Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On mielestäni täysin älytöntä väittää, että matematiikan osaaminen lukiossa ja yo-kirjoituksissa korreloisi suoraan älykkyyden kanssa saati moninkertaisella painoarvolla muihin aineisiin nähden.

Matematiikan yo-kirjoituksissa pärjäämistä voi verrata musikaalisuuden toteutumiseen. Huippumuusikko on todennäköisesti luonnostaan musikaalinen, muttei hänkään välittömästi osannut soittaa kuten nyt muusikkona, vaan taito on monen vuoden ja jopa usean tunnin päivittäisen harjoittelun tulos. Samoin matematiikan yo-kirjoituksissa menestynyt ei olisi pärjännyt niissä alkuunkaan ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion. Ilman tätä taustaa ja kovaa työtä hän ei luonnostaan kykenisi ratkaisemaan yhtäkään tehtävää kokeesta. Jos kyse olisi vain puhtaasta älykkyyden heijastumasta, hänen pitäisi kyetä siihen.

Älykäs voi oppia miltei mitä tahansa, mutta hän ei välttämättä halua oppia mitä tahansa.

Toimiihan se pitkä matematiikka myös oppimishalun mittarina. Kirjoituksissa pärjätäkseen pitää opetella menestyksekkäästi 13 kurssin asiat.

Opiskelijan ei ole ajallisesti mahdollista opiskella kaikkea, varsinkin jos haluaa vielä jotain elämää koulun ulkopuolella, joten kaikkien pitää keskittyä pitkään matematiikkaan? En näe miten se kertoisi pienemmästä oppimis- ja työntekohalusta jos kirjoittaa vaikka viisi kieltä, yhteiskuntaopin, jonkun toisen reaalin ja lyhyen matikan ja saa huippuarvosanat noista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Pitäisikö se ero hakea jollain alalle tähdellisellä tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan hallitseminen osoittaa, että kykenee loogiseen ajatteluun. Ja erilaisten asioiden yhdistelemiseen monimutkaisesti.

Yhteiskuntaoppi on ulkoa opeteltava asia, ei siinä tarvitse mitään kummempia kykyjä ajattelimiseen ja oivaltamiseen.

Tässä nähdään mitä tapahtuu kun ei opeteta tarpeeksi historiaa. Mikä tieteenala meille antoikaan käsitteen ja sanan logiikka? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

En ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.

Ei kerro. Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa on ainoa varma tae, että opiskelijalla on sekä älyä että sitkeyttä. Tiedän kokemuksesta, että esim. kielten tai reaalin laudaturit saa aika helposti, jos on vain kevyesti tietyllä tavalla hieman lahjakas.

*tietynlaista älyä. Ei kerro mitään muunlaisesta lahjakkuudesta. Niin paljon matemaattisesti lahjakkaita mutta umpitampioita esimerkiksi sosiaalisen ja kielellisen älykkyyden saralla olen tavannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi ihmeessä pitäisi jotain lukion diibadaaba-yhteiskuntaoppia arvostaa tuossa? Millä perusteella se, että joku on istunut lukion yhteiskuntaopin tunneilla kertoisi siitä, tuleeko hän menestymään oikiksessa? Ai se "on lähempänä", mitä sitten? Siis ihan oikeasti?

Mutta ihan oikeasti on myös niin, että joskus se pitkän matikan nero onkin huono esim äidinkielessä. Eikö esim oikiksessa olisi tärkeämpää se, että ko alalla oleva pystyy tuottamaan selkeää tekstiä, hahmottaa loogisia kokonaisuuksia jne. Monella alalla se äidinkieli on mielestäni tärkeämpi.

Olen työskennellyt paljon juristien kanssa, ja he ovat ehkä surkeimpia tekstintuottajia.

Vierailija kirjoitti:

Poikkeuksien poikkeuksien poikkeukset ei varmaan ole hirveän matemaattisia... kielioppi pyrkii luomaan lainalaisuuksia, mutta jos siitä tehdään liian preskriptiivistä, niin kuin vertautuisi matemaattisiin kaavoihin, se jää auttamattomasti jälkeen kielen kehityksessä käytännössä. Vrt. Ranskan akatemian kielioppi vs ranskan kielen todellinen käyttö nykypäivänä. Eikä kukaan voi aukottomasti todistaa että on yhtään oikeaa tapaa käyttää kieltä.

Jos kaikki tavat käyttää kieltä ovat yhtä hyviä, kaikesta kieltenopetuksesta voitaneen luopua.

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt paljon juristien kanssa, ja he ovat ehkä surkeimpia tekstintuottajia.

Juridiset tekstit ovat tosiaan aivan omanlaisiaan. Jotakin aivan muuta kuin äikäntunneilla käsiteltävät tekstit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On mielestäni täysin älytöntä väittää, että matematiikan osaaminen lukiossa ja yo-kirjoituksissa korreloisi suoraan älykkyyden kanssa saati moninkertaisella painoarvolla muihin aineisiin nähden.

Matematiikan yo-kirjoituksissa pärjäämistä voi verrata musikaalisuuden toteutumiseen. Huippumuusikko on todennäköisesti luonnostaan musikaalinen, muttei hänkään välittömästi osannut soittaa kuten nyt muusikkona, vaan taito on monen vuoden ja jopa usean tunnin päivittäisen harjoittelun tulos. Samoin matematiikan yo-kirjoituksissa menestynyt ei olisi pärjännyt niissä alkuunkaan ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion. Ilman tätä taustaa ja kovaa työtä hän ei luonnostaan kykenisi ratkaisemaan yhtäkään tehtävää kokeesta. Jos kyse olisi vain puhtaasta älykkyyden heijastumasta, hänen pitäisi kyetä siihen.

Älykäs voi oppia miltei mitä tahansa, mutta hän ei välttämättä halua oppia mitä tahansa.

Toimiihan se pitkä matematiikka myös oppimishalun mittarina. Kirjoituksissa pärjätäkseen pitää opetella menestyksekkäästi 13 kurssin asiat.

Opiskelijan ei ole ajallisesti mahdollista opiskella kaikkea, varsinkin jos haluaa vielä jotain elämää koulun ulkopuolella, joten kaikkien pitää keskittyä pitkään matematiikkaan? En näe miten se kertoisi pienemmästä oppimis- ja työntekohalusta jos kirjoittaa vaikka viisi kieltä, yhteiskuntaopin, jonkun toisen reaalin ja lyhyen matikan ja saa huippuarvosanat noista.

Miksi insinöörien pitää osata matematiikan, fysiikan ja kemian lisäksi englantia, ruotsia ja saksaa ja koodauskielistä vähintään pythonia ja C++?

Mitä kaikkea kielten opiskelijoiden täytyy osata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On mielestäni täysin älytöntä väittää, että matematiikan osaaminen lukiossa ja yo-kirjoituksissa korreloisi suoraan älykkyyden kanssa saati moninkertaisella painoarvolla muihin aineisiin nähden.

Matematiikan yo-kirjoituksissa pärjäämistä voi verrata musikaalisuuden toteutumiseen. Huippumuusikko on todennäköisesti luonnostaan musikaalinen, muttei hänkään välittömästi osannut soittaa kuten nyt muusikkona, vaan taito on monen vuoden ja jopa usean tunnin päivittäisen harjoittelun tulos. Samoin matematiikan yo-kirjoituksissa menestynyt ei olisi pärjännyt niissä alkuunkaan ilman vuosien hikistä puurtamista läpi peruskoulun ja lukion. Ilman tätä taustaa ja kovaa työtä hän ei luonnostaan kykenisi ratkaisemaan yhtäkään tehtävää kokeesta. Jos kyse olisi vain puhtaasta älykkyyden heijastumasta, hänen pitäisi kyetä siihen.

Älykäs voi oppia miltei mitä tahansa, mutta hän ei välttämättä halua oppia mitä tahansa.

Toimiihan se pitkä matematiikka myös oppimishalun mittarina. Kirjoituksissa pärjätäkseen pitää opetella menestyksekkäästi 13 kurssin asiat.

Opiskelijan ei ole ajallisesti mahdollista opiskella kaikkea, varsinkin jos haluaa vielä jotain elämää koulun ulkopuolella, joten kaikkien pitää keskittyä pitkään matematiikkaan? En näe miten se kertoisi pienemmästä oppimis- ja työntekohalusta jos kirjoittaa vaikka viisi kieltä, yhteiskuntaopin, jonkun toisen reaalin ja lyhyen matikan ja saa huippuarvosanat noista.

Huomaat sen eron kun lukujärjestys täyttyy matematiikasta, fysiikasta kemiasta ja biologiasta. Kieliä kolme & suomi. Yhteiskuntaoppi on lähinnä hauskaa puuhastelua noihin verrattuna. Lisänä vielä vähän psykologiaa ja filosofiaa. Koulupäivät 8-16 ja illat läksyjä & projekteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

En ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.

Ei kerro. Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa on ainoa varma tae, että opiskelijalla on sekä älyä että sitkeyttä. Tiedän kokemuksesta, että esim. kielten tai reaalin laudaturit saa aika helposti, jos on vain kevyesti tietyllä tavalla hieman lahjakas.

*tietynlaista älyä. Ei kerro mitään muunlaisesta lahjakkuudesta. Niin paljon matemaattisesti lahjakkaita mutta umpitampioita esimerkiksi sosiaalisen ja kielellisen älykkyyden saralla olen tavannut.

Matemaattisesti lahjakas voi olla sitä myös kielellisesti, eikä se sulje pois tunneälyä 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytesti. Matematiikka on kuningastiede. Sitä opiskellaan, jotta aivot harjaantuisi.

Samaa mieltä. Matemaattinen osaaminen korreloi parhaiten ÄO.n kanssa ja ÄO on paras ennustamaan opiskelumenestystä.

Oikeustiede on pitkältä logiikkaa ja matematiikka on looginen oppiaine. Varmasti matemaattisesti lahjakkaista tulee myös parempia juristeja. 

Outoja yleistyksiä. Itse pidän keskipitkän ruotsin arvosanaa olennaisena osoituksena opiskelijan järjenjuoksusta. Helppohan se on suorittaa, käytännössä ei vaadi mitään vaivaa. Silti osa porukasta on niin pöljää, etteivät saa sitä kirjoitettua. Itse kirjoitin aikanaan viisi laudaturia ja pitkästä matematiikasta c:n. Ainoastaan matematiikan eteen jouduin näkemään vähän vaivaa, koska en todellakaan osannut sitä lainkaan vielä ennen lukulomaa. Muita aineita en edes lukenut lukulomalla lainkaan.

En jaksanut tehdä humanistista tutkintoa loppuun, koska en saanut siitä mitään. Myöhemmin tein AMK-tutkinnon, jonka suorittamistodennäköisyyden kanssa pitkän matematiikan suorittaminen  korreloi käänteisesti. Eli jos olit suorittanut pitkän matikan, jätit todennäköisemmin leikin kesken. Eli melko sattumanvaraista on priorisoida juuri se pitkä matematiikka kaikkien opiskelupaikkojen avaimeksi.

Pitkän matematiikan "priorisoinnissa" ei ole mitään sattumanvaraista. Siitä saa vain sen pistemäärän, joka korreloi tarkasti siinä opiskeltujen kurssien määrän kanssa.

En nyt muista tarkalleen, mutta todella paljon lukiossa oli myös englannin kursseja. Silti sillä arvosanalla ei ollut niinkään väliä.

Kaikkien on osattava englantia työllistyäkseen. Työhaastattelut ovat joskus englanniksi insinöörialoilla ainakin.

Joku aiemmin kirjoitti, että historian L:stä saa 34 pistettä, mutta ei todellakaan saa, kuin 24,5.

Pitkästä matematiikasta saa sen 36 pistettä!

Avaa lakikirja katso. Lakiteksti on hyvin rakenteellisesti strukturoitua ja formaalia. Laissa käytetään samanlaisia loogisia konnektiiveja tai vaikkapa eksklusiivisia disjunktioita kuin matematiikassa.

Näin varsinkin matematiikan osa-alue,  logiikka auttaa pitkien lakitekstien ymmärtämisessä.

Oikeutiede ei ole mitään ympäristöoppia tai kansalaistaitoa.

Minä en tykännyt matikasta, mutta tajusin pitkä matikka pitää hoitaa kunnolla.

Yhdestä kurssista sain 7, muista 8-10.

Kävin iltalukiossa lukion jälkeen , sain 10 todistukseen ja kirjoitin matikan 3 krt, jotta sain sen toivotun L.n

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan numero koulussa ei ole missään välttämättömässä yhteydessä loogisen päättelykyvyn ja esimerkiksi Mensan testeissä pärjäämisen kanssa. Koulumatematiikassa, kuten kouluaineissa yleensäkin, kyse on ennen kaikkea kiinnostuksesta, kokeisiin valmistautumisesta, aktiivisuudesta ja läksyjen teosta. Monia matikka ei kiinnosta, koska se on oppijoista ja etenkin monista tytöistä tylsää tai sitä opetetaan erityisen epäkiinnostavasti. Sama hlö voi kuitenkin vetää Mensan testistä hyvät luvut, vaikka matikan arvosana olisi mitä vain. Kysykää Mensasta, ovatko kaikki saaneet hyvät arvosanat matikasta. Ja onhan lauseenjäsennyskin vain logiikkaa, joten miksei koulun matikkanero aina menesty siinä automaattisesti?

Jep. Sitähän kieletkin on, että annetaan sääntöjä ja sitten yhdistellään sanoja oikein taivutettuina lauseiksi. Ihan niinkuin matemaattista mallintamista käytännössä. Muutama epäsäännöllinen taivutus mukaan ja avot. Miksi se logiikka pettää silloin, erityisesti ruotsin kohdalla? Ehkä sillä kiinnostuksella on kuitenkin joku roolinsa. Varmaan isoin virkamiesruotsin reputusprosentti on juuri jossain fysiikanlaitoksella, missä on ne kaikista kovimmat loogikot.

Sain molemmista ruotsin osioista HT eikä muillakaan tuntunut menneen huonosti. Vaikeinta oli jaksaa paikalle joka kerta. Sisällöllisesti muut opinnot ovat tuoneet enemmän haastetta.

t. fyysikko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

En ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.

Ei kerro. Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa on ainoa varma tae, että opiskelijalla on sekä älyä että sitkeyttä. Tiedän kokemuksesta, että esim. kielten tai reaalin laudaturit saa aika helposti, jos on vain kevyesti tietyllä tavalla hieman lahjakas.

*tietynlaista älyä. Ei kerro mitään muunlaisesta lahjakkuudesta. Niin paljon matemaattisesti lahjakkaita mutta umpitampioita esimerkiksi sosiaalisen ja kielellisen älykkyyden saralla olen tavannut.

Oletko psykometrikko? Onko sosiaaliseen älyyn kehitetty jo jotain mittareita tai testejä?

ohis

Menestys matematiikassa käsittääkseni korreloi kaikkein vahvimmin yleisen opintomenestuksen kanssa. Mutta onhan tuolla kyllä todella kova painokerroin nykyään.

T. Juristi & pitkän matematiikan L

Vierailija kirjoitti:

Silti pitkä matematiikka on oikeasti se ainoa aidosti erottava aine lukiossa.

Kaikesta muusta on suht helppo sen oikishakijan kirjoittaa L.

Siitä yhteiskuntaopin Ällästä voisi antaa vaikka 100pistettä, aivan sama, koska jokainen sen ällän itselleen pystyy lukemaan.

Nokun ei ole. Edelleen 5 prossaa saa sen ällän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

En ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.

Ei kerro. Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa on ainoa varma tae, että opiskelijalla on sekä älyä että sitkeyttä. Tiedän kokemuksesta, että esim. kielten tai reaalin laudaturit saa aika helposti, jos on vain kevyesti tietyllä tavalla hieman lahjakas.

*tietynlaista älyä. Ei kerro mitään muunlaisesta lahjakkuudesta. Niin paljon matemaattisesti lahjakkaita mutta umpitampioita esimerkiksi sosiaalisen ja kielellisen älykkyyden saralla olen tavannut.

Oletko psykometrikko? Onko sosiaaliseen älyyn kehitetty jo jotain mittareita tai testejä?

ohis

No onhan sosiaalisen lahjakkuuden merkki jo on vaikka taitava diplomaatti, tai menestynyt agentti. Kadehdin aina ihmisiä joilla on tämä sosiaalinen taitavuus, itse olen törppö. Yritän oppia näiltä ihmisiltä, mutta oppi ei tartu niin hirveän helposti. Se on vähän sama kuin ei voi olla huippuvoimistelija jos ei ole syntynyt sellaiseksi.

Sama koskee matikka-aivoja, jotkut syntyy niiden kanssa. Hassua on se että on ihmisiä jotka ovat päähän osuneen iskun jälkeen alkaneet ymmärtää matikkaa paremmin, tai jotain kieltä. Uskon että meillä on kaikilla suunnilleen samat aivot, mutta eri ihmisillä eri osiot aktivoituneet enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylempi korkeakoulututkinto sisältää niin paljon tietoa, ettei sen rinnalla ole mitään merkitystä niillä yhteiskuntaopin kolmella valinnaiskurssilla.

No miten paljon merkitystä sillä mien hyvin tai huonosti suoriutui matikasta, tai vaikka maantiedosta?

Matematiikka ennustaa tulevaa opintomenestystä. Maantiedon kuvittelisin olevan samalla tasolla yhteiskuntaopin kanssa.

Onpa aikamoista matematiikka - uskontoa suurin osa tämän keskustelun kommenteista. Ja kuten joku aiemmin sanoi, niin ei matematiikkakaan ole sellainen aine jossa vaan jollain lahjoilla pärjää. Vaatii työtä ja kiinnostusta niinkuin mikä muu aine tahansa. Nykyään ihan peruskouluissakin vaaditaan oppilailta kaikissa aineissa kriittistä ajattelua yms. eikä opetella mitään Euroopan jokia ulkoa.