Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?

Vierailija kirjoitti:

Eikö noihin valintoihin voi saada jotakin järkeä. Kuka on opetusministeri? Valituksia sisään ja suunnittelemaan paremmin juristin työssä vaadittavia taitoja ja siten opintoja vastaavat opintovaatimukset. Vain pääsykoe voisi ratkaista pääsyn.

Asia ei kuulu opetus-, vaan tiedeministerille. Ja hänenkin tulee ottaa huomioon yliopistojen itsehallinto.

yhteiskuntatieto onko se jotain ilmastonmuutosfilosofiaa ja kukkien kasvatusta?

Nykysysteemi on porvarihallituksen keksintöä.

Niinistö kirjoitti:

yhteiskuntatieto onko se jotain ilmastonmuutosfilosofiaa ja kukkien kasvatusta?

Humanistien opettama ideologinen ala. Ei ihme, etteivät oikeustieteen proffat arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Niinistö kirjoitti:

yhteiskuntatieto onko se jotain ilmastonmuutosfilosofiaa ja kukkien kasvatusta?

Humanistien opettama ideologinen ala. Ei ihme, etteivät oikeustieteen proffat arvosta.

Oikeustieteen proffat ei päätä todistuksen pisteytyksestä. Sen on päättänyt hallitus aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykysysteemi on porvarihallituksen keksintöä.

Hyvin mahdollista. Vasemmistolaiset valitsisivat luultavasti juristit kuvaamataidon kurssien perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinistö kirjoitti:

yhteiskuntatieto onko se jotain ilmastonmuutosfilosofiaa ja kukkien kasvatusta?

Humanistien opettama ideologinen ala. Ei ihme, etteivät oikeustieteen proffat arvosta.

Oikeustieteen proffat ei päätä todistuksen pisteytyksestä. Sen on päättänyt hallitus aikanaan.

Hallitus ei ole päättänyt mitään. Keskusvirasto on ollut luomassa pisteytystyökalua, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Ja vaikka käyttää, saa painottaa peräti kahta ainetta, jos haluaa.

On mielestäni täysin älytöntä väittää, että matematiikan osaaminen lukiossa ja yo-kirjoituksissa korreloisi suoraan älykkyyden kanssa saati moninkertaisella painoarvolla muihin aineisiin nähden.

Matematiikan yo-kirjoituksissa pärjäämistä voi verrata musikaalisuuden toteutumiseen. Huippumuusikko on todennäköisesti luonnostaan musikaalinen, muttei hänkään välittömästi osannut soittaa kuten nyt muusikkona, vaan taito on monen vuoden ja jopa usean tunnin päivittäisen harjoittelun tulos. Samoin matematiikan yo-kirjoituksissa menestynyt ei olisi pärjännyt niissä alkuunkaan ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion. Ilman tätä taustaa ja kovaa työtä hän ei luonnostaan kykenisi ratkaisemaan yhtäkään tehtävää kokeesta. Jos kyse olisi vain puhtaasta älykkyyden heijastumasta, hänen pitäisi kyetä siihen.

Älykäs voi oppia miltei mitä tahansa, mutta hän ei välttämättä halua oppia mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

On mielestäni täysin älytöntä väittää, että matematiikan osaaminen lukiossa ja yo-kirjoituksissa korreloisi suoraan älykkyyden kanssa saati moninkertaisella painoarvolla muihin aineisiin nähden.

Matematiikan yo-kirjoituksissa pärjäämistä voi verrata musikaalisuuden toteutumiseen. Huippumuusikko on todennäköisesti luonnostaan musikaalinen, muttei hänkään välittömästi osannut soittaa kuten nyt muusikkona, vaan taito on monen vuoden ja jopa usean tunnin päivittäisen harjoittelun tulos. Samoin matematiikan yo-kirjoituksissa menestynyt ei olisi pärjännyt niissä alkuunkaan ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion. Ilman tätä taustaa ja kovaa työtä hän ei luonnostaan kykenisi ratkaisemaan yhtäkään tehtävää kokeesta. Jos kyse olisi vain puhtaasta älykkyyden heijastumasta, hänen pitäisi kyetä siihen.

Älykäs voi oppia miltei mitä tahansa, mutta hän ei välttämättä halua oppia mitä tahansa.

Toimiihan se pitkä matematiikka myös oppimishalun mittarina. Kirjoituksissa pärjätäkseen pitää opetella menestyksekkäästi 13 kurssin asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

No minkä helkutin takia sen pitää olla näin keinotekoisesti asetettu? Miksei palata vanhaan systeemiin, jossa painotettiin kullekin alalle tärkeitä taitoja ja pääsykokeessa omaksuttuja asioita ja mitattu siten motivaatiota ym.?

Yhtä hyvin eron voi laittaa niihin joilla nimetön sormi on pidempi kuin keskisormi, taatusti on vähän ja saadaan ero hakijamassojen välille! Oliko tämä sitä kuuluisaa matemaatikon loogista päättelykykyä?

Onko sinusta loogista verrata matemaattista osaamista ja valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ruuminosien mittoihin?

Jos sinua pyydetään esittämään esimerkkejä, miksi sinä olisit todennäköisesti ahkera opiskelija, voit kertoa että esim. pitkästä matikasta on L ja sormi on tuosta kohtaa pidempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.

Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.

Mitä eroa? Jos kerran alalla pärjää perusmatikalla ja tarvitsee hyvin vähän matematiikkaa, niin miksi pitää saada eroa matematiikan perusteella? Oliko tämä nyt sitä matemaattisesti lahjakkaiden pettämätöntä logiikkaa?

En ole matemaattisesti lahjakas, kuten ei maailmassa juuri kukaan muukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Samaa mieltä. Matemaattinen osaaminen korreloi parhaiten ÄO.n kanssa ja ÄO on paras ennustamaan opiskelumenestystä.

Oikeustiede on pitkältä logiikkaa ja matematiikka on looginen oppiaine. Varmasti matemaattisesti lahjakkaista tulee myös parempia juristeja. 

Outoja yleistyksiä. Itse pidän keskipitkän ruotsin arvosanaa olennaisena osoituksena opiskelijan järjenjuoksusta. Helppohan se on suorittaa, käytännössä ei vaadi mitään vaivaa. Silti osa porukasta on niin pöljää, etteivät saa sitä kirjoitettua. Itse kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja pitkästä matematiikasta c:n. Ainoastaan matematiikan eteen jouduin näkemään vähän vaivaa, koska en todellakaan osannut sitä lainkaan vielä ennen lukulomaa. Muita aineita en edes lukenut lukulomalla lainkaan.

En jaksanut tehdä humanistista tutkintoa loppuun, koska en saanut siitä mitään. Myöhemmin tein AMK-tutkinnon, jonka suorittamistodennäköisyyden kanssa pitkän matematiikan suorittaminen  korreloi käänteisesti. Eli jos olit suorittanut pitkän matikan, jätit todennäköisemmin leikin kesken. Eli melko sattumanvaraista on priorisoida juuri se pitkä matematiikka kaikkien opiskelupaikkojen avaimeksi.

Pitkän matematiikan "priorisoinnissa" ei ole mitään sattumanvaraista. Siitä saa vain sen pistemäärän, joka korreloi tarkasti siinä opiskeltujen kurssien määrän kanssa.

En nyt muista tarkalleen, mutta todella paljon lukiossa oli myös englannin kursseja. Silti sillä arvosanalla ei ollut niinkään väliä.

Esim. minä olin kaikissa muissa aineissa parempi kuin matematiikassa ja ne myös kiinnostivat minua paljon enemmän kuin matematiikka. Kirjoitin silti pitkän matematiikan, vaikka se kiinnosti kuin kasa kiviä. Tai no, itse asiassa kivikasat kiinnostivat minua paljon enemmän kuin matematiikka. En ole koskaan tarvinnut matematiikkaa elämässäni aivan perusprosenttilaskuja lukuunottamatta. Muita aineita, jopa ruotsia, olen tarvinnut paljonkin.

Kielitaidottomat, luovuuteen kykenemättömät insinöörityypit hallitsevat tällä hetkellä Suomen koulutuspolitiikkaa, ja tulos on karmea. Sivistys ei ole liukuhihnatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vero-oikeudessa ei paljon laskeskella. :D

Esimerkiksi perintöverotusta koskevat päätökset voivat sisältää monenlaista laskentaa.

Näitä ei lakimiehet laske, vaan verovirkailijat monesti täysin ilman matematiikan opintoja. Siellä on tradenomeista humanisteihin porukkaa laskemassa perintöveroja. Kun osaa lyödä oikeat luvut oikeisiin kenttiin, kone kyllä laskee.

Vierailija kirjoitti:

On mielestäni täysin älytöntä väittää, että matematiikan osaaminen lukiossa ja yo-kirjoituksissa korreloisi suoraan älykkyyden kanssa saati moninkertaisella painoarvolla muihin aineisiin nähden.

Matematiikan yo-kirjoituksissa pärjäämistä voi verrata musikaalisuuden toteutumiseen. Huippumuusikko on todennäköisesti luonnostaan musikaalinen, muttei hänkään välittömästi osannut soittaa kuten nyt muusikkona, vaan taito on monen vuoden ja jopa usean tunnin päivittäisen harjoittelun tulos. Samoin matematiikan yo-kirjoituksissa menestynyt ei olisi pärjännyt niissä alkuunkaan ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion. Ilman tätä taustaa ja kovaa työtä hän ei luonnostaan kykenisi ratkaisemaan yhtäkään tehtävää kokeesta. Jos kyse olisi vain puhtaasta älykkyyden heijastumasta, hänen pitäisi kyetä siihen.

Älykäs voi oppia miltei mitä tahansa, mutta hän ei välttämättä halua oppia mitä tahansa.

Älykäs ottaa lukion pitkästä matikasta L:n tekemättä juuri mitään. Koko lukion matikka vastaa paria matikankurssia teknillisessä tiedekunnassa, suunnilleen 1/20 kaikista DI-matikoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

No koska se mittaa älykkyyttä ja oppimiskykyä sekä kykyä loogiseen ajatteluun. Arvatenkin missä tahansa opinnoissa näitä kykyjä tarvitaan. Pitkän matematiikan arvosana korreloi voimakkaasti myöhemmän opiskelumenestyksen kanssa. Tavoitteena on, että opiskelemaan valitut pystyvät myös valmistumaan ja antamaan oman panoksensa yhteiskunnalle. jos tähän kyvyt ei riitä, kannattaa mennä amikseen. Kyllä sitä porukkaa suorittaviin yksinkertaisiin hommiinkin aina tarvitaan.

Tunnen diplomi-insinöörejä ja insinöörejä, jotka eivät pysty kovinkaan loogisesti päättelemään moniakaan arkielämän asioita ja syy-seuraussuhteita jossain muussa asiassa kuin matematiikassa - esimerkkejä vaikka työelämästä. Koita nyt ymmärtää, että älykkyyttä on monenlaista.

Juuri näin. Juristina insinöörein kanssa pitkään työskennelleenä voin todeta, että insinöörien joko-tai ajattelu ei kovinkaan hyvin sovi juridiikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Munä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

Mitta se ei kerro mitään taipumuksesta ja kyvyistä esim. kieliopintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Munä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

Mitta se ei kerro mitään taipumuksesta ja kyvyistä esim. kieliopintoihin.

Eikö kielioppi ole aika matemaattista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haetaan loogista päättelykykyä. Ennustaa myös hyvää opintomenestystä.

Voi jossain määrin pitää paikkaansa, mutta siltikin tuntuu vähän oudolta.... Yleensä matematiikassa pärjääminen vaatii kuitenkin myös sitä että on valmis tekemään töitä sen eteen ja että on vähän luontaista kiinnostustakin siihen.

Yleensä opinnoissa pärjääminen vaatii ihan samaa.

Niin, no eikö yhteiskuntaopin kurssien käyminen ja niiden hyvä suorittaminen kerro huomattavasti paremmasta motivoitumisesta alalle kuin matematiikassa pärjääminen? Mitä se kertoo luontaisesta kiinnostuksesta yhteiskuntatieteitä kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Munä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

Mitta se ei kerro mitään taipumuksesta ja kyvyistä esim. kieliopintoihin.

Eikö kielioppi ole aika matemaattista?

Poikkeuksien poikkeuksien poikkeukset ei varmaan ole hirveän matemaattisia... kielioppi pyrkii luomaan lainalaisuuksia, mutta jos siitä tehdään liian preskriptiivistä, niin kuin vertautuisi matemaattisiin kaavoihin, se jää auttamattomasti jälkeen kielen kehityksessä käytännössä. Vrt. Ranskan akatemian kielioppi vs ranskan kielen todellinen käyttö nykypäivänä. Eikä kukaan voi aukottomasti todistaa että on yhtään oikeaa tapaa käyttää kieltä.