Miksei ystävää saisi alentaa kaveriksi?
En enää pidä ihmistä läheisenä ystävänäni, vaan koen hänet pelkäksi kaveriksi nykyään. En halua pitää yhteyttä ja nähdä yhtä tiiviisti kuin ennen. Sitten harvakseltaan kun näemme, niin kaipaan kevyttä rupattelua, eikä minua kiinnosta olla tämän ihmisen tukena tai puhua mitään syvällisempää. Omista kuulumisistani voin kertoa, mutta ei kiinnosta olla toisen tukena "vastavuoroisesti". Tämä ihminen taas odottaisi minulta enemmän.
Kun kerroin tälle ihmiselle, että haluan ystävyyden sijaan olla kaveri hänen kanssaan, hän suuttui ja sanoi, ettei huvita olla tekemisissä tällaisen kohtelun jälkeen. En käsitä. Miksi ystävää ei saisi alentaa kaveriksi? Miksei voisi jatkaa kavereina?
Kommentit (14)
Ei kannata olla tuollaisen sekopää ex-ystävän kanssa missään tekemisissä.
Miksi sinun yleensäkään pitää luokitella ihmisiä ystäviksi tai kavereiksi?
Oletko itse ollut tasavertainen ja hyvä ystävä toiselle? Ei siltä vaikuta.
Joskus ihmissuhteet etääntyvät. Mutta mautonta on mennä kommentoimaan toiselle suoraan, että olet nyt ystävän sijaan kaveri. Lapsellista käytöstä.
Mä olen mielessäni siirtänyt joitain ihmisiä ystävä-kategoriasta kaveri-kategoriaan. Tämä siksi, että ystävyyden ylläpito oli niin merkittävästi enemmän minun kontollani, ja olivat muutenkin emotionaalisesti epäluotettavia tyyppejä.
Huomaan, että heitä tämä muutos on haitannut, minua taas ei. Voin paljon paremmin näin. He taas ihmettelevät miksei olla enää niin paljon tekemisissä, mutta eivät kuitenkaan ole valmiita ottamaan vastuuta siitä, että oltaisiin, kuten aiemmin se vastuu oli minulla.
Vierailija kirjoitti:
Joskus ihmissuhteet etääntyvät. Mutta mautonta on mennä kommentoimaan toiselle suoraan, että olet nyt ystävän sijaan kaveri. Lapsellista käytöstä.
Samaa mieltä
Ystävä, kaveri, yksi ja sama omassa päässäni
Sua ei kiinnosta vastavuoroisesti olla ystävän tukena? Ystäväsi olisi syytä olla se, joka antaa sinulle monoa.
Vierailija kirjoitti:
Ystävä, kaveri, yksi ja sama omassa päässäni
Mulla taas ei. Esimerkkinä vaikkapa se, että ystäväni vuoksi olisin voinut ottaa palkattoman vapaapäivän, mutta en kaverin. Tai ystävääni voin auttaa taloudellisesti, mutta en kaveria. Lisäksi ystäväni tietävät elämästäni, menneisyydestäni ja ajatuksistani paljon enemmän kuin kaverini. Vertauskuvallisesti ystävyys on mulle kuin sisaruussuhde, kaveruus kuin serkussuhde.
Onhan se nyt epäluottamuksen osoitus, jos ystävyyden jälkeen toinen ilmoittaa, ettei ole enää kiinnostunut olemaan ystävä, mutta voidaan olla muuten tekemisissä. Vähän sama kuin parisuhteessa sanoisi, että tykkään susta kuten ennenkin, mutta mä nyt vaan haluan lähteä tästä suhteesta ja jatkaa kaverina.
Joskus myöskään ihminen ei ymmärrä, että hän on pelkkä kaveri minulle. Ei ystävä. Näen enemmän vaivaa ystävien kuin kavereiden eteen.
Ymmärrän kaveriasi. Jos olisin itse kenties vuosia ollut toiselle luottoystävä, jonka kanssa on jaettu kaikki. Sitten toinen ilmoittaisi, että kelpaan tästä eteenpäin satunnaiseksi kahviseuraksi, niin sanoisin ei kiitos. Minun kanssani ei ole pakko olla. Jos en kelpaa ystävänä, ei minun tarvitse kelvata muutenkaan.
Oletko tatuoinut ystävien nimet oikeaan käteen ja kaverien vasempaan käteen, vai miten tämä laatuluokituksen muuttaminen käytännössä tarkoittaa?
Jos puhut toisen ihmisen alentamisesta, arvotat itsesi häntä paremmaksi. Et ansaitse häntä elämääsi.