päätän kyselyni tähän ja menen itkemään. Se on kyllä kumma että täällä palstalla pitää aina alkaa tyrkyttää omia ideoitaan vaikka selvästi sanotaan että se ei ole nyt vaihtoehto.
[/quote]
Ei tämmöisestä tarvi suuttua! Ihan ystävällisiä kommentteja tuli sulle täällä.
Olen itse sijaiskotilapsi, sillä vanhempani eivät saaneet lapsia vuosien yrittämisen järkeen. Kaltaisiani lapsia on perheessäni useita. En ymmärrä, miksei toisten lapsi voisi olla vaihtoehto. Olen onnellinen, etten joutunut viettämää kauaa aikaa lastenkodissa. Siellä on tälläkin hetkellä suuri määrä lapsia, jotka tarvitsisivat perheen. Ei oma lapsi ole ainoa vaihtoehto..