Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla näitä edellä lueteltuja epäkohtia on viety päättäjien tietoon?

Eiköhän nämä epäkohdat olleet jo kauan päättäjien tiedossa, itsehän ovat tämän saaneet aikaan. Nyt sitten tulee julkisuuteenkin.

Kertoisitko vielä, että millä tavalla näitä edellä lueteltuja epäkohtia on viety päättäjien tietoon?

Uppis

Oulussa kolmen päiväkodin johtajana toimivalla viranhaltijalla koulutuksena kasvatustieteiden yo.

Miten koette tuon ilmoitusvelvollisuuden?

Missä tilanteissa olette tehneet sen ja onko siitä ollut hyötyä?

Vierailija kirjoitti:

"Niin ennenhän päiväkodit oli ikäänkuin ajateltu kodiksi.

Niitä sisustettiin ja pidettiin siisteinä. Oli kukkia pöydällä ja lasten töitä esillä paljon. Sama henkilökunta pysyi usein nuoruudesta eläkeikään.

Nykyisin näissä uusissa isoissa laitoksissa ei näe pahemmin lasten töitä ,

ja paikat on sotkuisia. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti"

Niinpä.

Katsos kodinomainen päiväkoti muutettiin varhais-KASVATUS-LAITOKSEKSI.

Ennen lapsi sai tulla päiväkotiin vain jos vanhemmat oli töissä. Meidänkin äiti kiikutti työvuorolistat päiväkodin johtajalle joka viikko.

Ei Helsinkiin kukaan tule hoitajaksi, kun siellä asuntojen hinnat ja vuokrat on nostettu korkeiksi.

Mutta perheelliset voivat muuttaa pois Helsingistä, jos haluavat perustaa perheen.

Vierailija kirjoitti:

Ei Helsinkiin kukaan tule hoitajaksi, kun siellä asuntojen hinnat ja vuokrat on nostettu korkeiksi.

Mutta perheelliset voivat muuttaa pois Helsingistä, jos haluavat perustaa perheen.

Suomessa ihmisiä ei voi siirtää kaupungista toiseen. Jokainen saa valita, missä haluaa asua.

Eli sitten ei vain ole hoitajia Helsingissä kaikille. Eläkeläisetkin joutuvat muuttamaan sieltä pois, jos haluavat kodinhoitajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Helsinkiin kukaan tule hoitajaksi, kun siellä asuntojen hinnat ja vuokrat on nostettu korkeiksi.

Mutta perheelliset voivat muuttaa pois Helsingistä, jos haluavat perustaa perheen.

Suomessa ihmisiä ei voi siirtää kaupungista toiseen. Jokainen saa valita, missä haluaa asua.

Eli sitten ei vain ole hoitajia Helsingissä kaikille. Eläkeläisetkin joutuvat muuttamaan sieltä pois, jos haluavat kodinhoitajan.

Suomi on velvollinen järjestämään hoitoa eläkeläisille, mutta ei missään tietyssä kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä lastenhoitajana kaksivuotisen kokeilun eskariryhmässä. Pätevä ope puuttuu joten tässä on nyt syksy sepitelty.

Naapuriryhmän ope sitten istuu päivät koneella ja tekee tämänkin ryhmän suunnitelmat ja kokeilun liittyvät kartoitukset. Joten sitäkin ryhmää pyörittää käytännössä lastenhoitaja

- Kertoisitko enemmän, että mistä kokeilusta puhut?

Tähän ei tullut vastausta, ja ilmeisesti kysyminen koettiin pahana.

Oletan, että esipetus aloitetaan kokeiluna jo 5 vuotialle. En tiedä mitä muuta se kokeilu pitää sisällään. Olisi kiinnostavaa kuulla myös sisällöistä ja tavoitteista tämän takana. Esim. Mistä aloite lähtenyt ja keneltä, minkälaisella ajatuksella.

Jos resursseja ei ole tämän toteuttamiseen tarkoitetulla tavalla, niin eikö olisi järkevää pakittaa suunnitelmassa?

Minä olen lastenhoitajana siirtynyt tälle kaudelle viisivuotiaiden ryhmään, eikä kukaan ole minulle kertonut mitä tuo kokeilu tarkoittaa. Ehkä jossakin vaiheessa joku kertoo senkin? Tai ehkä se ei minulle kuulu, kun olen lastenhoitaja?

" Millä tavalla näitä edellä lueteltuja epäkohtia on viety päättäjien tietoon?"

"Eiköhän nämä epäkohdat olleet jo kauan päättäjien tiedossa, itsehän ovat tämän saaneet aikaan. Nyt sitten tulee julkisuuteenkin."

"Kertoisitko vielä, että millä tavalla näitä edellä lueteltuja epäkohtia on viety päättäjien tietoon?"

Päättäjien tietoon? Hehän tämän tilanteen ovat viisaudessaan aikaan saaneet, että varhaiskasvatuslaiva kosahtaa kokka edellä pohjaan oikein kunnolla ja tilanteesta jo vuosia tietoiset päättäjät seuraa sormi suussa vieressä että oho.

Muistakaa toki äänestää työksenne lapsia hoitavat/alalta pois marssineet samoja päättäjiä taas ja maksaa ammattiliittonne maksut tunnollisesti.

" Koko päivä pitäisi suunnitella pedagogisesti:

esimerkiksi ruokailukäytännöt, siirtymiset, ulkoilut, lepohetki jne eikä ainoastaan "tuokiot". Tietysti ei tarvitse joka päivälle erikseen näitä suunnitella, mutta tarpeen mukaan päivittää käytänteitä toimivammaksi.

Lisäksi toimintakulttuurin suunnittelu ja esimerkiksi arvot, ryhmän säännöt ja toimintatavat ovat myös osa pedagogista toimintaa. Oppimista tapahtuu joka hetki.

Se, millaista toiminta sitten oikeasti päiväkodeissa nykyään on vaihtelee paljon.

Tähän syynä vaihtelevat resurssit.

Toisessa paikassa/tilanteessa keskitytään pitämään lapset hengissä kun taas toisessa mahdollisuus pitkäjänteiseen kehityksen tukemiseen.

Edellisessä työpaikassani ei esimerkiksi puhettakaan että oltaisiin päästy koskaan metsäretkille,

kun taas nykyisessä käydään joka viikko. Saman ikäiset lapset, alle 3v...."

Peruuntuneet metsäretket alkavat tosiaan olla jo vakio, kun hoitaja puuttuu ja tilalle ei saada ketään niin retkeen metsälle ei tietenkään voi lapsiryhmää viedä ilman vaadittua kasvatusvastuullista aikuismäärää.

"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"

.

"Ei ehdi kertoa nyt.

Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.

Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.

Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.

Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.

PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.

Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,

ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.

Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,

että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.

Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.

Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.

Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,

ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.

Sitten keskustelemme niistä,

ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."

Vau. Kuulostaa todella tasokkaalta varhaiskasvatukselta! Heti mun lapset tuohon päiväkotiin missä on noin hienot pedagogiset ruokasuunnitelmatkin!

Päiväkodit kuin eläintarhoja,vanhemmat haluavat lapsensa pois jaloistaan pyörimästä ja lykkäävät niin usein kakrunsa hoitoon niin usein kuin tarvis, vaikka olisivat vapaalla, lapsia ei opeteta rauhoittumaan lisäksi kommunikointi on pitkälti kirkumista ja suoraa huutoa aivan kamalaa seurattavaa ja kun yks aikuinen voi olla vastuussa yli 10 lapsesta ja enemmästäkin ja kun suurimmalla osalle lapsista ei opeteta mitään sääntöjä tai laiteta rajoja,siinä sitten juoksevat karkuun aikuisia,potkivat,purevat yms ja aikuisen on vaan otettava vastaan koska ei saa pitää kiinni tms.

"Alkuvuodesta saime ryhmäämme lastenhoitajan sekä maaliskuusta toukokuun loppuun ryhmäavustajan,  vaikka yksi lapsi olisi todella tarvinnut henkilökohtaisen avustajan." 

(Ote alkuperäisessä aloituskommentissa mainitun instagrammin kirjoituksista)

Lapsia, jotka tarvitsisivat tuekseen ja avukseen ehdottomasti henkilökohtaisen oman avustajan päiväkotipäiviinsä, eivätkä sitä saa, käy resurssipulasta kärsivän varhaiskasvatuken nykytilanteessa oikeastaan eniten todella syvä sääli.

Miksi heidän varhaiskasvatuksellinen kehitys ei ole panostamisen arvoista sen vertaa, että palkataan osaavia avustajia heille? Älkääkä nyt sanoko ettei heitkään löydy, kyllä on löyttävä kunhan vastuu ja palkkaus kohtaa. Hieno ja oikeassa resurssoinnissa toimiva inkluusio täsmätukimuotoineen on pelkkää edistymistä osallisuudesta ja oppimisesta eritysitukea tarvitsevalle lapselle.

Sen havaitsee lapsissa joille on sitoutunut avustaja hommattu ja inkluusio tukimuotoineen toimii kokonaisvaltaisesti,

verrattuna niihin lapsiin, jotka pahimmillaan pyörii lapsilauman seassa suurimman aikaa oman onnensa nojassa.

Suuria karkeuseroja siis päiväkotien välillä siinä, kuinka erityislapsien asioihin suhtaudutaan.

"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"

.

"Ei ehdi kertoa nyt.

Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.

Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.

Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.

Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.

PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.

Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,

ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.

Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,

että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.

Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.

Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.

Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,

ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.

Sitten keskustelemme niistä,

ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."

.

Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?

Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?

Vierailija kirjoitti:

"Alkuvuodesta saime ryhmäämme lastenhoitajan sekä maaliskuusta toukokuun loppuun ryhmäavustajan,  vaikka yksi lapsi olisi todella tarvinnut henkilökohtaisen avustajan." 

(Ote alkuperäisessä aloituskommentissa mainitun instagrammin kirjoituksista)

Lapsia, jotka tarvitsisivat tuekseen ja avukseen ehdottomasti henkilökohtaisen oman avustajan päiväkotipäiviinsä, eivätkä sitä saa, käy resurssipulasta kärsivän varhaiskasvatuken nykytilanteessa oikeastaan eniten todella syvä sääli.

Miksi heidän varhaiskasvatuksellinen kehitys ei ole panostamisen arvoista sen vertaa, että palkataan osaavia avustajia heille? Älkääkä nyt sanoko ettei heitkään löydy, kyllä on löyttävä kunhan vastuu ja palkkaus kohtaa. Hieno ja oikeassa resurssoinnissa toimiva inkluusio täsmätukimuotoineen on pelkkää edistymistä osallisuudesta ja oppimisesta eritysitukea tarvitsevalle lapselle.

Sen havaitsee lapsissa joille on sitoutunut avustaja hommattu ja inkluusio tukimuotoineen toimii kokonaisvaltaisesti,

verrattuna niihin lapsiin, jotka pahimmillaan pyörii lapsilauman seassa suurimman aikaa oman onnensa nojassa.

Suuria karkeuseroja siis päiväkotien välillä siinä, kuinka erityislapsien asioihin suhtaudutaan.

Sikäli inkluusion tasa-arvo toteutuu, että ihan samalla tavalla ne muutkin lapset ovat oman onnensa nojassa.

Vierailija kirjoitti:

"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"

.

"Ei ehdi kertoa nyt.

Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.

Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.

Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.

Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.

PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.

Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,

ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.

Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,

että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.

Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.

Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.

Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,

ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.

Sitten keskustelemme niistä,

ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."

.

Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?

Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?

"Keille esim niitä arvioinnin tuloksen kaavakkeita tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?"

-tämä kiinnostaisi minuakin.

Vielä lisään omasta puolestani:

-millä tavoilla ja kuka laatii yhteenvedot, analyysit ja kokoaa johtopäätökset?

-laaditaanko näistä materiaaleista kirjalliset raportit? Missä niihin voi tutustua, esimerkiksi veronmaksajat, kuntalaiset ja päättäjät?

-vielä lisäksi:millä tavalla palautteen anto varhaiskasvatusta toteuttavaan laitokseen on organisoitu ja toteutetaan käytännössä?

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kotikasvatusta tai johonkin pienelle paikkakunnalle muuttamista kaikille alle kouluikäisille lapsille. Pienissä kaupungeissa maakunnissa on vielä hyvää laatua ja jalat maassa arkea jäljellä. Suurten kaupunkien päiväkodit alkavat olla monisatapäisiä jättilaitoksia. Tehostus ja taloudellinen priorisointi ei todellakaan tuota hyvää tällä alalla. Ja liialliset määrät pieniä lapsia yhdessä kasassa.

Muuten joo, mutta monissa pienissä kunnissa on myös valtava henkilöstöpula. Sinne ei saada edes niitä surkeita sijaisia.

Vierailija kirjoitti:

"Mitä se erikseen suunniteltu pedagoginen toiminta nykyään on?"

.

"Ei ehdi kertoa nyt.

Pitää lähteä suunnittelemaan, sitten koulutus, palaveri ja lopuksi kirjaus.

Toteutan ainoastaan jo tehdyn ruokailusuunnitelman tänään ryhmässä.

Tavoitteena on kertoa, mitä ruoka on, sitten se syödään, jutellaan mausta ja haarukan käytöstä, lopuksi korjataan pois ja lapset menevät nukkumaan.

Omat tietokonetyöt ja etäpalaverit vaativat minut muualle.

PS. Otan ruokailussa kuvan jonkun kädestä, kun se pitää haarukkaa.

Huomenna tulostan sen ryhmän pedagogiseen portfolioon,

ja kirjoitan viereen tekstin kasvatuksesta ja opetuksesta tilanteessa.

Sivun alakulmaan liitän työnantajan edellyttämiä symboleita, joilla todistetaan,

että noudatan työmääräyksiä ja toiminta on pedagogista.

Aikaa kuluu lähemmäs 45 minuuttia tuohon, jos kone toimii edes jotenkin.

Jos ei, lisää aikaa kuluu huomenna tai ylihuomenna.

Muu tiimi käyttää aikaa haarukkakuvan löytämiseen ko. materiaalista,

ja sen merkityksen pohtimiseen,sekä tuo kehitysideoita tietooni seuraavassa tiimi- palaverissa.

Sitten keskustelemme niistä,

ja lopuksi kirjaamme arvioinnin tuloksen kaavakkeisiin sekä päätöksen jatkosta."

.

Kun te teette kaiken tuon, niin missä ne teidän hoitolapset sillä aikaa on ja mitä tekemässä/kuka lapsianne hoitaa heitä sillä aikaa kun te tiimeissänne toimistopalavereissanne pohdiskelette kaikkea tuota viisasta pedagogiikan käytänteitä sisältöineen, kun sitä hälyttävää hoitajien resurssipulaakin alallanne kroonisesti esiintyy?

Keille esim niitä "arvioinnin tuloksen kaavakkeita" tehdään, kuka niiden sisältöä tutkii ja seuraa ja kuinka usein?

Ne eivät ole "hoitolapsia" vaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevia lapsia. Oikeus normitettuun varhaiskasvatukseen on uuteen varhaiskasvatuslakiin (2018) kirjattu, kunkin lapsen subjektiivinen oikeus. Esiopetus on oppivelvollisuuteen kuuluvaa, lasta (ja huoltajia) velvoittavaa osallistumista opetukseen.

Kukin päiväkodin kasvatustiimi kokoontuu n. tunnin mittaiseen tiimipalaveriin kerran viikossa. Tämä sijoittuu pääsääntöisesti lasten päiväuniaikaan n. klo 12.30-13.30. Jonkun toisen tiimin kasvattaja tulee tuoksi ajaksi nukkumahuoneeseen sijaistamaan ryhmän tiimin palaverissa olevaa henkilöstöä. (Myös hänen oma ryhmä toimii tuolloin vajaalla henkilökunnalla.) Joka päivä on jonkun tiimin palaveripäivä, jos talossa on vaikka 5 ryhmää.

Varhaiskasvatusta suunnitellaan ja arvioidaan mm. tiimipalavereissa sekä huoltajien kanssa käytävissä lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelman (vasu) palavereissa. Koko varhaiskasvatusyksikön (monta päiväkotia) ja yksittäisten varhaiskasvatuksen toimipisteiden (yksi päiväkoti) kaikkien tiimien yhteisiä talo- tai yksikkökokouksia pidetään viikoittain tai vuoroviikoin 1h kerrallaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajilla on yhteisiä "opettajapedoja" eli opettajien keskinäistä pedagogisen suunnittelun palaveriaikaa 1-5h viikossa.

Näiden lisäksi on kuntatason sekä aluellisia koulutus-, yhteistyö-, mentorointi- ja verkostopalavereja. Moniammatilliset (esim. monikulttuurisuus, erityinen tuki, neuvola, koulu...) yhteistyöpalaverit tulevat näiden lisäksi.

Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteutuksen dokumentointi ja arviointikaavakkeet kirjataan kaikki ylös tiimimuistioihin, kokouspöytäkirjoihin, sopimuksiin, sekä kunkin ryhmän pedagogiseen suunnitelmaan ja vielä talon ja yksikön omiin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmiin. Jatkuvan arvioinnin metodia ja sen pohjalta selvitettyä, tarjotun varhaiskasvatuksen toteutumista käsitellään yksikön esihenkilön kanssa viikoittain, kuukausittain, vuosittain ja aina tarvittaessa. Myös työntekijän Onni-onnistumiskeskustelussa esihenkilön kanssa, kun arvioidaan työntekijän kykyä suoriutua työtehtävistään.

Huoltajille jaetaan sähköinen pedagoginen portfolio, jossa on kuvia ja tekstejä lasten varhaiskasvatustoiminnasta. Liitteeksi tulee laittaa symbolikuvia, jotka kertovat, mitä osa-aluetta kunnan normittavasta varhaiskasvatuksen suunnitelmasta kuvattu tai dokumentoitu toiminta kattaa. Kunkin ryhmän omaa sähköistä pedagogista portfoliota tulee täyttää kahden viikon välein. Kuvissa ei saa näkyä lasten kasvoja tai muita selkeitä tunistettavuustekijöitä. Jos huoltajat eivät anna kuvauslupaa, ei ko. lasta kuvata. Portfolion täyttäminen vie valtavasti aikaa, lisäksi päiväkotien tietotekniset välineet ovat kömpelöitä, hitaita, halpoja, usein epäkunnossa ja nettiyhteydet katkeilevat.

Osa työntekijöistä pitää toimistotyöntekijän roolistaan ja viihtyy vaikka komerossa laatimassa näitä, vaikkei ryhmänsä lapsia näkisi kuin satunnaisesti. Osa tuskastuu työmäärään eikä joko hallitse välineiden käyttöä, näe hommassa mitään järkeä tai on hidas eikä kykene suorittamaan samaan aikaan hälyssä lasten vessattamista, syöttämistä, pukemista, leikittämistä, kokouksen kuuntelemista ja kaavioiden kirjaamista. Osa tekee ko. tehtävät työajan jälkeen salaa omalla vapaa-ajallaan, kun muut ovat menneet kotiin ja päiväkodissa on vihdoin työrauha. Osa jättää tekemättä ja on sen sijaan lasten kanssa.

Varhaiskasvatus ei ole kutsuva tai pitovoimainen työ tällä hetkellä.

Vierailija kirjoitti:

Oulussa kolmen päiväkodin johtajana toimivalla viranhaltijalla koulutuksena kasvatustieteiden yo.

Hän ei voi enää v. 2030- toimia pk-johtajana.