Lue keskustelun säännöt.
IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
30.08.2021 |
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Eikö poikia saisia lukemaan samalla tavalla kuin käyttämään älylaittetia, saamalla heidät riippuvaisiksi?
Kirjastot voisivat nettisivuilleen luoda kirjaston oman someprofiilin, joka mainostaisi, mitä kaverit ovat lukeneet ja missä ajassa. Puhelimeen voisi tulla spämmiä kirjastolta: "Meillä on ikävä sinua, et ole käyttänyt palvelujamme pitkään aikaan" tai antaa lukuvinkkejä aikaisemman lukuhistorian perusteella. Algoritmit voisivat laskea, minkä kirjan lukenut todennäköisimmin tulee lainaamaan kirjoja uudelleen, ja ehdottaa juuri niitä kirjoja. Kirjastot voisivat randomisti tehdä varauksia käytttäjän puolesta, jotka pitäisi itse osata perua tai kirja tulee kotiin asti (lasku tietysti perässä), eniten kirjoja lukeneet saisivat eniten näkyvyyttä kirjaston somessa, joka lukuhetken jälkeen voisi ottaa selfien kirjan kanssa ja sitten muistella näitä hetkiä omassa kuvakirjastossa, ja kirjaston sivuilla vierailtaessa lukisi "Muistatko tämän lukuhetken, haluatko kokea sen uudestaan? Paina kyllä". Kirjastot voisivat mainostaa itseään vähäpukeisten naisten kuvilla, "naiset rakastavat lukeneita miehiä"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasapäistäminen. Kaikki samalla viivalla. Lapsellisten, toistaitoisten aikuisten keksintöä jolla kompensoivat omaa surkeaa lapsuuttaan. Kaikki ei koskaan ole samalla viivalla. Se on vaan ihmisluonnon piirre.
Ja sinua koulukiusattiin. Sekin on ihmisluonnon piirre. Jos ei pysty puolustautumaan, joutuu uhriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiaan suomalaisten älykkyys alkoi laskea vuoden 1997 jälkeen, joka oli siis se huippukohta. En tiedä, mutta jos miettii niin tuona vuonna täysi-ikäiseksi tulivat ne, jotka olivat vielä eläneet ns. analogisen lapsuuden. Voisiko se selittää osaltaan esim keskittymiskykyä ym. Ei ollut digilaitteita, vaan perinteistä ja "pitkäveteisempää" hommaa, kuten kirjoja ja palapelejä ja tällaisia. Nykyään on digilaitteet ja siellä jatkuva tietotulva, joka sotkee jo aikuisenkin pään ja haittaa keskittymistä. Mitä se sitten on nuorilla, jotka ovat siinä olleet koko ajan?
Tämä pitää paikkaansa. Piilaaksossasahan kouluissa ei käytetä digilaitteita ollenkaan, perheiden asutusseuduilla internetyhteys suljetaan kello yhdeksän jälkeen kokonaan... jne. Samaan aikaan meillä Suomessa kehitellään vain nopeampia ja nopeampia internetyhteyksiä ja ollaan niin digidigidigi...
Kaikenlaista moskaa ne jotkut jaksavat suoltaa. Ai että "internetyhteys suljetaan yhdeksän jälkeen asutusseudulla". Jessus miten älytöntä moskaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Se että ei osaa edes kielioppiasiaa, joka opetetaan alaluokilla on asia, josta saa kyllä mainita.
Sitä suuremmalla syyllä, jos oikeasti olet peruskoululaisten vanhempi, joka sitten märisee vielä, miten koulu sitä ja koulu tätä - vaikka itse et osaa yhtään mitään.
Ja se on Viisikko-kirja väliviivalla, eikä muuten ole edes olemassa sellaista, vaan on Viisikko-kirjasarja.
Jokaikisessä kirjastossa on osaava henkilökunta opastamaan lastasi, jos itse olet täystumpula ja se lapsesi on noin uniikki lumihiutale.
Ja jos teette matkoja Helsinkiin, tehkää se reissu silloin kun on kirjamessut. Sieltäkin saa tietoa.
Ja kirjastosta saat muuten myös suomen kielen kieliopin. Opettele se.
(sivustahuutelu) En lukenut koko jaaritteluanne, mutta jos Viisikko-kirjasarja on olemassa niin kyllä silloin Viisikko-kirjakin. Toisinpäin seuraamussuhdetta ei ole.
Sosialistien tasapäistävässä peruskoulussa mennään heikoimman aineksen ehdoilla. Eli tarjotaan samat mahdollisuudet kaikille. Silloin ei vaan voi menestyä. Fiksukin lapsi oppii laiskaksi. Laittakaa lapsenne yksityiskouluun kuten ne jotka haluavat lapsensa menestyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi iso ongelma on inkluusio.
Teoriassa inkluusio toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta ne hyvät tulokset vaativat hyviä resursseja. Sitä että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.
Suomessa inkluusiota toteutetaan säästötoimena. Laitetaan vaan kaikki lapset samaan luokkaan ja annetaan heille sama opetus.
Se on tarkoittaa sitä, että tukea tarvitsevat jäävät ilman tukea eikä kukaan pysty keskittymään hälyisässä luokassa.
Tähän kun otetaan vielä lisäsäästön nimissä lanseeratut avoimet oppimistilat mukaan, niin lopputulos on suorastaan huikea.Olen itse autistisen lapsen äiti, ja päässyt näkemään karuimmat puolet inkluusiosta. Lapseni ei pystynyt keskittymään normaalissa luokassa, ja jäi täysin ilman tukea sillä hän ei aiheuttanut häiriöitä. Wilma-merkintöjä kuitenkin tuli siitä että lapsi ei pystynyt tekemään tehtäviä oppitunneilla ja siitä että hän ei pystynyt puhumaan. "Kieltäytyy tehtävien tekemisestä, ei vastaa kysymyksiin" oli opettajan näkemys. Sama opettaja ei tosiaan nähnyt lapsen tuen tarvetta.
Eikä siinä luokassa oikein muutkaan pystyneet keskittymään, sillä luokkaan oli integroitu myös niitä oppilaita, jotka alkoivat riehumaan turhautuessaan tai kuormittuessaan. Ja se iso luokka kuormitti heitä paljon.
Oman lapsen tilanteen sain korjattua ottamalla hänet kotikouluun.
Mutta ei kotikoulun pitäisi olla ratkaisu koulun ongelmiin. Me kaikki maksetaan valtavat määrät veroja, jotta maamme lapset saisivat hyvän koulutuksen ja mahdollisuudet elämässä pärjäämiseen. Mistä me oikein maksetaan jos vanhempien täytyy lopulta opettaa lapsiansa itse.
Tämä on minunkin mielestäni juurisyy nykytilanteelle. Oma t lapset meni kouluun juuri kun inkluusio aloitettiin. Vanhemmille selitettiin pitkään ja laveasti, miten jokaiselle tehdään Hood ja saa tukea ja eristettyä opetusta jne. Kilinkellit. Samaan 25 lapsen luokkaan iskettiin neljä erityyppisistä häiriöistä kärsivää lasta eikä opetukseen tullut yhtään lisäresursseja. Yksi lapsista oli niin aggressiivinen, että lopulta tälle piti palkata oma avustaja, joka erillisissä vuokratiloissa koitti paimentaa tätä tyyppiä koulupäivien ajan, kun mitään muuta sijoituspaikkaa ei ollut. Kyseessä on pieni maalaiskunta eikä koulussa ainuttakaan muualta muuttanutta oppilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa ämmälllä. Se syy.
Ja kouluthan on surkeita, varisnkin pk-seudulla ja varsinkin m-valtaiset.
Tähän on helppo tuudittautua. Harmittaako, kun taso heikkenee vaikka kaikki ämmät poistettaisiin? Siitä ei ole kauaa, kun oli juttu Itiksen koulusta. Hyvä ilmapiiri, opettajat hyviä ja viihtyivät. Paljon parempi kuin mm. Käpylän koulu, vaikka aika erilaista väkeä asuu näillä alueilla. Lisäksi lehdissä on ollut paljon juttuja musl””i lääkisopiskelijoista. Tuurillako ne sinne pääsi?
Ei kannata ummistaa silmiä tosiasioilta. Mutta helppo aina huudella, niin ongelmia ei oikeasti tarvitse koskaan ratkoa.
Se, että suuren etsimisen jälkeen on löydetty kaksi lääkisopiskelijaa kertoo vain suomalaisen m. muuttopolitiikan täydellisestä epäonnistumisesta. Jos haluaa maansa tulevaisuudessa muistuttavan kehitysmaata, kannattaa täyttää se kehitysmaalaisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lieneekö syynä lukutaidon hiipumiseen sekin, että harvemmat aikuisetkaan enää lukee. Siis sen ikäiset, joilla kouluikäisiä lapsia on. Miten ne lapsetkaan oppisi lukuharrastukseen, jos vapaa-ajalla vanhemmatkin katsoo mieluummin televisiota tai älylaitteita.
Kyllä vielä 10 vuotta sitten oli harvemmassa se, että oltaisi koko päivä puhelimet kädessä.
Ja sehän on ihan tutkittu juttu, että älylaitteiden lisääntynyt käyttö vähentää keskittymiskykyä ihan kaikissa ikäryhmissä. Kouluissakin halutaan vain lisätä e-kirjoja ja sähköistä materiaalia.
Ongelma on nimenomaan pojilla, tytöt lukee entiseen tapaan. Taitaa olla ongelma enemmän kohtaanto-ongelma, koulut yleensä tyrkyttävät hyvin tylsää aineistoa pakkolukemiseksi. Veikkaan että monia poikia kiinnostaisi kirjat vaikka teknologiasta ja sotahistoriasta, ala-astelaispojille hirviö- ja kummituskirjat oli aikoinaan suosittuja 90- ja 2000-luvun alussa.
Ei se tietenkään vakuuta "kovanaama"-mopopoikia lukemaan yhtään enempää mutta nettipelejä pelaavat pojat saattaisi innostua. Samat kersat vahtaa striimaajien monta tuntia pitkiä videoita videopelin metapelistrategioista niin siihen tiedonjanoon voisi helposti tunkea väliin jotain hyödyllistäkin tietoa. Pojille suunnattuja kirjoja ei vaan nykyään juuri enää julkaista.
Juuri näin. Selasin kirjakaupassa pojille suunnattuja nuorten kirjoja. Aiheet olivat mm mopojengiläisten tyttöasiat ja Kalevalan tarinat vietynä nykypäivän kielelle. Ei tarvinnut montaa sivua lukea kumpaakaan teosta kun huomasi ensinnäkin jo ihan kielen ja sanaston olevan jostain 2000-luvun taitteen kuvitteellisesta nuoriso-slangista. Nimenomaan aiheet teknologiasta ja historiasta, kirjoitettuna viihteellisempään muotoon, olisivat varmasti mieleisiä munkin lapselle.
Häiriköiden ja öykkärien laittaminen samalle luokalle muiden kanssa alkaa näkyä nyt. Yksikin mätä omena tunnetusti pilaa koko korillisen omppuja. Pelkoa, kiusaamista jne seuraa väkisinkin moisesta. Kunnon oppilaat eivät saa/voi opiskella, vaikka haluaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on julkinen terveydenhuolto.
Ja yksityinen terveydenhuolto.
Syystä
Samoin Suomessa on julkinen peruskoulu.
Ja yksityiset koulut.
Syystä.
Vierailija kirjoitti:
Sosialistien tasapäistävässä peruskoulussa mennään heikoimman aineksen ehdoilla. Eli tarjotaan samat mahdollisuudet kaikille. Silloin ei vaan voi menestyä. Fiksukin lapsi oppii laiskaksi. Laittakaa lapsenne yksityiskouluun kuten ne jotka haluavat lapsensa menestyvän.
Suomessa ei ole yksityiskouluja muuta kuin hihhuleille. Jos haluaa lastensa pärjäävän, on vanhempien otettava itse vastuu lasten opettamisesta ja oppimisesta. Itse olin hämmästynyt, miten huolettomasti lasten kavereiden vanhemmat, jopa akateemisesti koulutetut ihmiset, suhtautuivat lastensa heikkoon koulumenestyksen. Ei nykyisin voi luottaa, että koulu huolehtii opetuksesta niin hyvin, että jatko-opinnot on mahdollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syyt Pisa-tulosten laskuun:
- ei tarpeeksi resursseja erityisopetukseen
- liian isot luokkakoot
- järjestyshäiriöt mahdollistava laki
- opettajat kuormittuvat ylimääräisestä sälästä eikä pystytä keskittymään opettamiseen
- sirpaleinen ops
Ja lisäksi:
- perheiden ja oppilaiden ongelmat vaikuttavat suuresti koulunkäyntiin
- digiriippuvuus joka pitää osan porukasta pois muusta elämästä kukn pelaamisesta
- lukemisharrastuksen raju väheneminen
Vierailija kirjoitti:
Sosialistien tasapäistävässä peruskoulussa mennään heikoimman aineksen ehdoilla. Eli tarjotaan samat mahdollisuudet kaikille. Silloin ei vaan voi menestyä. Fiksukin lapsi oppii laiskaksi. Laittakaa lapsenne yksityiskouluun kuten ne jotka haluavat lapsensa menestyvän.
No höpönlöpön. Ei todellakaan mennä.
Siellä mennään keskitason ehdoilla. Heikoimmat putoavat pois siitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt oon vahvasti sitä mieltä, että Pisa on vanhanaikainen ja patriarkaalinen ja monimuotoisuutta karsastava testimuoto. Pisa pitää uudistaa täysin. Tunneilmaisua pitää painottaa huomattavasti enemmän, ja esim. se, että osaa piirtää sateenkaaren tai unelmakuplan, pitäisi riittää täysiin pisteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virallisten tutkimusten mukaan huonoiten menee pohjoisen ja idän pojilla.
He eivät lue mitään vapaehtoisesti; eivät koulussa eivätkä kotona. Lukeminen on heidän mielestään akkamaista, joten he eivät halua leimautua sellaisiksi. Lukutaito jää heikoksi ja mahdollisuudet pärjätä elämässä heikkenevät.Osa yläkoululaisista on tosiaan käytännössä lukutaidottomia. Kun heille laittaa eteen jonkun tavallisen aikuisten tekstin, he eivät ymmärrä kunnolla mitä siinä kerrotaan.
Missä näin sanotaan?
Olen lukenut tutkimusreferaatin, jonka mukaan oppimiserot Itä-Suomalaisten tyttöjen ja Itä-Suomalaisten poikien välillä ovat kasvaneet eniten, mutta en sellaista, jossa Itä-Suomalaisten poikien oppimisen vaikeudet olisi nostettu esille verrattaessa muun maan tuloksiin.
Oletko sinä kysynyt Itä-Suomalaisilta pojilta mitä lukeminen heidän mielestään on? Minä tunnen kymmeniä. En ole kuullut yhdenkään sanovan, että lukeminen on akkamaista, sen sijaan olen, että se on tylsää, eikä ole löytynyt kiinnostavaa kirjaa. Alakoulun ensimmäisten luokkien jälkeen heillä ei ole enää lukukampanjoita, ei kirjalistoja tai suosituksia. Viisikko-kirjat ei ole oikein enää tätä päivää, edes kieleltään. On paljon vanhemmista kiinni etsivätkö pojilleen sopivaa luettavaa. Meidänkään kotikaupungissa ei ole enää edes kirjakauppaa. Luettavaa ja kirjavinkkejä pojalle kävin hakemassa Helsingistä.
Sana jota haet on "itäsuomalainen". Huoh.
Kiitos kannustavasta ja itse keskustelun aiheeseen rakentavasti kantaaottavasta kommentistasi. Jotkut nuoret -ja aikuisetkin -kokevat nykyisen ilmapiirin latistavana ja negatiivisena, kokevat elämänlaatunsa huonoksi (jopa 67% yläkouluikäisistä tytöistä) ja tulevaisuuden hämäränä. En kyllä yhtään keksi miksi. Huoh.
Tässä puhutaan mm. suomalaisten suomen kielen taidosta. Ei kauheasti vakuuta, jos aikuinen kirjoittaja ei osaa itse edes omaa keskeistä termiään kirjoittaa oikein.
Ja niitä päivitettyjä kirjalistoja muuten saa kirjastosta, jokaikiselle luokka-asteelle. Viisikkoja ei ollut listalla enää edes 15 vuotta sitten, kun esikoiseni lukudiplomia teki. Ei tarvita kirjakauppaa tai matkaa Helsinkiin.
Eli mielestäsi keskusteluun saa ottaa kantaa vain henkilöt, joiden oma kirjoitetun kielen tuotto (työn ohessa, lounasta syödessä) on virheetöntä? Kuinka teillä opetusalan ammattilaisilla (olen tunnistavinani opettajamaisen holhoavan terävän kriittisyyden kirjoituksessasi) nyt sitten on mennyt tämä opetussuunnitelman uudistustyö? Tulokset puhuu puolestaan?
Viisikko kirja oli listalla 5 vuotta sitten kun ainokaiseni suoritti lukudiplomiaan. Kirjasuosituksia olen kysynyt oppimiskeskusteluissa suoraan luokanopettajalta, joka tosiaan neuvoi kysymään kirjastosta tai kirjakaupasta. Valitsin nyt sitten sen Akateemisen kirjakaupan, josta sain asiantuntevaa palvelua.
Kokonaan toinen kysymys onkin se tarjoaako tämän päivän kirjallisuus 13-vuotiasta kiinnostavaa sisältöä. Valikoima on melko suppea jos kielellinen ja henkinen kehitys ei taivu vielä aikuisten kirjallisuuteen, fantasia ei kiinnosta ja ns nuorten kirjat ovat oman arvioni mukaan sanalla sanoen nuorta aliarvioivaa
Se että ei osaa edes kielioppiasiaa, joka opetetaan alaluokilla on asia, josta saa kyllä mainita.
Sitä suuremmalla syyllä, jos oikeasti olet peruskoululaisten vanhempi, joka sitten märisee vielä, miten koulu sitä ja koulu tätä - vaikka itse et osaa yhtään mitään.
Ja se on Viisikko-kirja väliviivalla, eikä muuten ole edes olemassa sellaista, vaan on Viisikko-kirjasarja.
Jokaikisessä kirjastossa on osaava henkilökunta opastamaan lastasi, jos itse olet täystumpula ja se lapsesi on noin uniikki lumihiutale.
Ja jos teette matkoja Helsinkiin, tehkää se reissu silloin kun on kirjamessut. Sieltäkin saa tietoa.
Ja kirjastosta saat muuten myös suomen kielen kieliopin. Opettele se.
Enpä viitsisi noilla välimerkkien käyttövirheillä alkaa pätemään..
Oliko sinulla muuten itse keskusteltavaan aiheeseen jotain lisättävää, muuta kuin haukkua itsellesi täysin vierasta ihmistä ja hänen alaikäistä lastaan?
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että me aikuiset rakennamme tämän ilmapiirin, jossa meidän lapsemme ja nuoremme yrittävät kasvaa aikuisiksi? Kuinka omalta osaltasi mielestäsi rakennat kannustavaa ja myönteistä ilmapiiriä ympärillesi ja mm tänne sosiaaliseen mediaan?
Enpä ole niillä pätenytkään.
Minä olen antanut sinulle ja lapsellesi useita hyviä neuvoja.
Ja sinä juuri olet niitä vanhempia, jotka teette koulunkäynnistä sietämätöntä. Lumihiutaleesi on uniikki ja häntä pitää viihdyttää ja hänelle kelpaa vain Akateemisen kirjakaupan kirjavinkit ja blaablaa.
Ja vanhempi on oppimaton tyhmä saapas, joka sitten kuvittelee olevansa jotain kun oikein kovasti vaatii kaikenlaista lumihiutaleelleen.
Vierailija kirjoitti:
tummat tapahtui
Suurimmassa osassa Suomen kouluja ei ole ainoatakaan tummaa oppilasta. Miten selität ihan valkoisten poikien heikot oppimistulokset käy muuten kuin näiden poikien tyhmyydellä. Itsekkin taidat olla siitä esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi valmistui helsinkiläisestä yläkoulusta keväällä. Hän oli painotetulla luokalla, joten kuvittelimme, että siellä vanhempia kiinnostaisi panostaa koulunkäyntiin.
Kuitenkin siellä oli lukuisia, jotka otti vain hatkat koulusta, eikä vanhempia kiinnostanut vähääkään. Kaksi tyttöä oli lintsaillut puoli vuotta, kun luokanvalvoja aktivoitui soittamaan kotiin - kun painostin. Minä, täysin ulkopuolinen ihminen.
Yksi tyttö lintsaili koko ysin ja mm ruotsin tunnilla selitti että hänellä oli tukihenkilö (eli lasu-asiakkuus tytöllä) ja vanhemmat oli sitten huhtikuussa ysillä aktivoituneet lapsensa käytökseen sen verran, että olivat luvanneet _mopon_, jos hän pääsee armovitosilla peruskoulusta.
Ihmettelen todella, todella, todella tällaista vanhemmuutta. En tajua lainkaan.
Mä yritin saada koko yläasteen lasteni pienryhmään, mutta se oli varattu toisten lapsille. Yritin myös saada lasta jäämään luokalle koska osaamistaso oli heikko, mutta opettajat antoivat lapselle 6-7 numeroita todistuksiin, ei edes sitä armovitosta, vaikka lapsi ei tehnyt tunneilla mitään, jos niillä ylipäätään kävi, eikä läksyjä kertaakaan. Lapseni on 21v eikä hänellä ole ammattia opiskeltuna.
Minä mainitsin monesti ylä-asteella, että poikani tarvitsee tukiopetusta matematiikkaan. Tuli vain jaarittelua takaisin.
Jaa, että ihan ylä yhdysviiva asteella?
Pitäisikö Suomeenkin saada kunnollinen eli yksityinen koulujärjestelmä? Paine kasvaa koko ajan... Eli olisi paikka, johon laittaa lapsensa silloin kun hän todella haluaa opiskella ja pärjätä elämässä. Nyt voi joutua johonkin surkimusluokkaan julkkarikoulussa ja koko elämä voi mennä pilalle sen takia.
Inkluusio shinkluusio.. keksikäähän enemmän tekosyitä. Tosiasia on, että tuo jatkuva älypuhelinten näplääminen on saanut pentujen keskittymiskyvyn tuhoutumaan. Ei siinä ole muuta.
Älylaitteet, somekupliin polarisoituminen ja rajattomuus.