Millaiset sinun tuntemasi naiset ovat jääneet yksin?
Pohdimme välillä ystävieni kanssa (24-27-vuotiaita) että keitä ovat ne naiset jotka ei löydä pitkää parisuhdetta, tai suhteita muutenkaan ja jäävät yksin? Keitä oli ne naiset jotka toivoivat perhettä ja miestä, mutta ei koskaan oikein löytänyt niitä?
Mietin tätä kohtaloa välillä omalle kohdalle, mitä jos minä olen se joka ei ikinä saa perhettä.
Kiinnostaa tietää erilaisia tarinoita että miestä ei koskaan löytynyt. Ikinä ei ole liian myöhäistä tietenkään, mutta lapsien saanti on rajallista. Tai onko tarinoita joissa kello käynyt vähiin ja nainen ottanut "ensimmäisen" miehen kenet löytänyt?
Kommentit (233)
Päihdeperheiden tyttäret, joiden kokemus rakkaudesta ei yhdisty sitoutumiseen tai huolenpitoon (tai korkeintaan siten, että he itse hoitavat tämän puolen).
Hyvää on vaikeaa tunnistaa ja siihen luottaa, jos kokemusta ei ole. Sivuosumina turvattomuus, traumat, huono itsetunto ja näennäinen pärjäävyys. Yksinäinen lapsuus ja nuoruus johtaa helposti yksinäiseen aikuisuuteen ja vanhuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ystävääni kipuili asian kanssa 30+ vuotiaina. Toinen oli tekemässä väikkäriä ja lähti sittemmin tekemään sitä ulkomaille. Kaunis, naisellinen, herttainen nainen. Toinen oli (on) yrittäjä, korkeasti koulutettu hänkin, teki pitkää päivää ja matkusteli paljon sekä työn puolesta että vapaa-ajalla. Kaunis, tyylikäs nainen.
Klassinen liian fiksut naiset eivät löydä puolisoa -ongelma.
Itse olen 40-vuotias dosentti, jolla on ollut vaikeuksia solmia parisuhteita. Miehet ovat kyllä lähestyneet minua ja lähestyvät yhä, vaikkakin harvemmin. Usein juttu ei kuitenkaan etene alkua pidemmälle, koska miehet ovat sekä liian läpinäkyviä että epäkiinnostavia. Jos tiedän jo viiden minuutin perusteella, minkälainen loppuelämämme tulisi olemaan, niin miksi haluaisin tuhlata aikaani?
Kiinostaisi kuulla millainen on mies, joka ei ole liian läpinäkyvä ja epäkiinnostava? Mitä miesten pitäisi oikein tehdä jaa olla, jos jokapäiväisessä elämässä vaaditaan jotain suurta yllätyksellisyyttä ja mysteeriä? Ovatko heidän juttunsa epäkiinnostavia, koska sinua ei ne jutut kiinnosta vai heillä ei ole mitään juttuja, vai mitä tarkoitat?
Ei tosiaan ihmetytä, jos toisille ei löydy puolisoa, jos muut ovat aina niin tylsiä heihin verrattuna.
Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka mielenkiintoisena sinua pidetään ihmisenä. Kuulutko sinäkin heihin jotka viidessä minuutissa on skannattu, oletko vai et tarpeeksi hyvä. Vai koskeeko tuo viiden minuutin keskustelun jälkeen tehty päättely vain muita?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole naisen, vasn miehen alpittama ketju, koska naiset eivät ajattele näin, eivätkä puhu toisista naisista tai itsestään näin.
Nainen ei "jää" yksin, vasn jättäytyy. Kaikille naisille löytyy ottaja, jos vain haluaa ihan siitä jo siitä syystä että miehiä on enemmän, kuin naisia
Kaikilla naisilla tarkoitat siis alle 35 vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi ystävääni kipuili asian kanssa 30+ vuotiaina. Toinen oli tekemässä väikkäriä ja lähti sittemmin tekemään sitä ulkomaille. Kaunis, naisellinen, herttainen nainen. Toinen oli (on) yrittäjä, korkeasti koulutettu hänkin, teki pitkää päivää ja matkusteli paljon sekä työn puolesta että vapaa-ajalla. Kaunis, tyylikäs nainen.
Klassinen liian fiksut naiset eivät löydä puolisoa -ongelma.
Klassinen narsistit eivät löydä kumppania.
Ei pidä tämäkään paikkaansa. Heillähän niitä säätöjä ja suhteita juuri onkin. Heille sattuu ja tapahtuu.
Tuo ihminen nyt ei tiedä narsismista mitään. Narsismin yksi piirrehän on lukuisat parisuhteet. Niitä on paljon koska narsisti peilaa kohdettaan saadakseen sen koukkuun. Eli uhri periaatteessa aina rakastuu itseensä kun solmii narsistin kanssa suhteen. Narsisti lopettaa esityksen aina jossain vaiheessa ja aloittaa hylkäämisen kun uhrista on saatu kaikki hyöty. Narsisti itse on täysin tyhjä ja ainoastaan heijastus ihmisistä joiden mieleen haluaa vaikuttaa.
Spermaklinikoista laatuspermat, esim. Tanskasta, eikä hinta ole hirveä verrattuna Suomen klinikoihin. Lisäksi voi valita eurooppalaisen sperman suomalaisen tai pikemminkin siperialaisen sijaan.
Suomessa on niin onneton mieskanta, että spermapankki on ihan järkevä ratkaisu. Jos myöhemmin haluaa suhteilla, niin ei ole mitään perheenperustamispaineita enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole naisen, vasn miehen alpittama ketju, koska naiset eivät ajattele näin, eivätkä puhu toisista naisista tai itsestään näin.
Nainen ei "jää" yksin, vasn jättäytyy. Kaikille naisille löytyy ottaja, jos vain haluaa ihan siitä jo siitä syystä että miehiä on enemmän, kuin naisia
Kaikilla naisilla tarkoitat siis alle 35 vuotiaita.
Liikunnallisia, naapurintyttömäisiä alle 35-vuotiaita, sellaisia kiirakorpimaisia ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole naisen, vasn miehen alpittama ketju, koska naiset eivät ajattele näin, eivätkä puhu toisista naisista tai itsestään näin.
Nainen ei "jää" yksin, vasn jättäytyy. Kaikille naisille löytyy ottaja, jos vain haluaa ihan siitä jo siitä syystä että miehiä on enemmän, kuin naisia
Kaikilla naisilla tarkoitat siis alle 35 vuotiaita.
Liikunnallisia, naapurintyttömäisiä alle 35-vuotiaita, sellaisia kiirakorpimaisia ;-)
Jos olette lukeneet sen kirjan niin oli ihan kauhean yksinäinen ja toivoi parisuhdetta mutta kukaan ei uskaltanut lähestyä. Ennenkuin se laulaja Anna järjesti treffit sen komean tumman miehen kanssa, jonka kanssa sitten meni naimisiin.
Sellaiset, jotka eivät anna kohdella itseään miten sattuu, vaan lähtevät kävelemään heti kun toinen pitää huonosti.
No itse olen jäänyt yksin kahdesta syystä. Ensinnäkin rima on korkealla. Miehiä sinänsä olisin saanut, mutta ihan oikeasti: naisen on parempi olla yksin kuin huonon miehen kanssa. Tämän oivalsin jo parikymppisenä. Toiseksi minulla on lapsuudenperheestä (perheväkivaltaa yms) jääneitä traumoja, joiden vuoksi tunne-elämältäni olen aika kehittymätön ja minulla on useita haitallisia ajattelumalleja, jotka ovat tehneet seinän pystyyn silloin kun olen parisuhteessa laadukkaan miehen kanssa. Esim. erilaiset katastrofiajatukset, pahimman odottaminen, liika miettiminen hetkessä elämisen sijaan, liiallinen vaatimus toista johtaan jne.
Perimmäisin syy on yleensä huono tuuri. Ei ole kohdannut sopivaa.
Jos molempien mielestä toinen on itselle täydellinen, suhde yleensä alkaa. Edes toinen tajuaa, ettei tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Tuntemiani ikisinkkuja yhdistää se, etteivät he ole tunteneet kenestäkään kovin syvästi eikä kukaan heistä. Siksi suhteet ovat kaatuneet pikkujuttuihin.
Itselläni kävi puolestaan hyvä tuuri, kun minulla on kaikki täällä mainitut vanhaa piikaa ennakoivat piirteet ja silti löysin kumppanini jo 20v. Olimme toisillemme niin sopivat, ettei siitä ollut epäselvyyttä, että meistä tulee pari. Ehkä muut eivät ole kohdanneet vastaavaa. Mistä muusta se voi johtua kuin ettei ole osunut kohdalle?
Hyvin koulutettu, asiansa hoitava, hieman pyöreä mukava ihminen. Hänen "virhe" oli mies joka paljastui huijariksi. Tämän jälkeen ystäväni ei ole pystynyt luottamaan uusiin ihmisiin ja jäi yksin 30-vuotiaana.
Sellaiset jotka omasta halusta haluavat olla yksin eivätkä tyydy vain suhteen takia mihin tahansa. Oudosti jäsennelty kysymys vähän kuin vm1950.
Vierailija kirjoitti:
Arvostaa parempia käytöstapoja kuin mitä suomalaisella keskiluokkaisella miehellä yleensä on.
Liian älykäs, harva on samalla aallonpituudella.
Kaunis/seksikäs mutta heikko itsetunto, kerää hyväksikäyttäjiä. Ei näe metsää puilta koska kaikki haluaa.
Persoonallisuushäiriö, välttelevä kiintymistyyli tms eikä ole ajoissa (ennen ikääntymistä) käynyt onnistunutta terapiaa.
Ei käytä alkoholia.
Ei halua olla miehen rinnalla naisen hieman toisarvoisessa roolissa, vaikka sitä vastaan saisikin tietynlaista suojelua.
Näkee ihmissuhteet raadollisena kaupankäyntinä eikä halua osallistua.
Introvertti, ei verkostoidu.
Eli minä. 48v ja eipä tunnu löytyvän sopivaa!
Mun kaveri nainen etsii todenteolla miestä niin tinderistä kuin muualtakin.
Ei ole tietääkseni koskaan seurustellut, jotakin opiskeluaikojen vieressä nukkumisia on ollut mutta ei paljon muuta.
Hänellä on myös pari miespuolista ystävää.
Se, mikä mielestäni vaikka baarissa pistää silmään hänen käytöksessään on se, että ei ole erityisen kiinnostunut kenestäkään. Ei nauti ikäänkuin silmänruuasta tai flirttaile miehille. Jos häntä joku lähestyisi niin keskustelu loppuisi lyhyeen. Alkoholia nauttineena toki paljonkin vapautuneempi, mutta silti kovin siveellinen. En tiedä tykkäisikö edes harrastaa seksiä tai pussailla... ainakaan se ei hänestä paista läpi laisinkaan.
Hän ei käytä meikkiä eikä värjää hiuksiaan. On vähän tylsähkön näköinen, vaikka en tiedä onko näillä sinänsä erityistä merkitystä.
Siskoni.
Rajusti koulukiusattu lapsena ja syrjäytyi nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on niin vähän tasokkaita, älykkäitä, itsestään huolehtia ei-juoppoja miehiä, että vaikeaa on kaikilla naisilla löytää kunnollista isää lapsilleen. Varsinkin tuo alkoholi on paha. Kaappijuoppoja, joka päivä kaljan auki sihauttavia miehiä tai viskipaukkuja kittailevia miehiä on tämä maa täynnä. Suosittelen ulkomaita miehen etsintään. Tulee lapsillekin paremmat ja terveemmät, sekoittuneet geenit. Ei tule suomalaisia isopäisiä pottunokkia lapsista.
Tuo sokea ja totaalinen alkoholiviha ja yleinen elämästä vieraantuneisuus on merkillinen - en nyt sano että kaikkien, mutta monen - suomalaisen naisen kansallinen erikoispiirre ja hankala ominaisuus jolla pilaa monta hyvää asiaa elämässä.
Etkö Sinäkään yllä olevan kirjoittanut, ja te muutamat samaa mieltä olleet, tiedä niinkin yksinkertaista asiaa, jonka kaikki muut kansat ovat ymmärtäneet maailman alusta lähtien (ilmeisesti myös naiset), että vähäinen määrä alkoholia edistää sydän- ja verisuoniterveyttä: esim. yksi paksu klasinpohjallinen juuri sitä whiskey'ä tai jokin sellainen n. 6 cl snapsiklasillinen 50-prosenttista pakastinkylmää vodkaa (esim. Smirnoff Blue 50 / "Sininen Smirnoff") säännöllisesti joka ilta, ja kun ei sen lisäksi juo muuta ainakaan samaan vuorokauden aikaan enää lisäksi. Joku muu ehkä osaa ja viitsii juoda vähän jotain viiniä tm- syömisen yhteydessä keskellä päivää, mutta itse en sitä tapaa harrasta ja luulisin, ettei "viiniä ruuan kanssa" ole kovin tavallinen tapa yleensäkään Pohjoismaissa.
Juuri noinhan sitä alkoholia kuuluukin käyttää kuten tuo lainaamani tekstin kirjoittaja kuvaili, eikä niin, että koko viikon kiintiö säästetään johonkin tiettyyn iltaan, esim. perjantaihin ja dokataan tuona yhtenä "kanonisoituna" ja ulkoistettuna "ottopäivänä" kokonaan.
Ja miten te raittiuskörttiläiset naiset niistä ihailemistanne Länsi-Euroopan hienoista maista sitten ne elämäntapahygieniset vaatimuksenne täyttävät miehenne niin helposti löydätte, kun kaikissa ns. vanhoissa EU-maissa (Espanja, Ranska, Saksa, Itävalta, Benelux-maat, Kreikka), entisessä EU-maassa Britanniassa, sekä ei-vielä-toistaiseksi-milloinkaan-EU-maassa Sveitsissä juodaan enemmän per capita kuin Suomessa. Tietääkseni Euroopan ainoa maa jossa alkoholin kulutus nuppia kohden on pienempi kuin Suomessa, on Italia. Sieltäkö te kaikki ne raittiit miehenne olette löytäneet, yhdestä ainoasta maasta?
Mitä tarkoittaa jäädä yksin? Itse olen ollut suhteessa ikävuodet 20-44, nyt sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa jäädä yksin? Itse olen ollut suhteessa ikävuodet 20-44, nyt sinkkuna.
varmaan tarkoittaa niitä, jotka eivät koskaan saa ketään? Siis ei irtosuhteita, ei säätöjä, ei poikaystävää aikoinaan eikä miesystäviä myöhemmin.
Isäsi taitaa olla menneen maailman miehiä. Me nykyajan nuoret miehet nimenomaan arvostetaan kouluttautuneita, pärjääviä, itsenäisiä naisia.