Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Palstan lainaus-toiminto taisi hajota. Taas.

"Mutta sitä en ymmärrä että miksi toimivat tiimit eivät saa jatkaa yhdessä." [/quote]

"Kyseessä on ikivanha, poliittinen (huonon? ) hallitsijan tehokas joukkojen hallintatapa, jossa valta keskitetään hallitsijalle. Joukoista tulee sosiaalisesti hajanaisia, joten helpommin kontrolloitavia ja manipuloitavia. Googlaa tai käy kirjastossa hakemalla "hajoita ja hallitse". Sotataidon strategiaoppaissa tästä(kin) on paljon analyysiä.

Samaa metodia käytetään varhaiskasvatuksessa päivittäin, kun opettaja jakaa lapsia (heidän mielestään mielivaltaisesti ja rikkoen kaveripiirit) haluamiinsa kokoonpanoihin, tekemään mitä opettaja haluaa, milloin hän haluaa ja miten hän haluaa. Vasu-kirjaukset ja tehdyt kuva- ja sanadokumentaatiot "toiminnasta" kuvaavat nimenomaan tuon opettajayksilön toimintaa, ajattelua ja arvomaailmaa sekä hänen toimintaansa hallitsijana. Kerätty data ei kerro lapsista ja heidän oppimisestaan mitään todistettavissa olevaa tai luotettavaa, se on vain keino saada opettajat tuottamaan itsestään tietoa. Ylemmän tason tutkimus tällä hetkellä analysoi juurikin sitä niiden opettajien toimintaa ja ajattelua sen kaiken heidän vapaaehtoisesti tuottamansa ja taltioimansa datan avulla. Saatua tietoa käytetään koulutuksen ja hallinnon tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa, kun valtion, kunnan ja muiden ylimmän vallankäyttäjien (tai vallankaappaajien) strategioita suunnitellaan.

Kannattaa miettiä jokseenkin tarkkaan, mihin ja millaisen dokumentaation ja datan tuottamiseen siellä työpaikallaan suostuu. Kerätty data on työnantajan omaisuutta, kun tuotat sitä työajalla työtehtävässä. Siis tietoa sinusta, ajattelustasi, arvoistasi, valinnoistasi, mitä ideologiaa edustat, mistä tietosi on peräisin, kuinka kuuliaisesti noudatat millaisiakin määräyksiä jne. Riskianalyysin teko riittävän materiaalin avulla kuuluu kaikkeen julkiseen toimintaan. Perheiltä kysyttävä kuvaus-, tallennus- ja julkaisulupa suhteessa siihen, mitä siellä oikeasti tehdään on vain yksi näkökulma asiaan. Alalla ollaan aivan liian naiveja."[/quote]

Olisi todella kiinnostavaa kuulla alapeukuttajan perustelut kommentin vastustamiselle. Toimitko itse varhaiskasvatuksessa johto-, hallinto- tai suunnittelutehtävissä? Tämäkin on yksi hallinnan keino, joka elää voimakkaana varhaiskasvatuksen rakenteissa: mitätöi, vaienna, halvenna ja ammu alas kaikki omaa toimintaasi kyseenalaistavat tahot. Juuri sen avuksi on luotu uusi hierarkia tähän "varhaiskasvatukseen". Sananvalta (tai mikään valta) ei jakaudu tasaisesti vaan on keskitetty rakenteellisesti ja retorisesti harvoille. Siellä vallitsee näennäisdemokratia ja harvainvalta. Viljellään mystifioivia mielikuvia johtajan ja opettajien ylivaltaisesta "tiedosta", johon muilla ei ole pääsyä. Tuo täysin perustelematon asema saavutetaan, jos henkilöllä on kasvatustieteen kandin tai maisterin tutkintotodistus. Vaikka olisi saavuttanut 600 opintopisteen verran osaamista kasvatustieteestä ja kehityspsykologiassa Avoimen yliopiston opinnoissa, mutta ei tutkinto-opiskelijana ja näin ollen ei ole sitä tutkintoa, niin et ole "pätevä" olemaan vakaopettaja.

Hanki apua.

Lapset kotihoitoon ja lait sen mukaan. Maksaahan päivähoito yhteiskunnalle kuitenkin rutkasti enemmän. Myös vuosikymmenten jälkeen, hox.

"Mutta sitä en ymmärrä että miksi toimivat tiimit eivät saa jatkaa yhdessä." 

-

"..... Joukoista tulee sosiaalisesti hajanaisia, joten helpommin kontrolloitavia ja manipuloitavia. Googlaa tai käy kirjastossa hakemalla "hajoita ja hallitse". Sotataidon strategiaoppaissa tästä(kin) on paljon analyysiä.

Samaa metodia käytetään varhaiskasvatuksessa päivittäin, kun opettaja jakaa lapsia (heidän mielestään mielivaltaisesti ja rikkoen kaveripiirit) haluamiinsa kokoonpanoihin, tekemään mitä opettaja haluaa, milloin hän haluaa ja miten hän haluaa.

Vasu-kirjaukset ja tehdyt kuva- ja sanadokumentaatiot "toiminnasta" kuvaavat nimenomaan tuon opettajayksilön toimintaa, ajattelua ja arvomaailmaa sekä hänen toimintaansa hallitsijana. Kerätty data ei kerro lapsista ja heidän oppimisestaan mitään todistettavissa olevaa tai luotettavaa---"

Kirjoitat asiaa mistä ei ole alalla sopivaa pitää meteliä.

Usein siitä syystä, että useimmat alalla työskentelevistä eivät edes sisäistä ,mitä kommentillasi yrität nostaa esiin.

Ei heitä kiinnosta pohtia tuollaisia, eikä heillä ole aikaa sellaiseen, siellähän tehdään päivittäin se mitä täytyy ja niissä olosuhteissa mitä ylempää määrätään.

Ala on suorittavaa työtä ja sinne hakeutuu tietyntyyppistä ainesta.

Kirjoitit että kerätty data lapsista (vasut sun muut) aniharvoin kertovat lapsista mitään oleellista , minunkin mielestäni se on surullisen totta,  koska yhä useimmin ne laatii vakaopettajaa sijaistava nippanappa lähihoitajan tutkinnon läpikahlannut henkilö, vettumuakiinnostayhtää-määenjaksanäitäenkäehdi-asenteella viimetipassa väkisten vääntäen sisältäen päräyttäviä kielioppivirheitä ihan peruslauseen rakenteissa (huom ollaan alalla mikä painottaa pedagogista osaamista) tai pahimmassa tapauksessa ilmiselviä vaikeuksia suomenkielen tuottamisessa tekstin muotoon vasuraporttiin.

Toki virkistäviä poikkeuksiakin löytyy, mutta tosiaan kuinka paljon niistäkään on hyötyä ja kuka niitä lukee.

Ymmärrettävästi jos lapsessa selkeästi on jotain tukea vaativaa osa-aluetta, niin niitä on hyvä seurata ja kirjata ja pitääkin.

Jos useimmat lapset kerran (ihan todistettavasti) ovat ok kehitykseltään ,

niin mitä niitä lapsia hyödyttää motoristen taitojen ja hienomotoriikan hienouksista maiskuttelevat kirjalliset , työläät vasu-raportoinnit, joiden aikaa ja työtunteja vievä laatiminen on suoraan lasten perushuolenpidosta pois sillä aikaa pursuavien ylisuurissa ryhmissä olevien hoitajien selviytymisen varassa ollen , koska niiden äärimmäisten tärkeiden raporttien laatija on ryhmästä---TUNTIKAUSIA-pois- riippuen siitä kuinka raportoinneista ja lukijalleen ymmärrettävästä tekstintuottamisesta kukin niiden laatija suoriutuu.

Vierailija kirjoitti:

"Mutta sitä en ymmärrä että miksi toimivat tiimit eivät saa jatkaa yhdessä." 

-

"..... Joukoista tulee sosiaalisesti hajanaisia, joten helpommin kontrolloitavia ja manipuloitavia. Googlaa tai käy kirjastossa hakemalla "hajoita ja hallitse". Sotataidon strategiaoppaissa tästä(kin) on paljon analyysiä.

Samaa metodia käytetään varhaiskasvatuksessa päivittäin, kun opettaja jakaa lapsia (heidän mielestään mielivaltaisesti ja rikkoen kaveripiirit) haluamiinsa kokoonpanoihin, tekemään mitä opettaja haluaa, milloin hän haluaa ja miten hän haluaa.

Vasu-kirjaukset ja tehdyt kuva- ja sanadokumentaatiot "toiminnasta" kuvaavat nimenomaan tuon opettajayksilön toimintaa, ajattelua ja arvomaailmaa sekä hänen toimintaansa hallitsijana. Kerätty data ei kerro lapsista ja heidän oppimisestaan mitään todistettavissa olevaa tai luotettavaa---"

Kirjoitat asiaa mistä ei ole alalla sopivaa pitää meteliä.

Usein siitä syystä, että useimmat alalla työskentelevistä eivät edes sisäistä ,mitä kommentillasi yrität nostaa esiin.

Ei heitä kiinnosta pohtia tuollaisia, eikä heillä ole aikaa sellaiseen, siellähän tehdään päivittäin se mitä täytyy ja niissä olosuhteissa mitä ylempää määrätään.

Ala on suorittavaa työtä ja sinne hakeutuu tietyntyyppistä ainesta.

Kirjoitit että kerätty data lapsista (vasut sun muut) aniharvoin kertovat lapsista mitään oleellista , minunkin mielestäni se on surullisen totta,  koska yhä useimmin ne laatii vakaopettajaa sijaistava nippanappa lähihoitajan tutkinnon läpikahlannut henkilö, vettumuakiinnostayhtää-määenjaksanäitäenkäehdi-asenteella viimetipassa väkisten vääntäen sisältäen päräyttäviä kielioppivirheitä ihan peruslauseen rakenteissa (huom ollaan alalla mikä painottaa pedagogista osaamista) tai pahimmassa tapauksessa ilmiselviä vaikeuksia suomenkielen tuottamisessa tekstin muotoon vasuraporttiin.

Toki virkistäviä poikkeuksiakin löytyy, mutta tosiaan kuinka paljon niistäkään on hyötyä ja kuka niitä lukee.

Ymmärrettävästi jos lapsessa selkeästi on jotain tukea vaativaa osa-aluetta, niin niitä on hyvä seurata ja kirjata ja pitääkin.

Jos useimmat lapset kerran (ihan todistettavasti) ovat ok kehitykseltään ,

niin mitä niitä lapsia hyödyttää motoristen taitojen ja hienomotoriikan hienouksista maiskuttelevat kirjalliset , työläät vasu-raportoinnit, joiden aikaa ja työtunteja vievä laatiminen on suoraan lasten perushuolenpidosta pois sillä aikaa pursuavien ylisuurissa ryhmissä olevien hoitajien selviytymisen varassa ollen , koska niiden äärimmäisten tärkeiden raporttien laatija on ryhmästä---TUNTIKAUSIA-pois- riippuen siitä kuinka raportoinneista ja lukijalleen ymmärrettävästä tekstintuottamisesta kukin niiden laatija suoriutuu.

Lakia pitäisi täsmentää ja kieltää vakaopettajan sijaisuudet muilta kuin päteviltä tai viittä vaille valmistuneilta. Ei muillakaan akateemisilla aloilla ammattikoululaiset sijaista akateemista.

 ........."tiedosta", johon muilla ei ole pääsyä. Tuo täysin perustelematon asema saavutetaan, jos henkilöllä on kasvatustieteen kandin tai maisterin tutkintotodistus. Vaikka olisi saavuttanut 600 opintopisteen verran osaamista kasvatustieteestä ja kehityspsykologiassa Avoimen yliopiston opinnoissa,

mutta ei tutkinto-opiskelijana ja näin ollen ei ole sitä tutkintoa,

niin et ole "pätevä" olemaan vakaopettaja.["

.

Täysin pätevä käytännössä olet muuten tekemään ja arvioimaan lapsen saamaa varhaiskasvatusta ilman mitään sen erityisempää akateemista opetus- tai kasvatusalan tutkintoa.

Riittää kun on se opettajaa (VO)  sijaistava lähihoitaja. Ja eikun suunnittelemaan , toteuttamaan ja arvioimaan.

Vanhemmat saattaisivat ohuesti hämmästyä minkä tason työelämän tausta- tai kokemuspohjin siellä sitä omaa silmäterää arvioidaan VOn sijainen -nimikkeen alla.

Validia tietoutta lapsen kehityksestä pukkaa kaiken aikaa tasokkaan varhaiskasvatuskriteerien hengessä.

Katkeruus kentällä ei lisää lasten hyvinvointia saati työtiimin hyvää vuorovaikutusta. On hyviä opettajia ja on huonoja lastenhoitajia ja toisin päin. Muodollinen pätevyys tuo oikeuksia, mutta häneltä voidaan vaatia myös velvollisuuksia. En halua leikkaussaliin sairaanhoitajan operoitavaksi. En halua istua bussissa, jota kuljetetaan mopokortilla. Muodollinen pätevyys ei takaa kokemusta, koska voi olla, ettei sitä vielä ole nuoruuden vuoksi. Kokenut hoitaja onkin kullanarvoinen työpari vastavalmistuneelle. Hoida lasta, oleellista työn kohdetta, hyvin lastenhoitaja, opeta lasta tietotaidollasi, jos olet opettaja. Yhteistyötä tekemällä näet lapsen voivan hyvin. Hakeudu pois alalta, jos olet katkera, käy opintosi loppuun, jos tutkintoa ei ole. Pyydä työterveydessä apua, jos huomaat olevasi negatiivisen ilmapiirin tuoja työhösi. Tämä kanavan keskustelijat ruokkivat toistensa huonoa oloa.

.

"Lakia pitäisi täsmentää ja kieltää vakaopettajan sijaisuudet muilta kuin päteviltä tai viittä vaille valmistuneilta. "

Olen kanssasi 100% samaa mieltä.

Vanhemmille alkaa tulla pikuhiljaa vastaan aika koomisia vasuja.

Puhumattakaan opena esiintyvistä , ihan pihalla tehtävästään olevista nippanappa --lähihoitajista,  ovat oikeasti ihan silminnähden täysin pihalla vaka-opettajan tehtävästä siis joka kattaa päävastuun ryhmänsä lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä lapsiryhmänsä toiminnan suunnittelusta  ja arvioinneista koska eivät edes sisäistä tehtävän kuvausta saati sen mukanaan tuomaa vastuuta.

Kaikista pahimmissa painajaistilanteessa saatta olla ihan pilipalitapauksia missä "ope" lähtee pokkana ryhmästään pois "suunnittelemaan" toimistoon karkuun riehumista,meteliä ja kiljumista --- ja jättää jonkun sinne hikihatussa surutta villiintyneiden lasten pärjäilemään koska "mullahan on tää lakisääteinen suunnitteluaika, puhelu, käyn ny tuolla ja oon tyyliin koko päivän tekees jotain,  yms). 

Ryhmä saattaa pyöriä oman onnensa varassa hoitsun, ekakertalais-kielitaidottoman sijaisen,opiskelijan tai random-avustajan voimin kun "ope" ei enää viihdykään siellä kun on tärkeämpää pedagogista puuhaa. Pärjäilkää ja kyllähän teijän pitää pärjätä ku mäkin oon pärjänny heh heh. Toimistoon ja oveen varattu/ei saa häiritä-lappu ja kahvikuppi mukaan släm.

Tarkkaan hyödynnetyistä toiminnan suunniteluajoista jolloin ollaan ryhmästä pois toimistossa, niin niistä  huolimatta tiimipalavereissa (jos edes "ope" saa edes niitä toteutumaan ku ei ne tiimipalaverit ny niin tärkeit kai oo niin ny ei pysty ei kerkee) sitten kysytään hoitajalta ohimennen aamulla  "onks sul mitää ideoit",

siltä hoitajalta joka käytännössä tekee sen entisen hoitajan nykyisen "open" käytännön hommat. "Ope" saa open palkan, se hoitsu suunnittelee ja  toteuttaa ne käytännön jutut lasten kanssa että homma ylipäänsä siinä arjessa pyörii. Reilua. Toki. Pitäähän ryhmässä kuiteski se ope olla.

On vaka-opeja ja vaka-open sijaisuuksia tekeviä henkilöitä jotka ovat paikallaan mahtavia, heitä tämä kärjistetty esimerkki ei tietenkään koske, joten asialliset opettajan hommaa kunnolla tekevät eivät edes loukkaanu tällaisesta esimerkistä.

Ne jotka loukkaantuvat, saavatkin niin tehdä, täsmälleen oikeaan osoitteeseen menee kritiikki silloin.

Opettajat on saatava ryhmiin auttamaan lasten kanssa, silloin kun siellä ryhmässä niitä lapsia on, olivat sitten "päteviä opeja" tai ei.

Päteviä luulisivat ainakin olevan apukäsinä ylisuurten ryhmien vaatimuksissa ja niistä huolehtimisesta.

"Katkeruus kentällä ei lisää lasten hyvinvointia saati työtiimin hyvää vuorovaikutusta. On hyviä opettajia ja on huonoja lastenhoitajia ja toisin päin. Muodollinen pätevyys tuo oikeuksia, mutta häneltä voidaan vaatia myös velvollisuuksia. En halua leikkaussaliin sairaanhoitajan operoitavaksi. En halua istua bussissa, jota kuljetetaan mopokortilla. Muodollinen pätevyys ei takaa kokemusta, koska voi olla, ettei sitä vielä ole nuoruuden vuoksi. Kokenut hoitaja onkin kullanarvoinen työpari vastavalmistuneelle. Hoida lasta, oleellista työn kohdetta, hyvin lastenhoitaja, opeta lasta tietotaidollasi, jos olet opettaja. Yhteistyötä tekemällä näet lapsen voivan hyvin. Hakeudu pois alalta, jos olet katkera, käy opintosi loppuun, jos tutkintoa ei ole. Pyydä työterveydessä apua, jos huomaat olevasi negatiivisen ilmapiirin tuoja työhösi. Tämä kanavan keskustelijat ruokkivat toistensa huonoa oloa.[/quote]

Haluan painottaa että minusta on tärkeää että on olemassa areena, missä vaka-alalla työskentelvät voivat tuulettaa vapaasti tunteitaan, ilman pelkoa siitä että jollakin on tarve tulla hallitsemaan ja vesittämään keskustelua eli heristämään syyllistävää sormeaa vihjaillen katkeruuksista ja kuinka se ei nyt rakenna vaan "ruokkii sitä pahaa oloa". Kiitos tästä ketjusta vauva.fi-palstalle.

Sitä pahaa oloa on juuri hyvä ilmaista ja tuoda esiin nimenomaan tässä keskustelussa kommentoiden. Niin paljon nämä kiltit ihmiset ovat joutuneet nielemään ja jaksamaan.

Heillä on täysi oikeus tuoda esiin myös katkeruutta (kerrankin!)  jos siltä tuntuu ilman että sitä vaiennetaan hyshys muille tulee nyt paha olo-mentaliteetilla.

Ilman muuta ihmisestä kertoo paljonkin tehty opinto- ja urapolku siellä taustalla.

Ne tulisivat ilman muuta huomioida ja hyödyntää sen sijaan että otetaan esim vaka-opettajien sijaisiksi joku joka nyt on suurinpiirtein saatavilla siinä ja joka suostuu.

Mielestäni jo kysyin tätä mutta miten se pedagogisesti kasvatettu lapsi eroaa siitä tavallisesti kasvatetusta lapsesta?

Toivon todella tämän palstan poistoa.

Tehkää jotain.

Olette surkeita alistujia, kirjoittelette tänne siinä toivossa, että joku auttaisi teitä "uhreja".

Ei mitään anneta ilmaiseksi, työtä vasten saa.

Löysin tällaisen ketjun, jossa pohditaan sitä eroa ammattikasvattajan ja vanhemman näkemyksissä, miksi niitä vasuja tehdään tai pidetään. Onko tämä nyt seuraus siitä, että osalle lapsista vasun pitää ja suunnittelee pätevä opettaja ja osalle lastenhoitaja? Tietenkin laatu pitäisi olla sama kaikille lapsille.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3870260/ketju/vakisin_vikojen_etsiminen…

Ongelma on myös se, jos opettaja suunnittelee jotakin jollakin taustatiedolla, mutta toteutuksen lapsiryhmässä tekevät 1-2 hoitajaa tai sijaista ilman sitä opettajaa mallittamassa ja ohjaamassa, mitä oikein tarkoittaa suunnitelmallaan. Eihän hoitajat voi vaan napata siitä suunnitelmasta kiinni, kun niillä on aivan eri koulutus eikä välttämättä suunnitelmista ole edes yhdessä keskusteltu ennen niiden laatimista. Eikä sellainen työnteko motivoi, että vaan mekaanisesti tekee jotain, muttei ole millään tavalla osallinen sen suunnitteluun.

Miten ne sitten hakutilanteessa kertovat päivästä? Suuri riski, että yksi sanoo yhtä ja toinen vastakkaista. Opettaja kertoo, että tätä ja tätä leikittiin, harjoiteltiin ja opeteltiin niin ja näin, mutta seuraavalle hoitaja sanoo joo, kiva päivä, leikittiin, söi hyvin ja nukkui, kaikki ok. Ehkä hoitaja tietää, että oli joku suunnitelma, muttei ymmärtänyt tai tiennyt sen tarkoitusta, eikä sitä silloin toteutettu, vaikka ope olettaa, että oli toteutettu.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni jo kysyin tätä mutta miten se pedagogisesti kasvatettu lapsi eroaa siitä tavallisesti kasvatetusta lapsesta?

No siinä pitää niinku olla jonkinlainen idis siitä lapsesta, lapsuudesta ja oppimisesta et miten se oppiminen niinku sit tapahtuu ja toteutuis siin . Motoriikkaa ja kaikkee sellasta hienosäätöö siin pitää hallita ne saisset.

Ja sit sitä yrittää joku hoitaja siel toteuttaa sillä aikaa lapsiryhmäs askartelemalla vaiks villalangasta tunnetaitosäikeitä, kun mä oon lisää tommosta "suunnittelees"(heh heh) toimistos  et mitä sitä niinku vois tulevaisuudes tehä sitä pedagogista niitten lapsien kaa et se laps kasvais siin mahollisimman pedagogisest. Että jos ens kerralla vaiks eri värisel villalangalla tai veskirullilla jotain. Kait se hoitsu silt jotain taas keksii ku sil on kuiteski joku luova tanssituntkinto taustal.

T. vaka.ope siainen

Vierailija kirjoitti:

Löysin tällaisen ketjun, jossa pohditaan sitä eroa ammattikasvattajan ja vanhemman näkemyksissä, miksi niitä vasuja tehdään tai pidetään. Onko tämä nyt seuraus siitä, että osalle lapsista vasun pitää ja suunnittelee pätevä opettaja ja osalle lastenhoitaja? Tietenkin laatu pitäisi olla sama kaikille lapsille.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3870260/ketju/vakisin_vikojen_etsiminen…

Ongelma on myös se, jos opettaja suunnittelee jotakin jollakin taustatiedolla, mutta toteutuksen lapsiryhmässä tekevät 1-2 hoitajaa tai sijaista ilman sitä opettajaa mallittamassa ja ohjaamassa, mitä oikein tarkoittaa suunnitelmallaan. Eihän hoitajat voi vaan napata siitä suunnitelmasta kiinni, kun niillä on aivan eri koulutus eikä välttämättä suunnitelmista ole edes yhdessä keskusteltu ennen niiden laatimista. Eikä sellainen työnteko motivoi, että vaan mekaanisesti tekee jotain, muttei ole millään tavalla osallinen sen suunnitteluun.

Miten ne sitten hakutilanteessa kertovat päivästä? Suuri riski, että yksi sanoo yhtä ja toinen vastakkaista. Opettaja kertoo, että tätä ja tätä leikittiin, harjoiteltiin ja opeteltiin niin ja näin, mutta seuraavalle hoitaja sanoo joo, kiva päivä, leikittiin, söi hyvin ja nukkui, kaikki ok. Ehkä hoitaja tietää, että oli joku suunnitelma, muttei ymmärtänyt tai tiennyt sen tarkoitusta, eikä sitä silloin toteutettu, vaikka ope olettaa, että oli toteutettu."

Mistä ja milloin esimerkiksi ryhmässä 7-8h päivässä lasten kanssa oleva lastenhoitaja tai alaa harjoittelemaan tuleva oppisopimusopiskelija saa tiedon siitä, millaista toimintaa ja pedagogiikkaa ja miksi, on ryhmässä tarkoitus harjoittaa, jos ei ole pidetty edes tiimipalavereita?

Toki vaka-opettaja ollut suunnittelemassa mutta onko nin että se tieto pitää hoitajalle riittää että lyödään vain  viikko-suunnitelma käteen kellon aikoineen  ja "tehkää mitä tuossa on eli tällä mennään".

Miten tuo oikeasti menee?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni jo kysyin tätä mutta miten se pedagogisesti kasvatettu lapsi eroaa siitä tavallisesti kasvatetusta lapsesta?

Pedagogisesti kasvatettu lapsi saa positiivista palautetta tavoitteiden suuntaisesti tapahtuvasta kehittymisestään ja oppimisestaan. Mielihyvä tulee ponnistelun tuloksena saavutetusta tavoitteesta. Motivaatio kasvaa, kun näistä saavutuksista alkaa syntyä jatkumo, mielekäs ja johdonmukainen oppimisen polku. Lapselle alkaa syntyä käsitys itsestään pystyvänä ja tavoitteellisena toimijana. Haasteiden kohtaaminen herättää halun yrittää sinnikkäästi ja keksiä strategioita, arvioida muiden tekemiä ratkaisuja ja päätellä, mikä olisi kannattava tapa toimia. Lapsi hakeutuu muiden lasten seuraan ja on utelias kokeilemaan yhdessä uusia tapoja, leikki ja huumori ovat lapsen toimintatavat oppimisessa.

Jos lasta ei ohjata pedagogisesti ja tavoitteellisesti, kasvun lainalaisuudet tiedostavan aikuisen ollessa läsnä ja eri keinoin ohjaten (esim. leikkimällä mukana ja roolissaan tuoden suuntaavia elementtejä mukaan), lapsen leikki ja toiminta ei kehity suunnitelmallisesti vaan sattumanvaraisesti. Palkitsevuus syntyy leikkitoiminnon luontaisesta tavasta olla lapsen elementti, muttei oppimisen saavutuksista. Lapsiryhmässä syntyy konflikteja ja tunnetasolla ilmennettäviä haluja, pelkoja ja turhautumista, kun toiminta ei ole motivoivaa, mielekästä ja johdonmukaista. Kun pedagogisesti ohjatut ja ohjaamattomat lapset kohtaavat, eivät ohjaamattomat ymmärrä, mistä leikissä on kysymys ja pyrkivät hajottamaan leikin. He hakevat sosiaalista mielihyvää (huomatuksi tulemista), koska ovat turvattomia rakenteellisen leikin tilanteessa. Pedagogisesti ohjaantuvat leikkijät saavat mielihyvän yhdessä tekemisestä ja uuden luomisesta, tekemisen ja oppimisen nautinnosta, eivätkä suuntaudu hakemaan tyydytystä siitä kuinka paljon joku auktoriteetti heistä tykkää tai on tykkäämättä.

Vierailija kirjoitti:

Löysin tällaisen ketjun, jossa pohditaan sitä eroa ammattikasvattajan ja vanhemman näkemyksissä, miksi niitä vasuja tehdään tai pidetään. Onko tämä nyt seuraus siitä, että osalle lapsista vasun pitää ja suunnittelee pätevä opettaja ja osalle lastenhoitaja? Tietenkin laatu pitäisi olla sama kaikille lapsille.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3870260/ketju/vakisin_vikojen_etsiminen…

Ongelma on myös se, jos opettaja suunnittelee jotakin jollakin taustatiedolla, mutta toteutuksen lapsiryhmässä tekevät 1-2 hoitajaa tai sijaista ilman sitä opettajaa mallittamassa ja ohjaamassa, mitä oikein tarkoittaa suunnitelmallaan. Eihän hoitajat voi vaan napata siitä suunnitelmasta kiinni, kun niillä on aivan eri koulutus eikä välttämättä suunnitelmista ole edes yhdessä keskusteltu ennen niiden laatimista. Eikä sellainen työnteko motivoi, että vaan mekaanisesti tekee jotain, muttei ole millään tavalla osallinen sen suunnitteluun.

Miten ne sitten hakutilanteessa kertovat päivästä? Suuri riski, että yksi sanoo yhtä ja toinen vastakkaista. Opettaja kertoo, että tätä ja tätä leikittiin, harjoiteltiin ja opeteltiin niin ja näin, mutta seuraavalle hoitaja sanoo joo, kiva päivä, leikittiin, söi hyvin ja nukkui, kaikki ok. Ehkä hoitaja tietää, että oli joku suunnitelma, muttei ymmärtänyt tai tiennyt sen tarkoitusta, eikä sitä silloin toteutettu, vaikka ope olettaa, että oli toteutettu.

Opettaja ilmeisesti vastaa ryhmän pedagogisesta toiminnasta ja suunnittelee sen. Onko kuviteltu, että muillakin aloilla, joissa akateeminen vastaa prosessista, alemmin koulutetut tekevät suunnitelmia akateemisen kanssa? Että lähäri miettii lääkärin tai vaikka sossun kanssa, että miten se prosessi tehdään? Tai pappi miettii suntion kanssa miten vetää jumalanpalveluksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löysin tällaisen ketjun, jossa pohditaan sitä eroa ammattikasvattajan ja vanhemman näkemyksissä, miksi niitä vasuja tehdään tai pidetään. Onko tämä nyt seuraus siitä, että osalle lapsista vasun pitää ja suunnittelee pätevä opettaja ja osalle lastenhoitaja? Tietenkin laatu pitäisi olla sama kaikille lapsille.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3870260/ketju/vakisin_vikojen_etsiminen…

Ongelma on myös se, jos opettaja suunnittelee jotakin jollakin taustatiedolla, mutta toteutuksen lapsiryhmässä tekevät 1-2 hoitajaa tai sijaista ilman sitä opettajaa mallittamassa ja ohjaamassa, mitä oikein tarkoittaa suunnitelmallaan. Eihän hoitajat voi vaan napata siitä suunnitelmasta kiinni, kun niillä on aivan eri koulutus eikä välttämättä suunnitelmista ole edes yhdessä keskusteltu ennen niiden laatimista. Eikä sellainen työnteko motivoi, että vaan mekaanisesti tekee jotain, muttei ole millään tavalla osallinen sen suunnitteluun.

Miten ne sitten hakutilanteessa kertovat päivästä? Suuri riski, että yksi sanoo yhtä ja toinen vastakkaista. Opettaja kertoo, että tätä ja tätä leikittiin, harjoiteltiin ja opeteltiin niin ja näin, mutta seuraavalle hoitaja sanoo joo, kiva päivä, leikittiin, söi hyvin ja nukkui, kaikki ok. Ehkä hoitaja tietää, että oli joku suunnitelma, muttei ymmärtänyt tai tiennyt sen tarkoitusta, eikä sitä silloin toteutettu, vaikka ope olettaa, että oli toteutettu.

Opettaja ilmeisesti vastaa ryhmän pedagogisesta toiminnasta ja suunnittelee sen. Onko kuviteltu, että muillakin aloilla, joissa akateeminen vastaa prosessista, alemmin koulutetut tekevät suunnitelmia akateemisen kanssa? Että lähäri miettii lääkärin tai vaikka sossun kanssa, että miten se prosessi tehdään? Tai pappi miettii suntion kanssa miten vetää jumalanpalveluksen?

No miksi niiden muidenkin koulutuksissa opetetaan lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä asioita, eri tieteenalojen näkökulmista vaan? Lastenhoitajilla 3v. peruskoulutus hoiva- ja terveystieteistä, sosionomeilla 3,5v korkeakoulutus lasten sosiaalisten taitojen kehityksestä, tunne-elämästä ja kulttuurisesta moninaisuudesta sekä yhteiskunnan rakenteellisesta tuesta.

Jokaiseen noista kuuluu kasvatustieteen ja kehityspsykologian sekä erityispedagogiikan opintoja myös.

Eihän kukaan noista ammattilaisista ole hakeutunut koulutukseensa sillä ajatuksella, että siellä pätevöidytään kuuliaiseksi määräysten noudattajaksi. Ei Suomessa sellaisia koulutusohjelmia olekaan. Kyllä niistä kaikista tulee korkeasti osaavia ammattilaisia.

Tulee tunne, että siellä varhaiskasvatuksessa vain johtajilla, opettajilla ja lapsilla on joku arvo ja oikeuksia. Sosionomien ja hoitajien tehtävä on mahdollistaa heidän työskentelynsä ilman mitään omaa itseisarvoa.

Ei ole hyvä juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löysin tällaisen ketjun, jossa pohditaan sitä eroa ammattikasvattajan ja vanhemman näkemyksissä, miksi niitä vasuja tehdään tai pidetään. Onko tämä nyt seuraus siitä, että osalle lapsista vasun pitää ja suunnittelee pätevä opettaja ja osalle lastenhoitaja? Tietenkin laatu pitäisi olla sama kaikille lapsille.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3870260/ketju/vakisin_vikojen_etsiminen…

Ongelma on myös se, jos opettaja suunnittelee jotakin jollakin taustatiedolla, mutta toteutuksen lapsiryhmässä tekevät 1-2 hoitajaa tai sijaista ilman sitä opettajaa mallittamassa ja ohjaamassa, mitä oikein tarkoittaa suunnitelmallaan. Eihän hoitajat voi vaan napata siitä suunnitelmasta kiinni, kun niillä on aivan eri koulutus eikä välttämättä suunnitelmista ole edes yhdessä keskusteltu ennen niiden laatimista. Eikä sellainen työnteko motivoi, että vaan mekaanisesti tekee jotain, muttei ole millään tavalla osallinen sen suunnitteluun.

Miten ne sitten hakutilanteessa kertovat päivästä? Suuri riski, että yksi sanoo yhtä ja toinen vastakkaista. Opettaja kertoo, että tätä ja tätä leikittiin, harjoiteltiin ja opeteltiin niin ja näin, mutta seuraavalle hoitaja sanoo joo, kiva päivä, leikittiin, söi hyvin ja nukkui, kaikki ok. Ehkä hoitaja tietää, että oli joku suunnitelma, muttei ymmärtänyt tai tiennyt sen tarkoitusta, eikä sitä silloin toteutettu, vaikka ope olettaa, että oli toteutettu.

Opettaja ilmeisesti vastaa ryhmän pedagogisesta toiminnasta ja suunnittelee sen. Onko kuviteltu, että muillakin aloilla, joissa akateeminen vastaa prosessista, alemmin koulutetut tekevät suunnitelmia akateemisen kanssa? Että lähäri miettii lääkärin tai vaikka sossun kanssa, että miten se prosessi tehdään? Tai pappi miettii suntion kanssa miten vetää jumalanpalveluksen?

No miksi niiden muidenkin koulutuksissa opetetaan lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä asioita, eri tieteenalojen näkökulmista vaan? Lastenhoitajilla 3v. peruskoulutus hoiva- ja terveystieteistä, sosionomeilla 3,5v korkeakoulutus lasten sosiaalisten taitojen kehityksestä, tunne-elämästä ja kulttuurisesta moninaisuudesta sekä yhteiskunnan rakenteellisesta tuesta.

Jokaiseen noista kuuluu kasvatustieteen ja kehityspsykologian sekä erityispedagogiikan opintoja myös.

Eihän kukaan noista ammattilaisista ole hakeutunut koulutukseensa sillä ajatuksella, että siellä pätevöidytään kuuliaiseksi määräysten noudattajaksi. Ei Suomessa sellaisia koulutusohjelmia olekaan. Kyllä niistä kaikista tulee korkeasti osaavia ammattilaisia.

Tulee tunne, että siellä varhaiskasvatuksessa vain johtajilla, opettajilla ja lapsilla on joku arvo ja oikeuksia. Sosionomien ja hoitajien tehtävä on mahdollistaa heidän työskentelynsä ilman mitään omaa itseisarvoa.

Ei ole hyvä juttu.

No mitä annettavaa sillä lähärillä on niihin akateemisten arviointeihin ja suunnitelmiin? Eikö minkäänlaista itsekritiikkiä siellä amitsussa opeteta?

Onko joululomat selvinneet, oletko tyytyväinen omaasi?

22.12-8.1 ja kyllä olen🧑🎄😍🥳