Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19752)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"
.
"Ei ehdi kertoa nyt.Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.
Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.
Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.
Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.
PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.
Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,
ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.
Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,
että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.
Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.
Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.
Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,
ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.
Sitten keskustelemme niistä,
ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."
.
Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?
Ne eivät ole "hoitolapsia" vaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevia lapsia. Oikeus normitettuun varhaiskasvatukseen on uuteen varhaiskasvatuslakiin (2018) kirjattu, kunkin lapsen subjektiivinen oikeus. Esiopetus on oppivelvollisuuteen kuuluvaa, lasta (ja huoltajia) velvoittavaa osallistumista opetukseen.
Kukin päiväkodin kasvatustiimi kokoontuu n. tunnin mittaiseen tiimipalaveriin kerran viikossa. Tämä sijoittuu pääsääntöisesti lasten päiväuniaikaan n. klo 12.30-13.30. Jonkun toisen tiimin kasvattaja tulee tuoksi ajaksi nukkumahuoneeseen sijaistamaan ryhmän tiimin palaverissa olevaa henkilöstöä. (Myös hänen oma ryhmä toimii tuolloin vajaalla henkilökunnalla.) Joka päivä on jonkun tiimin palaveripäivä, jos talossa on vaikka 5 ryhmää.
Varhaiskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan mm. tiimipalavereissa sekä huoltajien kanssa käytävissä lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman (vasu) palavereissa. Koko varhaiskasvatusyksikön (monta päiväkotia) ja yksittäisten varhaiskasvatuksen toimipisteiden (yksi päiväkoti) kaikkien tiimien yhteisiä talo- tai yksikkökokouksia pidetään viikoittain tai vuoroviikoin 1h kerrallaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajilla on yhteisiä "opettajapedoja" eli opettajien keskinäistä pedagogisen suunnittelun palaveriaikaa 1-5h viikossa.
Näiden lisäksi on kuntatason sekä aluellisia koulutus-, yhteistyö-, mentorointi- ja verkostopalavereja. Moniammatilliset (esim. monikulttuurisuus, erityinen tuki, neuvola, koulu...) yhteistyöpalaverit tulevat näiden lisäksi.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteutuksen dokumentointi ja arviointikaavakkeet kirjataan kaikki ylös tiimimuistioihin, kokouspöytäkirjoihin, sopimuksiin, sekä kunkin ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan ja vielä talon ja yksikön omiin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmiin. Jatkuvan arvioinnin metodia ja sen pohjalta selvitettyä, tarjotun varhaiskasvatuksen toteutumista käsitellään yksikön esihenkilön kanssa viikoittain, kuukausittain, vuosittain ja aina tarvittaessa. Myös työntekijän Onni-onnistumiskeskustelussa esihenkilön kanssa, kun arvioidaan työntekijän kykyä suoriutua työtehtävistään.
Huoltajille jaetaan sähköinen pedagoginen portfolio, jossa on kuvia ja tekstejä lasten varhaiskasvatustoiminnasta. Liitteeksi tulee laittaa symbolikuvia, jotka kertovat, mitä osa-aluetta kunnan normittavasta varhaiskasvatuksen suunnitelmasta kuvattu tai dokumentoitu toiminta kattaa. Kunkin ryhmän omaa sähköistä pedagogista portfoliota tulee täyttää kahden viikon välein. Kuvissa ei saa näkyä lasten kasvoja tai muita selkeitä tunistettavuustekijöitä. Jos huoltajat eivät anna kuvauslupaa, ei ko. lasta kuvata. Portfolion täyttäminen vie valtavasti aikaa, lisäksi päiväkotien tietotekniset välineet ovat kömpelöitä, hitaita, halpoja, usein epäkunnossa ja nettiyhteydet katkeilevat.
Osa työntekijöistä pitää toimistotyöntekijän roolistaan ja viihtyy vaikka komerossa laatimassa näitä, vaikkei ryhmänsä lapsia näkisi kuin satunnaisesti. Osa tuskastuu työmäärään eikä joko hallitse välineiden käyttöä, näe hommassa mitään järkeä tai on hidas eikä kykene suorittamaan samaan aikaan hälyssä lasten vessattamista, syöttämistä, pukemista, leikittämistä, kokouksen kuuntelemista ja kaavioiden kirjaamista. Osa tekee ko. tehtävät työajan jälkeen salaa omalla vapaa-ajallaan, kun muut ovat menneet kotiin ja päiväkodissa on vihdoin työrauha. Osa jättää tekemättä ja on sen sijaan lasten kanssa.
Varhaiskasvatus ei ole kutsuva tai pitovoimainen työ tällä hetkellä.
Opiskelen juuri vakaopeksi ja tällaistahan juuri Helsingin yliopistolla meille opetetaan. Opiskelijat toki jatkuvasti kyseenalaistavat näitä ja kertovat avoimesti resurssipulasta ja teorian ja käytännön valtavasta kuilusta. Opiskelijat ovat valveutuneita ja tietoisia kaikista ongelmista ja moni on jo siirtynyt kesken opintojen esimerkiksi kouluihin sijaistamaan mielummin kuin vakaan. Ala ei vaan houkuttele.
Haluaisin itseasiassa tehdä kandintyöni tästä aiheesta, en vaan keksi, miten sitten rajaisin sen. Mikä olisi tutkimuskysymys ja miten sen toteuttaisin... mutta kiinnostava aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Haluaisin itseasiassa tehdä kandintyöni tästä aiheesta, en vaan keksi, miten sitten rajaisin sen. Mikä olisi tutkimuskysymys ja miten sen toteuttaisin... mutta kiinnostava aihe."
Tässäpä aiheen nimiehdotuksia:
1. Lasten päivähoidon haasteet ja niihin vastaaminen -- miksi homma kusi Suomessa?
2. Pedagogisen paskanjauhannan ja niihin haaskatun ajan perusteet - lasten perushuolenpidon kustannuksella
3. Lasten hyvinvointi ja pedagogisen paskantärkeilyn tarve (ammattikunnittain) varhaiskasvatuksessa
4. Multitaskaava lastenhoitaja päiväkotien suunnittelijapalaveeraajien kollegana
5. Lasten päivähoitoajan aikuistarpeen supistaminen vaka-pedagogiiikan -suunnittelu-dokumentointi-palaveeraus- seuraamistilastojen mahdollistajana
P.s Muista käyttää tekstissä ammattijargonia millä homma saadaan näyttämään ihan okeilta ettei kellekään tule paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"
.
"Ei ehdi kertoa nyt.Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.
Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.
Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.
Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.
PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.
Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,
ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.
Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,
että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.
Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.
Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.
Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,
ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.
Sitten keskustelemme niistä,
ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."
.
Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?
Ne eivät ole "hoitolapsia" vaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevia lapsia. Oikeus normitettuun varhaiskasvatukseen on uuteen varhaiskasvatuslakiin (2018) kirjattu, kunkin lapsen subjektiivinen oikeus. Esiopetus on oppivelvollisuuteen kuuluvaa, lasta (ja huoltajia) velvoittavaa osallistumista opetukseen.
Kukin päiväkodin kasvatustiimi kokoontuu n. tunnin mittaiseen tiimipalaveriin kerran viikossa. Tämä sijoittuu pääsääntöisesti lasten päiväuniaikaan n. klo 12.30-13.30. Jonkun toisen tiimin kasvattaja tulee tuoksi ajaksi nukkumahuoneeseen sijaistamaan ryhmän tiimin palaverissa olevaa henkilöstöä. (Myös hänen oma ryhmä toimii tuolloin vajaalla henkilökunnalla.) Joka päivä on jonkun tiimin palaveripäivä, jos talossa on vaikka 5 ryhmää.
Varhaiskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan mm. tiimipalavereissa sekä huoltajien kanssa käytävissä lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman (vasu) palavereissa. Koko varhaiskasvatusyksikön (monta päiväkotia) ja yksittäisten varhaiskasvatuksen toimipisteiden (yksi päiväkoti) kaikkien tiimien yhteisiä talo- tai yksikkökokouksia pidetään viikoittain tai vuoroviikoin 1h kerrallaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajilla on yhteisiä "opettajapedoja" eli opettajien keskinäistä pedagogisen suunnittelun palaveriaikaa 1-5h viikossa.
Näiden lisäksi on kuntatason sekä aluellisia koulutus-, yhteistyö-, mentorointi- ja verkostopalavereja. Moniammatilliset (esim. monikulttuurisuus, erityinen tuki, neuvola, koulu...) yhteistyöpalaverit tulevat näiden lisäksi.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteutuksen dokumentointi ja arviointikaavakkeet kirjataan kaikki ylös tiimimuistioihin, kokouspöytäkirjoihin, sopimuksiin, sekä kunkin ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan ja vielä talon ja yksikön omiin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmiin. Jatkuvan arvioinnin metodia ja sen pohjalta selvitettyä, tarjotun varhaiskasvatuksen toteutumista käsitellään yksikön esihenkilön kanssa viikoittain, kuukausittain, vuosittain ja aina tarvittaessa. Myös työntekijän Onni-onnistumiskeskustelussa esihenkilön kanssa, kun arvioidaan työntekijän kykyä suoriutua työtehtävistään.
Huoltajille jaetaan sähköinen pedagoginen portfolio, jossa on kuvia ja tekstejä lasten varhaiskasvatustoiminnasta. Liitteeksi tulee laittaa symbolikuvia, jotka kertovat, mitä osa-aluetta kunnan normittavasta varhaiskasvatuksen suunnitelmasta kuvattu tai dokumentoitu toiminta kattaa. Kunkin ryhmän omaa sähköistä pedagogista portfoliota tulee täyttää kahden viikon välein. Kuvissa ei saa näkyä lasten kasvoja tai muita selkeitä tunistettavuustekijöitä. Jos huoltajat eivät anna kuvauslupaa, ei ko. lasta kuvata. Portfolion täyttäminen vie valtavasti aikaa, lisäksi päiväkotien tietotekniset välineet ovat kömpelöitä, hitaita, halpoja, usein epäkunnossa ja nettiyhteydet katkeilevat.
Osa työntekijöistä pitää toimistotyöntekijän roolistaan ja viihtyy vaikka komerossa laatimassa näitä, vaikkei ryhmänsä lapsia näkisi kuin satunnaisesti. Osa tuskastuu työmäärään eikä joko hallitse välineiden käyttöä, näe hommassa mitään järkeä tai on hidas eikä kykene suorittamaan samaan aikaan hälyssä lasten vessattamista, syöttämistä, pukemista, leikittämistä, kokouksen kuuntelemista ja kaavioiden kirjaamista. Osa tekee ko. tehtävät työajan jälkeen salaa omalla vapaa-ajallaan, kun muut ovat menneet kotiin ja päiväkodissa on vihdoin työrauha. Osa jättää tekemättä ja on sen sijaan lasten kanssa.
Varhaiskasvatus ei ole kutsuva tai pitovoimainen työ tällä hetkellä.
Opiskelen juuri vakaopeksi ja tällaistahan juuri Helsingin yliopistolla meille opetetaan. Opiskelijat toki jatkuvasti kyseenalaistavat näitä ja kertovat avoimesti resurssipulasta ja teorian ja käytännön valtavasta kuilusta. Opiskelijat ovat valveutuneita ja tietoisia kaikista ongelmista ja moni on jo siirtynyt kesken opintojen esimerkiksi kouluihin sijaistamaan mielummin kuin vakaan. Ala ei vaan houkuttele.
Yliopistolta vastavalmistunut vakaope onkin alalla varsinainen helmi.
Kunnioitusta tuntien saa ihminen, jos onni käy, seurata kuinka tällainen opettaa esim 15 vuotta alalla olleelle lastenhoitajalle kuinka lapsen vaippa vaihdetaan oikein, vaikkapa sanoittamalla tunteita tai muuta vastaavaa kunnes rientää tilanteesta suoraan johonkin pedapalaveeraamaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"
.
"Ei ehdi kertoa nyt.Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.
Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.
Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.
Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.
PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.
Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,
ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.
Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,
että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.
Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.
Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.
Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,
ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.
Sitten keskustelemme niistä,
ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."
.
Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?
Ne eivät ole "hoitolapsia" vaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevia lapsia. Oikeus normitettuun varhaiskasvatukseen on uuteen varhaiskasvatuslakiin (2018) kirjattu, kunkin lapsen subjektiivinen oikeus. Esiopetus on oppivelvollisuuteen kuuluvaa, lasta (ja huoltajia) velvoittavaa osallistumista opetukseen.
Kukin päiväkodin kasvatustiimi kokoontuu n. tunnin mittaiseen tiimipalaveriin kerran viikossa. Tämä sijoittuu pääsääntöisesti lasten päiväuniaikaan n. klo 12.30-13.30. Jonkun toisen tiimin kasvattaja tulee tuoksi ajaksi nukkumahuoneeseen sijaistamaan ryhmän tiimin palaverissa olevaa henkilöstöä. (Myös hänen oma ryhmä toimii tuolloin vajaalla henkilökunnalla.) Joka päivä on jonkun tiimin palaveripäivä, jos talossa on vaikka 5 ryhmää.
Varhaiskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan mm. tiimipalavereissa sekä huoltajien kanssa käytävissä lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman (vasu) palavereissa. Koko varhaiskasvatusyksikön (monta päiväkotia) ja yksittäisten varhaiskasvatuksen toimipisteiden (yksi päiväkoti) kaikkien tiimien yhteisiä talo- tai yksikkökokouksia pidetään viikoittain tai vuoroviikoin 1h kerrallaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajilla on yhteisiä "opettajapedoja" eli opettajien keskinäistä pedagogisen suunnittelun palaveriaikaa 1-5h viikossa.
Näiden lisäksi on kuntatason sekä aluellisia koulutus-, yhteistyö-, mentorointi- ja verkostopalavereja. Moniammatilliset (esim. monikulttuurisuus, erityinen tuki, neuvola, koulu...) yhteistyöpalaverit tulevat näiden lisäksi.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteutuksen dokumentointi ja arviointikaavakkeet kirjataan kaikki ylös tiimimuistioihin, kokouspöytäkirjoihin, sopimuksiin, sekä kunkin ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan ja vielä talon ja yksikön omiin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmiin. Jatkuvan arvioinnin metodia ja sen pohjalta selvitettyä, tarjotun varhaiskasvatuksen toteutumista käsitellään yksikön esihenkilön kanssa viikoittain, kuukausittain, vuosittain ja aina tarvittaessa. Myös työntekijän Onni-onnistumiskeskustelussa esihenkilön kanssa, kun arvioidaan työntekijän kykyä suoriutua työtehtävistään.
Huoltajille jaetaan sähköinen pedagoginen portfolio, jossa on kuvia ja tekstejä lasten varhaiskasvatustoiminnasta. Liitteeksi tulee laittaa symbolikuvia, jotka kertovat, mitä osa-aluetta kunnan normittavasta varhaiskasvatuksen suunnitelmasta kuvattu tai dokumentoitu toiminta kattaa. Kunkin ryhmän omaa sähköistä pedagogista portfoliota tulee täyttää kahden viikon välein. Kuvissa ei saa näkyä lasten kasvoja tai muita selkeitä tunistettavuustekijöitä. Jos huoltajat eivät anna kuvauslupaa, ei ko. lasta kuvata. Portfolion täyttäminen vie valtavasti aikaa, lisäksi päiväkotien tietotekniset välineet ovat kömpelöitä, hitaita, halpoja, usein epäkunnossa ja nettiyhteydet katkeilevat.
Osa työntekijöistä pitää toimistotyöntekijän roolistaan ja viihtyy vaikka komerossa laatimassa näitä, vaikkei ryhmänsä lapsia näkisi kuin satunnaisesti. Osa tuskastuu työmäärään eikä joko hallitse välineiden käyttöä, näe hommassa mitään järkeä tai on hidas eikä kykene suorittamaan samaan aikaan hälyssä lasten vessattamista, syöttämistä, pukemista, leikittämistä, kokouksen kuuntelemista ja kaavioiden kirjaamista. Osa tekee ko. tehtävät työajan jälkeen salaa omalla vapaa-ajallaan, kun muut ovat menneet kotiin ja päiväkodissa on vihdoin työrauha. Osa jättää tekemättä ja on sen sijaan lasten kanssa.
Varhaiskasvatus ei ole kutsuva tai pitovoimainen työ tällä hetkellä.
Opiskelen juuri vakaopeksi ja tällaistahan juuri Helsingin yliopistolla meille opetetaan. Opiskelijat toki jatkuvasti kyseenalaistavat näitä ja kertovat avoimesti resurssipulasta ja teorian ja käytännön valtavasta kuilusta. Opiskelijat ovat valveutuneita ja tietoisia kaikista ongelmista ja moni on jo siirtynyt kesken opintojen esimerkiksi kouluihin sijaistamaan mielummin kuin vakaan. Ala ei vaan houkuttele.
Haluaisin itseasiassa tehdä kandintyöni tästä aiheesta, en vaan keksi, miten sitten rajaisin sen. Mikä olisi tutkimuskysymys ja miten sen toteuttaisin... mutta kiinnostava aihe.
Tutkimuskysymys syntyy siitä, mikä sinua siinä kiinnostaa. Eli: mitä sinä siinä tutkit?
Kandityö on harjoitelma ja todella suppea. Et voi kysyä kandityön laajuisessa tutkimuksessa esim. "Mikä on pielessä Suomen varhaiskasvatuksessa 2022?"
Kannattaa tehdä esim. tapaustutkimus, jossa aineistona voi olla vaikka yhden yksikön kahden tai kolmen tiimin erilaiset käytännöt. Onnistunut näkökulman valinta voi saada aikaan laadukkaan tutkimuksen. Jos teoreettinen kehys on vaikka jokin pedagoginen periaate, kuten "eettisyys" tai "tasa-arvo" ja lähdet sitä kautta tutkimaan ryhmän käytäntöjä perustelluilla rajauksilla, löydät todennäköisesti asioita, jotka ovat epäonnistumisten ja onnistumisten kokemusten ytimessä. Kannattaa pitää sen kunnallinen ja valtakunnallinen vasu tiiviisti mukana reflektoidessa, samoin laki ja ammattilaisten haastattelut.
Onnea tutkimuksellesi joka tapauksessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyajan lapset ovat kuin eläimiä?
En tiedä. Mutta vanhemmat ovat kuin lapasia maanitellessaan lapsia lähtemään päiväkodista. Eivät saa kaksivuotiasta lähtemään kotiin kun aloittavat neuvottelun: tulisitko nyt, äitiä pissattaa, lähdetään kotiin jooko. Hei ihan totta, ole kiltti, mennään nyt, äitiä väsyttää eikö jo lähdettäisi?
Monta kertaa on mieli tehnyt kaapata muksu kainaloon ja kantaa ulos portista kun hakija ei siihen kykene. Tupta sirkusta sitten seurataan päivittäin klo 16:15-17.
Mutta kun lapsiin ei saa tuollai fyysisesti enää kajota? Ei varhaiskasvatuksessakaan varmaan?
Meillä ei maanitella. Ei sellaiseen ole aikaa, homma leviäisi käsiin. Ensin ennakoidaan siirtymää kaikille ("viiden minuutin päästä kerätään lelut ja lähdetään vessaan ja pukemaan"), sitten käy käsky "no niin, nyt loppuu leikit", sitten lapset ohjataan vessan kautta eteiseen ja jos joku jää vitkuttelemaan, niin kyllä se napataan kainaloon eikä enää siinä vaiheessa jäädä maanittelemaan. Muutenhan niitä, jotka ovat siirtyneet eteiseen ajallaan, ei valvo ja auta kukaan, jos kasvattaja on jossain muualla jumissa sen lapsen kanssa, joka veti liinat kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin ennenhän päiväkodit oli ikäänkuin ajateltu kodiksi. Niitä sisustettiin ja pidettiin siisteinä. Oli kukkia pöydällä ja lasten töitä esillä paljon. Sama henkilökunta pysyi usein nuoruudesta eläkeikään.
Nykyisin näissä uusissa isoissa laitoksissa ei näe pahemmin lasten töitä ja paikat on sotkuista. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti[/quote]
Näissä isoissa päiväkodeissa ei olla turvallisissa vakiryhmissä, kuten ennen. Lapsia pyöritellään eri tiloissa päivän aikana, ryhmiä ja eri- ikäisiä lapsia sekoitellen ja aikuiset vaihtuu näissä koko ajan. Päivät on aikataulutettu minuutilleen ja leikit on lopetettava sen mukaan. Erityislasten mukaan eletään, heillä on kaikki valta, ja he myös tietävät sen. Kurinpitämiseen ei ole keinoja tai saat potkut."
Kaiken keskellä hoipertelee kipeästi omaa henk.koht.avustajaa tarvitsevia lapsia, mutta eipä hätää, palkataan 1 ryhmäavustaja joka toki hoitelee heidätkin siinä sivussa kun koko ryhmää avustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vikaa on myös päiväkodin työntekijöissä. Päiväkodeilla ja ryhmillä on eroa. Ryhmät missä lapset on opetettu toimimaan heti alusta alkaen on helpompi hallita kuin ryhmät joissa lapsilla ei oikein ole mitään rajoja tai käsitystä miten toimitaan.
Moniin ryhmiin pitäisi aikuisille lähettää joku supernanny kertomaan realiteetit.Tilanne vain monessa ryhmässä on se ettei siellä ole ehkä ainuttakaan pysyvää tai pätevää aikuista. Pahimmillaan jossain edes suomen kieltä puhuvaa aikuista.
Ei ole ketään joka laittaisi sen homman kasaan ja opettaisi ne lapset. Sitten vaan selviydytään päivästä toiseen.Miksi siellä ei ole koulutettuja, kokeneita, päteviä ja motivoituneita työntekijöitä enää? Kyllä vielä 10 vuotta sitten oli. Silloin oli aivan tavallista, että opet tai hoitajat olivat olleet samassa tai muutamassa eri päiväkodissa yhtäjaksoisesti töissä 20, 30 tai 40 vuotta. Tykkäsivät työstään lasten kanssa leikkiessä.
Niissä oli sellainen rauhallinen, vähän hidas ja leppoisa tunnelma. Paljon askarteluja, piirustuksia seinillä, koti-, nukke-, auto-, junarata- ja legoleikkejä, päiväunien jälkeen lauta- ja korttipelejä tai muovailua. Joka päivä luettiin kirjoja, oli sormileikkejä ja vanhoja loruja aina ennen syömistä, silloin kun joku toinen kattoi pöytää. Kerran kuussa oli koko päiväkodin yhteinen laulu-ja leikkikokoontuminen salissa tai ulkona, jossa laulettiin yhdessä lastenlauluja, soitettiin soittimia ja leikittiin laululeikkejä tai tanssittiin. Niissä oli intensiivinen ja hyvä jaetun touhun tunnelma, sellainen max 60 lasta ja koko henkilökunta siivooja, johtaja ja päiväkotiapulainen mukaan lukien. Ulkona tehtiin yhdessä lehtikasoihin pesiä, talvella lumilinnoja ja -ukkoja, keväällä puroja. Kaikki joulut, pääsiäiset, vaput, kekrit sun muut oli naamiaisia tai muuten tunnelmallisia, spesiaaliohjelmaisia juhlia. Leivottiin paljon ja tehtiin lasten kanssa keittoa ja sämpylöitä.
Mitä siellä nyt tehdään?
Tämän tunnelman huomaa edelleen usein vanhemmissa päiväkodeissa missä on vielä niitä iäkkäämpiä työntekijöitä.
Hulluin tilanne on uusissa isoissa taloissa missä paljon nuoria. Struktuuri puuttuu.
Ei välttämättä johdu nuorista vaan koulutus ei opeta käytäntöä ja ei ole aikaa edes siihen paneutua. Puhutaan hienoja mutta arki ei toimi . Kai se on nykyaikaa.Haluan lapseni juuri sellaiseen, vanhanaikaiseen ja turvalliseen päiväkotiin, jossa on metsäinen piha ja lämmin tunnelma eikä liikaa lapsia. Miten ihmeessä sellaisen löytää ja mistä? Asumme pk-seudulla.
Ei sellaista ole, koska varhaiskasvatussuunnitelma ja -laki ovat tuoneet pienryhmät, jatkuvan oppimisen/siirtymisen paikasta toiseen, kiireen, turhanpäiväiset tuet, jotka toteutuvat vain paperilla ym. lapsen elämään joka tarvitsisi eniten leikkiä ja turvallista läsnäolevaa aikuista sekä hoivaa ja oppimisen painottumista arkiseen tekemiseen. Mitä sillä lukemisen taidolla tekee esiopetuksessa, jos lapsella ei ole leikki- ja vuorovaikutustaitoja, itsesäätely hukassa, pukeminen on vaikeaa, ruokailu sottaista, keskittyminen tipotiessään ym.ym.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Niin ennenhän päiväkodit oli ikäänkuin ajateltu kodiksi. Niitä sisustettiin ja pidettiin siisteinä. Oli kukkia pöydällä ja lasten töitä esillä paljon. Sama henkilökunta pysyi usein nuoruudesta eläkeikään.
Nykyisin näissä uusissa isoissa laitoksissa ei näe pahemmin lasten töitä ja paikat on sotkuista. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti
Näissä isoissa päiväkodeissa ei olla turvallisissa vakiryhmissä, kuten ennen. Lapsia pyöritellään eri tiloissa päivän aikana, ryhmiä ja eri- ikäisiä lapsia sekoitellen ja aikuiset vaihtuu näissä koko ajan. Päivät on aikataulutettu minuutilleen ja leikit on lopetettava sen mukaan. Erityislasten mukaan eletään, heillä on kaikki valta, ja he myös tietävät sen. Kurinpitämiseen ei ole keinoja tai saat potkut."
Kaiken keskellä hoipertelee kipeästi omaa henk.koht.avustajaa tarvitsevia lapsia, mutta eipä hätää, palkataan 1 ryhmäavustaja joka toki hoitelee heidätkin siinä sivussa kun koko ryhmää avustaa.
No ei se kyllä niin ole, että kouluttamaton ryhmäavustaja ohjaisi niitä suurimman tuen tarvitsijoita. Henkilökunnasta korkeimman koulutuksen, osaamisen ja ammatillisen vastuun omaava henkilö (vo) vastaa eniten tukea tarvitsevien ohjaamisesta pedagogisella ammattitaidollaan. Sehän on kirjattu työnkuvaan.
Ryhmäavustaja mallittaa opettajan antamia ohjeita omalla toiminnallaan ja tukee niitä "helpoimpia" ja eniten itseohjautuvia lapsia, kannustaa, kehuu ja keskustelee sekä toimii itse vahvana mallina, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Ei siis esim. pue keskittymishäiriöistä avustettavaa lasta valmiiksi, vaan antaa opettajan ohjata ko. lasta pedagogisesti, jotta lapsi oppii itse pukemaan ryhmätilanteessa. Kyse on kasvatuksesta, jossa idea on, että lapsi kehittyy ja oppii uusia taitoja ja omatoimisuutta. Avustaja auttaa puolestaan niitä muita, jotka osaavat jo pukea ja keskittyä, mutta tarvitsevat tietysti apua jossakin tai ylipäätään tulla nähdyiksi.
"..Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus....
....Omat tietokonetyöt...."... tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,
ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.
Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,
että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.
Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.
Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.
" ....tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,
ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.
.......Sitten keskustelemme niistä,
ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."
.
Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?[/quote]
"Keille esim niitä arvioinnin tuloksen kaavakkeita tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?"
-tämä kiinnostaisi minuakin.
Vielä lisään omasta puolestani:
-millä tavoilla ja kuka laatii yhteenvedot, analyysit ja kokoaa johtopäätökset?
-laaditaanko näistä materiaaleista kirjalliset raportit? Missä niihin voi tutustua, esimerkiksi veronmaksajat, kuntalaiset ja päättäjät?
-vielä lisäksi:millä tavalla palautteen anto varhaiskasvatusta toteuttavaan laitokseen on organisoitu ja toteutetaan käytännössä?[/quote]
Minä lisää myös täältä kysymyksen : millaista lisäarvoa kyseinen byrokraattiseen seuranta-struktuuriin perustuva toimintanne tuo (vie pois?) suoraan yksittäiselle hoitolapselle joka elää ainutkertaista lapsuuttaan päiväkodissa?
Miksette palkkaa suoraan kirjallisesti avustavaa ja toimintaanne erikseen havinnoivaa sihteeriä tuota varten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Niin ennenhän päiväkodit oli ikäänkuin ajateltu kodiksi. Niitä sisustettiin ja pidettiin siisteinä. Oli kukkia pöydällä ja lasten töitä esillä paljon. Sama henkilökunta pysyi usein nuoruudesta eläkeikään.
Nykyisin näissä uusissa isoissa laitoksissa ei näe pahemmin lasten töitä ja paikat on sotkuista. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti
Näissä isoissa päiväkodeissa ei olla turvallisissa vakiryhmissä, kuten ennen. Lapsia pyöritellään eri tiloissa päivän aikana, ryhmiä ja eri- ikäisiä lapsia sekoitellen ja aikuiset vaihtuu näissä koko ajan. Päivät on aikataulutettu minuutilleen ja leikit on lopetettava sen mukaan. Erityislasten mukaan eletään, heillä on kaikki valta, ja he myös tietävät sen. Kurinpitämiseen ei ole keinoja tai saat potkut."
Kaiken keskellä hoipertelee kipeästi omaa henk.koht.avustajaa tarvitsevia lapsia, mutta eipä hätää, palkataan 1 ryhmäavustaja joka toki hoitelee heidätkin siinä sivussa kun koko ryhmää avustaa.
No ei se kyllä niin ole, että kouluttamaton ryhmäavustaja ohjaisi niitä suurimman tuen tarvitsijoita. Henkilökunnasta korkeimman koulutuksen, osaamisen ja ammatillisen vastuun omaava henkilö (vo) vastaa eniten tukea tarvitsevien ohjaamisesta pedagogisella ammattitaidollaan. Sehän on kirjattu työnkuvaan.
Ryhmäavustaja mallittaa opettajan antamia ohjeita omalla toiminnallaan ja tukee niitä "helpoimpia" ja eniten itseohjautuvia lapsia, kannustaa, kehuu ja keskustelee sekä toimii itse vahvana mallina, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Ei siis esim. pue keskittymishäiriöistä avustettavaa lasta valmiiksi, vaan antaa opettajan ohjata ko. lasta pedagogisesti, jotta lapsi oppii itse pukemaan ryhmätilanteessa. Kyse on kasvatuksesta, jossa idea on, että lapsi kehittyy ja oppii uusia taitoja ja omatoimisuutta. Avustaja auttaa puolestaan niitä muita, jotka osaavat jo pukea ja keskittyä, mutta tarvitsevat tietysti apua jossakin tai ylipäätään tulla nähdyiksi.
Vierailija kirjoitti:
"..Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus....
....Omat tietokonetyöt...."... tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,
ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.
Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,
että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.
Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.
Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.
" ....tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,
ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.
.......Sitten keskustelemme niistä,
ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."
.
Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?
"Keille esim niitä arvioinnin tuloksen kaavakkeita tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?"
-tämä kiinnostaisi minuakin.
Vielä lisään omasta puolestani:
-millä tavoilla ja kuka laatii yhteenvedot, analyysit ja kokoaa johtopäätökset?
-laaditaanko näistä materiaaleista kirjalliset raportit? Missä niihin voi tutustua, esimerkiksi veronmaksajat, kuntalaiset ja päättäjät?
-vielä lisäksi:millä tavalla palautteen anto varhaiskasvatusta toteuttavaan laitokseen on organisoitu ja toteutetaan käytännössä?
Minä lisää myös täältä kysymyksen : millaista lisäarvoa kyseinen byrokraattiseen seuranta-struktuuriin perustuva toimintanne tuo (vie pois?) suoraan yksittäiselle hoitolapselle joka elää ainutkertaista lapsuuttaan päiväkodissa?
Miksette palkkaa suoraan kirjallisesti avustavaa ja toimintaanne erikseen havinnoivaa sihteeriä tuota varten?
Henkilökunta ei palkkaa ketään eikä heiltä kysytä, mitä ovat mieltä systeemistä.
Esimerkiksi erään muutoksen / uuden toimintaohjeen lanseeramisen yhteydessä tuli järjestää henkilöstön kuuleminen. Esitettyyn kritiikkiin muutoksesta ja kritiikin kattavaan perusteluun esihenkilön vastasi: "Minä päiväkodin johtajana en hyväksy sitä, että te työntekijöinä kritisoitte tätä työnantajaa. Ei täällä ole pakko olla, voitte irtisanoutua, jos ei työmääräysten noudattaminen onnistu." Ei suostunut kirjoittamaan henkilöstön kommentteja kaavakkeeseen, vaan kirjoitti : " Ei kommentteja."
Nuo näennäiskuulemiset ovat farsseja. Päätökset on jo tehty ja runnotaan aina läpi. Kuulemisissa usein sama pomo toimii puheenjohtajana, sihteerinä ja koko esityksen suojelijana. Sellainen Liisa Ihmemaassa systeemi, se herttakuningatar flamingomailoineen, joiden päillä lyödään siilejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No ei se kyllä niin ole, että kouluttamaton ryhmäavustaja ohjaisi niitä suurimman tuen tarvitsijoita. Henkilökunnasta korkeimman koulutuksen, osaamisen ja ammatillisen vastuun omaava henkilö (vo) vastaa eniten tukea tarvitsevien ohjaamisesta pedagogisella ammattitaidollaan. Sehän on kirjattu työnkuvaan.
Ryhmäavustaja mallittaa opettajan antamia ohjeita omalla toiminnallaan ja tukee niitä "helpoimpia" ja eniten itseohjautuvia lapsia, kannustaa, kehuu ja keskustelee sekä toimii itse vahvana mallina, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia.
Ei siis esim. pue keskittymishäiriöistä avustettavaa lasta valmiiksi, vaan antaa opettajan ohjata ko. lasta pedagogisesti, jotta lapsi oppii itse pukemaan ryhmätilanteessa. Kyse on kasvatuksesta, jossa idea on, että lapsi kehittyy ja oppii uusia taitoja ja omatoimisuutta. Avustaja auttaa puolestaan niitä muita, jotka osaavat jo pukea ja keskittyä, mutta tarvitsevat tietysti apua jossakin tai ylipäätään tulla nähdyiksi......"
Näin juuri ! Ja tämähän mitä kuvailit, niin se toteutuu tasantarkkaan jokaikisessä päiväkodeissa, olet aivan oikeassa.
Höpöpuhettahan ja vitsailua joka muuta väittää !
Opettajia ja koulutettuja avustajia riittää joka ryhmään "ohjaamaan aina suurimman tien tarpeisia lapsia pedagogisella ammttitaidollaan, kuten osuvasti kirjoititkin.
Ja jokaikisessä päiväkodissa tämä tietysti suomen maassa toteutuu, ilman muuta, eikös niin?
"Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?[/quote]
"Keille esim niitä arvioinnin tuloksen kaavakkeita tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?"
..
-tämä kiinnostaisi minuakin.
Vielä lisään omasta puolestani:
-millä tavoilla ja kuka laatii yhteenvedot, analyysit ja kokoaa johtopäätökset?
-laaditaanko näistä materiaaleista kirjalliset raportit? Missä niihin voi tutustua, esimerkiksi veronmaksajat, kuntalaiset ja päättäjät?
-vielä lisäksi:millä tavalla palautteen anto varhaiskasvatusta toteuttavaan laitokseen on organisoitu ja toteutetaan käytännössä?"
.
"Minä lisää myös täältä kysymyksen : millaista lisäarvoa kyseinen byrokraattiseen seuranta-struktuuriin perustuva toimintanne tuo (vie pois?) suoraan yksittäiselle hoitolapselle joka elää ainutkertaista lapsuuttaan päiväkodissa?
Miksette palkkaa suoraan kirjallisesti avustavaa ja toimintaanne erikseen havinnoivaa sihteeriä tuota varten?"
.
"Henkilökunta ei palkkaa ketään eikä heiltä kysytä, mitä ovat mieltä systeemistä.
Esimerkiksi erään muutoksen / uuden toimintaohjeen lanseeramisen yhteydessä tuli järjestää henkilöstön kuuleminen.
Esitettyyn kritiikkiin muutoksesta ja kritiikin kattavaan perusteluun esihenkilön vastasi: "Minä päiväkodin johtajana en hyväksy sitä, että te työntekijöinä kritisoitte tätä työnantajaa. Ei täällä ole pakko olla, voitte irtisanoutua, jos ei työmääräysten noudattaminen onnistu."
Ei suostunut kirjoittamaan henkilöstön kommentteja kaavakkeeseen, vaan kirjoitti : " Ei kommentteja."
Nuo näennäiskuulemiset ovat farsseja. Päätökset on jo tehty ja runnotaan aina läpi. Kuulemisissa usein sama pomo toimii puheenjohtajana, sihteerinä ja koko esityksen suojelijana. Sellainen Liisa Ihmemaassa systeemi, se herttakuningatar flamingomailoineen, joiden päillä lyödään siilejä."
.
Juurikin näin..esim eräässä päiväkodissa oli hartaasti odotettu auditointi. Saatte sitten henkilökunta rohkeasti kertoa ajatuksianne. Auditointi on siis kirjaimellisesti "järjestelmällinen selvitys siitä vastaako nykyiset toiminnot ja niihin liittyvät tulokset odotuksia ja suunnitelmia" <------katsoin tuon oikein googlesta.No , paikalle oli lampsinut valmikksi vettuuntunut tyyppi joka ilmoitti henkilökunnalle heti kättelyssä ennenkuin ehtivät suunsa avata : mä en sitte kuulkaas ota vastaan mitään urputuksia esihenkilöistä , täytätte tätä kaavaketta missä on valmiiksi noi kysyttävät jutut ja tämän (jonku kaavakkeen) mukaan tässä edetään. Sitten hiippari linnoittautui erillliseen huoneeseen tietsikan kanssa ja puhui puhelimessa. Ei tietoa vastailiko kukaan kaavakkeeseen, mutta oli kuulemma ollut vahva paskanmaku pettyneellä henkilökunnalla sen jälkeen suussa...
Että se niistä "kuulemisista".
Vai voisko joku kertoa vertailun vuoksi kun esim tommonen henkilöstön kuulemishomma on toiminut juuri hienosti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oulussa kolmen päiväkodin johtajana toimivalla viranhaltijalla koulutuksena kasvatustieteiden yo.
Hän ei voi enää v. 2030- toimia pk-johtajana.
https://okm.fi/uusivarhaiskasvatuslaki
1.1.2030 päiväkodin johtajan on oltava kasvatustieteiden maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä lastenhoitajana kaksivuotisen kokeilun eskariryhmässä. Pätevä ope puuttuu joten tässä on nyt syksy sepitelty.
Naapuriryhmän ope sitten istuu päivät koneella ja tekee tämänkin ryhmän suunnitelmat ja kokeilun liittyvät kartoitukset. Joten sitäkin ryhmää pyörittää käytännössä lastenhoitaja- Kertoisitko enemmän, että mistä kokeilusta puhut?
Tähän ei tullut vastausta, ja ilmeisesti kysyminen koettiin pahana.
Oletan, että esipetus aloitetaan kokeiluna jo 5 vuotialle. En tiedä mitä muuta se kokeilu pitää sisällään. Olisi kiinnostavaa kuulla myös sisällöistä ja tavoitteista tämän takana. Esim. Mistä aloite lähtenyt ja keneltä, minkälaisella ajatuksella.Jos resursseja ei ole tämän toteuttamiseen tarkoitetulla tavalla, niin eikö olisi järkevää pakittaa suunnitelmassa?
Minä olen lastenhoitajana siirtynyt tälle kaudelle viisivuotiaiden ryhmään, eikä kukaan ole minulle kertonut mitä tuo kokeilu tarkoittaa. Ehkä jossakin vaiheessa joku kertoo senkin? Tai ehkä se ei minulle kuulu, kun olen lastenhoitaja?
Tottakai sinun täytyy tietää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla näitä edellä lueteltuja epäkohtia on viety päättäjien tietoon?
Eiköhän nämä epäkohdat olleet jo kauan päättäjien tiedossa, itsehän ovat tämän saaneet aikaan. Nyt sitten tulee julkisuuteenkin.
Kertoisitko vielä, että millä tavalla näitä edellä lueteltuja epäkohtia on viety päättäjien tietoon?
Kenelle epäkohdista on valitettu? Kenelle henkilölle, viranomaiselle tai muulle vastaavalle?
Milloin?
Mitä on vastattu?
Mistä voin sen vastauksen käydä lukemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"
.
"Ei ehdi kertoa nyt.Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.
Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.
Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.
Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.
PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.
Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,
ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.
Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,
että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.
Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.
Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.
Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,
ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.
Sitten keskustelemme niistä,
ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."
.
Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?
Ne eivät ole "hoitolapsia" vaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevia lapsia. Oikeus normitettuun varhaiskasvatukseen on uuteen varhaiskasvatuslakiin (2018) kirjattu, kunkin lapsen subjektiivinen oikeus. Esiopetus on oppivelvollisuuteen kuuluvaa, lasta (ja huoltajia) velvoittavaa osallistumista opetukseen.
Kukin päiväkodin kasvatustiimi kokoontuu n. tunnin mittaiseen tiimipalaveriin kerran viikossa. Tämä sijoittuu pääsääntöisesti lasten päiväuniaikaan n. klo 12.30-13.30. Jonkun toisen tiimin kasvattaja tulee tuoksi ajaksi nukkumahuoneeseen sijaistamaan ryhmän tiimin palaverissa olevaa henkilöstöä. (Myös hänen oma ryhmä toimii tuolloin vajaalla henkilökunnalla.) Joka päivä on jonkun tiimin palaveripäivä, jos talossa on vaikka 5 ryhmää.
Varhaiskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan mm. tiimipalavereissa sekä huoltajien kanssa käytävissä lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman (vasu) palavereissa. Koko varhaiskasvatusyksikön (monta päiväkotia) ja yksittäisten varhaiskasvatuksen toimipisteiden (yksi päiväkoti) kaikkien tiimien yhteisiä talo- tai yksikkökokouksia pidetään viikoittain tai vuoroviikoin 1h kerrallaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajilla on yhteisiä "opettajapedoja" eli opettajien keskinäistä pedagogisen suunnittelun palaveriaikaa 1-5h viikossa.
Näiden lisäksi on kuntatason sekä aluellisia koulutus-, yhteistyö-, mentorointi- ja verkostopalavereja. Moniammatilliset (esim. monikulttuurisuus, erityinen tuki, neuvola, koulu...) yhteistyöpalaverit tulevat näiden lisäksi.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteutuksen dokumentointi ja arviointikaavakkeet kirjataan kaikki ylös tiimimuistioihin, kokouspöytäkirjoihin, sopimuksiin, sekä kunkin ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan ja vielä talon ja yksikön omiin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmiin. Jatkuvan arvioinnin metodia ja sen pohjalta selvitettyä, tarjotun varhaiskasvatuksen toteutumista käsitellään yksikön esihenkilön kanssa viikoittain, kuukausittain, vuosittain ja aina tarvittaessa. Myös työntekijän Onni-onnistumiskeskustelussa esihenkilön kanssa, kun arvioidaan työntekijän kykyä suoriutua työtehtävistään.
Huoltajille jaetaan sähköinen pedagoginen portfolio, jossa on kuvia ja tekstejä lasten varhaiskasvatustoiminnasta. Liitteeksi tulee laittaa symbolikuvia, jotka kertovat, mitä osa-aluetta kunnan normittavasta varhaiskasvatuksen suunnitelmasta kuvattu tai dokumentoitu toiminta kattaa. Kunkin ryhmän omaa sähköistä pedagogista portfoliota tulee täyttää kahden viikon välein. Kuvissa ei saa näkyä lasten kasvoja tai muita selkeitä tunistettavuustekijöitä. Jos huoltajat eivät anna kuvauslupaa, ei ko. lasta kuvata. Portfolion täyttäminen vie valtavasti aikaa, lisäksi päiväkotien tietotekniset välineet ovat kömpelöitä, hitaita, halpoja, usein epäkunnossa ja nettiyhteydet katkeilevat.
Osa työntekijöistä pitää toimistotyöntekijän roolistaan ja viihtyy vaikka komerossa laatimassa näitä, vaikkei ryhmänsä lapsia näkisi kuin satunnaisesti. Osa tuskastuu työmäärään eikä joko hallitse välineiden käyttöä, näe hommassa mitään järkeä tai on hidas eikä kykene suorittamaan samaan aikaan hälyssä lasten vessattamista, syöttämistä, pukemista, leikittämistä, kokouksen kuuntelemista ja kaavioiden kirjaamista. Osa tekee ko. tehtävät työajan jälkeen salaa omalla vapaa-ajallaan, kun muut ovat menneet kotiin ja päiväkodissa on vihdoin työrauha. Osa jättää tekemättä ja on sen sijaan lasten kanssa.
Varhaiskasvatus ei ole kutsuva tai pitovoimainen työ tällä hetkellä.
Opiskelen juuri vakaopeksi ja tällaistahan juuri Helsingin yliopistolla meille opetetaan. Opiskelijat toki jatkuvasti kyseenalaistavat näitä ja kertovat avoimesti resurssipulasta ja teorian ja käytännön valtavasta kuilusta. Opiskelijat ovat valveutuneita ja tietoisia kaikista ongelmista ja moni on jo siirtynyt kesken opintojen esimerkiksi kouluihin sijaistamaan mielummin kuin vakaan. Ala ei vaan houkuttele.
Yliopistolta vastavalmistunut vakaope onkin alalla varsinainen helmi.
Kunnioitusta tuntien saa ihminen, jos onni käy, seurata kuinka tällainen opettaa esim 15 vuotta alalla olleelle lastenhoitajalle kuinka lapsen vaippa vaihdetaan oikein, vaikkapa sanoittamalla tunteita tai muuta vastaavaa kunnes rientää tilanteesta suoraan johonkin pedapalaveeraamaan....
Jostain sen vasta-alkajan täytyy alkaa. Jokainen on ollut joskus vastavalmistunut.
Tällainen sävy ei voimaannuta vasta-alkajia, eikä alaa.
Jos esität kritiikin, esitä myös parannusehdotus. Pelkkä kritiikki on väkivaltaa, työpaikkakiusaamista
Vierailija kirjoitti:
"Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?
Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?
"Keille esim niitä arvioinnin tuloksen kaavakkeita tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?"
..
-tämä kiinnostaisi minuakin.
Vielä lisään omasta puolestani:
-millä tavoilla ja kuka laatii yhteenvedot, analyysit ja kokoaa johtopäätökset?
-laaditaanko näistä materiaaleista kirjalliset raportit? Missä niihin voi tutustua, esimerkiksi veronmaksajat, kuntalaiset ja päättäjät?
-vielä lisäksi:millä tavalla palautteen anto varhaiskasvatusta toteuttavaan laitokseen on organisoitu ja toteutetaan käytännössä?"
.
"Minä lisää myös täältä kysymyksen : millaista lisäarvoa kyseinen byrokraattiseen seuranta-struktuuriin perustuva toimintanne tuo (vie pois?) suoraan yksittäiselle hoitolapselle joka elää ainutkertaista lapsuuttaan päiväkodissa?
Miksette palkkaa suoraan kirjallisesti avustavaa ja toimintaanne erikseen havinnoivaa sihteeriä tuota varten?"
.
"Henkilökunta ei palkkaa ketään eikä heiltä kysytä, mitä ovat mieltä systeemistä.
Esimerkiksi erään muutoksen / uuden toimintaohjeen lanseeramisen yhteydessä tuli järjestää henkilöstön kuuleminen.
Esitettyyn kritiikkiin muutoksesta ja kritiikin kattavaan perusteluun esihenkilön vastasi: "Minä päiväkodin johtajana en hyväksy sitä, että te työntekijöinä kritisoitte tätä työnantajaa. Ei täällä ole pakko olla, voitte irtisanoutua, jos ei työmääräysten noudattaminen onnistu."
Ei suostunut kirjoittamaan henkilöstön kommentteja kaavakkeeseen, vaan kirjoitti : " Ei kommentteja."
Nuo näennäiskuulemiset ovat farsseja. Päätökset on jo tehty ja runnotaan aina läpi. Kuulemisissa usein sama pomo toimii puheenjohtajana, sihteerinä ja koko esityksen suojelijana. Sellainen Liisa Ihmemaassa systeemi, se herttakuningatar flamingomailoineen, joiden päillä lyödään siilejä."
.
Juurikin näin..esim eräässä päiväkodissa oli hartaasti odotettu auditointi. Saatte sitten henkilökunta rohkeasti kertoa ajatuksianne. Auditointi on siis kirjaimellisesti "järjestelmällinen selvitys siitä vastaako nykyiset toiminnot ja niihin liittyvät tulokset odotuksia ja suunnitelmia" <------katsoin tuon oikein googlesta.No , paikalle oli lampsinut valmikksi vettuuntunut tyyppi joka ilmoitti henkilökunnalle heti kättelyssä ennenkuin ehtivät suunsa avata : mä en sitte kuulkaas ota vastaan mitään urputuksia esihenkilöistä , täytätte tätä kaavaketta missä on valmiiksi noi kysyttävät jutut ja tämän (jonku kaavakkeen) mukaan tässä edetään. Sitten hiippari linnoittautui erillliseen huoneeseen tietsikan kanssa ja puhui puhelimessa. Ei tietoa vastailiko kukaan kaavakkeeseen, mutta oli kuulemma ollut vahva paskanmaku pettyneellä henkilökunnalla sen jälkeen suussa...
Että se niistä "kuulemisista".
Vai voisko joku kertoa vertailun vuoksi kun esim tommonen henkilöstön kuulemishomma on toiminut juuri hienosti?
"Eräässä päiväkodissa oli" - tämä siis pelkkää kuulopuhetts, eli juoruilua. En jaksa uskoa, että päivähoitojärjestelmää voi korjata pelkällä valittamisella ja kuulopuheiden jakamisella.
Kun toisen ryhmän kasvattajilla on viikoittainen tiiminsä, 1,5h, niin sen ajan kys ryhmän lapsia valvoo toisen ryhmän 1 kasvattaja.
Esim.meillä tiimi tiistaisin, naapuriryhmän kasvattaja tulee ryhmäämme siksi aikaa ja heillä tiimi ke ja meistä menee 1 heille siksi ajaksi.
Lapsia ryhmissä 20kpl.
Opiskelen juuri vakaopeksi ja tällaistahan juuri Helsingin yliopistolla meille opetetaan. Opiskelijat toki jatkuvasti kyseenalaistavat näitä ja kertovat avoimesti resurssipulasta ja teorian ja käytännön valtavasta kuilusta. Opiskelijat ovat valveutuneita ja tietoisia kaikista ongelmista ja moni on jo siirtynyt kesken opintojen esimerkiksi kouluihin sijaistamaan mielummin kuin vakaan. Ala ei vaan houkuttele.