Pitkään yrittäneet
Heippa!
Etsin kohtalontovereita, jotka ovat yrittäneet raskautua jo pidemmän aikaa tuloksetta. Minkälaisia tunteita on matkalle mahtunut? Onko jotakin vippaskonsteja yritetty? Kuinka kestää jatkuvat pettymykset mutta pysyä toiveikkaana? Tuntuuko yrittäminen välillä väkinäiseltä?
Oma projektini alkoi 11/2020 plussalla, joka meni joulukuussa kesken. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään ja taas alkoi uusi kierto. Jatkuvat pettymykset nakertaa, ja välillä tuntuu epäreilulta kun tuttavapiiri täyttyy vauvauutisista kuin sormia napsauttamalla. Viime kiertoon tilasin ovistikkuja, mutta ne saapuivat niin myöhään etten ehtinyt niillä vielä leikkiä, mutta tässä kierrossa ehdin. Onko oviksen tikuttamisesta ollut hyötyä? Kumppanini on enemmän jalat maassa tämän asian kanssa ja on onneksi ollut tukena kun oon ollut maassa menkkapäivinä. Ollaan 32v ja 34v ensiyrittäjät.
Jos on samanlaista taustaa, tulkaahan kertomaan kokemuksianne :)
Kommentit (789)
Hei! Siirryn minäkin taustalta mukaan keskusteluun. Ehkäisy jätetty pois 11/20, eikä ole tullut plussan plussaa koko yritysaikana. :( Oviksen bongaan joka kerta CB:n ovistesteillä ja tallettelut pitäis olla kohdillaan. Minä 34 v ja mies 40 v. Kummallakaan meistä ei ole lapsia ennestään. Hiljattain käytiin ensimmäisissä lapsettomuustutkmimuksissa (verikoe ja sperma-analyysi). Nyt odotellaan tuloksia...odottavan aika on pitkä. Itsellä ilmestyy kuukautiskierron eri vaiheissa leukaan ja kaulalle finnejä, joten ehkä jotain hormonihäikkää. Ekalla käynnillä lääkäri ei sanonut asiaan mitään.
Olen myös pohtinut lapsen syntymäkuukautta. Mielellään ei marras- tai joulukuun vauvaa. Haluaisin alkuvuoden vauvan, mutta ei siihen näköjään voi itse paljoa vaikuttaa...koska tärppiä ei ole tullut.
Tulen tännekin nyt vielä päivittelemään kuulumisia. Viestejäni on enemmän tuolla ketjun alkupäässä - pahoittelut, etten nyt pysty noteeraamaan kaikkia uusia keskustelijoita, jotka ovat tässä välillä tulleet! Mietin myöskin, onko hyvä idea tulla kertomaan onnistumisesta, mutta ehkä siitä voi joku kuitenkin saada tsemppiäkin jatkoon, niin jaan tämän nyt tässä.
Meillä siis (minä 33 v, miehellä enemmän ikää) molempien esikoisen taustalla yritys 5/20 asti, ensin vuosi täysin luomuna, ilman yhtäkään edes "sinne päin" plussaa. Keväällä julkisella puolella perusverikokeet ja selvitykset, joiden kautta kesällä selvisi, että miehellä ei ollut näytteessä yhtään siittiöitä. Omat tulokseni olivat ok. Täällä ketjussa silloin surinkin julkisen puolen kaoottista tilannetta ja asioiden hidasta etenemistä, ja uinkin aika syvissä vesissä mm. tuossa kesällä ja alkusyksystä (voin siis oikeasti tosi huonosti ja mietin vakavasti monia asioita elämässä tuolloin. Menimme (tai oikeammin mies meni) yksityisklinikalle etenkin miesten hedelmällisyyshoitoihin erikoistuneen lääkärin pakeille. Heinäkuussa hänellä aloitettiin Letrozol, testosteronikontrolli syyskuussa ja kun se oli kunnossa, lääkärin arvio oli, että "joulukuussa kannattaa alkaa odottaa tuloksia, muttei kannata masentua, jollei silloin vielä tärppää". No, eilen aamulla tein muutaman päivän viivästyneiden kuukautisten, alavatsan nippailun ja Ouran osoittaman korkean sykkeen/koholle jääneen lämpötilan rohkaisemana positiivisen raskaustestin. Tänään vielä varmuuden vuoksi toisen, samoin tuloksin. <3 Eli periaatteessa siitä ekasta lääkärin arvioimasta kierrosta, jolloin voisi onnistua, osuma tuli. Puolitoista vuotta ei ole mitenkään poikkeavan pitkä yritysaika, mutta on sanottava, että tuntuu aika uskomattomalta kaikkien niiden pettymysten jälkeen. Suosittelen siis tämän pohjalta niitä miestenkin selvityksiä ja hoitoja - uskomatonta, että pääsimme näin vähillä hoidoilla jo tähän saakka!
Toki vielä ei tiedä, miten raskaus etenee, joten jään seurailemaan ja poistun sitten kun näyttää että varmalla pohjalla ollaan. Ajatukset ovat kanssanne jokaisessa odotuksessa ja pettymyksessä - ne ovat tulleet tutuiksi tässä kuukausien varrella! Lapsettomuuden tuskaan ei toden totta pysty samastumaan, jollei sitä ole itse kokenut. :( Tsemppiä ja jaksamista!
Annikka, tervetuloa ja kiva kuulla että ootte päässeet hoitojen piiriin. Ootteko julkisella vai yksärillä? Toivottavasti tulokset tulee pian, niin ei tarvitse niitä jännitellä :)
Stash, onnittelut plussasta <3 ! Ihanaa että jaoit tiedon onnistumisesta, teilläkin pitkä taival takana ja nyt kärsivällisyys on vihdoin palkittu. Ymmärrän ettet halua nuolaista ennenkuin tipahtaa, mut nauti toki alkuraskauden ajastasi<3 Mua ainakin kiinnostaa nää onnistumistarinat, tuu ihmeessä päivittelemään tänne miten teidän kyytiläisen kehitys edistyy :)
Nounou, älä vielä luovu toivosta koska oot testannu liian aikasin! Se saattaa vielä yllättää, sekä testeissä että virtsassa on eroavaisuuksia jotka vaikuttaa kokonaisuuteen. Teillä on ollut tosi hyvät olosuhteet hedelmöittymiselle tässä kierrossa!
Myös minä olen saanut tältä palstalta paljon kallisarvosita vertaistukea. Voi vapaasti puhua arasta aiheesta ja tunteiden kirjosta ilman tuomitsemista. Monesti just tunteiden alhossa oon tullut tänne lueskelemaan ja saanut voimaa ja toivoa. Sitä kuvittelee olevansa ypöyksin lapsettomuuden kanssa, vaikka totuus on eri. Oon tosi iloinen että tälle palstalle on löytänyt näin järkeviä ja tukevaisia tyyppejä :)
ON: Miehellä on virtsatientulehdus joten tää kierto jäi välistä. Tosin oltiin jo sovittukin ettei yrittämällä yritetä loppuvuoteen. Mulla on muutenkin alkanut vilahdella ajatuksia eroamisesta, kun ollaan niin erilailla kiinnostuneita tästä projektista (miehelle "ihan sama", mulle "KAIKKI VAUVAT TÄNNE HETI"). Ei se kumppania vaihtamalla olis sen varmempaa, mutta ehkä jos motivoituneempi kumppani tekisi hoidot ja yrittämisen helpommaksi - eikä tabuksi. Näillä ajatuksilla uuteen vuoteen :D
Kaikille ihanaa uutta vuotta <3 Tuokoon ensi vuosi paljon plussia ja söpöjä vauvoja <3
Hongatar julkisella puolella ollaan. Meillä ei sinänsä ole kiire raskautua, mutta ikäni vuoksi on kuitenki hieman. Mikäli haluaisi useamman lapsen. Ollaan puhuttu miehen kanssa, että meidän ei toisaalta ole pakko saada lasta. Meillä menee mukavasti näinkin. Nyt läheiset ystävät saa lapsia, niin olisi kiva kyllä jos meillekin lapsi suotaisiin. Hieman ristiriitaiset fiilikset toisaalta haluan ja toisaalta en. 😅
Hmm.. puhuit erosta. Yleisesti mitä olen jutellut ystävieni kanssa, niin heillä ollut myös samanlaisia fiiliksiä miehestä raskautumisprojektissa. Miehet vaan käsittelevät asiaa eri tavalla. Ovat kuitenkin olleet innoissaan, kun plussa on tullut. Ei minunkaan mies kauheasti edes puhu koko vauva-asiasta. Suunnittelee vaan ensi kesää ja tulevaisuutta meille kahdelle. En kuitenkaan ole tästä pahoittanut mieltäni, koska tällä hetkellä ei ole perheenlisäystä edes vielä tiedossa. Koittaisin jutella miehen kanssa ja pyrkikää asettumaan toistenne asemaan sekä kerro omista toiveista asian suhteen. Jos molemmat haluatte lasta ja haluatte olla yhdessä, niin sinnikästä yritystä vain. Mikäli taas toinen ei haluakkaan lasta, niin sitten onkin miettimisen paikka.
Hyvää uuttavuotta kaikille ja toivotaan paljon vauvoja ensi vuodelle. ❤
Mun kikkakakkoset on greippiä kierron alusta ovikseen. Miehen pidättäytyminen, sit kun ovis niin tavara on "tujumpaa". Ibuprofeenia ei ollenkaan. Miehelle miesten vitamiineja ja D:tä. Itselle raskaus vitamiineja, d, b, ja e.
En nyt muista oliko muutakin mutta tällä reseptillä tuli ykkönen. Eihän nämä välttämättä oikeasti raskautta aikaiseksi saanut, mutta kyllä te tiedätte mitä tarkoitan 😄
Nounou kirjoitti:
Jep, on tämä liian aikaisin testaaminen itsensä kiusaamista mutta kun tietää tuttuja jotka ovat plussanneet jo varhain ja tuollakin ”plussa, haamu vai nega?” palstalla kaikkea näkee 😅 dpo 9 tänään aivan yhtä tyylipuhdas nega RFSU herkällä. Huomenna testaam vielä, sitten jään ehkä kiltisti odottamaan vuotoa.
Ei tosiaan kannata luovuttaa toivosta vielä, vaan odotella rauhassa sinne kun menkkojen pitäisi alkaa. Minulla esikoisen kohdalla joku perus kaupan testi ei näyttänyt mitään vielä siinä vaiheessa kun menkat oli jo pari päivää myöhässä, sitten ostin seuraavana päivänä jonkun apteekin digitaalisen testin ja se antoi positiivisen. Eli ei varmaan minulla mikään testi olisi aiemmin antanut positiivista.
Parempaa onnea uudelle vuodelle kaikille!
Esikoinen 2018
Toisen yritys aloitettu 10/2019
Annikka, tervetuloa porukkaan!
Mannapuuro, kiitos vinkeistä. Tuo ”pidättäytyminen” meillä - oli sitten hyödyksi tai ei - toimii kyllä ihan luonnostaan. Harvoin tulee ennen ”hedelmällisyysikkunaa” tai sen jälkeen mitään puuhailtua, satunnaisesti korkeintaan. Mies jaksaa just tuon ”pakollisen” ajan, tärkeintä nyt kuitenkin että sen 😅 Nuo vitamiinit meilläkin, miehelle pitää kyllä minun syöttää (tai ainakin muistuttaa) mutta ottaa kumminkin. Itse syön vaikka mitä vitamiineja. Greippi ei valitettavasti mulle käy kilpirauhaslääkityksen vuoksi (lapsettomuuslääkäri määräsi sen syksyllä vaikkei nyt kovin korkea arvo ollut ja vaikkei nyt vielä ainakaan ole hyötyä ollut). Mutta sitäkin taisin ennen lääkettä kerran kokeilla tuloksetta, mikä ei tietenkään tarkoita etteikö muilla voisi toimia!
Hongatar, tsemppiä pohdintoihin. Mullakin oli taas tänään paha mieli näistä asioista ja tuntui ettei mies tajua/välitä/ Mutta kyllä se oikeasti välttää, ei vaan aina tiedä mitä sanoa tai tehdä.. kun huolet mulla vaan jatkuu. Niin kauan kun mies osallistuu kaikkeen mihin tarvii kannattaa ehkä antaa mahdollisuus. Jos siis muuten haluat yhdessä olla. Toki kaikki tilanteet yksilöllisiä mutta itsestä välillä stressatessa/panikoidessq/surressa tuntuu että mies ei ole tässä ”mukana” kun ei reagoi samoin. Sitten kun rauhoitun ja jutellaan niin tajuan aina että kyllä hän on, hän ei ole tehnyt mitään toisin kun olen pyytänyt mutta on vaan reagoinut rauhallisemmin koska asia hänelle ei ole niin tärkeä kuin mulle mutta se ei tarkoita etteikö hän silti tekisi parhaansa sen eteeen, tulisi hoitoihin jne. Eli asiaa sen tarkemmin tuntematta teidän kohdalla niin mietin että ehjä kannattaa vielä jutella tai katsoa tilannetta rauhassa… 😊
ON: kp21 kai, oviksesta viikko. En testaa koskaan ennakolta kun olen niin varma että nega ja kuukautiset kuitenkin aina tulee oikeaan aikaan tai jopa vähän ajoissa. Katsotaan siis ens viikkoon, eiköhän ne taas ala. Ainakin tutut oireet taas tuloillaan (mulla usein pieniä tuntemuksia menkoista just viikkoa ennen jo).
Pitää toivoa kaikille meille vielä plussaa odottaville parempaa onnea ensi vuodelle! Kiitos tuesta tänä vuonna. Itse yritän olla vähän reippaampi ja vahvempi, nykyään menee ehjä joka toinen päivä itkien (vaikka toki elän samalla ihan normaalia elämää eli sinänsä pärjään hyvin). Onneksi taas huominenkin on lähempänä niitä helmikuun/helmikuussa päätettäviä hoitoja ja uutta toivoa…
Bluna, mielenkiintoista tuo että lääkityksen vuoksi greippiä ei saa syödä. En ole aiemmin kuullut.
En varmaan muuten söisi greippiä mutta pidän sen mausta ja syön sitä muutenkin joka viikko. Parsakaali on toinen herkkuni, ja sekin on kuulemma hyväksi. Sitä tulee myös popsittua reilusti.
Eipä tosiaan vippaskonstit varmaan niitä vauvoja tuo, mutta itselle tulee olo että kaikkensa on ainakin yritetty. Paitsi vissiin se, että sperman ei kai kannattaisi olla kovin vetistä, eli miehen pitäisi pystyä panttaamaan ainakin pari-kolme päivää ennen talletusta. Olen useammasta lähteestä tästä kuullut ja olin sen jossain vaiheessa unohtanut. Eli joka päivä menetelmällä ei tässä kierrossa yritetä vaan pidetään päivä pari taukoa talletusten kanssa.
On tää kanssa aika taiteilua! Hyvää uutta vuotta, tuokoon se jokaiselle plussat ja terveet vauvat!
Sen verran kommentoin, että tuo greippi/greippimehu tosiaan heikentää lähes kaikkien lääkkeiden imeytymistä ja siksi sitä ei suositella, jos on lääkityksiä. Miehen pidättäymisestä taas itse oon lukenut, että siittiöiden laatu myös heikkenee pitkien taukojen aikana, minkä vuoksi se tasainen hommailu useamman kerran hyvien päivien aikana olisi hyväksi. Ei tällä varmaan kylläkään ole merkitystä, mikäli siemennesteen laadussa ei ole jotain epäilyksiä, josko on muutenkaan. Oon yrittänyt itse ajatella, että sitten kun peruspalikat on kunnossa, ei pikkuseikoilla pitäisi olla väliä.. mutta eihän se helppoa ole. Aina miettii, että onko tehnyt tuon ja tämän oikein.
Stash, kyllä, juuri näin. Mä uskon että sellainen joka toinen tai kolmas päivä olisi kaikista paras tallettelutahti.
Mulle ihan uutta tietoa greipistä. Onneksi ei ole mitään lääkityksiä ollut. Kiitos kun kommentoit!
Tervetuloa uusille ja myös vanhoille & palaajille, hyvää uutta vuotta myös kaikille! ✨
Täällä on ollut hyvää keskustelua miesten ja naisten eroista suhtautua raskauden yrittämiseen kuin myös raskauteen. Uskon myös että ”väärinkäsityksiä” syntyy koska molemmat käsittelevät asiaa hieman eri tavalla ja nainen useimmiten varmasti kokee kaiken syvemmin ja henkilökohtaisemmin koska naisen kropassa kaikki tapahtuu ja hormoonit mylläävät. Muutenkin naisten tunnekirjot noin yleisesti menevät välillö täysin eri sfääreissä kuin miesten 😅 vaikea antaa Hongatar sinulle mitään neuvoja, mutta malttia ainakin eikä hätiköityjä päätöksiä. Ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolen mutta tottakai joskus ero on myös aiheellinen. Voimia pohdintaan ❤️
Voi Bluna miten mun sydäntä raastaa lukea sun kipuilusta, onneksi helmikuuhun ei ole enää pitkä matka 🥺❤️
ON: testasin eilen 31.12 aamulla ja heitin pissatkin jo veks kun negalta näytti. Miksi sitten rupesinkin syynäämään testiä että hetkonen näkyykö tässä jotai. Viiva oli aivan huilun hailu, ei siitä saanut edes mitään järkevää kuvaa. Kirosin että hittokun pissat menivät jo niin en voinut kokeilla millään muulla. Iltapäivällä testasin uusiksi RFSU herkällä ja apteekin testillä. Molempiin piirtyi huilun hailu viiva, mutta kädet alkoivat tärräämään ja itku tuli, en ole koskaan saanut testeihin mitään ja ajattelin että saakeli ei voi tulla samana päivänä kolmea viivanpaikkaa kolmeen eri testiin. Tänään testasin aamupissasta apteekin herkällä ja viiva on lähtenyt tummumaan 😍 en voi uskoa että ensimmäinen inseminaatio tuotti tulosta, varovaisen toiveikkaana eteenpäin. Kyllä niitä ihmeitä tapahtuu ❤️
Mutta tässäkin miehen reaktio, oli aika ”vaisu” mutta sitten kun juteltiin niin häntä jännittää hirveästi kuinka tulee sujumaan. Tänään kuitenkin pyysi saada nähdä testit ja kyseli koska testaan lisää. Rapsutti myös meidän koiraa ja totesi että ”susta tulee kuule isoveli” jolloin meikäläinen alkoi parkumaan 😅
Nounou, aivan ihana uutinen! ❤️ Joulun ihme ja uuden vuoden lahja ja vielä ekasta inssikerrasta. Toivotaan, että vahvistuu entisestään, eiköhän näin käy! Osoittaa siis näköjään sen, että kärsivällisyys voidaan palkita. Ja myös sen, että hoitopolulle lähtö kannattaa (jos takana jo pidempään yritystä).
Nounoulle vielä onnet tätäkin kautta! Aivan upeaa, jos jo ekasta inssistä onnistui, kuten nyt vahvasti näyttää 😊
Meillä on hyvin sama tilanne ollut miehen suhtautumisessa lapsenhankintaan, kuin mitä kuvaatte. Ei ole vastaan, mutta ei todellakaan jaa mitään vahvaa tunnetta asian tärkeydestä vaan enemmän taitaa minun mielikseni edistää perheytymisasioita.. mikä toki ihan hyvä sekin. Hän ei ole myöskään ole vahvasti jakanut pettymyksiäni epäonnistuneissa kierroissa, toki nähnyt että voin niillä hetkillä huonosti ja ottanut sen sinänsä tosissaan. Onhan siitä tutkimusnäyttöäkin, että miesten prosessi perheasioissa etenee eri tavalla. Suuremmalla osalla ei tule sitä vahvaa bologista painetta (ja miksi tulisikaan, kun ei ns. takarajaa ole) ja myös se mielikuva syntyvästä lapsesta muodostuu paljon hitaammin. Ehkä vasta sitten, kun vauva on konkreettisesti sylissä synnärillä. Ymmärrettävää sinänsä, mutta hajottavaa. Meilläkin tuntui, että lapsettomuus alkoi hajottaa suhdetta jollain lailla, ja se oli yksi syy, miksi itse valitsin vähän aikaa olla kokonaan ajattelematta asiaa. Jotenkin on niin piinaava se, kun asialle ei voi tehdä mitään, ja se toinen ei aina jaa sitä piinaa. Tsemppiä Hongatar noiden tunteiden selättämisessä! 💕
Nounou, lämpimät onnittelut plussasta 💖
Tervetuloa uusille kirjoittelijoille ✨
Pahoittelut uuteen kiertoon joutuneille ☹️♥️
Kaikille oikein hyvää uutta vuotta. Tuokoon se vihdoin mukanaan paljon hyvää jo pidempään toivoneille ja yrittäneille. On kaikkien meidän vuoro saada onnistua ♥️
N40 ja kolmas lapsi toiveissa, ensimmäinen yhteinen. Ya 04/20.
Menneisyydessä käyty läpi lähes koko hoitokimara keskenmenoineen.
+ 08/21 kkm rv 9+5
+ 12/21, LA 08/22
Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Toivottavasti siitä tulee ilon ja onnen ja raskauden ja terveenä syntyvien pienokaisten vuosi meille kaikille ❤️
Olen itse tietoisesti pitänyt vähän taukoa tästä palstailusta. Paljon näyttää sinä aikana tapahtuneen, myös iloisia asioita.
Onnea plussasta Stash, Chard ja NouNou. Hyvä, että saadaan onnistumisiakin tälle palstalle 👌
Ja pahoittelut kaikille uuteen kiertoon joutuneille. Tervetuloa myös uusille mukaan.
Hongattaralle tsemppiä sekä siihen, että aukkari siirtyi ja siihen, että miehen kanssa suhtaudutte eri tavalla ja innolla tähän lapsihommaan. Vaikeita asioita kyllä pohdittavaksi. Hyvä, että miehen siemennesteanalyysi oli kuitenkin normaali.
Kikkakolmosista oli täällä myös puhetta niin itsellä käytössä myös d-vitamiini ja vehnäalkioöljy (e-vitamiini) sekä nyt meneillään olevaan kiertoon aloitin taas greippimehun (ovulaatioon asti) joka oli käytössä myös silloin, kun tulin raskaaksi. Vaikka en kyllä usko, että se oli silloin onnistuneen raskautumisen syynä mutta ei kai siitä haittaakaan ole, kun mulla ei tosiaan mitään lääkityksiä ole käytössä.
ON: mä tosiaan olen nyt parin kierron ajan pitänyt taukoa ovulaation mittailusta ja se on ollut hyvä juttu. Varsinkin viime vuoden loppu meni paljon rennommissa tunnelmissa ja uskon silti tunnistaneeni ovulaation selkeiden limojen perusteella ja uskon, että tallettelutkin osui oikeaan niiden perusteella. Nyt menossa kp 17 ja uskon oviksen olleen noin kp13-14. Silti usko tässä kierrossa raskautumiseen on lähes nolla 😔
Miksi niin? No siksi, että tässäkin kierrossa (kuten viime kierrossa) alkoi minimaalinen tiputtelu heti oviksen jälkeen kp15. Se on todella minimaalista (silloin tällöin vessassa käydessä paperiin jäänyt ensin pinkin sävyistä ja nyt rusehtavaa muutamia tippoja). Olis voinut olla ovis vuotoa, jos olisi jäänyt yhteen tai kahteen päivään mut nyt jo kolmas päivä menossa. Ei kai ovulaatiovuoto niin kauaa voi kestää. Ja viime kierrossa tosiaan kesti enemmän tai vähemmän menkkoihin asti.
En tiedä mitä pitäisi ajatella. Voiko johtua keltarauhashormonin huonosta toimivuudesta? Toisaalta alkaisiko silloinkaan tiputtelu HETI ovulaatiosta? Eikös se yleensä ala vasta vähän myöhemmin noin 2-7 vrk ennen menkkoja? Onko kellään tietoja tai kokemusta vastaavasta?
Noh, ensi kierrosta alan taas mittailla ovulaatiota jotta voin käyttää progesteroni tukea (luge tai terot) ja kokeilla onko siitä apuja. Jos muutamassa kierrossa ei tärppi käy niin sitten hoitoihin. Olen niin turhautunut ja väsynyt tähän odotteluun ja jatkuvaan pettymykseen että apuja on saatava tähän hommaan.
Kiitos kaikille onnitteluista ❤️ Ja toden totta tähän ryhmään niitä plussia on ansaittu ja toivon niitä valtavasti lisää tälle vuodelle 🤞🏻❤️
Bluna juurikin näin, suosittelen ihan ehdottomasti hakeutumaan tutkimuksiin jos siltä vähänkään tuntuu. Meidän kokemus nyt pelkästään yksityisestä Felicitaksesta joka oli todella hyvä, mutta uskon että julkinen aivan yhtä hyvä muutakuin aikataulun/nopeuden puolesta. Kyllä mulle tästä plussasta tuli myös helpottunut olo, että en ollut vainoharhainen ja malttamaton vaan että ihan oikeasti tarvittiin vähän apua eikä pelkkää sinnikästä yrittämistä.
Nuunuulainen, tuosta progesteronista. Minulla mitattiin se keväällä ja oli matalahko, sain siihen tosiaan progesteronituen sitten. Oireena oli että ruskea tiputteluvuoto alkoi 2 päivää ennen kunnon menkkavuotoa. Terolutin kanssa jostain kumman syystä ruskea vuoto alkoi melkeen heti ovulaation jälkeen, en tiedä mikä siinä oli mutta ei jotenkin vaan sopinut minulle. Cyclogesteillä pysyi pois ja vuoto alkoi 1-2 päivää kuurin lopetuksesta. Eli noin pitkä tiputtelu ei kuulosta tutulta valitettavasti, mutta uskon että progesteronituki auttaa siihen sinullakin. Tsemppiä ❤️ Ja älä jää tosiaan turhaan pohtimaan itsekseen vaan matalalla kynnyksellä jatkohoitoihin t: kokemuksen syvä rintaääni, säästää hermoja
Nounou, onnittelut plussasta! <3 Aivan mahtavaa että inssi toi teille plussan!
Kiitos tsempeistä ja näkökulmista miesten ja naisten välisiin eroihin vauvaprojektissa. Mulle viime vuosi oli erityisen raskas just toivottoman yrittämisen vuoksi, ja siksi varmaan miehen jarruttelu on sattunut erityisellä tavalla. Meidän projekti on nyt virallisesti jäissä ja jään taka-alalle hautomaan tilannetta, mut tuun kyllä lueskelemaan teidän juttuja täältä :) <3
Voi Hongatar, harmi että projekti jäissä - jos siis miehestä kiinni? Tuossa tilanteessa toki itsekin miettisin (joskus aiemmin mies oli asiassa hankala ja silloin päätin että kyllä se on niin että mies ei minun tulevaisuutta määrää vaikka rakas mulle on). Mutta muutti sitten mielensä ja lähti yrittämään kanssani ja onkin yrittänyt kovasti mutta ei ole auttanut, mikä ei toki ole hänen vikansa. Mutta jokainen tilanne tietysti erilainen ja voihan hänkin muuttaa mielensä!
Paljon onnea plussista 😍
Tsemppiä Hongatar ❤ Toivottavasti asiat järjestyy parhain päin 😊
Täällä oviksen aika, en ole kauheasti päiviä laskenut, harrastettu makkarissa aika rennosti tämä kierto 😊 Tässä kierrossa en oikein ole pongannut kunnon ovulaatio limoja tai kipujakaan 🤔
Kovasti ollut mielen päällä se, että huhtikuussa yritystä tulee jo 2-vuotta ilman yhtäkään plussaa 😥Kierto on säännöllinen eikä väli tiputteluja yms.. ole , parikin kertaa yrityksen aikana gynellä todettu kaiken olevan ok .Ehkä ne munasolut on jo vaan niin heikkolaatuisia ettei mitään tapahdu 😔
Hyvää alkanutta vuotta kaikille 😊Ei luovuta toivosta ❤❤
Iltatähti toiveissa ❤️ ya 4/20
Mannapuuro, minäkin kuulen mielelläni kikkakakkosista (vaikka tuntuu, että itsellä niitä onkin ollut jo käytössä aika paljon…) 😊
NouNou, harmi ettei ainakaan vielä plussaa. Mutta tosiaan aikaista, joten ehkäpä se tulee. Ja nyt ainakin olette päässeet hoitopolun alulle, eli eikös ne hoidot sitten lähtökohtaisesti jatku vaan kunnes se jonain päivänä tulee, ellei siis jo tällä ekalla hoitokerralla. Mutta vielä on siis toivoa tälläkin kierroksella 😊