Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
30.08.2021 |
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja yläasteella ja olen kyllä ollut jo pidempään huolissani oppilaiden nykyosaamisesta ja pärjäämisestä. Oppitunnit ovat lyhyitä, ja todella iso osa ajasta menee siihen, että joka ainoa tunti joudun opastamaan oppilaat esimerkiksi Moodlealustalle. Kirjalliset ohjeet eivät auta mitään, kun oppilaat eivät oikeasti ymmärrä lukemaansa tai jaksa keskittyä niihin. Myöskään toisto ei auta mitään, kun samat ongelmat toistuvat päivästä ja lukukaudesta toiseen samoilla henkilöillä. Luulen, että nopeaa ja helppoa sometyydytystä saaneet nykynuoret eivät oikeasti omaa enää minkäänlaista malttia ja kärsivällisyyttä, sillä ”mä en osaa” kiekuminen alkaa jo kauan ennen kuin mitään ohjeita on ehditty edes antaa. Lisäksi ininä tehtävien määrästä alkaa välittömästi jos tehtäviä on enemmän kuin yksi ja nykynuori tuntuu kuormittuvan täysin olemattomistakin odotuksista ja vaatimuksista.
Sitten on ne vanhemmat. Lapsi aloittaa koulutaipaleen niin, että vanhemmat eivät ole valmistelleet lasta kouluun mitenkään - ei ole luettu kirjoja tai tehty yksinkertaisesti mitään kehittävää. Lisäksi jokainen negatiivinen palaute lapsesta otetaan henkilökohtaisena loukkauksena ja vanhempi on kiireisempi naureskelemaan äityleissä ”turhista Wilma-viesteistä” kuin miettimään, miksi se oma lapsi ei oikeasti pysty istumaan paikallaan muita häiritsemättä päivästä toiseen.
Vanhempien opettajia väheksyvä asenne näkyy myös jälkikasvussa, kun oppilaiden mielestä heillä on ainoastaan oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia. Pitkälle pääsisi jo sillä, että saataisiin ne opetusta ja lasten keskittymistä häiritsevät älylaitteet pois luokasta, mutta puhelimia ei saa enää kerätä pois. Olisi tuhat kertaa hedelmällisempää kerätä ne tunnin alussa pois kuin pyytää ja käskeä joka toisessa lauseessa milloin ketäkin keskittymään opetukseen puhelimensa sijaan.
Ymmärrän kyllä vuodatuksesi, mutta eiköhän teidän opettajien olisi syytä katsoa myös sinne nykykoulun suuntaan. Opetussuunnitelmia on kehitetty aivan liikaa talouselämän ja politiikan pillin mukaan. Lapsista halutaan tehdä itseohjautuvia tiimityön taitajia, teknologiaosaajia ja aktiivisia kansalaisia jo ennen kuin heidän perustaitonsa ja aivonsa ovat ehtineet kehittyä.
Riviopettajilta ei koulu-uudistuksista juuri kysytä tai ainakaan heidän mielipiteillään ja kokemuksella ole mitään käytännön arvoa. Uudistuksia ohjaavat poliitikot, virkamiehet ja tutkijat, jotka eivät ole itse käyneet kouluokassa vuosikausiin.
Ja on eri olla oppilaana kuin opettajana, jolla on kokonaisvastuu oppilaastaan. Opettajat ovat vuosikausia pyytäneet opetusrauhaa, kun OPS:ia uudistetaan, vaikka edellisenkin kokeilujakso on vielä kesken.
Useat opettajat ovat olleet myös näitä avoimia oppimisympäristöjä vastaan, koska ne ovat rasittavia ympäristöjä kaikille. Maisemakonttorit jo kokeiltiin aikuisilla ja todettiin kuormittaviksi. Silti ne halutaan kokeilla uudestaan lapsilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisluokkien palauttaminen olisi askel oikeaan suuntaan. Helppo kuvitella, että käyvät muiden kimppuun isompikokoisina tai muita aggressiivisempina yms, koska eivät pysy edes keskinkertaisessa opetustahdissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
H A I T T A M A A H A N M U U T T O
Tuhoaa länsimaiset yhteiskunnat yksi toisensa jälkeen.
Minulla on kysymys kaikille alapeukuttajille. Miksi te kiistätte tämän viestin ehdottoman oikeellisuuden? Näin nimittäin tulee tapahtumaan, me degeneroidumme yhteiskuntina yksi toisensa jälkeen samanlaisiksi valtioiksi mitä Af rikka ja kaikki staniat edustavat. Avatkaa nyt silmänne, kysymys on nimittäin myös teidän tulevaisuudestanne.
M Muutossa on ongelmansa mutta tämä oppimistulosten lasku ei selity sillä. Suurimmat ongelmat ovat siellä missä ei ole ma muja vaan useinkin pikkupaikkakunnilla missä on pelkkiä kantiksia. Jos voitais keskustella tästä asiasta joskus ilman ma mu öyhötystä?
Kaikki omilla aivoillaan ja asiaa seuranneet tietävät kyllä mistä koulutuksen laskeva taso johtuu. Asia olisi helppo korjata puuttumalla ongelman juurisyihin, mutta näin ei tulla Suomessa tekemään ennen kuin on myöhäistä, koska ollaan ajauduttu jo liian pitkälle väärään suuntaan ja tämän ajelehtivan laivat kapteenit eivät suostu tunnustamaan virheitään vaan itsepintaisesti, uskossaan hurskaina ajavat laivan ennemmin vaikka karille kuin myöntävät olleensa väärässä.
Moderni koululaitos seuraa tietenkin opiskelun ja oppimisen trendejä, mutta Suomessa tässä on menty yli. On laitettu silmät kiinni ja hypätty ilman laskuvarjoa kuvitellen naiivisti, että kunhan vain tarpeeksi uskotaan niin vahva ideologia tuo pelastuksen. Nyt koulutusjärjestelmämmä on asetettu myötäilemään yhteiskunnan trendejä (inklusiivisuus, tasa-arvo, teknologialoikka, monikulttuurillisuus, yksilöllisyys) pohtimatta lainkaan ovatko nämä ilman kritiikkiä käyttöön otetut progressiivisuuden pilarit lainkaan niitä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja toimivan opetuksen. Tuloksista saamme lukea, että näin ei ole, mutta kuten aikaisemmin totesin muutosta ei ole tulossa, koska päättävät elimet on miehitetty, anteeksi naisitettu, ideologiassaan vankkumattomilla airueilla, jotka ajavat opetusta periaatteenaan aivan muu kuin oppiminen ja osaaminen.
Minun kaltaiseni 80- ja 90-luvun oppilaan mielipiteet lytätään tänä päivänä ns. ammattilaisten puolelta automaattisesti vanhentuneiksi ja regressiivisiksi, joten turhahan näistä on näin lapsettomana hirveästi edes huolehtia tai jankata. Tehköön nykyiset päättäjät ja opettajat mitä haluavat. Hehän lopulta työnsä jälkensä näkevät ja siitä kärsivät. Minä jatkan hiljaisena sivustakatsojana ja kiitollisena siitä, että sain oppini, kun suomalainen koulujärjestelmä vielä tiesi mitä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat tarvitsevat mies roolimalleja mitä ikinä tekevät. Myös kouluun. Itse en veisi poikaani kouluun jossa on vain naisopettajia.
Miesroolimalli.
Se roolimalli voi kuule olla kotonakin.
Myös kieliopin ja suomen kielen suhteen.
Tämä näpäyttelijä on hyvä esimerkki nykyopettajista. Etsimällä etsii typeryyksiä joilla hän pääsee pätemään. Ja hyvä esimerkki siitä opettajien kiireestä ja pitkistä työpäivistä. Kännissä kiukuttelee keskellä päivää anonyymipalstalla. Meneppä vaikka tuntisuunnittelemaan välillä.
En ole opettaja.
Eikä paljon tarvitse etsiä, kun tollo kirjoittaa "Itä-Suomalainen" joka toisena sanana. Olisit kiitollinen, että oikaistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Selasin kirjakaupassa pojille suunnattuja nuorten kirjoja. Aiheet olivat mm mopojengiläisten tyttöasiat ja Kalevalan tarinat vietynä nykypäivän kielelle. Ei tarvinnut montaa sivua lukea kumpaakaan teosta kun huomasi ensinnäkin jo ihan kielen ja sanaston olevan jostain 2000-luvun taitteen kuvitteellisesta nuoriso-slangista. Nimenomaan aiheet teknologiasta ja historiasta, kirjoitettuna viihteellisempään muotoon, olisivat varmasti mieleisiä munkin lapselle.
Hyvänä esimerkkinä löytyy Juutuupin Kurzgesagt (saksaksi "Pähkinänkuoressa") videot jotka puhuu tiedeasioista värikkäillä animaatioilla. Simppelillä ja viihdyttävällä formaatilla opettavat biologiaa, rakettitiedettä ja kosmologiaa kaikenikäisille ja miljoonayleisölle.
Tämäntyylisiä kirjoja ja lehtisiä oli ysärillä ja 2000-luvulla paljon, tuon videopätkän tekijätkin tulevat graafisen suunnittelun pohjalta eli kirjamaailmasta. ADHD:eimmankin pojan saa innostumaan tieteestä ja teknologiasta kun puhutaan räjähdyksistä, sodista, katastrofeista yms.
Yksi hyvä kulttiesimerkki Suomessa Noidan Käsikirja, joka kiteytti maailman mytologiaa jänniin piirroksiin ja pieniin infopaukkuihin hirviöistä ja kummituksista. Siitä innostuneet pojat sitten siirtyy lukemaan suurempia mytologiakirjoja ja siirtyvät ennenpitkää historiakirjoihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasapäistäminen. Kaikki samalla viivalla. Lapsellisten, toistaitoisten aikuisten keksintöä jolla kompensoivat omaa surkeaa lapsuuttaan. Kaikki ei koskaan ole samalla viivalla. Se on vaan ihmisluonnon piirre.
Ja sinua koulukiusattiin. Sekin on ihmisluonnon piirre. Jos ei pysty puolustautumaan, joutuu uhriksi.
Olin tarkkailuluokalla. Joka oli hyvä koska olisin kiusannut ja häiriköinyt normaalilla luokalla. Meitä oli siellä 8 oppilasta joille oli aikuiset oikeasti läsnä ja saatiin tuloksia aikaan. Me kaikki olemme nyt perheellisiä ja työssä käyviä ihmisiä. Meni varmaan vtiks sun mielestä?
Ennen tämä systeemi tosiaan toimi. Nykyisin säästösyistä kaikki enemmän tukea tarvitsevat heitetään tavallisiin luokkiin, jossa he jäävät pahnanpohjimmaisiksi ilman onnistumisen kokemuksia. Tämä lannistaa ja lisää häiriökäyttäytymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso ongelma on inkluusio.
Teoriassa inkluusio toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta ne hyvät tulokset vaativat hyviä resursseja. Sitä että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.
Suomessa inkluusiota toteutetaan säästötoimena. Laitetaan vaan kaikki lapset samaan luokkaan ja annetaan heille sama opetus.
Se on tarkoittaa sitä, että tukea tarvitsevat jäävät ilman tukea eikä kukaan pysty keskittymään hälyisässä luokassa.
Tähän kun otetaan vielä lisäsäästön nimissä lanseeratut avoimet oppimistilat mukaan, niin lopputulos on suorastaan huikea.Olen itse autistisen lapsen äiti, ja päässyt näkemään karuimmat puolet inkluusiosta. Lapseni ei pystynyt keskittymään normaalissa luokassa, ja jäi täysin ilman tukea sillä hän ei aiheuttanut häiriöitä. Wilma-merkintöjä kuitenkin tuli siitä että lapsi ei pystynyt tekemään tehtäviä oppitunneilla ja siitä että hän ei pystynyt puhumaan. "Kieltäytyy tehtävien tekemisestä, ei vastaa kysymyksiin" oli opettajan näkemys. Sama opettaja ei tosiaan nähnyt lapsen tuen tarvetta.
Eikä siinä luokassa oikein muutkaan pystyneet keskittymään, sillä luokkaan oli integroitu myös niitä oppilaita, jotka alkoivat riehumaan turhautuessaan tai kuormittuessaan. Ja se iso luokka kuormitti heitä paljon.
Oman lapsen tilanteen sain korjattua ottamalla hänet kotikouluun.
Mutta ei kotikoulun pitäisi olla ratkaisu koulun ongelmiin. Me kaikki maksetaan valtavat määrät veroja, jotta maamme lapset saisivat hyvän koulutuksen ja mahdollisuudet elämässä pärjäämiseen. Mistä me oikein maksetaan jos vanhempien täytyy lopulta opettaa lapsiansa itse.Inkluusio on muotisana, jolla selitetään kaikki. Itse en usko että se on nyt ratkaiseva tekijä. Kyllä se on digitalisaatio. Ja sitäpaitsi kotikoulu on vihoviimeinen ratkaisu, koska se eristää lapsen luonnollisista tarpeistaan, kuten oman ikäistensä seurasta. Tiedän kaksi kotikoulun käynyttä tyyppiä, jotka molemmat ovat syrjäytyneitä. Eivät osaa solmia sosiaalisia suhteita ja pärjää sosiaalisissa tilanteissa. Vanhempien typeryyttä.
Et taida tietää nykypäivän koulusta kovinkaan paljon jos luulet inkluusion olevan vain "muotisana".
Digitalisaatiota on turha alkaa demonisoimaan. Kannattaa mieluummin katsoa mitä ne lapset oikein netissä puuhaavat.
Omani esim. opiskelee vieraita kieliä ja filosofiaa. On niistä kiinnostunut ja haluaa oppia niitä. Toki hän pelaakin, mutta jos aika riittää myös omaehtoiseen opiskeluun, ei pelaaminen ole ongelma.
Niitä sosiaalisia suhteita löytyy lapsille muualtakin kuin koulusta. Varsinkin autistin kohdalla koulu pikemminkin tappaa sosiaaliset suhteet kuin luo niitä. Kun koulupäivästä hengissä selviäminen vie kaikki voimat, ei jaksa käydä harrastuksissa eikä edes tavata ystäviä koulun jälkeen. Se eristää erittäin tehokkaasti. Siksi on hassua että kommentoit autistisen lapseni kotikoulua ikätovereista eristämisenä ja puhuit oikein syrjäytymisestä.
Lapseni elämään kotikoulu on tuonut sosiaaliset suhteet ja harrastukset takaisin. Muutenkin toimintakyky on palautunut.
Edelleenkään en kuitenkaan pidä kotikoulua ratkaisuna koululaitoksen ongelmiin, vaikka oma lapseni on kotikoulusta hyötynyt.
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.
Surullista, että joskus "ennen vanhaan" lukeminen oli sivistynyt taito ja luksus, joka oli vain miehille sallittu etuoikeus. Nyt taas ollaan menossa toiseen ääripäähän, kun pojat pitävät sitä tyttöjen juttuna - ja tällainen asenne on oikeastaan ollut jo useamman vuosikymmenen ajan. Milloin oikein opitaan, että lukeminen on tärkeä taito, jonka harjoittaminen kuuluu ihan kaikille, sukupuoleen ja ikään katsomatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain kertoo sekin, että tällä palstallakin tosi-tv-ketjut ovat suositumpia kuin tämä... Lapset heijastelevat aikuisten maailmaa, muistetaan sekin.
"Huolestuttava suunta jatkuu – lasten ja nuorten kestävyyskunto laskee koko ajan"
https://yle.fi/uutiset/3-11685078
"Exercise and the Brain: How Fitness Impacts Learning"
https://www.wgu.edu/heyteach/article/exercise-and-brain-how-fitness-imp…
"Exercise for children: How physical fitness benefits the brain — and helps kids learn"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, mutta veikkaan lasten huonon lukutaidon syyksi myös ihan vain sitä, että enää ei lueta kirjoja entiseen malliin. Taito ei kehity jos sitä ei harjoita, ja jos ainoa paikka missä lapsi lukee on koulu, niin eihän se riitä. Lukutaito jää helposti näennäiseksi, kirjaimet kyllä osataan, mutta tekstin sisällön hahmoittaminen on hankalaa ja sanavarasto jää heikoksi.
Meinaatko, ettei leikkauksilla ole mitään merkitystä, vaan nykyihminen vaan on niin laiska?
Minä en usko sitä.Mitä ihmettä? Minähän aloitin tekstini kirjoittamalla, että viime vuotiset koulumuutokset ja leikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa. Halusin vain erikseen nostaa esille myös sen seikan, että lapset eivät enää lue. Tietysti se vaikuttaa siihen, että lukutaito jää osalla lapsista harjaantumatta ja se puolestaan vaikuttaa kaikkiin muihinkin oppimistuloksiin. En pidä kirjojen lukemattomuutta myöskään laiskuutena, kyse on vain siitä, että vapaa-aikaa ei vietetä enää samalla tavalla kuin ennen. Viihdykkeeksi löytyy nykyään paljon muutakin kuin kirjoja.
Sen viestin kirjoittaja olikin oiva esimerkki siitä, että lukutaito on heikkoa suomalaisilla.
Näkyy se, että maailma on tullut meille kylään "lukutaidottomine koneinsinööreineen" ja erityisoppilaat integroidaan tavallisiin luokkiin, jolloin koko luokka toimii sen "hitaimman" mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso ongelma on inkluusio.
Teoriassa inkluusio toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta ne hyvät tulokset vaativat hyviä resursseja. Sitä että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.
Suomessa inkluusiota toteutetaan säästötoimena. Laitetaan vaan kaikki lapset samaan luokkaan ja annetaan heille sama opetus.
Se on tarkoittaa sitä, että tukea tarvitsevat jäävät ilman tukea eikä kukaan pysty keskittymään hälyisässä luokassa.
Tähän kun otetaan vielä lisäsäästön nimissä lanseeratut avoimet oppimistilat mukaan, niin lopputulos on suorastaan huikea.Olen itse autistisen lapsen äiti, ja päässyt näkemään karuimmat puolet inkluusiosta. Lapseni ei pystynyt keskittymään normaalissa luokassa, ja jäi täysin ilman tukea sillä hän ei aiheuttanut häiriöitä. Wilma-merkintöjä kuitenkin tuli siitä että lapsi ei pystynyt tekemään tehtäviä oppitunneilla ja siitä että hän ei pystynyt puhumaan. "Kieltäytyy tehtävien tekemisestä, ei vastaa kysymyksiin" oli opettajan näkemys. Sama opettaja ei tosiaan nähnyt lapsen tuen tarvetta.
Eikä siinä luokassa oikein muutkaan pystyneet keskittymään, sillä luokkaan oli integroitu myös niitä oppilaita, jotka alkoivat riehumaan turhautuessaan tai kuormittuessaan. Ja se iso luokka kuormitti heitä paljon.
Oman lapsen tilanteen sain korjattua ottamalla hänet kotikouluun.
Mutta ei kotikoulun pitäisi olla ratkaisu koulun ongelmiin. Me kaikki maksetaan valtavat määrät veroja, jotta maamme lapset saisivat hyvän koulutuksen ja mahdollisuudet elämässä pärjäämiseen. Mistä me oikein maksetaan jos vanhempien täytyy lopulta opettaa
lapsiansa itse.
Niin miten tämä inkluusio on opettajan vika? Luokan tilanne oli mahdoton eli normijuttu nykyään, kun resursseja ei anneta, että yhtälö toimisi.
Opettaja on velvollinen kirjaamaan Wilmaan oppilaan ongelmia luokassa. Jos ei ole Wilmassa mitään merkintää tai löydy dokumenttia, miten ja missä tilanteessa oppilas kieltäytyy esim. tekemästä tehtäviä, katsotaan, että oppilaalla ei ole lisätuen tarvetta.
Varmasti on useita syitä huononevaan tilanteeseen:
- rahoituksen pienentyminen ja luokkakokojen suurentuminen
- kouluruuan laatu nykyisin kuraa, väsyneenä ja nälissään ei jaksa keskittyä
- tarkkailuluokat ym yhdistetty normiluokkiin, häiriköiden kurinpitoon menee liiaksi aikaa
- digi: opetellaan digiä, ei sisältöä
- avoluokat ym. uudet opetusmuodot, kehityshankkeet ym vievät aikaa opetuksesta
- oppilailla someaddiktiot ym. Opiskelu ja läksyt ei kiinnosta.
- Opettajia ei kiinnosta opettaa. Tiedän eräänkin tapauksen jossa opettajan kaikki tunnit olivat "itsenäistä työskentelyä". Eli se oppiminen ja luetun ymmärtäminen jäi oppilaan tulkinnan varaan. Kyseessä ala-aste.
Muitakin syitä varmasti on. Surullista että hieno instituutio rapautuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat tarvitsevat mies roolimalleja mitä ikinä tekevät. Myös kouluun. Itse en veisi poikaani kouluun jossa on vain naisopettajia.
Miesroolimalli.
Se roolimalli voi kuule olla kotonakin.
Myös kieliopin ja suomen kielen suhteen.
Aika harvalla on kieltenopettajamies kotona. Kouluissa heitä voisi olla enemmän. Motivoisi poikiakin opiskelemaan.
Opettajat ovat ainakin sitä mieltä, että ongelma johtuu m a a h a n m u u t o s t a joka vie kaikki resurssit.
Muistan kaikki miesopettajat omilta kouluvuosilta vieläkin nimeltä. Naisopettajien nimet olen kauan sitten unohtanut.
M52
Ilmiöoppiminen. Lapset jätetään oman aktiivisuutensa varaan oppimaan ja keksimään asioita omatoimisesti. Enää ei opeteta perinteisesti = opettaja kertoo ja oppilaat kuuntelee. Sukulaistyttöni 11 v. ei osaa edes kirjoittaa oikein ja englantikin on aivan mahdotonta, mutta kun oppilaan pitää katsos itsekseen löytää asioita ja lähestyä asioita ilmiöiden kautta. Olisi mukava, kun opettaja kiinnittäisi edes siihen huomiota, että lapsi oppisi kirjoittamaan suomea.
Alue: Aihe vapaa
No esimerkiksi nyt esität, miten kuntasi kirjastokin on perseestä.
Siellä on kuitenkin ihna koulutettu henkilökunta, joka voi tilata sulle kirjoja ihan mistä vaan.
Ja aika heikoksi jää lapsesi lukeminen, jos yhden lumihiutalekirjan lukee pitkin hampain, kun isä ensin etsii sellaisen kissojen ja koirien kanssa. MIKSI IHMEESSÄ sinä tuonikäiselle kirjoja etsit?
Lapsen ja nuoren pitää lukea koko ajan. Mun lapseni luki tuossa vaiheessa 5-7 kirjaa viikossa, monipuolisesti. Ja ihan kuule lainakirjat kelpasi.