Oikikseen saa hirveästi pisteitä matematiikasta mutta yhteiskuntaopista ei juuri mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä ymmärrän, että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa kertoo älystä, sitkeydestä ja opiskelukyvyistä, joita tarvitaan missä tahansa opinnoissa.

T. Drop out humanisti

En ymmärrä tätä näkökantaa. Ihan samalla tavalla pitkäjännitteisyys ja menestys jossain muussa asiassa kertoo tämän saman.

Ei kerro. Hyvä arvosana pitkässä matematiikassa on ainoa varma tae, että opiskelijalla on sekä älyä että sitkeyttä. Tiedän kokemuksesta, että esim. kielten tai reaalin laudaturit saa aika helposti, jos on vain kevyesti tietyllä tavalla hieman lahjakas.

*tietynlaista älyä. Ei kerro mitään muunlaisesta lahjakkuudesta. Niin paljon matemaattisesti lahjakkaita mutta umpitampioita esimerkiksi sosiaalisen ja kielellisen älykkyyden saralla olen tavannut.

Matemaattisesti lahjakas voi olla sitä myös kielellisesti, eikä se sulje pois tunneälyä 😊

Tämä.

Opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kirjoitti hiljattain Tilastoneuvos-blogiin tekstin (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkasteli eri aineita kirjoittaneiden menestystä opiskelijavalinnassa viime vuosina – ja totesi muutokset pieniksi.

Muutosten pienuus johtunee siitä, että vaikka valintatavat ovat muuttuneet, valinnoissa arvostetaan edelleen varsin samankaltaista osaamista kuin aiemmin, blogitekstissä lukee.

Hyvönen toteaa, että matematiikan ja esimerkiksi fysiikan kirjoittamisesta voi olla aiempaa enemmän etua. Hänen mukaansa on kuitenkin yleisesti niin, että tietyillä koulutusaloilla tietyt lukion ainevalinnat olivat hyödyllisiä tai lähes välttämättömiä jo ennen opiskelijavalintojen uudistusta. Niin on edelleen uudistuksen jälkeen.

Jos siis haluaa opiskella esimerkiksi lääketiedettä, pitkän matematiikan opiskelu oli ennen ja on edelleen hyödyllistä. Laudaturitkaan eivät ole pahitteeksi. Onneksi on muitakin aloja.

https://yle.fi/uutiset/3-11950507

Otetaan muutamia esimerkkejä siitä, mitä voi päästä opiskelemaan ilman pitkää matematiikkaa tai laudatureja.

Vaasan yliopistoon olisi päässyt viime keväänä opiskelemaan kauppatieteitä, jos olisi kirjoittanut vaikkapa eximian äidinkielestä ja magnat pitkästä ja keskipitkästä kielestä, lyhyestä matematiikasta ja psykologiasta.

Historian opintoihin Itä-Suomen yliopistoon olisi auennut ovet, jos olisi kirjoittanut magnat äidinkielestä, pitkästä ja keskipitkästä kielestä, historiasta ja uskonnosta. Matematiikkaa ei olisi tarvinnut lainkaan.

Magna-rivistöllä olisi päässyt myös Metropolia Ammattikorkeakouluun opiskelemaan esimerkiksi kätilöksi tai suuhygienistiksi, jos olisi kirjoittanut äidinkielen, lyhyen matematiikan, keskipitkän kielen ja mitkä tahansa kaksi reaaliainetta. Cum laudeilla olisi voinut tulla valituksi vaikkapa konetekniikan opintoihin.

Ei hyödytä ketään, jos lukiolaisille tulee olo, että ilman laudatureja ja pitkää matematiikkaa ei pärjää

Pisterajat vaihtelevat vuosittain. Viime keväänä yliopistojen todistusvalintaa laajennettiin joillain aloilla koronapandemian takia, ja sillä on voinut olla vaikutusta pisterajoihin.

En halua väheksyä lukiolaisten paineita, vaan tuoda esiin, että vaihtoehtoja riittää. Lisäksi yhä on myös muita reittejä korkeakouluihin kuin todistusvalinta.

Todistusvalinnan pisteytyksessä on ongelmansa, joita on syytäkin tuoda esiin. Silti toivoisin keskusteluun lisää suhteellisuudentajua ja konkretiaa. Ei hyödytä ketään, jos lukiolaisille tulee olo, että ilman laudatureja ja pitkää matematiikkaa ei pärjää.

SINÄ SAATANAN HOMO KOIRA OPETTELE MATIIKKAA