Minusta lukioissa voisi olla kiinteä alin sisäänpääsykeskiarvo, esim 8.0
En näe hyötyä lukiosta, jos peruskoulussa keskiarvo on tuon alle.
Mitä mieltä muut ovat?
Kommentit (67)
Joissain kunnissa ei oteta alle 7,0 keskiarvolla lukioihin.
Tätä ongelmaa ei ole isoissa kaupungeissa, hakijoita riittää ja keskiarvorajat pysyvät ylhäällä.
Vierailija kirjoitti:
Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi
Jos peruskoulua ei kykene suorittamaan 8.0 lukuaineiden keskiarvolla, niin ei ole mitään järkeä edes mennä lukioon. Toisin kuin peruskoulussa, siellä pitäisi oikeasti opiskella.
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ongelmaa ei ole isoissa kaupungeissa, hakijoita riittää ja keskiarvorajat pysyvät ylhäällä.
Helsinki sitten on pieni kaupunki, kun siellä on näitä ongelmalukioita
Vierailija kirjoitti:
Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi
En ole ap, mutta opiskeluun täytyy olla motivoitunut ja kiinnostunut. Oppimishäiriöisten ei ole järkeä lukioon lähteä.
Jos edes yläastetta ei saa läpi yli 8 keskiarvolla niin lukiossa ei pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
No jos peruskoulun keskiarvo on vaikka 6.5, niin kyllä pohja on aika huono lukiolle
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
Tuo ei ole kyllä totta. Ihmiset ei muutu noin.
Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi
Jos peruskoulua ei kykene suorittamaan 8.0 lukuaineiden keskiarvolla, niin ei ole mitään järkeä edes mennä lukioon. Toisin kuin peruskoulussa, siellä pitäisi oikeasti opiskella.
Kyse on priorisoinnista. Ajankäytön priorisoinnista. Mitä hyötyä on panostaa hyödyttömään? Mielestäni toiset ihmiset oivaltavat tämän jo varhain. Hyvä oivalluskyky on ihailtava ominaisuus ja oivalluskykyä kannattaa treenata
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Mulla oli yläasteella ja lukiossa luokkakaveri, joka alkoi opiskella vasta lukiossa. Ehkä sai motivaatiota jostain, ehkä oppi lukihäiriöiselle sopivan opiskelutekniikan, en tiedä. Mutta lukion keskiarvo oli parempi kuin yläasteen. Mulla kävi toisin päin. Yläaste ei kerro ihmisestä välttämättä mitään.
No jos peruskoulun keskiarvo on vaikka 6.5, niin kyllä pohja on aika huono lukiolle
Luulen että hänen keskiarvonsa yläasteelta oli lähellä tuota. Lukiossa pärjäsi kuitenkin hyvin ja jatkoi ammattikorkeaan. On ollut töissä valmistumisestaan saakka.
Opiskelun ero peruskoulussa ja lukiossa on niin iso, että kasikaan ei ole mitenkään erityisen hyvä perusta lukiolle, ihan minimi mielestäni
Taidat olla trolli.
Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen.
Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.
Vierailija kirjoitti:
Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi
Ap on ilmeiseti käynyt lukion, muttei ymmärrä edes perusasioita. Sääli, hukkaanheitettyä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä.
Amiksissa on tilaa vaikka kuinka, tyhjiä paikkoja jää aina
Keskiarvovaatimus riippuu tietysti hakijoiden määrästä. Jos lukioon mahtuu 500 oppilasta, mutta hakijoita on 1000, niin heikoimmasta päästähän niitä pitää karsia.
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla trolli.
Tuttu meni lukion rimaa hipoen. Myöhemmin suoritti kanditutkinnon yliopistossa. Siinä oli n 10 vuotta välissä, suunnilleen.
Entinen ministeri Ohisalo, veti muistaakseni lukion vähän niin ja näin. On kuitenkin tohtori.
AINA löytyy poikkeuksia. Mutta suuri osa seiskan keskiarvolla sisään päässeitä pääsee lukiosta rimaa hipoen läpi, tai ei lainkaan. Niillä papareilla on sitten kiva hakea jatko-opintoihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksi? Lukioissa on tietty kiintiö. Heidän täytyisi saada riittävä määrä opiskelijoita pysyäkseen pystyssä taloudellisesti, mutta toisaalta ei saa ylittää lupien mukaista määrää. Eihän nyt hyvänen aika voi olla mitään tiettyä rajaa, kun lukioihin on eri määrä hakijoita ja Suomessa kuitenkin kaikille yhteishaussa hakeville alle 18 v. täytyy jokin koulupaikka löytyä.
Amiksissa on tilaa vaikka kuinka, tyhjiä paikkoja jää aina
Meillä meni toisin päin. Lukioon pääsi kaikki, amiksen linjoille ei.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelun ero peruskoulussa ja lukiossa on niin iso, että kasikaan ei ole mitenkään erityisen hyvä perusta lukiolle, ihan minimi mielestäni
Lukio on usein yläkoulun jatke, siellä mennään vanhaan tyyliin vanhojen kavereiden kanssa jos mahdollista. Hienoa niille, joille tällainen sopii. Sellaisiakin tapauksia minä tiedän, että nuori löysi oman paikkansa aikuislukiosta ja alkoi siellä kukoistaa ja menestyä, kun turha sosiaalinen struktuuri oli riisuttu.
Antaisitko perustelun. Mun mielestä ei riitä perusteluksi