IS: Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?
Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.
– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään.
Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.
Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs.
Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.
Mielipiteitä?
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Puhelimet pois oppituntien aikana. Ihan älytöntä että kakarat saa leipoa puhelintaan kun pitäisi oppia jotain. Oliko se muka taas jokin oikeuden loukkaamista jos näin toimittaisiin.
Oppilaan oma puhelin toimii opetusvälineenä. Tämä siksi kun kunnilla ei ole varaa. Toki se jää oppitunnin jälkeen helposti oppilaiden käteen.
Opettajat on joutuneet mahdottomaan. Täytetään lippulappuja. Ollaan kesä työttömänä. Luokissa entisiä erityisoppilaita.
Rahat viety. Ei aikaa oppilaille. Oppilaatei tunne toisiaan.
5 pennin konsultit hääräävät.
Vierailija kirjoitti:
Ennen hyville oli omat kurssit ja heikoille oma opetus. Nyt kaikki on samassa luokassa.
Peruskoulun vaativuutta on laskettu jotta heikoin aines pysyy mukana.
Ei silloin voi saada hyviä tuloksia mistään osaamista mittaavasta testistä.
Kyllä! Heikoimmille ei voi pitää mitään oikeita kokeita mistään, kun tulisi aina nelonen! Opettaminen on enemmän näennäistä päivähoitoa ja nunero todistukseen tulee ei mistään. Hymyjä rummutetaan Wilmaan näille, jos osaa yhden sanan paperille ja tämä hämärtää myös huoltajien tietoutta missä oikeasti mennään! Hyvät oppilaat jäävät liikaa pimentoon näiden heikkojen hyysäämisen takia. Minua säälittää kiltit ja opinhaluiset oppilaat nykykoulussa. He ovat jo vähemmistönä liian monessa luokassa.
Vierailija kirjoitti:
Matutaustaiset henkilöt lisääntyvät kantaväestöön verraten aggressiivisesti, jälkeläisten ollen usein vuosituhantisteen sukulaisavioliittojen tuloksena käytännössä älyllisesti kehitysvammaisia, sisäsiittoisuuden ja uskonnollisen kiihkoilun aiheuttamista mielenterveysongelmista puhumattakaan. Ei voi olla yllätys, että tämä näkyy moninaisissa tilastoissa.
Myös kantaväestö on tyhmentynyt ja menettänyt keskittymiskykynsä, kiitos somen ja suurten mediatalojen tosi-tv-kuran, streemattavan paskamusiikin, Kim Jong-cuntin hallituksen, Li "Päiväkänni" Anderssonin ja Antti "Maitopottu" Kurvisen.
Typeryydestä ja oppimattomuudesta on tehty hyve, miekkareissa perseily omaa idioottimaisuuttaan julistamassa, foliohattuilu, metoon huutelu, maalittaminen ja cancelointi ovat uutta kansahuvia.
TÄMÄ!
Moni suomalainen ei osaa perus yhdys sana-sääntöjäkään.
Virossa nyt muutenkin ihmisillä on vielä järki päässä, sukupuolia on kaksi, Suomessahan niitä on yli 30 ja virolaiset miehet eivät myöskään synnytä toisin kuin Suomessa. Sieltä tuskin löytyy montaa lasta jotka eivät tiedä mitä sukupuolta edustavat, Suomessa tämäkin on uusi kansansairaus.
Iso ongelma että opettajilla liikaa muuta turhaa tekemistä kuin opettaminen
lisäksi avoin luokka, jossa ei seiniä, haittaa keskittymistä
Ma han muuttaja lapsilla todellisia ongelmia: rajaton kasvatus, sopeutumisen kieltäminen uskonnon varjolla, oppimisen taso/genetiikka
Oppilaat joilla ongelmia, samassa ryhmässä
Perskekohallitus leikkasi Suomen koulutuksesta 800000. Eihän tuollainen voi olla näkymättä! Jos sama hallituspohja tulisi taas, alkaisi uudet leikkaukset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan kommentti (kärjistetty).
1) mitään ei enää vaadita vanhempien taholta
2) kotona ei yhdessä tehdä ja katsota koulujuttuja
3) kotona ei enää edes syödä yhdessä ja keskustella
4) koulun viestit sivuutetaan ongelmissa
5) koulun puuttumisesta ongelmakäytökseen väheksytään
6) koulun hakiessa erityisopetukseen, sitä vastustetaan
7) lapsi jätetään yksin kouluhommien kanssa, vanhempi ei auta
8) koulun viestit sivuutetaan, kun sanotaan, että lapsesi häiritsee tunnilla/ei tee mitään
… onhan näitäAineenopettaja näen 150-200 oppilasta päivittäin. En jaksa puuttua siihen, ettei vanhemmat tee asialle mitään, kun huomautan asiasta: jatkuva kännykän käyttö, kaverin kanssa lörpöttely.. Jos et osaa laittaa vanhempana rajoja lapsellesi, lapsesta kasvaa juuri sellainen kuin opetat - älä oleta, että minä nähdessä lastasi pari tuntia viikossa, hoidan vanhemmuutesi laiminlyönnit.
En tiedä, kuinka huvittavaa se on. Minua ei huvittanut yhtään lehtijuttu kympin tytöistä itähelsinkiläisessä koulussa peruskoulun viimeisellä luokalla. Kyseiset tytöt eivät selvinneet koulusta ilman omaa avustajaa.
Ei siis edes peruskielitaitoa sen vertaa, että olisivat selvinneet, mutta kympin tapauksia olevit ja tarkoituksena pyrkiä sitten niillä papereilla huippulukioihin. Jää myös kysymään, mikä on oikeusturva peruskoulun lopettajien kohdalla, kun niin eri "polkuja" (sainpa tämän muotisanan tungettua tännekin) tulleina kisata paikoista.
Haluaisin lukea tämän jutun. Kellään linkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Alamäki taisi alkaa jo 1980-luvulla kun tasokurssit poistettiin.
Aloitin koulun vuonna 2002, ja olin alusta alkaen sellainen nopeatempoinen ja helposti orientoituva opiskelija. Muistan vieläkin kun tokaluokalla sain matikan tehtävät valmiiksi nopeammin kuin muut, ja minut pistettiin kiertämään luokkaa ja avustamaan muita. Nuo tasokurssit tms. auttaisivat hurjasti oppimisvaikeuksista kärsivien lisäksi niitä oppilaita, joilla on kova halu oppia ja joiden tyyli työskennellä on samanlainen kuin minulla aikoinaan. Omalla kohdallani tuo jarruttelu ajoi siihen, etten jaksanut enää keskittyä tunnilla koska opetus oli kaltaiselleni liian hidasta ja tylsää, tuijottelin vaan ikkunasta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan kommentti (kärjistetty).
1) mitään ei enää vaadita vanhempien taholta
2) kotona ei yhdessä tehdä ja katsota koulujuttuja
3) kotona ei enää edes syödä yhdessä ja keskustella
4) koulun viestit sivuutetaan ongelmissa
5) koulun puuttumisesta ongelmakäytökseen väheksytään
6) koulun hakiessa erityisopetukseen, sitä vastustetaan
7) lapsi jätetään yksin kouluhommien kanssa, vanhempi ei auta
8) koulun viestit sivuutetaan, kun sanotaan, että lapsesi häiritsee tunnilla/ei tee mitään
… onhan näitäAineenopettaja näen 150-200 oppilasta päivittäin. En jaksa puuttua siihen, ettei vanhemmat tee asialle mitään, kun huomautan asiasta: jatkuva kännykän käyttö, kaverin kanssa lörpöttely.. Jos et osaa laittaa vanhempana rajoja lapsellesi, lapsesta kasvaa juuri sellainen kuin opetat - älä oleta, että minä nähdessä lastasi pari tuntia viikossa, hoidan vanhemmuutesi laiminlyönnit.
Olet varmasti ihan oikeassakin, mutta haluaisin kuitenkin kertoa omasta koulunkäynnistäni. Olen syntynyt 60-luvulla. Kotona ei KOSKAAN panostettu koulunkäyntiini mitenkään, ei myöskään siskoni. Oletus oli että se hoidetaan itse. Sama oli yleistä kavereillanikin. Ei edes kysytty onko läksyt tehty, sillä oletus oli että ne on tehty. Apua niihin oli turha vanhemmilta kysellä, itse oli selvittävä. Tämä ihan ensimmäisiltä luokilta lähtien. Mitään esikoulujahan en ole käynyt, sellaisia taisi olla jo jossain Helsingissä mutta ei missään muualla. Koulu oli jotain joka kuului lapselle, ja lapsen kuului se hoitaa siinä missä vanhempien työnsä, tämä asia oli niin selvä ettei siitä tarvinnut edes keskusteluja käydä. Jos sellaine tilanne olisi sattunut että koulusta olisi pitänyt laittaa kotiin lappua että penska häiriköi tai ei ole tehnyt läksyjä, olisi helvetti ollut valloillaan.
Pidänkin omituisena sitä että vanhempien pitää nykyään huolehtia omien töidensä ohella myös lasten opetus, ja sitä että koulusta tulee jatkuvaa tiedotusta. On se onni että minun aikani teknologia oli vielä lapsen kengissä, niin kiva kuin tää internet onkin, antaisin sen välittömästi pois jos sillä saataisiin 70- ja 80-luku takaisin. Ei ollut puhettakaan että opettaja olisi ollut jatkuvasti kitisemässä vanhemmille, mutta ei myöskään ollut puhettakaan että vanhemmat olisivat kitisseet opettajalle. Jokaiselle oli tässä yhtälössä rooli, ja jokainen tiesi oman roolinsa. Opettaja opetti, lapset opiskeli ja vanhemmat hoiti muut vastuut.
Minä näkisin suurimmiksi ongelmiksi sen, että opettajilla ei ole enää auktoriteettia, ei ole usein vanhemmillakaan, ja älylaitteet tekee lapsista sekopäitä. Tähän päälle joku ilmiöoppiminen jossain ryhmätilassa, eihän tuosta mitään tule. Kissa on vedetty pussista ulos, se juoksee hulluna pitkin seiniä eikä kukaan tiedä mitä sille pitäisi tehdä.
Kyllä se siltä vaikuttaa, että koulu alkaa työntää tehtäviään sinne kotiin! Mitään ei opeteta (koska itseohjautuvuus), kirjoja ei anneta (koska raha), opiskelurauhaa ei ole (avoimet oppimisympäristöt ja inkluusio). Sitten vanhempien odotetaan iltaisin paikkaavan nämä puutteet. Osa tekeekin sen ja osa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alamäki taisi alkaa jo 1980-luvulla kun tasokurssit poistettiin.
Aloitin koulun vuonna 2002, ja olin alusta alkaen sellainen nopeatempoinen ja helposti orientoituva opiskelija. Muistan vieläkin kun tokaluokalla sain matikan tehtävät valmiiksi nopeammin kuin muut, ja minut pistettiin kiertämään luokkaa ja avustamaan muita. Nuo tasokurssit tms. auttaisivat hurjasti oppimisvaikeuksista kärsivien lisäksi niitä oppilaita, joilla on kova halu oppia ja joiden tyyli työskennellä on samanlainen kuin minulla aikoinaan. Omalla kohdallani tuo jarruttelu ajoi siihen, etten jaksanut enää keskittyä tunnilla koska opetus oli kaltaiselleni liian hidasta ja tylsää, tuijottelin vaan ikkunasta ulos.
Onneksi et elänyt sitä aikaa, kun ikkunasta ulos katselu oli rangaistavaa. Isäni opettaja hiippaili oppitunnin aikana isäni taakse (kun hän katseli ikkunasta ulos), ja iski häntä päähän suurella kirjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan kommentti (kärjistetty).
1) mitään ei enää vaadita vanhempien taholta
2) kotona ei yhdessä tehdä ja katsota koulujuttuja
3) kotona ei enää edes syödä yhdessä ja keskustella
4) koulun viestit sivuutetaan ongelmissa
5) koulun puuttumisesta ongelmakäytökseen väheksytään
6) koulun hakiessa erityisopetukseen, sitä vastustetaan
7) lapsi jätetään yksin kouluhommien kanssa, vanhempi ei auta
8) koulun viestit sivuutetaan, kun sanotaan, että lapsesi häiritsee tunnilla/ei tee mitään
… onhan näitäAineenopettaja näen 150-200 oppilasta päivittäin. En jaksa puuttua siihen, ettei vanhemmat tee asialle mitään, kun huomautan asiasta: jatkuva kännykän käyttö, kaverin kanssa lörpöttely.. Jos et osaa laittaa vanhempana rajoja lapsellesi, lapsesta kasvaa juuri sellainen kuin opetat - älä oleta, että minä nähdessä lastasi pari tuntia viikossa, hoidan vanhemmuutesi laiminlyönnit.
Olet varmasti ihan oikeassakin, mutta haluaisin kuitenkin kertoa omasta koulunkäynnistäni. Olen syntynyt 60-luvulla. Kotona ei KOSKAAN panostettu koulunkäyntiini mitenkään, ei myöskään siskoni. Oletus oli että se hoidetaan itse. Sama oli yleistä kavereillanikin. Ei edes kysytty onko läksyt tehty, sillä oletus oli että ne on tehty. Apua niihin oli turha vanhemmilta kysellä, itse oli selvittävä. Tämä ihan ensimmäisiltä luokilta lähtien. Mitään esikoulujahan en ole käynyt, sellaisia taisi olla jo jossain Helsingissä mutta ei missään muualla. Koulu oli jotain joka kuului lapselle, ja lapsen kuului se hoitaa siinä missä vanhempien työnsä, tämä asia oli niin selvä ettei siitä tarvinnut edes keskusteluja käydä. Jos sellaine tilanne olisi sattunut että koulusta olisi pitänyt laittaa kotiin lappua että penska häiriköi tai ei ole tehnyt läksyjä, olisi helvetti ollut valloillaan.
Pidänkin omituisena sitä että vanhempien pitää nykyään huolehtia omien töidensä ohella myös lasten opetus, ja sitä että koulusta tulee jatkuvaa tiedotusta. On se onni että minun aikani teknologia oli vielä lapsen kengissä, niin kiva kuin tää internet onkin, antaisin sen välittömästi pois jos sillä saataisiin 70- ja 80-luku takaisin. Ei ollut puhettakaan että opettaja olisi ollut jatkuvasti kitisemässä vanhemmille, mutta ei myöskään ollut puhettakaan että vanhemmat olisivat kitisseet opettajalle. Jokaiselle oli tässä yhtälössä rooli, ja jokainen tiesi oman roolinsa. Opettaja opetti, lapset opiskeli ja vanhemmat hoiti muut vastuut.
Minä näkisin suurimmiksi ongelmiksi sen, että opettajilla ei ole enää auktoriteettia, ei ole usein vanhemmillakaan, ja älylaitteet tekee lapsista sekopäitä. Tähän päälle joku ilmiöoppiminen jossain ryhmätilassa, eihän tuosta mitään tule. Kissa on vedetty pussista ulos, se juoksee hulluna pitkin seiniä eikä kukaan tiedä mitä sille pitäisi tehdä.
Kyllä se siltä vaikuttaa, että koulu alkaa työntää tehtäviään sinne kotiin! Mitään ei opeteta (koska itseohjautuvuus), kirjoja ei anneta (koska raha), opiskelurauhaa ei ole (avoimet oppimisympäristöt ja inkluusio). Sitten vanhempien odotetaan iltaisin paikkaavan nämä puutteet. Osa tekeekin sen ja osa ei.
Tämä.
Viime lukuvuosi oli kaikkein kauhein koska korona. Koulu löi kaiken ihan läskiksi.
Me otettiin lapsi kotiin, koska väsyttiin siihen, että ensin hänet piti kuskata sinne aamulla ja hakea illalla (bussiin ei uskaltanut päästää), siellä ei opetettu mitään ja illat ja viikonloput paikattiin.
Koulukirjoja olen ostanut koko peruskoulun ja kokeisiin aina kopioinut osia. Kirjat on puuttuneet säästösyistä systemaattisesti.
Tämä koko hyvinvointiyhteiskunnasta jankuttaminen pitää lopettaa, sen aika on mennyt eikä paluuta ole; kysymyksessä oli suurten ikäluokkien projekti, mutta nyt tarvitaan jotain muuta, mitä? - en tiedä, mutta sen tiedän, että tämän homman aika on päättynyt: kaikki merkit puhuvat siitä: koulun vaikeudet, terveydenhuolto, sosiaalityö, lasten suojelu ja niin edelleen, edes posti ei enää toimi niin hyvin - sutta ja sekundaa. Tästä kansasta on tullut laiska, välinpitämätön, riskiäkaihtava, tähän joukkoon mukaan myöskin yhtä lailla maahantulijat. Kaikki pitää tästä lähtien ajatella täysin uudella tavalla , koulusta lähtien, mikäli jotain uutta ja hyvää vielä halutaan saavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään ei enää opetella ulkoa joten pohja kaikelle oppimiselle ja tiedon jäsentämiselle puuttuu. Ei ole pohjaa, jonka varaan rakentaa.
Tämä on juurikin se juttu. Jos joku asia mietityttää niin ei muuta kuin google käteen ja katsotaan vastaus sieltä. Mitään ei tarvitse muistaa enää itse, vastaus on käden ulottuvilla koko ajan. Aivot eivät enää tee töitä entiseen tapaan eivätkä kehity
Kyllä edelleen ihan ulkoa opetellaan kertotaulut ja kielissä melkein kaikki. Sanat, kielioppi, epäsäännölliset verbit jne. Taas viikonloppuna kuulustelin ruotsin verbejä.
Se että kaikki kodit tai oppilaat ei tätä ymmärrä ei poista tosiasiaa, että näin kuitenkin opetetaan.
t. äiti ja ope
Vierailija kirjoitti:
Ennen hyville oli omat kurssit ja heikoille oma opetus. Nyt kaikki on samassa luokassa.
Peruskoulun vaativuutta on laskettu jotta heikoin aines pysyy mukana.
Ei silloin voi saada hyviä tuloksia mistään osaamista mittaavasta testistä.
Tässä se ydin. Jos halutaan, että kaikki pysyvät mukana, opetetaan vain vähimmäisvaatimus. Siinä ei huippuosaajien joukossa loisteta.
Jos halutaan huippuja, he nousevat sieltä kyllä esiin luonnostaan jo parina ekana vuonna. Heille pitäisi tarjota lisäopetusta.
Ja tukiopetettavat ja vahdittavat sitten vielä erikseen tuettuun oppimiseen.
Tämä on juurikin se juttu. Jos joku asia mietityttää niin ei muuta kuin google käteen ja katsotaan vastaus sieltä. Mitään ei tarvitse muistaa enää itse, vastaus on käden ulottuvilla koko ajan. Aivot eivät enää tee töitä entiseen tapaan eivätkä kehity