Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole kyse matematiikan osaamisesta, vaan älykkyydestä ja ahkeruudesta, tai ylipäänsä soveltuvuudesta akateemiseen opiskeluun.

Millään lukiossa opiskelluilla tiedollisilla sisällöillä ei ole yhtään mitään merkitystä korkeakoulussa.

Äidinkielellä ja englannin kielen osaamisella on. Vai lasketaanko näitä "tiedolliseksi sisällöksi"?

Joo, niin on. Tarkoitin sellaisia faktasisältöjä kuten AP:n mainitsema yhteiskuntaoppi tai muut ns. reaaliaineet.

Matematiikan numero koulussa ei ole missään välttämättömässä yhteydessä loogisen päättelykyvyn ja esimerkiksi Mensan testeissä pärjäämisen kanssa. Koulumatematiikassa, kuten kouluaineissa yleensäkin, kyse on ennen kaikkea kiinnostuksesta, kokeisiin valmistautumisesta, aktiivisuudesta ja läksyjen teosta. Monia matikka ei kiinnosta, koska se on oppijoista ja etenkin monista tytöistä tylsää tai sitä opetetaan erityisen epäkiinnostavasti. Sama hlö voi kuitenkin vetää Mensan testistä hyvät luvut, vaikka matikan arvosana olisi mitä vain. Kysykää Mensasta, ovatko kaikki saaneet hyvät arvosanat matikasta. Ja onhan lauseenjäsennyskin vain logiikkaa, joten miksei koulun matikkanero aina menesty siinä automaattisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.

Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.

Mutta eihän tuollainen ole mahdollista. Tietenkin se ero saadaan, koska kirjoitusten tulokset eivät ole mitään kouluarvosanoja, vaan perustuvat Gaussin käyrään. Ällää ei saada ainoastaan sillä perusteella että osataan asia x, vaan sen saadakseen täytyy olla kyseisessä aineessa ikäryhmänsä (tai kaikkien samana vuonna kirjoittaneiden) parhaimmistoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä ole kyse matematiikan osaamisesta, vaan älykkyydestä ja ahkeruudesta, tai ylipäänsä soveltuvuudesta akateemiseen opiskeluun.

Millään lukiossa opiskelluilla tiedollisilla sisällöillä ei ole yhtään mitään merkitystä korkeakoulussa.

Äidinkielellä ja englannin kielen osaamisella on. Vai lasketaanko näitä "tiedolliseksi sisällöksi"?

Jokainen osaa äidinkieltään ja englantia nykyisin. Nehän ovat pelkkä väline kommunikointiin. Toki matematiikan kieli on universaali.

Et pysty kuitenkaan matemaattisesti ilmaisemaan asioita kuten kaunokirjallisesti. Et vaan pysty. Matematiikka on kuin joku pacman-peli ja puhuttu kieli virtuaalitodellisuus.

Muutama kunnon differentiaalilasku pääsykokeisiin joka alalle.

Vastauksen pituus per tehtävä noin neljä ruutupaperia.

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Ahaa, siis matematiikka on paras karsinta kaikkiin aineisiin. Eikö kuitenkin opiskelijoilla ole nykyisin paljon masennusta? Tästä voimme sitten vetää suoran johtopäätöksen, että matematiikassa hyvin pärjänneillä on masennustaipumusta. Parempi olisi siis karsia oppilaat jonkun muun aineen perusteella. Selvästikään yliopistoihin valitut, matemaattisesti lahjakkaat eivät tällä hetkellä pärjää siellä. 

Ei kannata vetää yhtäläisyyksiä asioiden välille kuin lasten pisteestä pisteeseen piirustustehtävässä. Korkeasti koulutetuilla on myös keskimääräisesti paremmat elintavat kuin matalasti koulutetuilla. Ei tämä kerro että terveellisiä elintapoja opiskellaan korkeakouluissa.

Opiskelu on nykyisin vaativaa, koska ikinä ennen ei ole ollut näin paljon tietoa olemassa, ja se aiempi pitää opiskella, jotta sen varaan voi uutta rakentaa. Kilpailu on maailmanlaajuista. Pitää hallita useita taitoja. Kriteerit ovat kovemmat. Siitä masennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Ahaa, siis matematiikka on paras karsinta kaikkiin aineisiin. Eikö kuitenkin opiskelijoilla ole nykyisin paljon masennusta? Tästä voimme sitten vetää suoran johtopäätöksen, että matematiikassa hyvin pärjänneillä on masennustaipumusta. Parempi olisi siis karsia oppilaat jonkun muun aineen perusteella. Selvästikään yliopistoihin valitut, matemaattisesti lahjakkaat eivät tällä hetkellä pärjää siellä. 

Matemiikka ei ole ollut tässä asemassa pitkään. Olisiko ollut vasta 1-2 vuotta.

Kyllä pitäs kaikkien päästä oikikseen helposti, siitä suomi kasvuun huonoilla lakimiehillä.

Vierailija kirjoitti:

No pitääkö matikkaa osata jos haluaa opiskelemaan historiaa pääaineena yliopistolle (siis ei valtsikkaan poliittista historiaa vaan humanistiselle puolelle "normaalia" historiaa)? Saako lukion historiasta mitään pisteitä?

Historian älläsyä saat 34 pistettä ja pitkän matematiikan ällästä 36.  Äidinkielen ja historian arvosanat otetaan kaikilta muuten katsotaan kolme ainetta ,jotka antavat sinulle patrhaat pisteet. Maksimipistemäärä on 159,7 ja viime vuonna kynnysehto on ollut äidinkielestä c ja vähintään 75-90 pistettä yhteensä yliopistosta riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.

Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.

Mutta eihän tuollainen ole mahdollista. Tietenkin se ero saadaan, koska kirjoitusten tulokset eivät ole mitään kouluarvosanoja, vaan perustuvat Gaussin käyrään. Ällää ei saada ainoastaan sillä perusteella että osataan asia x, vaan sen saadakseen täytyy olla kyseisessä aineessa ikäryhmänsä (tai kaikkien samana vuonna kirjoittaneiden) parhaimmistoa.

Ajattelin jostain syystä pääsykoetta. Mutta ei siinä ilmeisesti matematiikkaa sitten testata?

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan numero koulussa ei ole missään välttämättömässä yhteydessä loogisen päättelykyvyn ja esimerkiksi Mensan testeissä pärjäämisen kanssa. Koulumatematiikassa, kuten kouluaineissa yleensäkin, kyse on ennen kaikkea kiinnostuksesta, kokeisiin valmistautumisesta, aktiivisuudesta ja läksyjen teosta. Monia matikka ei kiinnosta, koska se on oppijoista ja etenkin monista tytöistä tylsää tai sitä opetetaan erityisen epäkiinnostavasti. Sama hlö voi kuitenkin vetää Mensan testistä hyvät luvut, vaikka matikan arvosana olisi mitä vain. Kysykää Mensasta, ovatko kaikki saaneet hyvät arvosanat matikasta. Ja onhan lauseenjäsennyskin vain logiikkaa, joten miksei koulun matikkanero aina menesty siinä automaattisesti?

Mensan testeistä hyvät pisteet ei tarkoita elämässä hyvin pärjäämistä.

Tää ratkaistaan sillä, että otetaan psykologiset soveltuvuuskokeet mukaan. Lääkis, oikis jne on sellaisia aloja, joilla pitäisi parhaat hakijat ehdottomasti testata psykologisin testein ja ihmettelen kovasti miksei näin jo tehdä. Nää kun on just niitä aloja, joille hakeutuu kaikista eniten ”jumaluus”kompleksista kärsiviä ihmisiä. Tän seurauksena meillä on liikaa lääkäreitä ja asianajajia, joille on yks paskanhailee mitä potilas/asiakas sanoo. Kunhan pääsee toteuttamaan tarvettaan olla Jumalan asemassa toiseen ihmiseen nähden ja kyykyttämään toista ihan luvan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitäs kaikkien päästä oikikseen helposti, siitä suomi kasvuun huonoilla lakimiehillä.

Ei tarvitse päästä helposti, mutta miksei katsota oikeustieteen osaamista pääsykokeella, kuten tähän asti on tehty? Pitääkö todella olla käytynä pitkä matikka, että ei ole huono alalla, jossa pitkää matikkaa ei tarvita? Vaikka oikeustieteen opinnoissa käsitellään jonkin verran matematiikkaa, niin lyhyt matikka on siihen ihan riittävä pohja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Ahaa, siis matematiikka on paras karsinta kaikkiin aineisiin. Eikö kuitenkin opiskelijoilla ole nykyisin paljon masennusta? Tästä voimme sitten vetää suoran johtopäätöksen, että matematiikassa hyvin pärjänneillä on masennustaipumusta. Parempi olisi siis karsia oppilaat jonkun muun aineen perusteella. Selvästikään yliopistoihin valitut, matemaattisesti lahjakkaat eivät tällä hetkellä pärjää siellä. 

Taitaa sitä masennusta olla etupäässä ihan muilla kuin matematiikassa pärjäävillä.

Vierailija kirjoitti:

Missä työssä sinä kuvittelet ettei tarvitse matematiikkaa?

Missä työssä tutkijoita ja selkeitä teknisiä aloja lukuun ottamatta tarvitaan lukion matematiikan tasoista matematiikkaa? Peruslääkelaskut ja kassakoneen käyttö eivät järin suuria vaadi. Myös tutkimustyössä vaaditut tilastolliset menetelmät eivät juuri mitään matemaattisesti vaadi. Vähänkin teknisemmillä ja luonnontieteellisillä aloilla tilastotieteen kurssi on pakollinen eikä edes alkuunkaan vaikea suorittaa henkilölle, jota ei tylsä laskujen suorittaminen ole koskaan kiinnostanut pätkääkään.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikan hallitseminen osoittaa, että kykenee loogiseen ajatteluun. Ja erilaisten asioiden yhdistelemiseen monimutkaisesti.

Yhteiskuntaoppi on ulkoa opeteltava asia, ei siinä tarvitse mitään kummempia kykyjä ajattelimiseen ja oivaltamiseen.

En tiedä minä vuonna olet kirjoittanut, mutta ei pidä paikkaansa enää nykyään. Nykyään suositaan oppiaineet ylittäviä tietotaitoja eikä ällään riitä välttämättä pelkkä oppikirjatieto. Itse kirjoitin kyllä ällän reiluilla pisteillä, mutta olenkin kiinnostunut yhteiskuntaopista ylipäätään. Jos en seuraisi yhteiskunnallisia asioita ylipäänsä, tuskin olisi pisteet riittäneet.

Tuntuuhan se vähän hassulta, että jopa keskipitkän ruotsin eestä saa enemmän kuin yhteiskuntaopin ällästä. Ei se keskipitkä kovinkaan suuria taitoja vaadi. Äikässä taas M riittää jo 26 pisteeseen ja sen saaminen nyt ilman lukemistakin on ihan iisi.

Eikö tämä älytön matematiikan yliarvostus ole insinööri Juha Sipilän hallituksen aikaansaamaa?

Esim, meillä abi kirjoitti LLLLE-rivin, mutta ei matematiikkaa. Hki:n yliopistoon oikkikseen ei ole mahdollista edes päästä todistusvalinalla, koska pitkämatikka antaa niin paljon pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

Mensan testeistä hyvät pisteet ei tarkoita elämässä hyvin pärjäämistä.

Hmm... Ja matematiikan hyvä arvosana tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa. Myös matematiikkaa opiskelevat korkeakouluopiskelijat kompuroivat. Että kai se hyvin ainakin rajaa pois hakijoita tehokkaammin kuin mikään muu filtteri.

Niin, miksi pitää olla just tämä filtteri sitten? Harva tarvitsee pitkää matematiikkaa töissään.

Koska valtavien hakijamassojen välille on saatava ero?

Niin, miksi siis juuri tällä suodattimella? Kukaan ei osaa vastata tähän, mennään vaan ympyrää.

Se oli tämän viestiketjun ekassa viestissä: Lähes jokainen ihminen sanoo että pärjää kyllä muissa aineissa muttei siinä matematiikassa.

Ehkei muilla suodattimilla saada eroa hakijoiden välille? Kunhan spekuloin.

Mutta eihän tuollainen ole mahdollista. Tietenkin se ero saadaan, koska kirjoitusten tulokset eivät ole mitään kouluarvosanoja, vaan perustuvat Gaussin käyrään. Ällää ei saada ainoastaan sillä perusteella että osataan asia x, vaan sen saadakseen täytyy olla kyseisessä aineessa ikäryhmänsä (tai kaikkien samana vuonna kirjoittaneiden) parhaimmistoa.

Ajattelin jostain syystä pääsykoetta. Mutta ei siinä ilmeisesti matematiikkaa sitten testata?

Nykyisin korkeakouluhaussa painotetaan todistusvalintaa, jossa ihmisiä otetaan sisään kirjoitusten arvosanojen perusteella, ilman pääsykoetta.

Pitkästä matematiikasta saa korkeimmat pisteet lähes kaikilla aloilla. Jos haetaan opiskelemaan suomen kieltä tai kirjallisuutta, äidinkielessä ikäluokkansa parhaiten pärjänneet saavat huonommat pisteet kuin matikassa parhaiten pärjänneet. Sama juttu vaikka historiassa, englannin kielessä tai tässä oikeustieteessä.

Sitä varsinaista oikeustiedettä ei tarvitse enää osata lainkaan päästäkseen opiskelemaan alaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä älytön matematiikan yliarvostus ole insinööri Juha Sipilän hallituksen aikaansaamaa?

Esim, meillä abi kirjoitti LLLLE-rivin, mutta ei matematiikkaa. Hki:n yliopistoon oikkikseen ei ole mahdollista edes päästä todistusvalinalla, koska pitkämatikka antaa niin paljon pisteitä.

Sillehän ei voi mitään, että abisi on tyhmä.pilipaliaineista tai kielistä ei ole mitenkään vaikeaa kirjoittaa vähintään eximiaa.