Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?

Lukiossa oppilaiden osaamisen taso tippunut reippaasti takavuosiin verrattuna. En tiedä miten matematiikassa sitten, mutta yleensä ottaen se taso mikä nykyään riittää johonkin L- arvosanaan kirjoituksissa, ei olisi aikaisemmin riittänyt alkuunkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä älytön matematiikan yliarvostus ole insinööri Juha Sipilän hallituksen aikaansaamaa?

Esim, meillä abi kirjoitti LLLLE-rivin, mutta ei matematiikkaa. Hki:n yliopistoon oikkikseen ei ole mahdollista edes päästä todistusvalinalla, koska pitkämatikka antaa niin paljon pisteitä.

Sillehän ei voi mitään, että abisi on tyhmä.pilipaliaineista tai kielistä ei ole mitenkään vaikeaa kirjoittaa vähintään eximiaa.

En hirveästi huutelisi muiden tyhmyyydestä, jos en olisi itse päässyt edes äidinkielestä läpi.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa oppilaiden osaamisen taso tippunut reippaasti takavuosiin verrattuna. En tiedä miten matematiikassa sitten, mutta yleensä ottaen se taso mikä nykyään riittää johonkin L- arvosanaan kirjoituksissa, ei olisi aikaisemmin riittänyt alkuunkaan.

Mihin perustat tämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.

Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.

Mutta eihän tuollainen ole mahdollista. Tietenkin se ero saadaan, koska kirjoitusten tulokset eivät ole mitään kouluarvosanoja, vaan perustuvat Gaussin käyrään. Ällää ei saada ainoastaan sillä perusteella että osataan asia x, vaan sen saadakseen täytyy olla kyseisessä aineessa ikäryhmänsä (tai kaikkien samana vuonna kirjoittaneiden) parhaimmistoa.

Ajattelin jostain syystä pääsykoetta. Mutta ei siinä ilmeisesti matematiikkaa sitten testata?

No ei testata. Toki pääsykokeella on vähän aineesta riippuen vähemmän paikkoja jaossa kuin todistusvalinnassa. Hakijoista muodostetaan neljä hakujonoa ja on määritelty montako paikkaa kullekin hakujonolle on. On todistusvalinta ensikertalaiset, toiskertslaiset, pääsykoe ensikertalaiset, toiskertslaiset. Pistejärjestyksrssä kullekin jonolle kiintiöidyt paikat jaetaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä älytön matematiikan yliarvostus ole insinööri Juha Sipilän hallituksen aikaansaamaa?

Esim, meillä abi kirjoitti LLLLE-rivin, mutta ei matematiikkaa. Hki:n yliopistoon oikkikseen ei ole mahdollista edes päästä todistusvalinalla, koska pitkämatikka antaa niin paljon pisteitä.

Sillehän ei voi mitään, että abisi on tyhmä.pilipaliaineista tai kielistä ei ole mitenkään vaikeaa kirjoittaa vähintään eximiaa.

En hirveästi huutelisi muiden tyhmyyydestä, jos en olisi itse päässyt edes äidinkielestä läpi.

Sattumoisin olen kirjoittanut 8 ällää, mukaan lukien äidinkieli, pitkä matematiikka, ruotsi, saksa ,englanti biologia fysiikka ja kemia. Eikä tehnyt edes tiukkaa.

Pitkässä narikassa laudaturin kirjoittaneet on älykkäimpiä ja kaikki yliopistot kilpailevat heistä. Ei kannata masentua jos ei kuulu heidän joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa oppilaiden osaamisen taso tippunut reippaasti takavuosiin verrattuna. En tiedä miten matematiikassa sitten, mutta yleensä ottaen se taso mikä nykyään riittää johonkin L- arvosanaan kirjoituksissa, ei olisi aikaisemmin riittänyt alkuunkaan.

Toisaalta nykyisin ällän saa 5% kirjoittajista.

Matematiikan kurssisisällöt ovat paljon laajempia kuin ammoisina aikoina.

Siitä vaan Ylen abitreenien sivulle ratkomaan vanhoja yo-tehtäviä niin voit kokeilla mitä vaaditaan nykyisin.

Siellä pitää osata olla laskelmoiva.

Hhe hööhööhöh heheh

Vaikka matematiinen osaaminen indikoisikin menestystä opinnoissa, ei kaikkia älykkäitä ihmisiä kiinnosta matikka. Minäkin olen heletin hyvä sukeltamaan (30m pituutta ilman happea), vaikka käyn vain kerran vuodessa uimassa enkä silti kilpaile lajissa. Kai sitä älyä voi käyttää muissakin aineissa? Ei äly tarkoita sitä, että on kiinnostunut matematiikasta. Terv. yliopisto-opiskelija kenen opinnoista ainakin puolet on todella vaikeaa ja edistynyttä soveltavaa matikkaa

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Samaa mieltä. Matemaattinen osaaminen korreloi parhaiten ÄO.n kanssa ja ÄO on paras ennustamaan opiskelumenestystä.

Oikeustiede on pitkältä logiikkaa ja matematiikka on looginen oppiaine. Varmasti matemaattisesti lahjakkaista tulee myös parempia juristeja. 

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan numero koulussa ei ole missään välttämättömässä yhteydessä loogisen päättelykyvyn ja esimerkiksi Mensan testeissä pärjäämisen kanssa. Koulumatematiikassa, kuten kouluaineissa yleensäkin, kyse on ennen kaikkea kiinnostuksesta, kokeisiin valmistautumisesta, aktiivisuudesta ja läksyjen teosta. Monia matikka ei kiinnosta, koska se on oppijoista ja etenkin monista tytöistä tylsää tai sitä opetetaan erityisen epäkiinnostavasti. Sama hlö voi kuitenkin vetää Mensan testistä hyvät luvut, vaikka matikan arvosana olisi mitä vain. Kysykää Mensasta, ovatko kaikki saaneet hyvät arvosanat matikasta. Ja onhan lauseenjäsennyskin vain logiikkaa, joten miksei koulun matikkanero aina menesty siinä automaattisesti?

Jep. Sitähän kieletkin on, että annetaan sääntöjä ja sitten yhdistellään sanoja oikein taivutettuina lauseiksi. Ihan niinkuin matemaattista mallintamista käytännössä. Muutama epäsäännöllinen taivutus mukaan ja avot. Miksi se logiikka pettää silloin, erityisesti ruotsin kohdalla? Ehkä sillä kiinnostuksella on kuitenkin joku roolinsa. Varmaan isoin virkamiesruotsin reputusprosentti on juuri jossain fysiikanlaitoksella, missä on ne kaikista kovimmat loogikot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Samaa mieltä. Matemaattinen osaaminen korreloi parhaiten ÄO.n kanssa ja ÄO on paras ennustamaan opiskelumenestystä.

Oikeustiede on pitkältä logiikkaa ja matematiikka on looginen oppiaine. Varmasti matemaattisesti lahjakkaista tulee myös parempia juristeja. 

Myös kiinnostus ja motivaatio vaikuttavat paljon siihen, että onko juuri matematiikka se oppiaine mikä kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Ja ei ole oikein oikeudenmukaista, että ensin opiskellaan jotain 15 eri ainetta vuosikaudet ja sitten aivan opintojen lopussa, kun olet 18v kerrotaankin et hei tää matikka muuten ratkaiseekin sitten aivan kaiken...

Aikojen aamusta lähtien, jokainen ,joka halusi pitää itselleen kaikki tiet avoinna jatko-opintoihin on ottanut yhdistelmän pitkä matematiikka, fysiikka kemia, biologia. Näin oli jo ainakin 80-luvulla. Tuolloin oli vielä pakollinen kolmas vieras kieli lukiossa rasituksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä älytön matematiikan yliarvostus ole insinööri Juha Sipilän hallituksen aikaansaamaa?

Esim, meillä abi kirjoitti LLLLE-rivin, mutta ei matematiikkaa. Hki:n yliopistoon oikkikseen ei ole mahdollista edes päästä todistusvalinalla, koska pitkämatikka antaa niin paljon pisteitä.

Sillehän ei voi mitään, että abisi on tyhmä.pilipaliaineista tai kielistä ei ole mitenkään vaikeaa kirjoittaa vähintään eximiaa.

En hirveästi huutelisi muiden tyhmyyydestä, jos en olisi itse päässyt edes äidinkielestä läpi.

Sattumoisin olen kirjoittanut 8 ällää, mukaan lukien äidinkieli, pitkä matematiikka, ruotsi, saksa ,englanti biologia fysiikka ja kemia. Eikä tehnyt edes tiukkaa.

Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun hörähdin ääneen tätä sivustoa lukiessani.

Pitkästä matikasta saa paljon pisteitä todistusvalinnassa, koska matikkaa on lukiossa 13 kurssia. Sen sijaan yhteiskuntaopin kursseja on 4.

Matikan ylioppilaskokeen koealue on siis huomattavasti laajempi kuin muissa aineissa, joten siitä saa myös enemmän pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka matematiinen osaaminen indikoisikin menestystä opinnoissa, ei kaikkia älykkäitä ihmisiä kiinnosta matikka. Minäkin olen heletin hyvä sukeltamaan (30m pituutta ilman happea), vaikka käyn vain kerran vuodessa uimassa enkä silti kilpaile lajissa. Kai sitä älyä voi käyttää muissakin aineissa? Ei äly tarkoita sitä, että on kiinnostunut matematiikasta. Terv. yliopisto-opiskelija kenen opinnoista ainakin puolet on todella vaikeaa ja edistynyttä soveltavaa matikkaa

Älykäs pärjää matematiikassaKin ihan ilman kiinnostusta . Tyhmät tarvitsee motia ja kiinnostusta, että jaksavat pakertaa. Lukion pitkä matematiikka ei vielä edes ole vaikeaa.

Oikikseen voi kyllä päästä ihan ilman koko matematiikkaa eli ei ketään pakoteta sitä pitkää matikkaa lukemaan tai kirjoittamaan. Ei ne pitkän matikan laudaturtyypit yleensä edes hae oikikseen vaan lääkikseen tai teknilliseen tai luonnontieteisiin. Ei kannata luoda matematiikkahysteriaa ihan turhaan. Onhan se ihan reilua että siitä saa enemmän pisteitä kuin muutamasta yh:n kurssista tai jostain terveystiedosta. Mutta useimmille aloille voi kyllä ihan mainiosti päästä ilman koko matematiikkaakin. Oikikseen esim. pari erinomaista arvosanaa pitkissä kielissä, äikässä ja parissa reaalissa tuovat varmasti paikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka matematiinen osaaminen indikoisikin menestystä opinnoissa, ei kaikkia älykkäitä ihmisiä kiinnosta matikka. Minäkin olen heletin hyvä sukeltamaan (30m pituutta ilman happea), vaikka käyn vain kerran vuodessa uimassa enkä silti kilpaile lajissa. Kai sitä älyä voi käyttää muissakin aineissa? Ei äly tarkoita sitä, että on kiinnostunut matematiikasta. Terv. yliopisto-opiskelija kenen opinnoista ainakin puolet on todella vaikeaa ja edistynyttä soveltavaa matikkaa

Älykäs pärjää matematiikassaKin ihan ilman kiinnostusta . Tyhmät tarvitsee motia ja kiinnostusta, että jaksavat pakertaa. Lukion pitkä matematiikka ei vielä edes ole vaikeaa.

Älä jaksa. En väittänyt, että pitkä matikka olisi jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Senkus tekee tehtävät, niin kyllähän se siinä sivussa menee, ihan niinkuin mikä tahansa aine. Jostain syystä monet matemaatikot ja fyysikot on surkeita esimerkiksi ruotsissa, vaikka se ei loogisilta periaatteiltaan oli ainakaan matemaatiikkaa vaikeampaa. Silti se ei kaikilta onnistu, ja yksinkertaistenkin laskusääntöjen soveltaminen voi olla joillekin ylivoimaisen vaikeaa. Kyse on siitä, ettei ruotsin opiskelu kiinnosta näitä tyyppejä pätkääkään. Vaikka olisi huipputerävät aivot, ei itseään jaksa pakottaa jankkaamaan sellaisen aiheen parissa mikä ei tunnu itsestä mielenkiintoiselta. Terv. 5 sujuvaa kieltä ja pitkän matikan E

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Tajuatko sinä, että älykkyyttä on paljon muunkinlaista kuin matemaattista, ja nykyinen painotus sulkee ulos monta todella lahjakasta ihmistä vain sen takia, että he eivät ole matemaattisesti lahjakkaita?

Tämä on aivan sairasta.

Joillakin menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Vaikka älykkyys ja opintomenestys korreloisi pitkän matikan YO-arvosanan kanssa, ei älykkyys automaattisesti tarkoita sitä, että olisi kiinnostunut matematiikasta. Kuka meistä pakottaisi itsensä käymään 13 kurssia ruotsia lukiossa, jos ruotsinkieli olisi yhtäkkiä se älykkyyden mittari? Varmaan aika harva ihan sama kuinka helpolta se tuntuisi.