Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?

Vierailija kirjoitti:

Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.

Matemaattisesti lahjakas ei ole automaattisesti loogisesti hyviä päättelemään asioissa, jotka mittaavat muita asioita. Tiedän tämän kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

No minkä helkutin takia sen pitää olla näin keinotekoisesti asetettu? Miksei palata vanhaan systeemiin, jossa painotettiin kullekin alalle tärkeitä taitoja ja pääsykokeessa omaksuttuja asioita ja mitattu siten motivaatiota ym.?

Yhtä hyvin eron voi laittaa niihin joilla nimetön sormi on pidempi kuin keskisormi, taatusti on vähän ja saadaan ero hakijamassojen välille! Oliko tämä sitä kuuluisaa matemaatikon loogista päättelykykyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö sitten Kuvataideakatemiaan tai Teatterikorkeaankin osata matikkaa?

Jos se on osoitus sitkeydestä?

Eläinlääkäriksi haluavan pitää osata haikusysteemi perinjuurin. Koska se osoittaa että kykenee oppimaan ja ymmärtämään hienosäikeisen runouden. Voi sitten työn ohessa väsätä niitä haikuja jos jää ylimäärästä aikaa, muuten sitä oppia ei tarvi.

Eläinlääkärin

Osaamisen kannalta

Haiku hyvä on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.

Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.

Mitä eroa? Jos kerran alalla pärjää perusmatikalla ja tarvitsee hyvin vähän matematiikkaa, niin miksi pitää saada eroa matematiikan perusteella? Oliko tämä nyt sitä matemaattisesti lahjakkaiden pettämätöntä logiikkaa?

Silti pitkä matematiikka on oikeasti se ainoa aidosti erottava aine lukiossa.

Kaikesta muusta on suht helppo sen oikishakijan kirjoittaa L.

Siitä yhteiskuntaopin Ällästä voisi antaa vaikka 100pistettä, aivan sama, koska jokainen sen ällän itselleen pystyy lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.

Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.

Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.

Mutta kun ei jatketa yliopistotasolla sitä matikkaa, sehän tässä on pointti. Jos sinä jatkat, niin tokihan otat sen pitkän matikan mutta miksi muiden pitäisi, jos lähtevät lukemaan sosiaalityötä tai aluemaantiedettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

No koska se mittaa älykkyyttä ja oppimiskykyä sekä kykyä loogiseen ajatteluun. Arvatenkin missä tahansa opinnoissa näitä kykyjä tarvitaan. Pitkän matematiikan arvosana korreloi voimakkaasti myöhemmän opiskelumenestyksen kanssa. Tavoitteena on, että opiskelemaan valitut pystyvät myös valmistumaan ja antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle. jos tähän kyvyt ei riitä, kannattaa mennä amikseen. Kyllä sitä porukkaa suorittaviin yksinkertaisiin hommiinkin aina tarvitaan.

Tunnen diplomi-insinöörejä ja insinöörejä, jotka eivät pysty kovinkaan loogisesti päättelemään moniakaan arkielämän asioita ja syy-seuraussuhteita jossain muussa asiassa kuin matematiikassa - esimerkkejä vaikka työelämästä. Koita nyt ymmärtää, että älykkyyttä on monenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.

Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.

Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.

Amis ja amk ovat myös vaihtoehto, mikäli äly ja motivaatio ei riitä. Osa porukasta kuvittelee ,että juuri heidän kuuluisi saada opiskelupaikka tarjottimella ihan ilman mitään omaa panostusta.

Ihan pääsykokeiden kautta sain aikoinaan, ja muilla kuin matikan arvosanalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Mielestäni filosofia on kuningastiede. Matematiikka on pelkkää kapuloiden siirtelyä.

Jep. Matematiikan tankkaaminen on omituista, kun tiedetään että koneet ovat siinä tuhat kertaa parempia ja nopeampia. Filosofiaa taasen koneet eivät osaa.

Vero-oikeudessa ei paljon laskeskella. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Samaa mieltä. Matemaattinen osaaminen korreloi parhaiten ÄO.n kanssa ja ÄO on paras ennustamaan opiskelumenestystä.

Oikeustiede on pitkältä logiikkaa ja matematiikka on looginen oppiaine. Varmasti matemaattisesti lahjakkaista tulee myös parempia juristeja. 

Outoja yleistyksiä. Itse pidän keskipitkän ruotsin arvosanaa olennaisena osoituksena opiskelijan järjenjuoksusta. Helppohan se on suorittaa, käytännössä ei vaadi mitään vaivaa. Silti osa porukasta on niin pöljää, etteivät saa sitä kirjoitettua. Itse kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja pitkästä matematiikasta c:n. Ainoastaan matematiikan eteen jouduin näkemään vähän vaivaa, koska en todellakaan osannut sitä lainkaan vielä ennen lukulomaa. Muita aineita en edes lukenut lukulomalla lainkaan.

En jaksanut tehdä humanistista tutkintoa loppuun, koska en saanut siitä mitään. Myöhemmin tein AMK-tutkinnon, jonka suorittamistodennäköisyyden kanssa pitkän matematiikan suorittaminen  korreloi käänteisesti. Eli jos olit suorittanut pitkän matikan, jätit todennäköisemmin leikin kesken. Eli melko sattumanvaraista on priorisoida juuri se pitkä matematiikka kaikkien opiskelupaikkojen avaimeksi.

Minkä perusteella ne pisteet pitäisi antaa, jos ei oppiaineen kurssimäärän mukaan?

Jos aineet pantaisiin johonkin epämääräiseen hyödyllisyysjärjestykseen, hakupainealojen hyödyllisyysjärjestys aiheuttaisi surkuhupaisia seurauksia. Esimerkiksi oikeustieteen hyödyllisyysjärjestystä seuraavista lukiolaisista kun ei 90% koskaan oikikseen pääsisi, kun paikat eivät riitä.

Tolkuttomasta tyhjäkäynnistä eivät edes oikeustieteen tiedekunnat halua ottaa vastuuta, vaan hyväksyvät mieluummin eritaustaiset opiskelijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Samaa mieltä. Matemaattinen osaaminen korreloi parhaiten ÄO.n kanssa ja ÄO on paras ennustamaan opiskelumenestystä.

Oikeustiede on pitkältä logiikkaa ja matematiikka on looginen oppiaine. Varmasti matemaattisesti lahjakkaista tulee myös parempia juristeja. 

Outoja yleistyksiä. Itse pidän keskipitkän ruotsin arvosanaa olennaisena osoituksena opiskelijan järjenjuoksusta. Helppohan se on suorittaa, käytännössä ei vaadi mitään vaivaa. Silti osa porukasta on niin pöljää, etteivät saa sitä kirjoitettua. Itse kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja pitkästä matematiikasta c:n. Ainoastaan matematiikan eteen jouduin näkemään vähän vaivaa, koska en todellakaan osannut sitä lainkaan vielä ennen lukulomaa. Muita aineita en edes lukenut lukulomalla lainkaan.

En jaksanut tehdä humanistista tutkintoa loppuun, koska en saanut siitä mitään. Myöhemmin tein AMK-tutkinnon, jonka suorittamistodennäköisyyden kanssa pitkän matematiikan suorittaminen  korreloi käänteisesti. Eli jos olit suorittanut pitkän matikan, jätit todennäköisemmin leikin kesken. Eli melko sattumanvaraista on priorisoida juuri se pitkä matematiikka kaikkien opiskelupaikkojen avaimeksi.

Pitkän matematiikan "priorisoinnissa" ei ole mitään sattumanvaraista. Siitä saa vain sen pistemäärän, joka korreloi tarkasti siinä opiskeltujen kurssien määrän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan numero koulussa ei ole missään välttämättömässä yhteydessä loogisen päättelykyvyn ja esimerkiksi Mensan testeissä pärjäämisen kanssa. Koulumatematiikassa, kuten kouluaineissa yleensäkin, kyse on ennen kaikkea kiinnostuksesta, kokeisiin valmistautumisesta, aktiivisuudesta ja läksyjen teosta. Monia matikka ei kiinnosta, koska se on oppijoista ja etenkin monista tytöistä tylsää tai sitä opetetaan erityisen epäkiinnostavasti. Sama hlö voi kuitenkin vetää Mensan testistä hyvät luvut, vaikka matikan arvosana olisi mitä vain. Kysykää Mensasta, ovatko kaikki saaneet hyvät arvosanat matikasta. Ja onhan lauseenjäsennyskin vain logiikkaa, joten miksei koulun matikkanero aina menesty siinä automaattisesti?

Mensan testi on matematiikan alijoukko. Kuviopäättelytesti testaa avaruudellista hahmottamista ja hyvin yksinkertaisella tasolla logiikkaa. Matematiikassa tarvii paljon enemmän, pitää omaksua uusia sääntöjä, joita pitää pystyä soveltamaan seuraavilla tasoilla. Joku voi oppia periaatteessa muistamaan säännön, mutta sekään ei riitä,  säännön pitää popsahtaa päähän intuitiivisesti oikeassa kohdassa silloin kun sitä tarvitaan. Mensan testissä voisi olla jotain vastaavaa, jos alkupään tehtävän tietoja tarvittaisiin esimerkiksi lopussa, mutta näinhän niissä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vero-oikeudessa ei paljon laskeskella. :D

Esimerkiksi perintöverotusta koskevat päätökset voivat sisältää monenlaista laskentaa.

No sittenhän se opintojen aikana selviää, onko matematiikasta ollut muuta hyötyä kuin ylisuurten palkkioiden perimisessä työelämän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.

Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.

Lukiotason pitkä matematiikka on kevyttä kenkäheinää siinä kohtaa kun lähdetään yliopistotasolla jatkamaan eteenpäin ,joten ihan turhaa ulinaa on tämä matematiikkavastaisuus typeristön keskuudessa. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja suoritettavana ja tokihan ahkeruudesta ja työteliäisyydestä kuuluu palkina hyvän pistepotin muodossa todistusvalinnassa. jos ei lukion matikka oikein taitu niin tyhmimmät vooi suosiolla käydä lukion neljässä vuodessa.

Mutta kun ei jatketa yliopistotasolla sitä matikkaa, sehän tässä on pointti. Jos sinä jatkat, niin tokihan otat sen pitkän matikan mutta miksi muiden pitäisi, jos lähtevät lukemaan sosiaalityötä tai aluemaantiedettä?

Ei pitkää matematiikkaa toki pidä lukea. Mutta jos joku lukee, siihen uponneesta kovasta työstä on oikein saada palkkio todistusvalinnassa.

Enemmän varmaan kielten arvosanoista olisi hyötyä opintojen ja työelämän kannalta. Äidinkieli tärkein.

Eikö noihin valintoihin voi saada jotakin järkeä. Kuka on opetusministeri? Valituksia sisään ja suunnittelemaan paremmin juristin työssä vaadittavia taitoja ja siten opintoja vastaavat opintovaatimukset. Vain pääsykoe voisi ratkaista pääsyn.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän varmaan kielten arvosanoista olisi hyötyä opintojen ja työelämän kannalta. Äidinkieli tärkein.

Äidinkieli on kyllä kaikista turhin. Se mittaa lähinnä kykyä toimia ihmispuppugeneraattorina.