Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19682)
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko palkkaus noille yliopiston parhaimmistolle jotenkin yllätyksenä vai miksi ne vinkuu asiasta?
Useimmat haluavat alalle, koska aidosti haluavat työskennellä lasten kanssa ja heidän parhaaksi. Nuorena kun ei ole omia lapsia on vielä helppo sietää ajatus pienestä palkasta.
Sitten kun se kylmä todellisuus iskee, ettet ehdi suunnitella toimintaa (mikä oikeasti tarpeellista ison ryhmän kanssa), tiimipalaveri onnistuu harvoin (eli joudutte puhumaan lennosta lasten asioita työkavereiden kanssa ryhmässä), kirjoitat jotain HOJKSia samalla kun yksi tiimikaveri katsoo ryhmän perään (etkä siis uskalla mennä sitä omaan rauhaan kirjoittamaan), kirjoitat lausuntoa sosiaalitoimeen/sairaalan poliklinikalle ilman kenenkään tukea ja ahdistut mielettömästi kun tiedät että niiden painoarvo on suuri tai vaikkapa kun vastaanotat ne raivarit, jossa itsekin saat iskua naamaan, niin kyllä se palkka alkaa tuntua aivan mitättömältä. Se on mitätön sekä hoitajan että opettajan työhön nähden. Palkalla pitäisi pystyä elättämään itsensä. Ison vastuun ja koulutusta vaativassa työssä pitäisi pystyä elättämään jo ihan kivasti itsensä ja lapsensa.
Ei varmaan missään muussa kuin naisvaltaisella alalla suostuttaisi tällaiseen työmäärään ja vastuuseen tällä palkalla. Hyvinhän homma on vedetty, kun koko ketjukin on täynnä varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen ja ammattitaidon mitätöintiä. Naisvaltaiset alat on helppo pitää huonosti palkattuina, kun saadaan luotua naisten välille koulutuksen ja työnkuvan halveksuntaa. Tätähän se koko naisten historia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatuksen tavoitteet
Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on:
1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia;
2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;
3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;
5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;
7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;
8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;
9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;
10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Tätä sitten noudatetaan niin opetushallituksen ohjelmalla, kunnallisella ohjelmalla että lapsikohtaisella varhaiskasvatussuunnitelmalla, jonka laatii ja josta vastaa opettaja.
Eli jotain ihan muuta kuin kurahousujen pukemista ja mitä ei isommassa mittakaavassa pysty tekemään ilman koulutusta, vaikka (melkein) kaikki meistä osaa omia lapsiaan kasvattaa.
Osaamme myös kokata perheelle, mutta siitä on todella pitkä matka ravintolakokiksi, koska ravintolassa toimimiseen vaaditaan erilaista tietämystä.
Nais- ja miesvaltaisen alan ero on noin kärjistetysti myös siinä, että miehet usein osaavat luovasti kiertää ulkoa tulevat vaatimukset. Sen sijaan naiset usein siteeraavat lakikirjaa ja hukkuvat vastuisiinsa. Tämähän ei ole mitenkään naisten vika, hehän vain pelaavat sääntöjen mukaan, mutta kehottaisin myös hieman löysempään itsekuriin ja oikaisemaan luovasti sieltä, mistä pystyy. Kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että vuosi vuodelta niskaan on kaadettu enemmän vastuita, joita ilman ennenkin pärjättiin. Yrittäkään siis ohjata omaa toimintaanne enemmän sinne takavuosien suuntaan, niin saatte rauhaa.
Teen sijaisuuksia. Poikkeuksetta aina vakkarit ovat aivan uupuneita. Olen helposti talon tavoista kärryille pääsevä ja aktiivinen ja otan ryhmän nopeasti haltuun, joten välillä käy jopa niin, että teen yksin asiat kun vakkarit ottavat rennommin. Aina kiittävät että olin ja pyytävät uudestaan. Minä voin olla vapaalla vaikka seuraavana päivänä mutta he eivät voi. Usein mietin, että en halua koskaan vakituista työtä alalta. On olemassa myös todella helppoja ryhmiä, helppoja paikkoja, mutta ne ovat harvassa. Uupumus on Todella tosi tällä alalla. Edes sijaisena en ehdi vessaan päivän mittaan välttämättä kertaakaan ja monesti skippaan kahvitauon.
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät työntekijät lähde lakkoon? Miksi hoitoalan ammattijärjestöt ovat niin nynnyjä? Äkkiäkös saisitte palkat nousemaan. Päivähoidon lakko saisi koko maan polvillensa.
Tämä on totta, mutta toisaalta meitä velvoittaa vastuu. Ajattelemme, että meidän läsnäoloa tarvitaan, lapsetkin meitä odottavat. Tuntuisi todella kurjalta olla menemättä. Olemme joo, nynnyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
Ja hauska muuten huomata, että pystyn viimein suhtautumaan näihin päiväkotikeskusteluihin täysin neutraalisti. Ennen aina provosoiduin pahasti.Nyt olen neljä vuotta ollut poissa päiväkotityöstä ja viimein olen päässyt siihen, että aihe kiinnostaa kyllä , mutta ei enää provosoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut koko ketjun enkä vieläkään ymmärrä:
Mikä siellä lasten päivähoidossa oikein mättää? Miksi hoitajat ovat niin uupuneita ja väsyneitä? Miksi niin moni haluaa alalta pois? Huono palkkaus on ainoa, josta sain selvää. Entä ne muut syyt?
Miksi ne äidit ovat niin väsyneitä? Me hoidetaan niitä lapsia talon ollessa auki 11 tuntia, ei ne muksut pulmusiksi siellä päiväkodissa muutu. Ja niitä ryhmässä 21, viiden tunnin ajan meitä työntekijöitä on kolme. Huomenna taas jaksetaan vajaalla henkilökunnalla!
Vanhemmat taitaa olla väsyneitä jos eivät nuku, näe aikuisia ihmisiä, parisuhde prakaa jne. Työ on työtä. Suomessa on matalamman palkattuja aloja kuin lastenhoito ja yhtä välttämättömiä. Ei kukaan sellaistenkaan työntekijöille ehdota muuta kuin tekemään jotain muuta työkseen jos ei jaksa. Miksi on pakko olla tarhantäti jos se on niin kamalaa? Itse luin vain yhden angstiavautumisen il:n jutusta "itku tulee kun ei saada lapsia kukoistamaan vaikka tietoa ja taitoa on". Jaa, toiset saa, toiset ei ja todella moni tarhantäti ei ihan kaikista lapsista välitä niin että olisi mitään kipuilua tuollaisesta.
Tottakai on muitakin huonosti palkattuja töitä. Mutta ei se, että jollain on asiat vielä huonommin, tarkoita sitä, ettei omista työoloistaan ja palkasta saisi valittaa.
Ihan oikeasti, se ei ole mitään ihan helppoa työtä. Koko ajan on todella kiire, paita märkänä hiestä, kova meteli (ja siitä todettu kuulonalenema), et ehdi syödä tai jos ehdit niin ruoka on jo kylmää, joudut aikatauluttamaan vessassa käymisen (eli ei voi aina edes juoda tarpeeksi), taukoja en ole pitänyt koskaan, pahimmillaan koen väkivaltaa (mustelmia, puremajälkiä, päälle sylkemistä) ja sen lisäksi olen vastuussa pienten lasten hengestä.
Resurssipulasta johtuen on ollut paljon läheltäpiti tilanteita. Lasten karkaamisia retkillä, alle 2v päässyt kiipeämään korkean kiipeilytelineen päälle, allerginen lapsi päässyt maistamaan väärää ruokaa, pahoja tönimisiä lasten kesken.. jokainen läheltäpiti tilanne kuormittaa henkisesti todella paljon.
Näiden lisäksi saat usein lapsien keskuudessa pyörivät taudit. Flunssat, vatsataudit, täit, kihomadot (ja maksat kaikki näiden hoitamiset itse).
Ja kaikesta tästä saan 1500€ palkkaa nettona. Ihan taatusti valitan.
Esim. tuo retkille lähtö alimiehityksellä on kyllä ihan omaa (ja suorastaan törkeää) vastuuttomuuttanne. Vanhempana en missään nimessä halua että sellaista tapahtuu. Parempi lasten on olla siellä päiväkodin pihassa kuin liikenteen seassa jos ette kerran ehdi vahtia.
No näinpä. Mutta esim. itse sain aikoinaan huomautuksen esimieheltä siitä, että sanoin vanhemman kuullen, että jätetään varmaan tänään retki väliin, koska henkilökuntaa puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Ainakin suurin osa vanhemmista ihan mielellään ottaa tukitoimet vastaan lapselleen .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Ainakin suurin osa vanhemmista ihan mielellään ottaa tukitoimet vastaan lapselleen .
Normaalit vanhemmat haluavat lapselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen ja esim. koulunkäyntiä haittaavien asioiden perkaamista jo hyvissä ajoin päiväkodissa, kun niihin voidaan jo siellä hyvin vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Tässäpä tuhannen taalan kysymys. Samaa taitaa olla koulunkäyntikin. Jokaisen pitää mahtua johonkin lokeroon joka voidaan numeroida tyydyttävästi. Jos et mahdu, olet erityislapsi (mutta resusserja sinuun ei tuhlata sen enempää kuin muihinkaan). On se kivaa ihmiselle tietää jo viisivuotiaana olevansa epänormaali. Siitähän se itsetunto kasvaa ja maailma aukenee.
Aloin itse jo töissä ihmetellä 15 vuotta sitten tätä ihmeellistä tarvetta jatkuvasti raportoida ja kirjata kaikki ylös. Tiedättekö paljonko poliisin päivästä menee raportointiin? Muistaakseni ei tunti riittänyt. Nykyään kaikki, ihan kaikki pitää olla tietokoneella raportoituna ja jaettuna, varmaan vessatauotkin. Sama syöpä on sitten levinnyt muuallekkin yhteiskuntaan ja sieltä se valuu jatkuvasti eteenpäin. Jokainen koneen äärellä töitä tekevä voi miettiä keskenään paljonko ajasta menee raportointiin ja tarpeettoman tiedon ylöskirjaamiseen, puhumattakaan turhista kokouksista ja muusta hössötyksestä.
Onhan tällä kaikella työllistävä vaikutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
Yleensä kaikenlaiset häiriöt ja kehitysviivästymät yms. on sellaisia että kuka tahansa ne kyllä huomaa, ei siihen tarvi korkeakoulutusta tai vuosikausien kyttäämistä. Tuo ajatus että vaka-opettajilla olisi kyky havaita jotain sellaista mitä muut ei muka huomaa saattaa johtaa siihen että väkisin sitten etsitään vikoja lapsista. Ei onneksi koske kaikkia mutta joillain tuntuu olevan kiinnostusta vain turhaan spekuloimiseen ja pätemiseen eikä siihen varsinaiseen kasvatustyöhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Ainakin suurin osa vanhemmista ihan mielellään ottaa tukitoimet vastaan lapselleen .
Normaalit vanhemmat haluavat lapselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen ja esim. koulunkäyntiä haittaavien asioiden perkaamista jo hyvissä ajoin päiväkodissa, kun niihin voidaan jo siellä hyvin vaikuttaa.
Normaalit vanhemmat on lapsensa kanssa niin paljon että huomaavat ongelmat ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Ainakin suurin osa vanhemmista ihan mielellään ottaa tukitoimet vastaan lapselleen .
Normaalit vanhemmat haluavat lapselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen ja esim. koulunkäyntiä haittaavien asioiden perkaamista jo hyvissä ajoin päiväkodissa, kun niihin voidaan jo siellä hyvin vaikuttaa.
Normaalit vanhemmat tuskin haluavat mitään lapsensa perkaamisia yli-innokkaiden tätien toimesta, vaan ihan vaan hyvää ja turvallista hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Ainakin suurin osa vanhemmista ihan mielellään ottaa tukitoimet vastaan lapselleen .
Normaalit vanhemmat haluavat lapselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen ja esim. koulunkäyntiä haittaavien asioiden perkaamista jo hyvissä ajoin päiväkodissa, kun niihin voidaan jo siellä hyvin vaikuttaa.
Normaalit vanhemmat tuskin haluavat mitään lapsensa perkaamisia yli-innokkaiden tätien toimesta, vaan ihan vaan hyvää ja turvallista hoitoa.
Kuule mamma, se hyvä ja turvallinen hoito pitää sisällään myös lapsen mahdollisen tuen tarpeen havainnointia ja tuen tarjoamista. Se on lapsesta VÄLITTÄMISTÄ ❤️. Helpommalla, tai ainakin tavallaan, me pääsisimme, jos jättäisimme huomiotta ja eikun eskariin ja kouluun vaan. Siellä viimeistään aletaan laittamaan lapsi tutkimuksiin ja tukitoimet hakuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Ainakin suurin osa vanhemmista ihan mielellään ottaa tukitoimet vastaan lapselleen .
Normaalit vanhemmat haluavat lapselleen mahdollisimman hyvän koulutuksen ja esim. koulunkäyntiä haittaavien asioiden perkaamista jo hyvissä ajoin päiväkodissa, kun niihin voidaan jo siellä hyvin vaikuttaa.
Normaalit vanhemmat tuskin haluavat mitään lapsensa perkaamisia yli-innokkaiden tätien toimesta, vaan ihan vaan hyvää ja turvallista hoitoa.
Kuule mamma, se hyvä ja turvallinen hoito pitää sisällään myös lapsen mahdollisen tuen tarpeen havainnointia ja tuen tarjoamista. Se on lapsesta VÄLITTÄMISTÄ ❤️. Helpommalla, tai ainakin tavallaan, me pääsisimme, jos jättäisimme huomiotta ja eikun eskariin ja kouluun vaan. Siellä viimeistään aletaan laittamaan lapsi tutkimuksiin ja tukitoimet hakuun.
Ei ole. Se on ihan vaan pätemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
tehdäänkö ne lapset nykyään laitoksiin yhteiskunnalle?
Näytetään tekevän. Vai mikä muukaan on syynä sille, että lapsia pukataan pienin ikäeroin, mutta vain vauva jaksetaan hoitaa kotona? Tai ei välttämättä ole kuin yksi lapsi, mutta sekin 10-tuntista päivää hoidossa, koska vanhemmat haluavat omaa aikaa ennen tai jälkeen työpäivän. Ei näitä lapsia ainakaan vanhempien iloksi ole tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä on keksitty kaikki tämä jonninjoutava paperinpyöritys ja lasten tarkkailu ja arviointi?
Ihan kuin ne lapset ei enää olisikaan päivähoidossa vaan jossakin lastensuojelun esikartoituksessa, joka kestää vuosikausia.
Millä ihmeen ammattitaidolla siellä näitä lapsia tarkkaillaan, arvioidaan ja diagnosoidaan? Ja miksi?
Päiväkodin työntekijät eivät tee diagnoseja.
Ja miksi, siksi, että näin esim. neuvola ja koulu saavat arvokasta tietoa lapsista ja jos joskus jotain havaitaan niin siihen on paljon helpompi lähteä hakemaan tukea lapselle. Havainnointia tehdään myös siksi, että huomataan esimerkiksi se mikä ryhmässä milläkin hetkellä on tärkeää.
Mikään uusi juttu varhaiskasvatussuunnitelma ei ole, vaikka tässäkin keskustelussa moni niin tuntuu luulevan.
Yrittävät kovasti.
Mitä ihmeen arvokasta tietoa?
Ja miksi lähdetään siitä että VANHEMMAT, neuvola tai koulu tarvitsisi mitään "arvokasta tietoa" sieltä päivähoidosta?
Ja mitä se "arvokas tieto" käytännössä sitten siellä koulussa "auttaa"? Lapsella on leima, muttei mitään muuta tapahdu. Siellä hän on joka tapauksessa perusluokassa heitteillä ihna niinkuin kaikki muutkin.
On ihan tutkittua, että sitä parempia tuloksia saadaan, mitä nopeammin puututaan. Jos on esim. kielenkehityksen häiriöitä, sitä parempia tuloksia saadaan mitä nopeammin asia havaitaan. Koulutettu ihminen osaa myöskin tukea niitä osa-alueita, joissa apua kaivataan ja usein lapsi vähän vieraamman kanssa tekee mieluummin noita harjoituksia kuin perheenjäsenen.
Mutta juuri siksi, että nämäkin asiat toteutuisivat paremmin päiväkodeissa olemassa siitä muusta toiminnasta pois, sitä lisähenkilökuntaa kaivattaisiin.
Yleensä kaikenlaiset häiriöt ja kehitysviivästymät yms. on sellaisia että kuka tahansa ne kyllä huomaa, ei siihen tarvi korkeakoulutusta tai vuosikausien kyttäämistä. Tuo ajatus että vaka-opettajilla olisi kyky havaita jotain sellaista mitä muut ei muka huomaa saattaa johtaa siihen että väkisin sitten etsitään vikoja lapsista. Ei onneksi koske kaikkia mutta joillain tuntuu olevan kiinnostusta vain turhaan spekuloimiseen ja pätemiseen eikä siihen varsinaiseen kasvatustyöhön.
No itseasiassa nykyään on todella yleistä, että jopa neuvolassa ei olla huolissaan, vaikka lapsi ei 2,5-vuotiaana osaisi puhua sanaakaan. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, kuinka laaja tuon ikäisen sanavaraston kuuluisi olla, tai ymmärtävät lapsensa elekieltä ja ääntelyä niin hyvin, etteivät kiinnitä asiaan huomiota. Minä olen varhaiskasvatuksen työntekijänä viime vuosina ollut usein tilanteessa, jossa olen ohjannut vanhempia pyytämään neuvolasta arvion puheterapeutille ja joka ikinen kerta on terapialle ollut tarvetta.
Päiväkodissa ei tarvitse etsimällä etsiä vikoja lapsista, mutta kun niitä lapsia tulee kohdanneeksi kymmeniä yhden vuoden aikana, alkaa vuosien työkokemuksella huomata nopeasti joukosta ne lapset, joilla on jotain tuen tarvetta. Ja tällä en tarkoita sitä, etteikö jokainen lapsi saisi kehittyä omaan tahtiinsa, tai että kaikkien pitäisi oppia kaikki asiat saman ikäisinä, tai muuten jäävät "seulassa" kiinni. Puhun nyt niistä lapsista, jotka saavat jonkun (sairaalan tutkimusjaksolla arvioidun) diagnoosin ennen kouluikää.
Lastenhoitajien liitot tehy, jhl, pam jne eivät lyö hynttyitä yhteen oaj n kanssa, joten jos opettajat menisivät lakkoon, lastenhoitajat rientäisivät töihin ihan vaan sabotoidakseen lakkoa ja toisinpäin.
Tarvitaan iso liitto oaj n taakse, jotta sen uhkailuilla on mitään arvoa. Jos esim ahtaajat ilmoittaisivat etteivät tule töihin, ennenkuin sopu syntyy ja he saavat lapsensa varhaiskasvatukseen, olisi seuraavana aamuna sovintoesitys valmiina.