Lue keskustelun säännöt.
Päiväkoti tehnyt lastensuojelu ilmoituksen
01.05.2021 |
Kun lapsi lyönyt pihalla toista lasta. Mihin voisin itse vanhempana valittaa kun eivät vahdi lapsia? Vaan tehtävänä taitaa olla lasten tarkkailu siinä toivossa että näkisi jonkun lasten välisen tappelun josta voisi tehdä ilmoituksen.
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jollain auttanut kun on vaihtanut päiväkotia onko esimerkiksi yksityinen päiväkoti parempi jos ei halua tehdään lasuja. Onko perhepäivähoitaja turvallisempi vaihtoehto jos haluaa ettei tehtäisi lasua.
Outoa tekstiä sulta. Jos et halua, että lasuja teistä/ lapsesta tehdään, mieti, mikä teillä kotona mättää. Kuka tahansa on velvollinen tekemään lasun, jos lapsesta herää huoli. Jotain jätät nyt kertomatta...?
Lapsesta voi herätä huoli kellä tahansa, milloin tahansa, mistä tahansa syystä.
Ei se näin mene, että kuka vain, missä ja milloin ja mistä tahansa huoli herää. Jos on selvää, että lapsella kaikki ok, kenelläkään ei herää huoli.
Mistä sinä sen tiedät, herääkö kenelläkään huoli? Eikä ole olemassa mitään ”lapsella kaikki ok” -olotilaa. Jonkun mielestä on, jonkun mielestä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vierailija kirjoitti:
Voithan sinä lukea kaikkea kuin piru Raamattua, mutta kyllä oikeudessa edelleen tänä päivänä mietitään, onko lapsen "rangaistuksen" tarkoitus nöyryyttää ja alistaa vai opettaa syy-seuraus -suhdetta ja itsesäätelyä. Yhdenkään varhaiskasvatuksen ammattilaisen ei pitäisi joutua stressaamaan, että voiko hän sanoa lapselle ei tai poistaa jostain tilanteesta lapsen. Eikä suurin osa asiaa stressaakaan, sillä lopulta nämä asiat ovat hyvinkin yksinkertaisia.
Millä perusteella oikeudessa noin mietittäisiin? Ei ole laitonta rangaista lasta perusteettomasti. Ja toivottavasti ei koskaan tule olemaankaan, koska se veisi pitkälti pois kasvatuksen vapauden ja avaisi loputtoman oikeusjuttujen suon.
Sitä en muuten usko, etteivätkö monet stressaisi sillä, että onko nyt tämä lapsesta kiinni pitäminen mitä tein laillista. Sillä eivät ihmiset ole tyhmiä vaan ymmärtävät, että lakipykälät ja koetut käytännön tarpeet ovat kaksi aivan eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jollain auttanut kun on vaihtanut päiväkotia onko esimerkiksi yksityinen päiväkoti parempi jos ei halua tehdään lasuja. Onko perhepäivähoitaja turvallisempi vaihtoehto jos haluaa ettei tehtäisi lasua.
Outoa tekstiä sulta. Jos et halua, että lasuja teistä/ lapsesta tehdään, mieti, mikä teillä kotona mättää. Kuka tahansa on velvollinen tekemään lasun, jos lapsesta herää huoli. Jotain jätät nyt kertomatta...?
Lapsesta voi herätä huoli kellä tahansa, milloin tahansa, mistä tahansa syystä.
Ei se näin mene, että kuka vain, missä ja milloin ja mistä tahansa huoli herää. Jos on selvää, että lapsella kaikki ok, kenelläkään ei herää huoli.
Mistä sinä sen tiedät, herääkö kenelläkään huoli? Eikä ole olemassa mitään ”lapsella kaikki ok” -olotilaa. Jonkun mielestä on, jonkun mielestä ei.
Niinpä. Ajatellaan vaikkapa erilaisia kasvatusideologioita. Lapsella jolla kurittajaäidin mielestä on kaikki ok saattaa naapurin sanoittajatädin mielestä olla kaikki huonosti. Tai päinvastoin. Puhumattakaan esimerkiksi katkerien tai mielenterveysongelmaisten eksien mielipiteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Suurin osa ihmisistä ei ole väkivaltaisia hulluja eli heidät on juuri osattu kasvattaa. Aika harvalla on sen laatuinen luonnevika syntyjään, että voi olla väkivaltainen ilman tunnontuskia. Siinä vaiheessa kun se lapsi jatkuvasti käy päälle, on aggressiivinen eikä osaa olla niin se lasu on hyvinkin paikallaan. Vanhemmat sekä lapsi tarvitsevat välitöntä apua sekä tukea.
Mun on pakko sanoa, etten ymmärrä kysymystäsi. Ihanko oikeasti kysyt miten lapsen voi kasvattaa niin ettei lyö? Miten saa lyömisen loppumaan? Sulla ei selvästi ole keinoja niin tee vaikka se lasu itse omasta lapsestasi ja ehkä et kasvata seuraavaa murhaajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Suurin osa ihmisistä ei ole väkivaltaisia hulluja eli heidät on juuri osattu kasvattaa. Aika harvalla on sen laatuinen luonnevika syntyjään, että voi olla väkivaltainen ilman tunnontuskia. Siinä vaiheessa kun se lapsi jatkuvasti käy päälle, on aggressiivinen eikä osaa olla niin se lasu on hyvinkin paikallaan. Vanhemmat sekä lapsi tarvitsevat välitöntä apua sekä tukea.
Mun on pakko sanoa, etten ymmärrä kysymystäsi. Ihanko oikeasti kysyt miten lapsen voi kasvattaa niin ettei lyö? Miten saa lyömisen loppumaan? Sulla ei selvästi ole keinoja niin tee vaikka se lasu itse omasta lapsestasi ja ehkä et kasvata seuraavaa murhaajaa.
Mulla ei ole lasta. Kirjoitin edellä tutusta äidistä, joka ei saa lapsensa lyömistä loppumaan. Äiti on lastentarhanopettaja. Eli ilmeisesti lasta ei ole ihan helppoa kasvattaa sittenkään, kun luulisi että hänellä on osaamista kun on kerran alaa opiskellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vaadi selvittämään jokaista mustelmaa neuvolassa. Isoista jäljistä kysytään. Jos vanhempi ei todella tiedä tai muista, miksi lapsella on puoli naamaa mustana, on syytä tehdä lasu. Osa nepsylapsista on onnettomuusherkkiä, mutta silloinkin vanhempi osaa sanallistaa lapsen kolhivan itseään.
Ketään asiansa hoitanutta ei passiteta hemmetin kalliiseen ensikotiin 3 vuoden takaisen parantuneen masennuksen takia. Täytyy olla meneillään edelleen niin vakava masennus, ettei se hoidu perusterveydenterveydenhuollossa, teillä on uhka joutua asunnottomaksi masennuksesi takia, päihdeongelma tai muu syy, miksi vauvanhoitoasi on pystyttävä jatkuvasti auttamaan ja tukemaan, ja saat apua 247.
Päiväkodissa tehdään lasu kun muuta ei enää voi, ja lapsen väkivaltaisuus ei ole ikään kuuluvaa eikä helpota muulla keinoin.
Lopettakaa valehtelu ja p askan jauhaminen.
-ammattilainen
Ei ollut mitään noista. T: se Ensikotiin passitettu.
Haluaisin tehdä valituksen, mutta en tässä vielä ole jaksanut perehtyä lakijuttuihin ja pyydellä kaikkia minuun liittyviä papereita aiheesta. Pitäis varmaan, koska oli todella asiatonta ja hullua touhua. Luulin, että Suomessa on asiat hyvin ja että viranomaisiin voi luottaa. Minulla on todella hyviä kokemuksia viranomaisista, mutta lastensuojelu romutti luoton aika mallikkaasti.
Aina kun kerron tästä kokemuksesta, joku tulee sanomaan juuri ton, että Ensikoti maksaa paljon, ei sinne vähin perustein passiteta. Mutta kyllä ilmeisesti passitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien haukkuminen, syyllistäminen ja vikojen kaivelu tuhoaa lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen.
Varsinkin sillä on tuhoisa vaikutus, kun lapsen ja vanhempien väliin yritetään lyödä kiilaa ja saada lapsi antamaan ilmi vanhempansa. Lapsi otetaan sosiaalityöntekijän luokse kuulusteluun, ja vanhempien on jäätävä huoneen ulkopuolelle.
Moni tuore vanhempi ei uskalla lainkaan kiintyä vauvaansa, koska pelkää vahingossa tekevänsä jonkun virheen, josta esim. neuvola tekee lasun.
Esimerkiksi jos vauva kontatessaan kolhii itseään ja saa mustelmia, vanhempaa kuulustellaan neuvolassa. Jokainen mustelma pitäisi osata ajoittaa ja paikantaa; mikä tuolinjalka, mikä pöydän kulma, missä itse olit silloin? Vessassa? Et olisi saanut olla vessassa!
Nii varmaan. Itse olen käyttänyt noin puolet neuvolakäyntien ajasta sen valittamiseen miten järkyttävän paljon lapsi kolhii itseään, ihme kun on hengissä, eikä se nuoressa neuvolan tädissä mitään kiinnostusta tai tekemisen meininkiä herätä. Hieman myötätuntoa onneksi sentään.
Kotona puolestaan soittelen tämän tästä sairaanhoitajalle raportoiden kulloisistakin katastrofeista, eikä ole noista jutuista ikinä edes lääkärille ohjattu.
Sossussa kyllä työntekijöillä on paljon valtaa. Useimmat fiksuja, mutta kai siellä jokunen mätä omenakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
No niille lapsille, joiden kanssa se auktoriteetin rakentaminen ei ole johdonmukaisella kasvatuksella onnistunut rankaisu on se oikea keino. Kaikkiin lapsiin ei toimi pelkkä puhe, koska homma on mennyt vinoon niin kauan sitten.
Rankaisu ei toki ole se ensisijainen ratkaisu. Jos lapsi alkaa kiukutella kaupassa/huvipuistossa jne niin sanotaanhan silloinkin, että nyt loppu tai pitää lähteä. Jos ei lopu, niin sitten poistutaan (eli tulee seuraamus) eikä jäädä sinne muita ihmisiä häiritsemään. Usein se piipityksen kuuntelu on vielä rasittavampaa kuin se lapsen raivo, eli vanhempi tekee myös itselleen palveluksen kun ei jää julkiselle paikalle munaamaan itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
Miksi sitä ei enää suositella? No siksi, että kasvattaja pääsee helpommalla, kun voi olla vaan kiva, ja käyttää loppumattomiin positiivisia keinoja. Ei siinä lapsen parasta ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
Miksi sitä ei enää suositella? No siksi, että kasvattaja pääsee helpommalla, kun voi olla vaan kiva, ja käyttää loppumattomiin positiivisia keinoja. Ei siinä lapsen parasta ajatella.
Sitten ihmetellään kun lapseen ei ole mitään otetta. Koskahan löytyy taas se vuosituhannen alun kultainen keskitie, jolloin tiedettiin ettei kaikkiin kerta kaikkiaan toimi pelkkä tunteiden sanoittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
Miksi sitä ei enää suositella? No siksi, että kasvattaja pääsee helpommalla, kun voi olla vaan kiva, ja käyttää loppumattomiin positiivisia keinoja. Ei siinä lapsen parasta ajatella.
Sitten ihmetellään kun lapseen ei ole mitään otetta. Koskahan löytyy taas se vuosituhannen alun kultainen keskitie, jolloin tiedettiin ettei kaikkiin kerta kaikkiaan toimi pelkkä tunteiden sanoittaminen.
Ei kelloa käännetä taaksepäin vaan mennään eteenpäin. Remmit ja arestit ja muut kuritukset ovat historiaa ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
Miksi sitä ei enää suositella? No siksi, että kasvattaja pääsee helpommalla, kun voi olla vaan kiva, ja käyttää loppumattomiin positiivisia keinoja. Ei siinä lapsen parasta ajatella.
Sitten ihmetellään kun lapseen ei ole mitään otetta. Koskahan löytyy taas se vuosituhannen alun kultainen keskitie, jolloin tiedettiin ettei kaikkiin kerta kaikkiaan toimi pelkkä tunteiden sanoittaminen.
Ei kelloa käännetä taaksepäin vaan mennään eteenpäin. Remmit ja arestit ja muut kuritukset ovat historiaa ja hyvä niin.
Ei eteenpäin meneminen tarkoita aina samaan suuntaan menemistä. Nyt ollaan varmaan pehmeimmässä mahdollisessa vaiheessa lastenkasvatuksen suhteen. Ehkä tulevaisuudessa aletaan kaivata taas jotain muuta. Ja tiedoksi, että lapselle voi pitää kuria myöskin ilman remmiä - on paljon perheitä kautta historian, joissa on onnistuttu kasvatuksessa ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
Miksi sitä ei enää suositella? No siksi, että kasvattaja pääsee helpommalla, kun voi olla vaan kiva, ja käyttää loppumattomiin positiivisia keinoja. Ei siinä lapsen parasta ajatella.
Sitten ihmetellään kun lapseen ei ole mitään otetta. Koskahan löytyy taas se vuosituhannen alun kultainen keskitie, jolloin tiedettiin ettei kaikkiin kerta kaikkiaan toimi pelkkä tunteiden sanoittaminen.
Ei kelloa käännetä taaksepäin vaan mennään eteenpäin. Remmit ja arestit ja muut kuritukset ovat historiaa ja hyvä niin.
Ei eteenpäin meneminen tarkoita aina samaan suuntaan menemistä. Nyt ollaan varmaan pehmeimmässä mahdollisessa vaiheessa lastenkasvatuksen suhteen. Ehkä tulevaisuudessa aletaan kaivata taas jotain muuta. Ja tiedoksi, että lapselle voi pitää kuria myöskin ilman remmiä - on paljon perheitä kautta historian, joissa on onnistuttu kasvatuksessa ilman sitä.
Kyllä nyt ollaan vaiheessa, että seuraava pehmennys on täydellinen rajattomuus/helikopterivanhemmuus ja se on lapsen kannalta todella huono juttu. Eli tästä tulee otteet kovenemaan tavalla tai toisella, eli todennäköisesti arestit ja pelikiellot tekevät paluun.
Kuri ja rankaisu ei tosiaan tarkoita pelkkää remmiä. Se tarkoittaa sitä, että teoilla on seurauksia. Hyvästä käytöksestä kivoja seurauksia ja huonosta jotain lapsen näkökulmasta tympeää. Niinhän se menee aikuistenkin maailmassa ja siihen maailmaan jokainen vanhempi lastansa valmistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista kasvatus apua voi saada lasulta niin että kun on itse töissä sillä hetkellä kun lapsi lyö. Miten voit sen kilometrien päästä estää?
Kasvattamalla lastasi ja olemalla läsnä ja empaattinen niinä aikoina kun olette yhdessä.
”Olemalla läsnä ja empaattinen”. Lässynlää. Entäs jos se ei auta, vaan lapsi lyö siitä huolimatta?
No joko oot huono kasvattaja tai lapses tarvii diagnoosin ja sitä kautta tukea. Lässynlää.
Millainen on sitten parempi kasvattaja? Eli jos lapsi lyö, miten sen saa loppumaan?
Häh? Sun mielestä jos lapsi on väkivaltainen niin sellainen se sitten vain on? Ei voi kasvattaa kunnon kansalaiseksi kun kasvatus sekä ympäristö ei vaikuta? Onpas kummallinen ajatusmaailma sinulla.
Luetun ymmärtäminen?
Tässä juuri kysyttiin, miten se lapsi kasvatetaan niin, ettei se lyö. Eli MITEN se lyöminen saadaan loppumaan?
Aika monet aloittaa tämän jo vauvana. Sanotaan vauvalle "ei saa lyödä, sattuu" ja estetään sitten lyömästä. Päiväkoti-ikäiselle sama, mutta painokkaammin. Lyömisestä on ok suuttua lapselle, jos ei lopeta. Sitten jos lapsi lyö, niin tiukkana todetaan että sellainen peli ei vetele. Tarpeen vaatiessa siirretään muuhun tilaan miettimään. Ja näin suurin osa lapsista ei normaalisti reagoi lyömällä/väkivallalla.
Vihdoinkin vastaus kysymykseen. Kyseessä siis nelivuotias, joka lyö äitiään jatkuvasti, ja tätä on jatkunut pitkään. Äiti yrittää kieltää, suuttuukin välillä. Silti lyöminen jatkuu. Lapsi pärjää ilmeisesti hoidossa hyvin, mutta äiti ei vaan saa lyömistä loppumaan.
Joillain ei vaan ole kykyä olla auktoriteetti lapselle ja silloin on hyvä, että lasu puuttuu asiaan ja antaa äidille keinoja olla oikeasti auktoriteetti.
Suutu enemmän ja rankaise lyömisestä paremmin. Esim jos lyöminen ei lopu, perutaan karkkipäivä/peliaika tms. Ja se oikeasti perutaan eikä nynnyillä kun lapsi alkaa kiukutella. Muistutetaan vaan mistä rangaistus johtuu. Kyllä paksupäisempikin lapsi oppii kun riittävästi tulee toistoa. Jos lapsi ei osaa purkaa harmitusta kuin lyömällä, hänelle annetaan muita keinoja. Esim karju tyynyyn kunnes olo helpottaa.
Rankaisemista ei enää suositella. Sen sijaan auktoriteetti tulee rakentaa lapsen ja aikuisen välisen suhteen positiivisen vahvistamisen ja lapsen tunnetaitojen kehittämisen pohjalle. Perhetyöntekijä voi esimerkiksi pelata lyövän lapsen kanssa lautapeliä ja näyttää tunnekortteja.
Miksi sitä ei enää suositella? No siksi, että kasvattaja pääsee helpommalla, kun voi olla vaan kiva, ja käyttää loppumattomiin positiivisia keinoja. Ei siinä lapsen parasta ajatella.
Sitten ihmetellään kun lapseen ei ole mitään otetta. Koskahan löytyy taas se vuosituhannen alun kultainen keskitie, jolloin tiedettiin ettei kaikkiin kerta kaikkiaan toimi pelkkä tunteiden sanoittaminen.
Ei kelloa käännetä taaksepäin vaan mennään eteenpäin. Remmit ja arestit ja muut kuritukset ovat historiaa ja hyvä niin.
Ei eteenpäin meneminen tarkoita aina samaan suuntaan menemistä. Nyt ollaan varmaan pehmeimmässä mahdollisessa vaiheessa lastenkasvatuksen suhteen. Ehkä tulevaisuudessa aletaan kaivata taas jotain muuta. Ja tiedoksi, että lapselle voi pitää kuria myöskin ilman remmiä - on paljon perheitä kautta historian, joissa on onnistuttu kasvatuksessa ilman sitä.
Kyllä nyt ollaan vaiheessa, että seuraava pehmennys on täydellinen rajattomuus/helikopterivanhemmuus ja se on lapsen kannalta todella huono juttu. Eli tästä tulee otteet kovenemaan tavalla tai toisella, eli todennäköisesti arestit ja pelikiellot tekevät paluun.
Kuri ja rankaisu ei tosiaan tarkoita pelkkää remmiä. Se tarkoittaa sitä, että teoilla on seurauksia. Hyvästä käytöksestä kivoja seurauksia ja huonosta jotain lapsen näkökulmasta tympeää. Niinhän se menee aikuistenkin maailmassa ja siihen maailmaan jokainen vanhempi lastansa valmistaa.
80-luvulla osa piti remmiä välttämättömänä ihan niin kuin nykyisin osa pitää aresteja ja pelikieltoja välttämättöminä. Mutta kun aikaa kuluu niin hoksataan, että eipä ollutkaan niin.
Ei se näin mene, että kuka vain, missä ja milloin ja mistä tahansa huoli herää. Jos on selvää, että lapsella kaikki ok, kenelläkään ei herää huoli.