Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19737)
Munaton - munattomampi - tarhatäti
"TÄMÄN takia päiväkodit pursuavat lapsia.
Ennen päiväkoti oli työssäkäyville perheille, vanhempien TYÖPÄIVÄN ajaksi.
Nyt siellä ollaan lomat, vanhempien vapaapäivät, työajan lyhennykset = joka päivä aamusta iltaan.
Sääliksi käy lapset joiden perhe ei heitä jaksa eikä sitten halunnutkaan."
Sitten jopa lapsen aikana saatetaan purnata kun on yhtenä pyhänä pk suljettu.
Nykyään ilmiölle on kentällä luotu jo käsite nimeltään Tamagotchi-vanhemmuus.
Se viittaa Tamagotchi-nimiseen virtuaalilemmikki-leluun,
mitä voidaan syöttää ja "kasvattaa" ja "hoitaa" virtuaalisesti ilman tunnesidettä,
koska kyseessähän on virtuaalilemmikki.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamagotchi "
.
" Mutta syy on siinä etteivät poliittiset päättäjät keskustele varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Jokainen järkevä Vaka ihminen kertoo ongelmaksi kotona olevien vanhempien kokopäivähoidon volyymin,
vaikka lapsen etu olisi esim 6 h/päivä jos ollenkaan.
Miksei voida palata systeemiin jossa lapsen etu ja varhaiskasvatuksen hyöty kohtaavat, ja resurssit?
Nyt Hesassa suljetaan leikkipuistoja joissa kotona olevien lasten vanhemmat ovat voineet käydä lastensa kanssa ( koska toiset kotona olevat vanhemmat tuovat lapsensa kokopäivähoitoon ja tarvitsevat nuo leikkipuistoihmiset hoitamaan heidän lapsiaan) Mitä järkeä tässä on?"
.
Päättäjiä toki on kaikesta helpoin osoittaa sormella kun hoitolaitokset pursuaa lapsia.
Puhutaanpa siis hiukan vielä lisää käsitteestä Tamagotchi-lapsuus. Ja varsinkin siitä tunnesiteestä tai sen puuttumisesta tilanteessa, missä oma lapsi käytännössä hoidatetaan koko lapsuusaika päiväkodin laumassa. Aika hatara tunneside sille aikuisellekin kehittyy tähän lapseen jota ei näe kuin aamulla ja öisin nukkumaan mennessä (mieluiten seiskalta mikäli päiväkodin hoitajat ovat tunnollisesti noudattaneet toivomusta ettei lapsen anneta nukahtaa päivälevon aikana).
On nähty esim tilanne, missä vanhempi soitetaan hakemaan kuumeinen, itkuinen lapsi kotiin. Vanhempi lopulta tulee, ärsyyntyneenä, ja tervehtimättä hoitajaa joka ojentaa lasta, nostaa (valmiiksi puetun) lapsen korkealle vihaisen mielenosoituksellisesti ja suurieleisesti nuuhkien haalareiden läpi lapsen takapuolta, katsoen epäluuloisena hoitajaa ikään kuin näillä useinkin olisi tapana luovuttaa pascat vaipoissa. Motkotetaan suureen ääneen kuinka lapsia pidetään ulkoilussa vähissä vaatteissa ja sitten lopputulos on tämä.
Hoitajia saatetaan myös pahimmassa tapauksessa kohdella kuin piikaa, jota on ihan ok komennella pois lapsiryhmästä etsimään vaikkapa lapsen puuttuvaa muumisukkaa sitä juuri missä oli pikkumyyn kuvan ja juuri siksi se varmasti erottuu muiden sukkien joukosta, koska tässä nyt vaihdetaan tätä kelvotonta päiväkotia toiseen niin voisitte te hoitajat edes sen verran vaivaa nähdä lapsen vuoksi että alatte ainakin sitä jo viime vuodesta saakka kadoksissa ollutta sukkaa etsiä jukolauta just NYT .
En ihmettele tippaakaan hoitajia jotka eräänä kauniina päivänä sanovat täysin kypsinä heipat koko työpaikalleen palaamatta koskaan ikinä vaka-alalle.
Helsingin kaupungin päätös sulkea leikkipuistoja aiheutti irtisanomisten tulvan
"Kun varhaiskasvatuksessa on krooninen työvoimapula ja päiväkotien lakisääteinen toiminta halutaan varmistaa , viedään työntekijät avoimesta leikkipuistotoiminnasta."
"On surullista että kriisiytynyttä tilannetta päiväkodeissa tekohengitetään ihmisillä jotka ovat kenties kymmeniä vuosia työskennelleet nimenomaan avoimissa leikkipuistoissa."
HS LINKKI mistä siteeraukset tässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen viikko muilla alan ihmisillä on ollut?
Meiltä puuttunut/puuttuu koko viikon ajan talosta 6 kasvattajaa, sijaisia on ollut 1-2kpl. Omasta ryhmästäni puuttuu 2 kasvattajaa ja kaikki 3 olemme olleet paikalla viimeksi n.1,5kk sitten.
Syksy ja talvi, tähän saakka, on ollut lähinnä sairastelua, lapsilla ja aikuisilla ja monilla menossa jopa kierros 3.En edes osaa kuvailla kuinka väsynyt olen ja pelkään, että viikon joululomani koittaessa elimistö prakaa ja sairastun, taas, tuntuu että sitä vain painaa eteenpäin päivästä toiseen kuin seonnut akka metsästä, ei ole vaihtoehtoja.
Pari viikkoa sitten loppui ab-kuuri ja sitä ennen sain pöpön tuossa vajaa 2kk sitten.Meillä kolme sitoutunutta kasvattajaa + opiskelija. Yksittäisiä poissaoloja tartuntatautien takia, muttei yhtään työuupumuksen takia. Sijaisen olemme aina saaneet.
Yläpeukkuja keräävät muut tarinat kuin tämä, mutta silläkin uhalla: vahva ja sitoutunut tiimi on mielekkään ja laadukkaan vaka-työn perustus! Jotain pikkumaisia, kuppikuntaisia ja hierarkkisia himmeleitä rakentavat työntekijät eivät koskaan saa kokea sitä.
Loppuun sitaatti Frank Martelalta: "Huipputiimi ei synny huippuyksilöistä, vaan se rakennetaan tiimin vuorovaikutusta kehittämällä".
En oikeasti tiedä miksi lainasit tekstiäni omaan tekstiisi?
Et voi tehdä olettamuksia tuolla tavalla, tai voit, mutta et voi ainakaan pitää niitä niin totuuksina, että sitten sen pohjalta kommentoisit. Ja vieläpä niin, että kohotat omaa/talonne/tiimisi "loistavuutta" himmentämällä toista. Sinulla ei siihen tarvittavaa tietoa asioista yksinkertaisesti ole.
Reaktiostasi päätellen kirjoittaja osui lähelle oikeaa, vaikka tuskin edes ajatteli sitä juuri teidän tiimin kohdalle (koska tarkempaa tietoa ei ole).
Runsaat poissaolot voivat hyvinkin olla myös sen merkki, että tiimityössä on sössitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen viikko muilla alan ihmisillä on ollut?
Meiltä puuttunut/puuttuu koko viikon ajan talosta 6 kasvattajaa, sijaisia on ollut 1-2kpl. Omasta ryhmästäni puuttuu 2 kasvattajaa ja kaikki 3 olemme olleet paikalla viimeksi n.1,5kk sitten.
Syksy ja talvi, tähän saakka, on ollut lähinnä sairastelua, lapsilla ja aikuisilla ja monilla menossa jopa kierros 3.En edes osaa kuvailla kuinka väsynyt olen ja pelkään, että viikon joululomani koittaessa elimistö prakaa ja sairastun, taas, tuntuu että sitä vain painaa eteenpäin päivästä toiseen kuin seonnut akka metsästä, ei ole vaihtoehtoja.
Pari viikkoa sitten loppui ab-kuuri ja sitä ennen sain pöpön tuossa vajaa 2kk sitten.Meillä kolme sitoutunutta kasvattajaa + opiskelija. Yksittäisiä poissaoloja tartuntatautien takia, muttei yhtään työuupumuksen takia. Sijaisen olemme aina saaneet.
Yläpeukkuja keräävät muut tarinat kuin tämä, mutta silläkin uhalla: vahva ja sitoutunut tiimi on mielekkään ja laadukkaan vaka-työn perustus! Jotain pikkumaisia, kuppikuntaisia ja hierarkkisia himmeleitä rakentavat työntekijät eivät koskaan saa kokea sitä.
Loppuun sitaatti Frank Martelalta: "Huipputiimi ei synny huippuyksilöistä, vaan se rakennetaan tiimin vuorovaikutusta kehittämällä".
En oikeasti tiedä miksi lainasit tekstiäni omaan tekstiisi?
Et voi tehdä olettamuksia tuolla tavalla, tai voit, mutta et voi ainakaan pitää niitä niin totuuksina, että sitten sen pohjalta kommentoisit. Ja vieläpä niin, että kohotat omaa/talonne/tiimisi "loistavuutta" himmentämällä toista. Sinulla ei siihen tarvittavaa tietoa asioista yksinkertaisesti ole.Reaktiostasi päätellen kirjoittaja osui lähelle oikeaa, vaikka tuskin edes ajatteli sitä juuri teidän tiimin kohdalle (koska tarkempaa tietoa ei ole).
Runsaat poissaolot voivat hyvinkin olla myös sen merkki, että tiimityössä on sössitty.
Niinhän se olisi helppo ajatella, yksinkertaistaen tuolla tavalla.
Mutta olet hyvin väärässä, kommenttini hänelle pohjaa nimittäin vain siihen äärimmäisen suureen "allergiaan" mitä tulee ihmisten tapaan, varsinkin tällä palstalla, tehdä olettamuksia, luulla, "tietää" ja tuomita, olen todella kypsä siihen.
Ja tottakai hän osoitti sen koskemaan juuri minun tiimiäni, koska hän lainasi minun kommenttiani oman "luulonsa" ja olettamuksensa pohjaksi.
Jätän jouluna taas taakseni yhden mädän talonMikään ei toimi😟
En jaksa tarkemmin selittää, mutta ketjusta löytyy samaistumisen kohteita rutkasti, huoh!
Keikkailua seuraavaksi näköpiirissä.
Ihanaa, että vkonloppu edessä.
Ihanaa, että enää 3 työpäivää ennen pitkää joululomaa.
Vierailija kirjoitti:
Jätän jouluna taas taakseni yhden mädän talonMikään ei toimi😟
En jaksa tarkemmin selittää, mutta ketjusta löytyy samaistumisen kohteita rutkasti, huoh!
Keikkailua seuraavaksi näköpiirissä.
Onneksi olkoon! Keikkaillessa päätät itse, minä päivinä haluat mennä töihin ja mihin, et ole ikinä yksin vastuussa lapsiryhmästä, ei tarvitse tehdä paperitöitä tai kitua niissä huonosti toimivissa ja turhauttavissa "kokouksissa" tai naurettavissa hankekoulutuksissa, lukea materiaaleja omalla ajalla, pitää vasuja ja vastata valituksiin huonosta laadusta korrektisti valehdellen työnantajan eduksi. Vanhemmille voit jutella tai olla juttelematta, samoin henkilökunnalle. Pomosi ei ole päiväkodissa kukaan vaan se vuokrafirman. Ehei, et olekaan käskyläinen, sinä olet freelanceri, joka tulee töihin muiden jälkeen ja lähtee ennen heitä, saa pitää 10 min taukonsa poikkeuksetta ja valikoi itse, millaiseen taloon ja ryhmään milloinkin pestautuu - ja meneekö enää koskaan uudestaan. Verkostoidu muiden kreikkalaisten kanssa, sijaisilla on hyvä joukkohenki keskenään. Tietävät niksit.
PS. Palkka on parempi kuin vakityöntekijöillä! Ja työsuhde-etuna saat omaa elämää töiden lisäksi sekä mielenterveys säilyy. Muut pöpöt ja kivut vältät, kun hoidat hommat itseäsi suojellen. Töitä on runsaasti tarjolla!
Hyvää joululomaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän jouluna taas taakseni yhden mädän talonMikään ei toimi😟
En jaksa tarkemmin selittää, mutta ketjusta löytyy samaistumisen kohteita rutkasti, huoh!
Keikkailua seuraavaksi näköpiirissä.Onneksi olkoon! Keikkaillessa päätät itse, minä päivinä haluat mennä töihin ja mihin, et ole ikinä yksin vastuussa lapsiryhmästä, ei tarvitse tehdä paperitöitä tai kitua niissä huonosti toimivissa ja turhauttavissa "kokouksissa" tai naurettavissa hankekoulutuksissa, lukea materiaaleja omalla ajalla, pitää vasuja ja vastata valituksiin huonosta laadusta korrektisti valehdellen työnantajan eduksi. Vanhemmille voit jutella tai olla juttelematta, samoin henkilökunnalle. Pomosi ei ole päiväkodissa kukaan vaan se vuokrafirman. Ehei, et olekaan käskyläinen, sinä olet freelanceri, joka tulee töihin muiden jälkeen ja lähtee ennen heitä, saa pitää 10 min taukonsa poikkeuksetta ja valikoi itse, millaiseen taloon ja ryhmään milloinkin pestautuu - ja meneekö enää koskaan uudestaan. Verkostoidu muiden kreikkalaisten kanssa, sijaisilla on hyvä joukkohenki keskenään. Tietävät niksit.
PS. Palkka on parempi kuin vakityöntekijöillä! Ja työsuhde-etuna saat omaa elämää töiden lisäksi sekä mielenterveys säilyy. Muut pöpöt ja kivut vältät, kun hoidat hommat itseäsi suojellen. Töitä on runsaasti tarjolla!
Hyvää joululomaa!
Mitä tarkoitat tuolla? Totta kai myös keikkalaiselle kuuluu esim. lapsen päivästä kertominen vanhemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän jouluna taas taakseni yhden mädän talonMikään ei toimi😟
En jaksa tarkemmin selittää, mutta ketjusta löytyy samaistumisen kohteita rutkasti, huoh!
Keikkailua seuraavaksi näköpiirissä.Onneksi olkoon! Keikkaillessa päätät itse, minä päivinä haluat mennä töihin ja mihin, et ole ikinä yksin vastuussa lapsiryhmästä, ei tarvitse tehdä paperitöitä tai kitua niissä huonosti toimivissa ja turhauttavissa "kokouksissa" tai naurettavissa hankekoulutuksissa, lukea materiaaleja omalla ajalla, pitää vasuja ja vastata valituksiin huonosta laadusta korrektisti valehdellen työnantajan eduksi. Vanhemmille voit jutella tai olla juttelematta, samoin henkilökunnalle. Pomosi ei ole päiväkodissa kukaan vaan se vuokrafirman. Ehei, et olekaan käskyläinen, sinä olet freelanceri, joka tulee töihin muiden jälkeen ja lähtee ennen heitä, saa pitää 10 min taukonsa poikkeuksetta ja valikoi itse, millaiseen taloon ja ryhmään milloinkin pestautuu - ja meneekö enää koskaan uudestaan. Verkostoidu muiden kreikkalaisten kanssa, sijaisilla on hyvä joukkohenki keskenään. Tietävät niksit.
PS. Palkka on parempi kuin vakityöntekijöillä! Ja työsuhde-etuna saat omaa elämää töiden lisäksi sekä mielenterveys säilyy. Muut pöpöt ja kivut vältät, kun hoidat hommat itseäsi suojellen. Töitä on runsaasti tarjolla!
Hyvää joululomaa!
Mitä tarkoitat tuolla? Totta kai myös keikkalaiselle kuuluu esim. lapsen päivästä kertominen vanhemmalle.
Riippuu paikasta, joissakin sijainen ei edes saa kertoa mitään vaan on perusteltu, että on lapsen etu, että vanhemman kanssa keskustelee vakityöntekijä, joka tuntee jokaisen lapsen kasvatusjatkumon. Sillä aikaa kun hän keskustelee hakijan kanssa, sijainen rakentaa lumilinnoja, leikkii hippaa ja syö hiekkakakkuja lasten kanssa. Siis tekee töitä lasten kanssa ja heidän tarpeistaan lähtien. Ei keikkalainen voi tietää jokaisen lapseen taustoja ja vasussa sovittuja tavoitteita oppimiselle tai miten niihin tavoitteisiin on tänään vastattu. Se on vakkareiden duuni. Eikä keikkalainen opi päivässä tai parissa tuntemaan lapsia niin hyvin, että osaisi oikeasti kertoa miten juuri sen lapsen päivä on mennyt verrattuna niihin päiviin kun paikalla on tuttu oma aikuinen. Mistä keikkalainen voi tietää sen lapsen temperamentin ja tarpeet? Sijainen on siellä apuna eikä vahingoittamassa lasten turvallista kehitystä. Ei ne vanhemmatkaan varmasti halua kenelle vaan kertoa omia ajatuksiaan. Sijainen hän voi olla huomenna jo muualla, eikä haettaessa kerrottu tieto illalla tai yöllä siirry jotenkin vakkareille. Ei niitä asioita saa mihinkään lippulapuille lapsen nimen perään raapustella. Henkilötietojen käsittelyä säätelee tiukat lait.
Epäilen vahvasti että keikkalaisena saisin parempaa palkkaa, koska nyt vakkarina työskennellessäni saan kokemuslisää sekä henkilökohtaista lisää peruspalkan päälle. Vuokrafirmoilla ei moisia taida olla...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän jouluna taas taakseni yhden mädän talonMikään ei toimi😟
En jaksa tarkemmin selittää, mutta ketjusta löytyy samaistumisen kohteita rutkasti, huoh!
Keikkailua seuraavaksi näköpiirissä.Onneksi olkoon! Keikkaillessa päätät itse, minä päivinä haluat mennä töihin ja mihin, et ole ikinä yksin vastuussa lapsiryhmästä, ei tarvitse tehdä paperitöitä tai kitua niissä huonosti toimivissa ja turhauttavissa "kokouksissa" tai naurettavissa hankekoulutuksissa, lukea materiaaleja omalla ajalla, pitää vasuja ja vastata valituksiin huonosta laadusta korrektisti valehdellen työnantajan eduksi. Vanhemmille voit jutella tai olla juttelematta, samoin henkilökunnalle. Pomosi ei ole päiväkodissa kukaan vaan se vuokrafirman. Ehei, et olekaan käskyläinen, sinä olet freelanceri, joka tulee töihin muiden jälkeen ja lähtee ennen heitä, saa pitää 10 min taukonsa poikkeuksetta ja valikoi itse, millaiseen taloon ja ryhmään milloinkin pestautuu - ja meneekö enää koskaan uudestaan. Verkostoidu muiden kreikkalaisten kanssa, sijaisilla on hyvä joukkohenki keskenään. Tietävät niksit.
PS. Palkka on parempi kuin vakityöntekijöillä! Ja työsuhde-etuna saat omaa elämää töiden lisäksi sekä mielenterveys säilyy. Muut pöpöt ja kivut vältät, kun hoidat hommat itseäsi suojellen. Töitä on runsaasti tarjolla!
Hyvää joululomaa!
Mitä tarkoitat tuolla? Totta kai myös keikkalaiselle kuuluu esim. lapsen päivästä kertominen vanhemmalle.
se
Kyllä se käytännössä myös sijaiselle kuuluu. Monesti sijainen jää viimeisenä töihin ryhmästä tai vakiohlö ei ole saatavilla kun vanhempi tulee. Myöskään talon muut aikuiset eivät päivästä tiedä enempää.
Minun lapset ovat jo onneksi koulussa, mutta muistan hyvin sen, kuinka lapsia hakiessani päiväkodista, hoitajien oli määrä kertoa lapsen päivästä. Minusta vaatimus oli aivan käsittämätön. Miten ihmeessä sellaisessa lapsikatraassa voi muistaa kuka lapsi on tehnyt mitäkin? Nopeasti hoitajat oppivat, että minulle ei tarvitse kertoa päivän touhuista, ellei kyse ole jostain kasvatuksellisesta asiasta jota olisi hyvä vielä käydä kotona lapsen kanssa läpi. Uusille hoitajille sanoin aina, että luotan heidän ammattitaitoonsa, minulle ei päivää tarvitse raportoida. Kaikki kolme lasta kävivät samassa päiväkodissa ja nuoremman kohdalla meidän perheen toiveet jo hyvin tiedettiin. :)
Rankkaa homma varhaiskasvatus kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Epäilen vahvasti että keikkalaisena saisin parempaa palkkaa, koska nyt vakkarina työskennellessäni saan kokemuslisää sekä henkilökohtaista lisää peruspalkan päälle. Vuokrafirmoilla ei moisia taida olla...?
Kyllä on! Voit Sitäpaitsi olla usealla keikkafirmalla töissä samaan aikaan, sekä kunnalliselle sijaisia toimittavalla että yksityisille toimittavalla vuokra firmalla. Tämän lisäksi ainakin Helsingissä on muutama aivan superihana englanninkielinen yksityinen päiväkoti, joissa on ilmapiiri ja 😊 palkkaus + edut! Niissä kolmessa, joissa käyn aina kun vain pääsee, olisi mahtavaa olla vakituisenakin, nyt vaan ei voi kun opiskelen (ja matkustelen) + muita juttuja välissä, ja sitäpaitsi ei niissä kyllä juuri vapaita työpaikkoja olekaan. Joskus äitiysloman sijaisuus. Britit, kanadalaiset, amerikkalaiset, irlantilaiset, australialaiset ja uusiseelantilaiset kollegat ovat ihania, todella kansainvälinen tunnelma eikä nillitetä. Lomia ihmiset saa pitää milloin tarvitsevat ja siksi sijaiselle tarjoutuukin viikko pari siellä täällä. Johtuukohan siitä, että ne ihmiset ovat eri maista ja tiimeissä on yhtä paljon miehiä ja naisia ja että asiakasperheet ovat sellaisia "maailmankansalaisia", kun niissä on aivan eri maailma kuin näissä kunnallisissa laitoksissa. Seurella kyllä maksetaan kokemuslisät ja ns. pätevyyslisät + aina voi olla niin hyvä työssään, että ne haluavat pitää sut mukana hinnalla millä hyvänsä...
Kiva kuulla, että edellinen kommentoija on tyytyväinen omaan vakkarin Vaka palkkaansa, suurin osa ei taida olla.
Yksi huomio yleisesti. Jos itseään ajattelee vain viattomana uhrina, (työ)elämä käy raskaaksi. Muutosta parempaan ei tapahdu. Vastuu sysätään muille. Itsesääli ei asiaa auta.
Tulee ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja olla itselleen täysin rehellinen. Miksi teen juuri sitä työtä, jota teen? Tykkäänkö työstäni silloin, kun se on "paljaimmillaan", riisuttuna kaikesta turhasta ja ylimääräisestä sälästä?
Valinnat kannattaa tehdä näiden seikkojen perusteella. Jollekin se voi olla työpaikan tai koko työalan vaihto, toiselle pysyminen omassa työssään, kuitenkin niin, ettei panoksena ole oma hyvinvointi - siis sen menettäminen.
[/quote]
Meillä kolme sitoutunutta kasvattajaa + opiskelija. Yksittäisiä poissaoloja tartuntatautien takia, muttei yhtään työuupumuksen takia. Sijaisen olemme aina saaneet.
Yläpeukkuja keräävät muut tarinat kuin tämä, mutta silläkin uhalla: vahva ja sitoutunut tiimi on mielekkään ja laadukkaan vaka-työn perustus! Jotain pikkumaisia, kuppikuntaisia ja hierarkkisia himmeleitä rakentavat työntekijät eivät koskaan saa kokea sitä.
Loppuun sitaatti Frank Martelalta: "Huipputiimi ei synny huippuyksilöistä, vaan se rakennetaan tiimin vuorovaikutusta kehittämällä".[/quote]
Olen ollut tasan 20 vuotta alalla ja viimeiseen n seitsemään vuoteen tiimit on haluttu joka syksy pistää uusiksi siten, etteivät tiimiläiset tunne toisiaan tai ole tehneet töitä keskenään aikaisemmin. Toiveeni on joka vuosi ollut, ettei tiimiä rikota,kun kaikki tiimin jäsenet ovat keväällä kokeneet että tiimi on juuri alkanut toimia, ja kaikki haluavat jatkaa samassa ryhmässä.
Joka vuosi tiimit on kuitenkin mielivaltaisesti hajoitettu niin että kukaan ei saa toivomaansa.
Sitten taas lokakuussa uuden tiimin vasta muotoutuessa, informaatiokatkosten, poissaolojen ja tylsän puurtamisen keskellä ylintä johtoa myöten täytyy pitää palavereJA miksi ei tiimi toimi ja mitä sille voisivat työntekijät itse tehdä.
On ilmeisesti itsetarkoitus että tiimit eivät saa muodostua johdon kannalta liian toimiviksi, rennoiksi ja huumorintajuisiksi yksiköiksi, koska joka kerta kun tiimi alkaa toimia ja työnteko näin helpottua, tiimi hajoitetaan välittömästi.
Kuten sanottua, JOKA syksy on edessä taas ventovieraat työntekijät , joiden kanssa et ole tehnyt päivääkään töitä, ja jotka eivät tunne sinua tai edes talon tapoja. Onko siis ihme että homma ei toimi ensimmäiseen puoleen vuoteen.
Mutta sitä en ymmärrä että miksi toimivat tiimit eivät saa jatkaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin kaupungin päätös sulkea leikkipuistoja aiheutti irtisanomisten tulvan
"Kun varhaiskasvatuksessa on krooninen työvoimapula ja päiväkotien lakisääteinen toiminta halutaan varmistaa , viedään työntekijät avoimesta leikkipuistotoiminnasta."
"On surullista että kriisiytynyttä tilannetta päiväkodeissa tekohengitetään ihmisillä jotka ovat kenties kymmeniä vuosia työskennelleet nimenomaan avoimissa leikkipuistoissa."
HS LINKKI mistä siteeraukset tässä
Mä en kyllä ihmettele tätä. Omien lasten kanssa kävin avoimessa päiväkodissa, jossa oli aina paikalla kolme työntekijää. Usein olin varsinkin aiemmin aamupäivällä ainoana paikalla, tai maksimissaan yksi tai kaksi toista äitiä. Avoimessa päiväkodissa leikitään oman vanhemman vastuulla ja valvonnassa. Joka päivä oli yksi tai kaksi ohjattua ohjelmaa, joka sitoi yhden aikuisen esim. loruhetkeen tai laulutuokioon. Mietin jo tuolloin että tuo on varmaan löysin ja rennoin työpaikka varhaiskasvatuksen työntekijälle, ei tarvitse vahtia lapsia, ei vaohtaa vaippoja, ei niistää neniä, ei selvitellä erimielisyyksiä...sen kun vaan vähän loruttelet silloin tällöin ja muuten kahvikuppi kädessä juttelet niiden äitien kanssa joiden lapset jo leikkii itsekseen.
Tuollaisesta duunista on varmasti hirveä shokki mennä tavalliseen päiväkotiarkeen ja varmasti tulee irtisanoutumisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin kaupungin päätös sulkea leikkipuistoja aiheutti irtisanomisten tulvan
"Kun varhaiskasvatuksessa on krooninen työvoimapula ja päiväkotien lakisääteinen toiminta halutaan varmistaa , viedään työntekijät avoimesta leikkipuistotoiminnasta."
"On surullista että kriisiytynyttä tilannetta päiväkodeissa tekohengitetään ihmisillä jotka ovat kenties kymmeniä vuosia työskennelleet nimenomaan avoimissa leikkipuistoissa."
HS LINKKI mistä siteeraukset tässä
Mä en kyllä ihmettele tätä. Omien lasten kanssa kävin avoimessa päiväkodissa, jossa oli aina paikalla kolme työntekijää. Usein olin varsinkin aiemmin aamupäivällä ainoana paikalla, tai maksimissaan yksi tai kaksi toista äitiä. Avoimessa päiväkodissa leikitään oman vanhemman vastuulla ja valvonnassa. Joka päivä oli yksi tai kaksi ohjattua ohjelmaa, joka sitoi yhden aikuisen esim. loruhetkeen tai laulutuokioon. Mietin jo tuolloin että tuo on varmaan löysin ja rennoin työpaikka varhaiskasvatuksen työntekijälle, ei tarvitse vahtia lapsia, ei vaohtaa vaippoja, ei niistää neniä, ei selvitellä erimielisyyksiä...sen kun vaan vähän loruttelet silloin tällöin ja muuten kahvikuppi kädessä juttelet niiden äitien kanssa joiden lapset jo leikkii itsekseen.
Tuollaisesta duunista on varmasti hirveä shokki mennä tavalliseen päiväkotiarkeen ja varmasti tulee irtisanoutumisia.
Se ei ole "avoin päiväkoti", kuten ajattelet.
Kyseessä on varsin pitkän historian omaava, matalan kynnyksen palvelumuoto lapsiperheille. Leikkipuistojen historiasta Helsingissä on väitellyt esim. tutkija Vera Moll, kannattaa lukea. Kaikille avoimia leikkipuistoja on perustettu, jotta pikkulapsilla olisi kasvua tukeva leikkipaikka, johon mennä äidin, isän, isovanhemman tai muun primäärihoitajansa kanssa leikkimään, osallistumaan kasvatusalan ammattilaisen ohjaamaan kerhotoimintaan ja syömään ravitsevaa ruokaa. Leikkipuistossa vierailevat 0-3-vuotiaat lapset, myös sitä vanhemmat, ovat ns. kotihoidossa päivät, mikä on useissa aiempien vuosikymmenten tutkimuksissa (psykologia, kehityspsykologia, sosiologia, erityispedagogiikka, lääketiede) todettu lapsen kiintymyssuhteen, tunne-elämän, itsetunnon ja kognitiivisten taitojen kehitykselle tärkeäksi. Kortisolitasot ("stressihormoni" ) ovat oppimisen ja kehityksen kannalta optimaalisella tasolla, kun vieressä on turvallinen vanhempi ja samalla lyhyt tunnin tai parin vierailu uudessa leikkipaikassa, toisten lasten ja aikuisten seurassa leikkiessä, kiinnostavissa ohjatuissa toimissa virittää hermoston, valppauden ja uteliaisuuden. Samalla keskittyminen onnistuu, kun tilanne on rauhallinen, toiminnan rytmi vastaa sydämensykettä ja uteliaisuus palkitaan uusilla kokemuksilla. Toistot ovat tärkeitä, leikkipuistoon tullaan usein päivittäin. Pienten koululaisten iltapäiväkerhoja ja niiden merkitystä tuskin tarvitsee perustella ainakaan niille, joilla on joskus ollut ekaluokkalainen kotona.
On surullista, todellakin ahdistavaa, että meidän nyky-yhteiskunnan ajattelu elämästä, sen merkityksestä ja pienen kasvavan lapsen kokemusmaailmasta kärsii valtavasta arvo köyhyydestä. Inhimillisyys ei ole enää tavoiteltava arvo. Jopa oma elämä ja oman lapsen elämä alistetaan markkinoidulle tehokkuuden, maksimaalisen rahan määräävyyden ja kylmyyden ideologialle. Ei edes nähdä, että siinä pelissä nämä ratasta pyörittävät massat (työssä käyvä luokka, ei siis entinen työväenluokka vaan juuri nämä varhaiskasvatuksen asiakasperheet) ovat se polttoaine. Pilaamalla oman ja lapsesi elämänilon ja olemassaolon laadun jo varhaisvuosina et voita yhtään mitään. Menetät kaiken sen, mitä olisi voinut olla. Eikä sitä saa takaisin, koska vauva on vain yhden vuoden ajan vauva, taapero vain vuoden taapero, leikki-ikäinen vain hetken leikeissään prinsessa, tiikeri, supermies, majanrakentaja... Koulua koko elämä? Mitä sillä tarkoitetaan, miksi ja miten?
PS. Leikkipuistoissa on pienet palkat, vaikka työllä ja puistotoiminnalla on valtava vaikutus monille. Se kuvaa yhteiskunnan arvoja. Mitä täällä arvostetaan. Nykyään kritisoidaan sitäkin, että äideille maksetaan äitiysrahaa, vanhempainrahaa, kotihoidontukea, lapsilisää jne. tukia yhteiskunnan ilmaisena palkkana, kun ne vaan hengaavat himassa kahvikuppeineen eikä laiskat tee mitään kuin tunkee muiden raatamat verorahat nassuihinsa mammakahviloissa.
Kuplasta ulos ja katsomaan, millaista maailmaa Suomessa 2020-luvulla rakennetaan. Oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kolme sitoutunutta kasvattajaa + opiskelija. Yksittäisiä poissaoloja tartuntatautien takia, muttei yhtään työuupumuksen takia. Sijaisen olemme aina saaneet.
Yläpeukkuja keräävät muut tarinat kuin tämä, mutta silläkin uhalla: vahva ja sitoutunut tiimi on mielekkään ja laadukkaan vaka-työn perustus! Jotain pikkumaisia, kuppikuntaisia ja hierarkkisia himmeleitä rakentavat työntekijät eivät koskaan saa kokea sitä.
Loppuun sitaatti Frank Martelalta: "Huipputiimi ei synny huippuyksilöistä, vaan se rakennetaan tiimin vuorovaikutusta kehittämällä".
Olen ollut tasan 20 vuotta alalla ja viimeiseen n seitsemään vuoteen tiimit on haluttu joka syksy pistää uusiksi siten, etteivät tiimiläiset tunne toisiaan tai ole tehneet töitä keskenään aikaisemmin. Toiveeni on joka vuosi ollut, ettei tiimiä rikota,kun kaikki tiimin jäsenet ovat keväällä kokeneet että tiimi on juuri alkanut toimia, ja kaikki haluavat jatkaa samassa ryhmässä.
Joka vuosi tiimit on kuitenkin mielivaltaisesti hajoitettu niin että kukaan ei saa toivomaansa.
Sitten taas lokakuussa uuden tiimin vasta muotoutuessa, informaatiokatkosten, poissaolojen ja tylsän puurtamisen keskellä ylintä johtoa myöten täytyy pitää palavereJA miksi ei tiimi toimi ja mitä sille voisivat työntekijät itse tehdä.
On ilmeisesti itsetarkoitus että tiimit eivät saa muodostua johdon kannalta liian toimiviksi, rennoiksi ja huumorintajuisiksi yksiköiksi, koska joka kerta kun tiimi alkaa toimia ja työnteko näin helpottua, tiimi hajoitetaan välittömästi.
Kuten sanottua, JOKA syksy on edessä taas ventovieraat työntekijät , joiden kanssa et ole tehnyt päivääkään töitä, ja jotka eivät tunne sinua tai edes talon tapoja. Onko siis ihme että homma ei toimi ensimmäiseen puoleen vuoteen.
Mutta sitä en ymmärrä että miksi toimivat tiimit eivät saa jatkaa yhdessä.
Kyseessä on ikivanha, poliittinen (huonon? ) hallitsijan tehokas joukkojen hallintatapa, jossa valta keskitetään hallitsijalle. Joukoista tulee sosiaalisesti hajanaisia, joten helpommin kontrolloitavia ja manipuloitavia. Googlaa tai käy kirjastossa hakemalla "hajoita ja hallitse". Sotataidon strategiaoppaissa tästä(kin) on paljon analyysiä.
Samaa metodia käytetään varhaiskasvatuksessa päivittäin, kun opettaja jakaa lapsia (heidän mielestään mielivaltaisesti ja rikkoen kaveripiirit) haluamiinsa kokoonpanoihin, tekemään mitä opettaja haluaa, milloin hän haluaa ja miten hän haluaa. Vasu-kirjaukset ja tehdyt kuva- ja sanadokumentaatiot "toiminnasta" kuvaavat nimenomaan tuon opettajayksilön toimintaa, ajattelua ja arvomaailmaa sekä hänen toimintaansa hallitsijana. Kerätty data ei kerro lapsista ja heidän oppimisestaan mitään todistettavissa olevaa tai luotettavaa, se on vain keino saada opettajat tuottamaan itsestään tietoa. Ylemmän tason tutkimus tällä hetkellä analysoi juurikin sitä niiden opettajien toimintaa ja ajattelua sen kaiken heidän vapaaehtoisesti tuottamansa ja taltioimansa datan avulla. Saatua tietoa käytetään koulutuksen ja hallinnon tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa, kun valtion, kunnan ja muiden ylimmän vallankäyttäjien (tai vallankaappaajien) strategioita suunnitellaan.
Kannattaa miettiä jokseenkin tarkkaan, mihin ja millaisen dokumentaation ja datan tuottamiseen siellä työpaikallaan suostuu. Kerätty data on työnantajan omaisuutta, kun tuotat sitä työajalla työtehtävässä. Siis tietoa sinusta, ajattelustasi, arvoistasi, valinnoistasi, mitä ideologiaa edustat, mistä tietosi on peräisin, kuinka kuuliaisesti noudatat millaisiakin määräyksiä jne. Riskianalyysin teko riittävän materiaalin avulla kuuluu kaikkeen julkiseen toimintaan. Perheiltä kysyttävä kuvaus-, tallennus- ja julkaisulupa suhteessa siihen, mitä siellä oikeasti tehdään on vain yksi näkökulma asiaan. Alalla ollaan aivan liian naiveja.
Meillä on talossa. En ole koskaan nähnyt tai itse sairastanut. En tiedä tunnistaisinko.