Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?
Ihmeellisiä nykyään nuo valintaperusteet.
Toki oikiksessakin matikkapäätä voi tarvita kun pitää laskeskella vero-oikeuteen liittyviä asioita tai vaikkapa perintökaareen liittyviä asioita, mutta aika outoa että yhteiskuntaoppia lainkaan arvosteta koska onhan sen nyt paljon lähempänä muuten oikista mitä matematiikka.
Terv. DI
Kommentit (184)
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Ylempi korkeakoulututkinto sisältää niin paljon tietoa, ettei sen rinnalla ole mitään merkitystä niillä yhteiskuntaopin kolmella valinnaiskurssilla.
Vierailija kirjoitti:
Ylempi korkeakoulututkinto sisältää niin paljon tietoa, ettei sen rinnalla ole mitään merkitystä niillä yhteiskuntaopin kolmella valinnaiskurssilla.
No miten paljon merkitystä sillä mien hyvin tai huonosti suoriutui matikasta, tai vaikka maantiedosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Yleensä opinnoissa pärjääminen vaatii ihan samaa.
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
En oikein tajua tätäkään. Johonkin verolakiin ei kyllä tarvita pitkää matikkaa. Ihmeellistä matikka-vouhotusta nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.
Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.
Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?
Vierailija kirjoitti:
En oikein tajua tätäkään. Johonkin verolakiin ei kyllä tarvita pitkää matikkaa. Ihmeellistä matikka-vouhotusta nykyään.
Suomessa opiskelujen sujumisen kannalta on kaki ylivertaista oppiainetta, joiden erinomainen hallinta auttaa selviämään ja suoriutumaan opinnoita kuin opinnoista. Toien on matikka ja toinen on se ainoa, joka on pakollienn kaikilla opiskelu ja koulutus asteilla opiskelualasta riippumatta kaikkien suuresi rakastama ruotsinkieli, eikä esimerkiksi suomenkieli, vaikka saattaisi uulla, että se olisi suomenkieli.
No mun yksi kaveri on nykyisin hyvässä virassa lakimiehenä. Jos olisi pitänyt matikan osaamisen perusteella päästä oikikseen, niin ei taatusti olisi ikinä päässyt sinne.
Teologiaan tai ranskankieleen aaa myös enemmän pisteitä pitkästä matikasta kuin uskonnosta, yhteiakuntaopista, psykologiasta tai vaikka siitä ranskasta.
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
Munä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.
T. Drop out humanisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Yleensä opinnoissa pärjääminen vaatii ihan samaa.
Toki vaatiikin, mutta joku voi olla kiinnostunut oikeustieteestä mutta ei ole kiinnostunut matematiikasta. Nythän pakotetaan kaikki olemaan "kiinnostuneita" matematiikasta?
Vierailija kirjoitti:
No mun yksi kaveri on nykyisin hyvässä virassa lakimiehenä. Jos olisi pitänyt matikan osaamisen perusteella päästä oikikseen, niin ei taatusti olisi ikinä päässyt sinne.
Niin?
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?
No ei kyllä taatusti missään toisessa maailman maassa ole Suomen kaltaisiva valintaperusteita silloin kun haetaan johonki oikikseen tai muihin ei-matemaattisiin paikkoihin opiskelemaan.
Vähän tuntuu "ideologiselta" matikan painottamiselta.
Ja itse kirjoitin pitkästä matikasta L:n.
Vierailija kirjoitti:
Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.
Mielestäni filosofia on kuningastiede. Matematiikka on pelkkää kapuloiden siirtelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.
Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.
Yleensä opinnoissa pärjääminen vaatii ihan samaa.
Toki vaatiikin, mutta joku voi olla kiinnostunut oikeustieteestä mutta ei ole kiinnostunut matematiikasta. Nythän pakotetaan kaikki olemaan "kiinnostuneita" matematiikasta?
Ei kaikki tärkeä ja hyödyllinen ole kiinnostavaa eikä tarvitse olla. Kaikki ei ole aina kivaa ja helppoa etenkään menestymisessä. Ei minua matematiikka juuri kiinnosta, vaan se minkä se mahdollistaa.
Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.