Pitkään yrittäneet
Heippa!
Etsin kohtalontovereita, jotka ovat yrittäneet raskautua jo pidemmän aikaa tuloksetta. Minkälaisia tunteita on matkalle mahtunut? Onko jotakin vippaskonsteja yritetty? Kuinka kestää jatkuvat pettymykset mutta pysyä toiveikkaana? Tuntuuko yrittäminen välillä väkinäiseltä?
Oma projektini alkoi 11/2020 plussalla, joka meni joulukuussa kesken. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään ja taas alkoi uusi kierto. Jatkuvat pettymykset nakertaa, ja välillä tuntuu epäreilulta kun tuttavapiiri täyttyy vauvauutisista kuin sormia napsauttamalla. Viime kiertoon tilasin ovistikkuja, mutta ne saapuivat niin myöhään etten ehtinyt niillä vielä leikkiä, mutta tässä kierrossa ehdin. Onko oviksen tikuttamisesta ollut hyötyä? Kumppanini on enemmän jalat maassa tämän asian kanssa ja on onneksi ollut tukena kun oon ollut maassa menkkapäivinä. Ollaan 32v ja 34v ensiyrittäjät.
Jos on samanlaista taustaa, tulkaahan kertomaan kokemuksianne :)
Kommentit (789)
Bluna, pahoittelut uuteen kiertoon joutumisesta ☹️❤️
Nounou, no hyvä et teillä on sotasuunnitelma valmiina ennen pyhiä niin ei kaadu siihen sitten 🙏 Mikään ei oo turhauttavampaa kuin se, että jotain menee viime metreillä vikaan ja hoito siirtyy.
N22, isot onnittelut plussasta! 🥳💖
Hongatar, siirto tehtiin eilen ja testipäiväksi määrättiin jouluaatto, mikä on ihan naurettavan kaukainen ajankohta, ottaen huomioon, että siirretty alkio on viisi päivää vanha. Eli periaatteessa mulla on tänään dpo6 ja tuo määrätty testipäivä olis siis jo dpo16.
Meinaan kyllä testailla ajoissa, kuten viimeksi. Sain silloin ekan "haamunserkunisoäiti"-viivan pc liuskaan muistaakseni 4 päivää siirrosta, eli dpo9. En halua pilata joulua yllätysnegalla ja jos on plussa niin haluan nähdä testiviivojen kehittymisen. Tää tapa sopii mulle parhaiten. Joku muu taas tykkää odottaa testipäivään saakka tai mennä jopa suoraan veritestiin, tekemättä kotitestiä ollenkaan 😱 tuolle mä nostan jo hattua, en ikinä pystyisi 😁
N40 ja kolmas lapsi toiveissa, ensimmäinen yhteinen. Ya 04/20.
Menneisyydessä käyty läpi lähes koko hoitokimara keskenmenoineen.
+ 08/21 kkm rv 9+5
+ 12/21, LA 08/22
N22: ihania uutisia! Onnea hurjasti ja tarrasukkia matkaan 💕 hienoa, että heti lääkkeet auttoi ja tärppäsi.
Miten sinulla varmistettiin siis tuo, että ovista ei tapahtunut (ehkä sanoitkin jo mutta meni ohi kun on tullut niin paljon viestejä)? Olen itsekin ajatellut, että jos ovistesti näyttää plusssa niin ovis tapahtuu. Näin myös klinikan lääkäri minulle sanoi kun asiasta kysyin.
Monella muullakin näyttäisi asiat etenevän tai olevan jännät paikat. Toivotaan todella, että saataisiin lisää onnellisia uutisia vielä tähän loppuvuoteen ja heti ensi vuoden alkuun. ☺️
ON: meillä tosiaan on nyt ollut menossa ”ei aktiivista yrittämistä vaihe” ja se on muutoin toiminut hyvin mutta yllättäin (jotenkin en siis ole yhtään yllättynyt) tässä kierossa tuli uusi ongelma (vanha ongelma nosti taas päätään) ja tiputteluvuotoa ollu jo jostain kp15-17 alkaen 😣 (eli ei ilmeisesti ollut vaan mitään seksistä johtuvaa seksin jälkeistä hetkellistä tiputtelua).
Ovistahan en tässä kierrossa mittaillut (mutta olen melko varma että se tapahtui noin kp 14-15 limoista munasarjan kivuista päätellen) joten en voinut käyttää sitä keltarauhashormonitukea kuten viime kierrossa tein. Ja jäinkin miettimään, että menikö oma kierto siitä viime kerran lisäavusta jotenkin sekaisin ja nyt alkoi tiputella oikein super ajoissa, kun en sitä käyttänytkään. Nyt menossa kp23 mut menkkoja ei vielä ainakaan kuulu. Ärsyttää. Vaikka hommailut osui tässä kierrossa hyvin niin ei mikään voi tarttua kiinni matkaan, jos tiputtelee noin kaksi viikkoa ennen menkkojen oletettua alkamispäivää 😥
mieli siis matalalla, kun kuitennin sitä joka kierrossa toivoo, että nyt tärppää. Jotenkin tää joulun aika on extra vaikeaa kun meillä pitäisi nyt olla pieni poika, jos km ei olisi tapahtunut. Mutta ei ole enkä ole edes uudelleen raskaana. Tuntuu, että joka kierrossa tulee joku eri tai uusi ongelma. Ihan kuin maailma olisi mua vastaan.
Oon jo alkanut kallistua siihen suuntaan, että alkuvuodesta lähdetään hoitoihin kun tuntuu ettei luomusti nyt tärppää enää uudelleen.
Vaikka hoidot kyllä pelottaa melko paljon että miten ne kestää fyysisesti ja henkisesti?
Anteeksi avautuminen 😬 tiedän että kaikilla meillä on vaikeaa.
Voi Nuunulainen <3 Joulu on nin perhekeskeistä aikaa että vähemmästäkin tahattomasti lapsettoman mieliala laskee.. Mutta vaikka kuinka tuntuu että menette vastatuuleen ja joka nurkan takana on joku este, ei kannata luovuttaa! tiiän että se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta kun saat tuhisevan nyytin syliisi, varmasti kiität itseäsi että jaksoit yrittää läpi hankalien aikojen. Hoitoihin hakeutuminen kuulostaa hyvältä idealta, kun kuitenkin olette jo pitkään luomusti yrittäneet. Ymmärrän että se polku jännittää, mutta voi olla hyvinkin palkitseva - pelkästään tällä palstalla on monta todistetta siitä!
Chard, testipäivänä jouluaatto...voisiko olla yhtään tunteikkaampi ajankohta tulokselle? Ymmärrän oikein hyvin että haluat ottaa varaslähdön testailulle... :D Pidän sormet ja varpaat ristissä teille!!
ON: Täällä taas lusittu 33 päivää, jäi paperiin punaista joten taitaapi olla kp1 tulilla. Vieläkään en tiiä siemennesteen tuloksista, utelin kumppanilta että onko käyny omakannassa, muttei ollut. Mun pitää kumminkin laittaa spostia klinikalle niin voin samalla siinä sit kysästä. Uskalsin mennä omasta omakannasta lukemaan terveystietoja ja siellä luki AFC >20 molemmin puolin. Koska oon tuhma, menin googleen ja nyt oon päästäni pyörällä että onko se hyvä vai huono tulos :D Tulos on käsittääkseni ikäluokkaani korkeampi, mutta se voi myös kieliä ovulaatiohäiriöstä, mikä on pcosille tyypillistä. Tietty haluisin tulkita sen niin että mulla on 40 mahdollisuutta tulla raskaaksi *nyyh*
Tuhannesti onnea N22 ! Minulla ollut letrozol myös muutamassa kierrossa jo mutta ei ole mitään tapahtunut, kyllä se katsottiin se vaste sille mutta ei mitään tulosta. Mulla ei myöskään mitään ovulaatio häiriöitä ole, tosi säännöllinen kierto ja kaikki kaikinpuolin kunnossa, kai se määrättiin et jos se vaikka buustais sit kuitenki. Kannattaiskohan se lopettaa jos ei näytä olevan vaikutusta, en oo kysynyt. Vahvasti ollaan kohti ivf hoitoja menossa, toivon että päästäisiin sitten pian niihin, jospa ennen kesää jo pääsisi.
Kyllä tämä joulu on tosiaan raskasta aikaa, pahin joulu tähän asti…olen niin jouluihminen ja taas on tyhjä syli tänäkin jouluna. Yritän miettiä positiivisesti että hyvät mahollisuudet on että olisi ensi jouluna jo raskaana, mutta en halua liian toiveikaskaan olla hoitojen suhteen, jospa nekään eivät onnistu.
Täällä menkat taas lusittu mutta tässä kuussa ei kyllä taideta keretä eikä jaksaa yrittää kun sattuu juuri jouluun ovisviikko.
36v ja mies 38v. Ensimmäinen lapsi toiveissa, yritys toden teolla aloitettu 4/20.
Onnea kovasti plussanneille ❤❤
Täällä vielä arviolta viikko uuteen kiertoon ja kyllähän se valitettavasti siltä näyttää ettei tänäkään vuonna plussaa testiin tule 😥Finnit, hikoilu yms.. kielii uudesta kierrosta 😔
Mieli on todella allapäin, pelolla odotan kuinka monta plussa yms.. uutista joulun ja uudenvuoden aaton aikana tuttava piiristä ilmoitetaan 😬
Iltatähti toiveissa ❤️ ya 4/20
Alkoi tuo Letrozol kiinnostaa minuakin, meille ei tosiaan sitä ole ehdotettu/suositeltu missään vaiheessa ja aloin pohtimaan että miksiköhän ei 🤔 minullakin kuitenkin alhaiset progesteroniarvot olleet ainakin jossain kohtaa mittauksissa ja kun netistä luin, niin usein yhdistetään inseminaatioon jos syynä selittämätön lapsettomuus tai ”lievät” viat spermassa. En sitten tiedä mihin kategoriaan ne meidän 70% vasta-aineet menevät. Kysyin asiasta kuitenkin Felicitaksesta gyneltä, että onko ovulaatioinduktio mahdollista yhdistää meillä inseminaatioon seuraavalla kerralla jos inssi ei tuota nyt tulosta, vastasi vain että kyllä ja katsotaan lääkkeet sitten inssissä. Olen nyt vähän hämilläni tästä että miksei sitä meillä yhdistetty jo ekaan inssiin saatika että oltaisiin luomuna kokeiltu letroja 🤨 ehkä saan jonkun selityksen ensi viikolla.
Kiitos Bluna, kyllä sitä alkaa itsellekin jännitys ja innostus vähän hiipimään 🙈 se on kyllä uskomatonta miten mieli paikkaa itse itseään kierto toisensa perään, toivotaan kaikille joulun ihmevauvoja, olivat sitten luomuja tai ”vippaskonsteilla” avitettuja ❤️
Tsemppiä Chard, toivottavasti saatte vähän erilaisen paketin jouluksi ❤️🤞🏻inseminaatiossakin kirjallisessa ohjeessa, että raskaustestin saa tehdä aikaisintaan 14-16 päivää inssistä, liekö kukaan koskaan noudattanut 😁
Nuunuulainen, ymmärrän huolen hoidoista mutta uskon myös että tulet/tulette selviämään niistä kunnialla, kun mielessä on se mitä niillä voi saavuttaa. Raskasta kun on kuitenkin jatkaa tuollakin tiellä loputtomiin.
Kaikille jaksamista omiin tilanteisiin, uuteen kiertoon, piinaviikkoihin ja missä kukin meneekin ❤️
Nuunulainen : tsemppiä sinne <3 Varmasti rankkaa teillä kun asiat olisivat voineet olla toisin tänä vuonna. Keskittykää joulun hyviin puoliin ja rakkaitten kanssa yhdessäoloon.
Hongatar : toivottavasti saatte tulokset pian jotta pääsette eteenpäin !
Neiti kesäheinä: Tsemppiä <3 Olisiko ensi vuosi se vuosi ? :)
Mulla pitäisi menkat näillä näkymin alkaa juuri siinä joulun paikkeilla (miten "ihana" ajoitus), en kyllä millään jaksa uskoa joulun ihmeeseen :D Peittoa heilutettiin kp 8 ja kp12 ja tunnistin kyllä todella selkeästi ovulaation kp14 (testi näytti plussaa ja alavatsalla oli paineentunnetta). Ei siinä mitään, mutta toivon ettei lähipiiristä tule raskausilmoituksia ainakaan aattona, siinä sydän murtuisi vaikka haluaisi tottakai olla onnellinen heidän puolestaan. Minun uudenvuodenlupaus on se, että heti ensi vuoden alussa menemme tutkimuksiin, nyt on itketty ja harmiteltu tarpeeksi.
Nuunulainen, aukiolotutkimuksessa huomattiin että munarakkulat on liian pieniä. Silti joka kk ovistestiin plussan oon saanut. Kysyin lääkäriltä että eikö se ovis sit vaan oo tullu kunnolla niin vähän ympäripyöreesti vastas vaan että "niiiin". Eli liekkö vähän mysteeriä nää ovulaatiojutut vieläkin..entiedä.
Juulia, voi tiedän tuon turhautuneen tunteen... Me yritettiin puoltoista vuotta :( Oletteko kokeillut inseminaatiota letrojen kanssa?
Sibu, hyvän kuuloinen uuden vuoden lupaus - konkreettinen mahdollisuus eteenpäin! 😊
Nuunulainen, hienoa että teillekin hoidot alkavat näyttää mahdollisilta. Tai siis tottakai toivoisin että ilman tärppäisi, mutta hoidot on varmaan parempi kuin asian parissa sureminen pitkään jos
Hongatar, toivottavasti tulokset tulevat pian!
Itse olen tsempannut itseäni myös tulevia hoitoja ajatellen mm. lukemalla ihmisten positiivisia kokemuksia niistä. Nettipalstat eivät tietenkään kerro koko totuutta, mutta näyttäisi siltä että kyllä useimmat niistä lopulta avun saa, ainakin jos pitkään niitä jaksaa ja kestää. Jotenkin itse olen jatkuvasti vaan enemmän sitä mieltä, että tapahtuisi nyt vaan jollain tavalla, ihan sama melkein miten. En mitenkään jaksaisi odottaa sitä helmikuun hoitosuunnittelua, mutta ainakin on joku konkreettinen päivä jota odottaa. Omakin uuden vuoden lupaus taitaa olla tyyliä ”en anna periksi ikinä, en ennen kuin se tapahtuu ja otan vaikka kaikki mahd. hoidot vastaan että se tapahtuu” tms. 😅
Tsemppiä ja jaksamista yritykseen ja odotteluun myös muille. Ja yhdyn tuohon monen sanomaan - vaikka kaikille haluan lopulta tietysti vain hyvää niin minäkin toivon ettei ainakaan juuri joulun alla kukaan ilmoita lähipiiristä raskausuutisia. Sen sijaan jos täällä, pitkään yrittäneiden ryhmässä niitä kuuluisi, olisi pelkästään iloinen siitä! ❤️ Ihmismieli on kummallinen, jotenkin vaan helpompi iloita kun tietää toisen olleen samassa, odottavassa tilanteessa pitkään…
Ai niin, piti mainita vielä se, että ostin nyt tähän joulukuun yrityskiertoon (joka kai ensi viikolla sen pari kolme kertaa mitä nyt pystytään) sellaisen FertiLily-hedelmöittymiskupin. Varmaan ihan huuhaata ja hintaakin oli yli neljäkymppiä mutta ajattelin nyt kääntää tämänkin kiven kun IVF kuitenkin tulee meille yksityisellä maksamaan monia tonneja joten ehkä siihen nähden pieni hinta tätäkin vielä kokeilla. Ei kenelläkään varmaan tällaisesta ole kokemusta? Apteekista ostin, joten luotan nyt ainakin siihen ettei sen pitäis nyt ainakaan vahingoittaa tai heikentää mahdollisuuksia…
En olekaan tuosta FertiLilystä koskaan kuullut tai törmännyt 🤔 mutta ehdottomasti kannattaa kokeilla, jotenkin tässä konkurssissa tuommoinenkaan hinta ei enää hetkauta kun miettii hoitoja taikka niitä euroja mitä on tullut syynättyä jos ja mihin (vitamiinit, ovulaatio- & raskaustestit, labrat, lääkärit…..)!
ON: olin eilen työpaikan juhlissa, joissa yksi ihan suht läheinen kollega loppuillasta tuli juttelemaan niitä näitä ja kyselemään kuulumisia kun ei olla hetkeen nähty. Käytiin kesällä viimeksi keskenään lounaalla ja ohimennen mainitsin että on vauvaprojekti tulilla, en silloin sen enempää kuinka kauan prokkis on kestänyt taikka että oli jo olo ettei ole kaikki kunnossa. No, hänpä sitten sievässä humalassa päätti täräyttää ja kysyä (onneksi kahden kesken sentään), että ”mitenkäs se teidän vauvahomma?”. Menin jotenkin aivan hämilleni, mielessä vaan kävi että mikäköhän pointti tällä kysymyksellä oli koska ulkonäöstä/vatsasta ei voi ajatella että olisin raskaana joten ei tuollaista pitäisi ”kehdata” kysyä jos odottaa iloisia uutisia ja toisaalta jos silmin näkee etten ole raskaana niin mitäpä luulet. Sopersin siinä sitten että no eihän se kovin hyvin ole mennyt ja kerroin että ensi viikolla alkaa hoidot, mihin hän totesi ”onpa ikävää ☹️”. Siinä kohtaa meinasikin sitten tulla kunnon parku. Onneksi sitten tajusi lopettaa ja sanoi että jos haluan puhua niin jutellaan joskus toiste ja halattiin jne. Jäi tosi paska fiilis ja tuli jotenkin uupumus tätä koko tilannetta kohtaan, jos elämä lapsettomuuden kanssa on luvassa tällaisia yllätyskohtaamisia ja surkuttelua niin ei kiitos. Kollega oli humalassa ja harvinaisen ajattelematon, mutta en olisi ikinä hänestäkään uskonut ettei ymmärrä että lastenhankinta ei ole osa hyvän päivän rupattelu-keskustelua. Varsinkaan kun voi aavistaa, että jos kesästä asti on tiennyt yrittämisestä eikä mahaa näy…
Tsemppiä NouNou. Aika ajattelemattoman kuuloinen kollega… kyselyn tavallaan vielä ymmärrän jos nätisti kysyy asiasta josta aiemmin ollut puhe (tietysti riippuu miten läheisiä olette, jos ei läheisiä ystäviä vaan enemmän vaan työkavereita niin sitten ei tietenkään) mutta ainakin saisi olla kannustavampi suhtautuminen - esim. noista hoidoista olisi voinut todeta jotain kannustavaa ja tsemppaavaa eikä vaan harmitella. Ja etenkin jos tuolla tavoin juhlissa ns small talkina nousee esille niin ei kovin korrektia.. Onneksi nuo muiden ajattelemattomat kommentit tekee lopulta meistä kaikista vain vahvempia & eivät vaikuta lopputulokseen mitenkään. Vaikka varmasti satuttavat/harmittavat!
Onnea N22! ❤️ Tsemppiä kaikille muillekin! Meillä mies yllätti ja kävi siemennesteanalyysissa! Sai vastauksenkin heti seuraavana päivänä ja kaikki näytti olevan ihan normaalisti. Jotain lievää alenemaa siittiöiden määrässä (muistaakseni), mutta ei mitään radikaalia ja hoitoa vaativaa. Tuli toisaalta tosi hyvä mieli, mut heti seuraava ajatus olikin et vika on sit minussa. Ja jäätävä Ahdistus. Tänään kp1 eli ei tärpännyt tänä vuonna, nii kuin ennustinkin. Tammikuussa sit tutkitaan mua paremmin. Saa nähdä oliko tää nyt tässä vai vieläkö ois jotain tehtävissä ja sais lääketieteestä apuja 🙏
Ihanaa joulua teille kaikille ja plussaonnea ensi vuodelle!
N33+M36
Esikoinen 12/15 (yritystä 7/13 alkaen)
Kuopus haave 09/19 +1/22
Täällä myös tiputtelu alkoi eilen, eli huomenna varmasti kp1. Eli ei täälläkään plussaa tänä vuonna. Ensi vuonna sitten toivottavasti...
Tsemppiä meille kaikille! Onko täällä vielä plussamahkuja tälle vuodelle?
Bluna näinhän se on ja toisaalta jos ei muuta niin on tämä ainakin ollut opettavainen matka ja tehnyt sen ettei itse utele keneltäkään mitään eikä oleta mitään. Ja ehkä voi itse joskus tulevaisuudessa antaa vertaistukea jollekin muulle, toivottavasti uskoa luovana positiivisena esimerkkinä ❤️
Kuopushaaveena, kiva kuulla että miehesi hoiti oman osuutensa ja saitte siltä saralta hyviä uutisia. Onhan monessa tapauksessa myös niin ettei kummastakaan löydy mitään ”vikaa”/selittävää syytä. Sillä ajatuksella siis, että älä vielä vaivu epätoivoon että syy olisi nyt sinussa ja vaikka olisikin, niin pienellä avulla voi saada paljon aikaan (esim. Letrozol, progesteronituki…). Tsemppiä tammikuun tutkimuksiin!
Mannapuuro, pahoittelut uuteen kiertoon joutumisesta mutta just näin, katse tulevaan vuoteen! 😊 toivottavasti jollain vielä olisi plussamahkut, meillä menee inseminaation kanssa aika hilkulle. Jos nyt tuuri käy ja näyttää plussaa jo dpo10 (näillä näkymin 31.12 koska tänään sain vilkkuvan naaman Clearbluella niin ovis+ varmaan ti 21.12), niin sitten meillä voisi ehkä olla vielä 🤞🏻
N22 kirjoitti:
Nuunulainen, aukiolotutkimuksessa huomattiin että munarakkulat on liian pieniä. Silti joka kk ovistestiin plussan oon saanut. Kysyin lääkäriltä että eikö se ovis sit vaan oo tullu kunnolla niin vähän ympäripyöreesti vastas vaan että "niiiin". Eli liekkö vähän mysteeriä nää ovulaatiojutut vieläkin..entiedä.
Juulia, voi tiedän tuon turhautuneen tunteen... Me yritettiin puoltoista vuotta :( Oletteko kokeillut inseminaatiota letrojen kanssa?
Hei, meilläkin itseasiassa tätä yritystä alkaa olla pian se pari vuotta takana 😔tuntuu ihan hullulta! Niin kauan aikaa jo menty tätä elämää missä eletään parin viikon sykleissä, välillä niin toivoa täynnä, välillä ihan maassa. Ei ihmekään että mieli vähän prakailee
Meille ei sitä inseminaatiota suositeltu oikeestaan ees ja itekki olin sitä mieltä kun periaatteessa ei mitään syytä oo miksei onnistuis ihan normisti, toivottiin et ne letrot ois buustannu sit ja auttanut. No näköjään ei oo apua, ajattelin kysyä et voitaisko me sitä inseminaatiota kokeilla kun kuitenkin odotetaan pääsyä ivf hoitoihin.
Tuossa oli puhetta kuinka on tökerösti kysytty vauvahommeleista, mulla on vähän päinvastaisesti et kun olen joillekin kertonut ja puhunut näistä niin siltikään multa ei kysytä et miten voin ja miten menee, tuntuu et oon jäänyt ilman tukea. Kun selkeästi haluaisin puhua asiasta mutta kun ei kysytä niin en haluaisi aina ruikuttaa näistä jos he ei sit oikeesti jaksa vaikka kuunnella tai jotain. Varmaan se on sitä ettei viitsi kysyä jos pelkää et satuttaa, mut nimenomaan se kysymättömyys loukkaa sit taas minua.
Katoin et tuo fertility cup on poistunut myynnistä monissa verkkokaupoissa, ei ole ollut varmaankaan myyntimenestys. Mutta kaikkeahan voi kokeilla, aatelin itsekin kattoa löytyisikö apteekista 😅
36v ja mies 38v. Ensimmäinen lapsi toiveissa, yritys toden teolla aloitettu 4/20.
Nounou, kiitos. Taas "hieman" ehkä tuota menkkamasennusta tuossa mun edellisessä tekstissä. Ajatukset ja tunteet tosiaan menee laidasta laitaan toiveikkaasta toivottomaan. Onhan noita keinoja, tottakai ja luulen että kokeillaan kaikkea, mitä meille suositellaan, vaikka se pelottaakin ja NYT on se ajatus, että oikea tapa on raskautua luonnollisesti. En ole missään nimessä hoitovastainen! En vain tiedä mistä tällainen ajatus tulee.
Juulia, mä oon kans huomannu saman, että multa ei kysellä vauvajuttuja. Haluaisin niin kovin jutella jonkun kanssa, kun lähipiirissä heitäkin joilla haastetta ollut! Nyt se on mun mies joka kaikki rutkutukset kuuntelee. Välillä tämäkin tilanne turhauttaa!
N33+M36
Esikoinen 12/15 (yritystä 7/13 alkaen)
Kuopus haave 09/19 +1/22
Nounou, tsemppiä oviksen metsästykseen 🙏 💖
Halit uuteen kiertoon joutuneille ❤️☹️
On: no täällä testissä on ollut kolmena päivänä muutakin kuin kontrolliviiva. Tänään dpo11 menossa ja pakastealkionsiirto takana. Pc-liuskat vahvistuu about samalla tavalla kuin viimeksikin. Olo on hirveän oireeton ja se tietysti huolettaa. En uskalla yhtään iloita, enemmänkin kauhistuttaa. Toivottavasti en kuulosta kiittämättömältä, koska se ei ole tarkoitus ❤️
Mulla on luomusti raskautumisprosentti nolla ja sit alkionsiirroista ihan jäätävä. Viimeiset 6 "peräkkäistä" siirtoa ovat antaneet plussan. Tosin neljä noista siirroista on tehty yli 9v sitten ja kaksi tänä vuonna. Kuusi raskautta, kaksi mennyt loppuun asti.
Voitaneen sanoa, että todennäköisyydet eivät ole puolellani. Mutta ei auta kuin taas hypätä tämän vuoristoradan kyytiin ja kattoa missä kohtaa mut heitetään pois, vai pysynkö kyydissä loppuun saakka 🙏❤️
N40 ja kolmas lapsi toiveissa, ensimmäinen yhteinen. Ya 04/20.
Menneisyydessä käyty läpi lähes koko hoitokimara keskenmenoineen.
+ 08/21 kkm rv 9+5
+ 12/21, LA 08/22
Oi Chard, jännät paikat sulla. Toivottavasti tämä olisi nyt se joka tarttuisi tiukasti matkaan ja pysyisi mukana ensi loppukesään asti.
Muistan kun n. 10 kuukautta sitten mietin että jos nyt tärppää niin Jouluvauva olisi tulossa ja pohdin jopa jätetäänkö kierto siksi väliin. (Rakastan joulua, mutta jos voin valita niin synttärit ennemmin marras tai tammikuussa). Eli on tässä nyt vuoden verran vauvaa enempi vähempi tehty. Ensi kiertoon meinasin ottaa vitamiinit ja greipit käyttöön. En pääse tästä vauvakuumeesta vaikka mitä tulisi tielle!
Mutta jotta yrittämään pääsisi niin pitäisi niiden menkkojen nyt alkaa. Tänään on jo kolmas, KOLMAS tiputtelupäivä eikä kunnon vuoto ala. Jos mulla olisi testejä kaapissa, olisin jo testannut. Huomenna on pakko alkaa menkat.
N22, kiitos vastauksesta taas, tosi jännä kyllä että ovis oli aina joka kk mutta se ei siltikään ollut ”sopiva ovis”. Mutta upeaa siis että apu löytyi! Pitää tosiaan itsekin kysellä tuosta, kun luulin että oviksen osalta asiani olisi kunnossa kun testit joka kk jossain kohtaa positiivisia sen 1-2 pvää. Ja että vika olisi vain muualla… Aukkarissa kävin elokuussa, siinä oli johtimet auki ja tutkimus meni hyvin ja yllättävänkin helposti. Kiitos tsemppien toivotuksista!