Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Päiväkoti tehnyt lastensuojelu ilmoituksen
01.05.2021 |
Kun lapsi lyönyt pihalla toista lasta. Mihin voisin itse vanhempana valittaa kun eivät vahdi lapsia? Vaan tehtävänä taitaa olla lasten tarkkailu siinä toivossa että näkisi jonkun lasten välisen tappelun josta voisi tehdä ilmoituksen.
Kommentit (198)
Paljon viestejä, mutta yhdestäkään en löytänyt sitä tärkeintä kysymystä: miksi lapsi löi?
Jos lapsi löi jostain omista syistään, kuten siksi, että lyöminen on kivaa, lasu lyöjästä on ok.
Jos taas lapsi löi, koska toinen lapsi on kiusannut ja piinannut pitkää ja nyt meni kuppi nurin, pitää lasu tehdä myös siitä kiusaajasta, ei pelkästään lyöjästä.
Vähän ohi aiheen, lasun pitäisi mielestäni keskittyä niihin perheisiin, joista itse pyydetään apua, eikä juoksemassa selvittämässä jokaista mustelmaa, joista suurin osa tulee hoidon aikana päiväkodissa lapsille. Oma lukunsa on toki ne lapset, joista herää ISO huoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se kuulostaa ihan positiiviselta, että asioihin puututaan niin aikaisin kuin mahdollista. Parin vuoden päästä on jo paljon vaikeampi alkaa käsitellä ongelmaa, jos lapsi on tottunut lyömään/puremaan/potkimaan.
Jos kerrankin pääsee avun piiriin (ei itsestäänselvyys, kaikille ei riitä resursseja) niin kannattaa ottaa siitä kaikki irti!Miten se lasuporukka tuon paremmin handlaa kuin oma päiväkodin opettaja, erityisopettaja ja muu tuttu henkilökunta yhdessä vanhempien kanssa?
Ne tulee kotiin tekemään makaronilaatikkoa ja yhdessä puuhaillaan tunnekartta. Sitten katsovat keittiön ja vessan kaapit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajilla ei ole enää valtuuksia pitää kuria. Siksi jos sanoitus ei korjaa lapsen käytöstä, niin seuraava keino mitä kokeillaan on lasun teko.
Tietenkin on valtuuksia pitää kuria. Kun lapsi lyö toista lapiolla, sanon että noin ei saa tehdä ja otan lapion pois. Kun lapsi jatkaa lyömällä kädellä, sanon että lapsen pitää etsiä uusi leikkipaikka. Jos ei siirry itse niin kannan pois.
Tätä edeltää toki vaihe, jossa käydään se lyönti, sen syyt ja seuraukset läpi. Mutta kun ei mene perille, niin sitten poistetaan tilanteesta eikä siinä mitään lakia rikota.
Samoin kun esimerkiksi lapset jonottavat jotain. Ne jotka tönivät toisia saavat palautetta asiasta välittömästi. Jos jatkavat niin sanon, että ne jotka eivät osaa jonottaa jäävät sitä vielä hetken opettelemaan. Sitten kun lapsi vielä jatkaa tönimistä, niin otan muut hänen edeltä ja sanon, että opetellaanpa hetki jonottamista. Hetki voi olla vaikka 15 sekuntia, sillä viesti menee kyllä perille.
Enkä tasan tarkkaan ylitä näin toimimalla valtuuksiani. Se nyt vaan on laiskaa ajatella, että lapsille ei voi pitää kuria tai komentaa, koska niitä ei saa kurittaa.
Useimmissa päiväkodeissa työnantajan tai kunnan määräykset estävät lasten fyysisen rajoittamisen pois lukien ne tilanteet missä joku on akuutissa vaarassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsi ei esimerkiksi halua opetella jonottamista niin ei häntä voi pakottaakaan.
Kyllä voi pakottaa jonottamaan. Toinen vaihtoehto olisi antaa lasten töniä, rynniä ja juosta miten huvittaa esimerkiksi syömään/ulos jne. Se on vaarallista ja ihan tähän perustuen voidaan kyllä toimia niin, että toisia tönivä lapsi menee viimeisenä syömään vaikka väkisin.
Rajoittaa voi myös fyysisesti ilman väkivaltaa. Voi sulkea esimerkiksi huoneiden välisen oven, niin ettei lapsi tietysti jää yksin.
Toki on tilanteita, joissa näin toimiminen ei ole järkevää lapsen kehityksen näkökulmasta, mutta se on eri tarina se. Tässä puhuttiin nyt siitä, onko jonottamisen harjoittelu niin iso asia että voidaan rajoittaa. Totta kai on.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on väkivaltainen lapsi ja varmasti ei ollut eka kerta kun löi muita. Lastensuojeluilmoituksella sinun toivotaan saavan kasvatusapua, jotta lapsesi lopettaisi väkivallan. Omat keinosi eivät selvästikään riitä. Ihan varmasti kanssasi on asiasta puhuttu ennenkin.
Hyvä että saatte apua.
Tämä voi ehkäistä ongelmat koulussa. Pojan luokalla oli 10-vuotiaana oppilas joka löi ja lähenteli tyttöjä.
Koulussa avunsaanti mahdotonta ja ongelmat kasautuu.
Ota apu vastaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajilla ei ole enää valtuuksia pitää kuria. Siksi jos sanoitus ei korjaa lapsen käytöstä, niin seuraava keino mitä kokeillaan on lasun teko.
Tietenkin on valtuuksia pitää kuria. Kun lapsi lyö toista lapiolla, sanon että noin ei saa tehdä ja otan lapion pois. Kun lapsi jatkaa lyömällä kädellä, sanon että lapsen pitää etsiä uusi leikkipaikka. Jos ei siirry itse niin kannan pois.
Tätä edeltää toki vaihe, jossa käydään se lyönti, sen syyt ja seuraukset läpi. Mutta kun ei mene perille, niin sitten poistetaan tilanteesta eikä siinä mitään lakia rikota.
Samoin kun esimerkiksi lapset jonottavat jotain. Ne jotka tönivät toisia saavat palautetta asiasta välittömästi. Jos jatkavat niin sanon, että ne jotka eivät osaa jonottaa jäävät sitä vielä hetken opettelemaan. Sitten kun lapsi vielä jatkaa tönimistä, niin otan muut hänen edeltä ja sanon, että opetellaanpa hetki jonottamista. Hetki voi olla vaikka 15 sekuntia, sillä viesti menee kyllä perille.
Enkä tasan tarkkaan ylitä näin toimimalla valtuuksiani. Se nyt vaan on laiskaa ajatella, että lapsille ei voi pitää kuria tai komentaa, koska niitä ei saa kurittaa.
Useimmissa päiväkodeissa työnantajan tai kunnan määräykset estävät lasten fyysisen rajoittamisen pois lukien ne tilanteet missä joku on akuutissa vaarassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsi ei esimerkiksi halua opetella jonottamista niin ei häntä voi pakottaakaan.
En tiedä mitä tarkoitat fyysisellä rajoittamisella, mutta yksikään työnantaja ei ole minulle sanonut, etteikö toisia satuttavan lapsen voisi kantaa pois toiseen tilaan. Kantaa voi satuttamatta.
Mitä jonottamiseen tulee, niin jos aikuiset ovat saaneet aikaan tilanteen, jossa ryhmän hallinta sujuu, niin jonottamisen harjoittelu todellakin onnistuu ja sellainen tapaus, joka juoksee karkuun kokoajan, harjoittelee ensin aivan muita juttuja ja tähän sovitaan toimintamallit yhdessä muiden aikuisten kanssa. Tällaisen lapsen kanssa ennakointi on suurimmassa osuudessa ja häntä komennetaan ja tarvittaessa kannetaan myös väkisin toiseen tilaan.
Nämä ovat myös turvallisuuskysymyksiä. Jos yksi aikuinen on 16 lapsen kanssa pihalla ja toinen 1 lapsen kanssa sisällä ja lapsi ei suostu pukemaan, niin kyllä hänet otetaan syliin ja aletaan pukemaan. Tilanne vaarantaa koko ryhmän turvallisuuden muuten.
Hyvin monessa muussakin asiassa tilanne on juuri noin. Yksi ei voi määrittää ryhmän toimintaa turvallisuusyistä. Jos jossain on tällainen tilanne, niin aikuiset eivät ole perille omasta vastuustaan ryhmässä kasvattajina.
Kyse on siitä, että laki ei anna oikeutta vapaudenriistoon sen paremmin kuin se antaa oikeutta pahoinpitelyynkään. Paitsi toki jos kyseessä on hätävarjelu.
Useimmissa paikoissa on päiväkodeissa henkilökunnalle käytössä fyysisen rajoittamisen säännöt, jotka lähtevät juuri tästä lähtökohdasta.
Tilanne on siis hyvin erilainen kuin vaikkapa peruskouluissa, missä laki antaa tietyissä tilanteissa opettajalle oikeuden fyysiseen rajoittamiseen myös sellaisissa tilanteissa jotka eivät ole hätävarjelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulussa se on myöhäistä. minä en esim. pienikokousena naisopena voi rajoittaa fyyfisesti aikuisen miehen kokoista teiniä, vaikka se tietyissä tilanteissa luvallista onkin.
Voisko perheneuvolaan pyytää lähetettä? Jos joku erityislapsi.
Ei se paha ole kun käyvät. Meistä tehty kaksi lasua, ne vaan käy, ehdottaa tukiperhettä, jos asiat ok. Muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se kuulostaa ihan positiiviselta, että asioihin puututaan niin aikaisin kuin mahdollista. Parin vuoden päästä on jo paljon vaikeampi alkaa käsitellä ongelmaa, jos lapsi on tottunut lyömään/puremaan/potkimaan.
Jos kerrankin pääsee avun piiriin (ei itsestäänselvyys, kaikille ei riitä resursseja) niin kannattaa ottaa siitä kaikki irti!Miten se lasuporukka tuon paremmin handlaa kuin oma päiväkodin opettaja, erityisopettaja ja muu tuttu henkilökunta yhdessä vanhempien kanssa?
Ne tulee kotiin tekemään makaronilaatikkoa ja yhdessä puuhaillaan tunnekartta. Sitten katsovat keittiön ja vessan kaapit.
Mitä etsivät sieltä kaapeista? Vitsojako?
Vierailija kirjoitti:
Miten perhetyö voi auttaa jos lapsi on ainut lapsi kotona ei ole tappelukaveria lyö päiväkodissa ja koronan välttelyn takia ei nähdä muita lapsia muulloin . Miten jonkun perhetyöntekijän kanssa tehtävät lautapelit tai palapelit auttavat ongelmaan joka on päiväkodissa kun on muiden lasten kanssa tekemisissä. Miten vanhemmuustaitojen opetus kantaa yli päiväkodin pihojen kun äiti on töissä jos ongelma on siellä ja tapahtuu sinä aikana kun vanhempi työskentelee
Vanhemman vastuu ei poistu sillä että on muualla tapahtuman aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajilla ei ole enää valtuuksia pitää kuria. Siksi jos sanoitus ei korjaa lapsen käytöstä, niin seuraava keino mitä kokeillaan on lasun teko.
Tietenkin on valtuuksia pitää kuria. Kun lapsi lyö toista lapiolla, sanon että noin ei saa tehdä ja otan lapion pois. Kun lapsi jatkaa lyömällä kädellä, sanon että lapsen pitää etsiä uusi leikkipaikka. Jos ei siirry itse niin kannan pois.
Tätä edeltää toki vaihe, jossa käydään se lyönti, sen syyt ja seuraukset läpi. Mutta kun ei mene perille, niin sitten poistetaan tilanteesta eikä siinä mitään lakia rikota.
Samoin kun esimerkiksi lapset jonottavat jotain. Ne jotka tönivät toisia saavat palautetta asiasta välittömästi. Jos jatkavat niin sanon, että ne jotka eivät osaa jonottaa jäävät sitä vielä hetken opettelemaan. Sitten kun lapsi vielä jatkaa tönimistä, niin otan muut hänen edeltä ja sanon, että opetellaanpa hetki jonottamista. Hetki voi olla vaikka 15 sekuntia, sillä viesti menee kyllä perille.
Enkä tasan tarkkaan ylitä näin toimimalla valtuuksiani. Se nyt vaan on laiskaa ajatella, että lapsille ei voi pitää kuria tai komentaa, koska niitä ei saa kurittaa.
Useimmissa päiväkodeissa työnantajan tai kunnan määräykset estävät lasten fyysisen rajoittamisen pois lukien ne tilanteet missä joku on akuutissa vaarassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsi ei esimerkiksi halua opetella jonottamista niin ei häntä voi pakottaakaan.
En tiedä mitä tarkoitat fyysisellä rajoittamisella, mutta yksikään työnantaja ei ole minulle sanonut, etteikö toisia satuttavan lapsen voisi kantaa pois toiseen tilaan. Kantaa voi satuttamatta.
Mitä jonottamiseen tulee, niin jos aikuiset ovat saaneet aikaan tilanteen, jossa ryhmän hallinta sujuu, niin jonottamisen harjoittelu todellakin onnistuu ja sellainen tapaus, joka juoksee karkuun kokoajan, harjoittelee ensin aivan muita juttuja ja tähän sovitaan toimintamallit yhdessä muiden aikuisten kanssa. Tällaisen lapsen kanssa ennakointi on suurimmassa osuudessa ja häntä komennetaan ja tarvittaessa kannetaan myös väkisin toiseen tilaan.
Nämä ovat myös turvallisuuskysymyksiä. Jos yksi aikuinen on 16 lapsen kanssa pihalla ja toinen 1 lapsen kanssa sisällä ja lapsi ei suostu pukemaan, niin kyllä hänet otetaan syliin ja aletaan pukemaan. Tilanne vaarantaa koko ryhmän turvallisuuden muuten.
Hyvin monessa muussakin asiassa tilanne on juuri noin. Yksi ei voi määrittää ryhmän toimintaa turvallisuusyistä. Jos jossain on tällainen tilanne, niin aikuiset eivät ole perille omasta vastuustaan ryhmässä kasvattajina.
Kyse on siitä, että laki ei anna oikeutta vapaudenriistoon sen paremmin kuin se antaa oikeutta pahoinpitelyynkään. Paitsi toki jos kyseessä on hätävarjelu.
Useimmissa paikoissa on päiväkodeissa henkilökunnalle käytössä fyysisen rajoittamisen säännöt, jotka lähtevät juuri tästä lähtökohdasta.
Tilanne on siis hyvin erilainen kuin vaikkapa peruskouluissa, missä laki antaa tietyissä tilanteissa opettajalle oikeuden fyysiseen rajoittamiseen myös sellaisissa tilanteissa jotka eivät ole hätävarjelua.
Vaikuttaa siltä, että sinä puhut kiinnipidosta ja sen suhteen olet oikeassa. Kiinnipitoa ei voi tehdä kuka vain ja milloin vain, mutta esimerkiksi lapsen kantaminen huoneesta toiseen tai pihalta sisälle ei ole kiinnipitoa sanan perimmäisessä merkityksessä.
Mitä tulee fyysiseen rajoittamiseen, niin sitä tehdään päiväkodissa kokoajan. Pihalla on aidat ja sisällä on ovet, joiden avulla tätä tehdään ja tämä on välttämätöntä lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta. Samoin nukkarihetki on fyysistä rajoittamista, sillä lapset komennetaan pysymään omassa pedissa ja tarvittaessa heidät sinne kannetaan - mutta ei kiinnipidetä esimerkiksi makuulla. Huonoon käytökseen on kuitenkin muita keinoja, esimerkiksi seuraamukset - positiiviset tai negatiiviset ja mikäli seuraamukset ovat sellaisia, että lapsi joutuu esimerkiksi jäämään nukkariin minuutiksi kun muut pääsevät pois, niin onhan se rajoittamista. Ei siltikään vielä kiinnipitoa, mikä on laitonta ellei siinä ole selkeää vaaraa olemassa jollekin joka halutaan estää.
Ihan hyvä että otit tämän esille, sillä on varsin yleinen käsitys, että koska emme saa pitää kiinni, niin emme saa rajoittaa lasta. Tämä ei ole totta. Normaali varhaiskasvatusikäinen lapsi ei selviä päivästä hengissä tai ainakaan hyvinvoiva, ellei häntä rajoiteta päivän aikana - fyysisestikin, eli esimerkiksi esteitä laittamalla (aidat, portit, ovet) tarvittaessa kantamalla paikasta a paikkaan b, uhkailemalla jonkun edun poistolla niin, ettei lapselle jää tosiasiallista vaihtoehtoa toimia toisin jne.
Kyllä tässä tosiaan yksi jos toinen vanhempi alkaa epätoivoisesti etsiä sitä päiväkotia jossa luultavammin ei tehdä heti lastensuojeluilmoitusta jos lapsi muutaman kerran lätkii. Olisko se tosiaan yksityinen päiväkoti koska he tietävät jos tekee lasun vanhempi ottaa lapsensa pois rahaa tulee vähemmän päiväkotiin vs katsoo läpi sormien jotain pikku lätkäisy keskittyy vaan siihen että hoitaa vanhemman työpäivän ajan lasta eikä kokoajan tarkkaile ja etsi jotain ihme vikaa tai epäilyttävää juttua vanhemmista ja lapsesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajilla ei ole enää valtuuksia pitää kuria. Siksi jos sanoitus ei korjaa lapsen käytöstä, niin seuraava keino mitä kokeillaan on lasun teko.
Tietenkin on valtuuksia pitää kuria. Kun lapsi lyö toista lapiolla, sanon että noin ei saa tehdä ja otan lapion pois. Kun lapsi jatkaa lyömällä kädellä, sanon että lapsen pitää etsiä uusi leikkipaikka. Jos ei siirry itse niin kannan pois.
Tätä edeltää toki vaihe, jossa käydään se lyönti, sen syyt ja seuraukset läpi. Mutta kun ei mene perille, niin sitten poistetaan tilanteesta eikä siinä mitään lakia rikota.
Samoin kun esimerkiksi lapset jonottavat jotain. Ne jotka tönivät toisia saavat palautetta asiasta välittömästi. Jos jatkavat niin sanon, että ne jotka eivät osaa jonottaa jäävät sitä vielä hetken opettelemaan. Sitten kun lapsi vielä jatkaa tönimistä, niin otan muut hänen edeltä ja sanon, että opetellaanpa hetki jonottamista. Hetki voi olla vaikka 15 sekuntia, sillä viesti menee kyllä perille.
Enkä tasan tarkkaan ylitä näin toimimalla valtuuksiani. Se nyt vaan on laiskaa ajatella, että lapsille ei voi pitää kuria tai komentaa, koska niitä ei saa kurittaa.
Useimmissa päiväkodeissa työnantajan tai kunnan määräykset estävät lasten fyysisen rajoittamisen pois lukien ne tilanteet missä joku on akuutissa vaarassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapsi ei esimerkiksi halua opetella jonottamista niin ei häntä voi pakottaakaan.
En tiedä mitä tarkoitat fyysisellä rajoittamisella, mutta yksikään työnantaja ei ole minulle sanonut, etteikö toisia satuttavan lapsen voisi kantaa pois toiseen tilaan. Kantaa voi satuttamatta.
Mitä jonottamiseen tulee, niin jos aikuiset ovat saaneet aikaan tilanteen, jossa ryhmän hallinta sujuu, niin jonottamisen harjoittelu todellakin onnistuu ja sellainen tapaus, joka juoksee karkuun kokoajan, harjoittelee ensin aivan muita juttuja ja tähän sovitaan toimintamallit yhdessä muiden aikuisten kanssa. Tällaisen lapsen kanssa ennakointi on suurimmassa osuudessa ja häntä komennetaan ja tarvittaessa kannetaan myös väkisin toiseen tilaan.
Nämä ovat myös turvallisuuskysymyksiä. Jos yksi aikuinen on 16 lapsen kanssa pihalla ja toinen 1 lapsen kanssa sisällä ja lapsi ei suostu pukemaan, niin kyllä hänet otetaan syliin ja aletaan pukemaan. Tilanne vaarantaa koko ryhmän turvallisuuden muuten.
Hyvin monessa muussakin asiassa tilanne on juuri noin. Yksi ei voi määrittää ryhmän toimintaa turvallisuusyistä. Jos jossain on tällainen tilanne, niin aikuiset eivät ole perille omasta vastuustaan ryhmässä kasvattajina.
Kyse on siitä, että laki ei anna oikeutta vapaudenriistoon sen paremmin kuin se antaa oikeutta pahoinpitelyynkään. Paitsi toki jos kyseessä on hätävarjelu.
Useimmissa paikoissa on päiväkodeissa henkilökunnalle käytössä fyysisen rajoittamisen säännöt, jotka lähtevät juuri tästä lähtökohdasta.
Tilanne on siis hyvin erilainen kuin vaikkapa peruskouluissa, missä laki antaa tietyissä tilanteissa opettajalle oikeuden fyysiseen rajoittamiseen myös sellaisissa tilanteissa jotka eivät ole hätävarjelua.
Vaikuttaa siltä, että sinä puhut kiinnipidosta ja sen suhteen olet oikeassa. Kiinnipitoa ei voi tehdä kuka vain ja milloin vain, mutta esimerkiksi lapsen kantaminen huoneesta toiseen tai pihalta sisälle ei ole kiinnipitoa sanan perimmäisessä merkityksessä.
Mitä tulee fyysiseen rajoittamiseen, niin sitä tehdään päiväkodissa kokoajan. Pihalla on aidat ja sisällä on ovet, joiden avulla tätä tehdään ja tämä on välttämätöntä lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta. Samoin nukkarihetki on fyysistä rajoittamista, sillä lapset komennetaan pysymään omassa pedissa ja tarvittaessa heidät sinne kannetaan - mutta ei kiinnipidetä esimerkiksi makuulla. Huonoon käytökseen on kuitenkin muita keinoja, esimerkiksi seuraamukset - positiiviset tai negatiiviset ja mikäli seuraamukset ovat sellaisia, että lapsi joutuu esimerkiksi jäämään nukkariin minuutiksi kun muut pääsevät pois, niin onhan se rajoittamista. Ei siltikään vielä kiinnipitoa, mikä on laitonta ellei siinä ole selkeää vaaraa olemassa jollekin joka halutaan estää.
Ihan hyvä että otit tämän esille, sillä on varsin yleinen käsitys, että koska emme saa pitää kiinni, niin emme saa rajoittaa lasta. Tämä ei ole totta. Normaali varhaiskasvatusikäinen lapsi ei selviä päivästä hengissä tai ainakaan hyvinvoiva, ellei häntä rajoiteta päivän aikana - fyysisestikin, eli esimerkiksi esteitä laittamalla (aidat, portit, ovet) tarvittaessa kantamalla paikasta a paikkaan b, uhkailemalla jonkun edun poistolla niin, ettei lapselle jää tosiasiallista vaihtoehtoa toimia toisin jne.
Laki ei erottele kiinnipitoa muusta vapaudenriistosta. Se mikä ratkaisee asian on vaaratilanteen estäminen eikä siis kiinnipito. Kannattaa lukea vapaudenriistoa koskeva pykälä rikoslaista.
Kiinnipito on myös käsitteenä hyvin epämääräinen. Itse kenties tarkoitat sillä sitä, että lapsi on kiinni pidettäessä paikallaan? Vaiko ehkä jonkun tietyn aikamäärän ylittymistä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä tosiaan yksi jos toinen vanhempi alkaa epätoivoisesti etsiä sitä päiväkotia jossa luultavammin ei tehdä heti lastensuojeluilmoitusta jos lapsi muutaman kerran lätkii. Olisko se tosiaan yksityinen päiväkoti koska he tietävät jos tekee lasun vanhempi ottaa lapsensa pois rahaa tulee vähemmän päiväkotiin vs katsoo läpi sormien jotain pikku lätkäisy keskittyy vaan siihen että hoitaa vanhemman työpäivän ajan lasta eikä kokoajan tarkkaile ja etsi jotain ihme vikaa tai epäilyttävää juttua vanhemmista ja lapsesta.
Aika harvassa varmaan on paikat jotka tekis lasuja joka lyönnistä. On ihan turhaa lietsoa pelkoa ja vihaa uskottelemalla että toiminta ois tollasta. Ilkeät ja tyhmät tarhantädit vaan haluaa että kaikkien elämä on vaikeaa.
Se lasu tehdään lapsesta, josta herää aito huoli. Lapsen käytös ja väkivalta ei enää selity normaalilla ikään kuuluvalla käytöksellä, turhautumisella, lasten välisellä nujakoinnilla. Luultavasti käytös on toistuvaa ja siihen on yritetty puuttua monella tavalla. Luultavasti perheen kanssa on jo puhuttu moneen otteeseen. Lapsesta on huoli, joten JOISSAIN TAPAUKSISSA lapsesta tehdään ilmoitus.
Ei aina, ei kaikissa tapauksissa. Eikä kiusallaan, tai siksi että ollaan niin tyhmiä ja laiskoja ettei jakseta hoitaa työtämme.
Luultavasti sinäkin jos haet omaa lastasi päiväkodista, ja sillä on taas puremajälki kädessä ja hiustukko irronnut, kun taas sama lapsi on oireillut väkivallalla, alat sinäkin jossain vaiheessa toivoa että siitä lapsesta joku ilmoittais johonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten perhetyö voi auttaa jos lapsi on ainut lapsi kotona ei ole tappelukaveria lyö päiväkodissa ja koronan välttelyn takia ei nähdä muita lapsia muulloin . Miten jonkun perhetyöntekijän kanssa tehtävät lautapelit tai palapelit auttavat ongelmaan joka on päiväkodissa kun on muiden lasten kanssa tekemisissä. Miten vanhemmuustaitojen opetus kantaa yli päiväkodin pihojen kun äiti on töissä jos ongelma on siellä ja tapahtuu sinä aikana kun vanhempi työskentelee
No jos ajatusmaailma on tällainen niin on TODELLAKIN tarvetta ohjaukselle. Idea on että lapsi ei lyö koska ymmärtää että se satuttaa toista, ja oppii parempia keinoja ratkaista ongelmatilanteita. Ei ideana olekaan että jonkun pitäisi seistä vieressä valvomassa, vaan että lapsi oppii ymmärtämään oikean ja väärän käyttäytymisen eron. Jos lapsi ymmärtää että ei voi lyödä koska toista sattuu, ja hänellä on muita vaihtoehtoja (puhuminen, aikuisen hakeminen apuun, hankalasta tilanteesta poistuminen jne) hän pärjää lapsiryhmässä. Perhetyötä ja vanhemmuden ohjausta voidaan toteuttaa monella tavalla, ja se räätälöidään jokaisen perheen tarpeiden mukaan tavoitteista riippuen. Joskus lapset lyövät ihan vaan koska ovat oppineet että se on ainoa keino saada aikuisen huomio ja apua itselleen. Tällöin vanhempien on opittava huomioimaan lasta aktiivisemmin positiivisesta käytöstä, kehua pienestäkin oikein toimimisesta, ja antaa riittävästi huomiota ilman että lapsen on mentävä äärimmäisyyksiin. Huono käytös loppuu vähitellen kun lapsi saa toistuvasti hyvää palautetta oikein toimimisesta (positiivinen vahvistaminen), samanaikaisesti vahvistetaan tunnetaitoja esim. erilaisten kuvien, kirjojen, pelien ja muun yhteisen tekemisen kautta. Nuo pelit jotka mainitsit väheksyvään sävyyn ovat erinomainen keino tutustua ja havainnoida lapsen toimintaa. Tunnetaitojen harjoittelua tulee myös luonnostaan (pettymyksen sietäminen kun häviää, turhautumisen sietäminen kun toinen johtaa, iloitseminen onnistumisista jne), muitakin taitoja oppii samalla, esimerkiksi ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen, oman vuoron odottaminen, pelin loputtua yhdessä pois siivoaminen jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä tosiaan yksi jos toinen vanhempi alkaa epätoivoisesti etsiä sitä päiväkotia jossa luultavammin ei tehdä heti lastensuojeluilmoitusta jos lapsi muutaman kerran lätkii. Olisko se tosiaan yksityinen päiväkoti koska he tietävät jos tekee lasun vanhempi ottaa lapsensa pois rahaa tulee vähemmän päiväkotiin vs katsoo läpi sormien jotain pikku lätkäisy keskittyy vaan siihen että hoitaa vanhemman työpäivän ajan lasta eikä kokoajan tarkkaile ja etsi jotain ihme vikaa tai epäilyttävää juttua vanhemmista ja lapsesta.
Aika harvassa varmaan on paikat jotka tekis lasuja joka lyönnistä. On ihan turhaa lietsoa pelkoa ja vihaa uskottelemalla että toiminta ois tollasta. Ilkeät ja tyhmät tarhantädit vaan haluaa että kaikkien elämä on vaikeaa.
Se lasu tehdään lapsesta, josta herää aito huoli. Lapsen käytös ja väkivalta ei enää selity normaalilla ikään kuuluvalla käytöksellä, turhautumisella, lasten välisellä nujakoinnilla. Luultavasti käytös on toistuvaa ja siihen on yritetty puuttua monella tavalla. Luultavasti perheen kanssa on jo puhuttu moneen otteeseen. Lapsesta on huoli, joten JOISSAIN TAPAUKSISSA lapsesta tehdään ilmoitus.
Ei aina, ei kaikissa tapauksissa. Eikä kiusallaan, tai siksi että ollaan niin tyhmiä ja laiskoja ettei jakseta hoitaa työtämme.Luultavasti sinäkin jos haet omaa lastasi päiväkodista, ja sillä on taas puremajälki kädessä ja hiustukko irronnut, kun taas sama lapsi on oireillut väkivallalla, alat sinäkin jossain vaiheessa toivoa että siitä lapsesta joku ilmoittais johonkin.
Enemmänkin johdon määräys sen ratkaisee eikä joku henkilökohtainen "aito huoli". Palkollisten tehtävä on totella esimiehiä ja pykäliä. Siitä he saavat palkkansa. Toki osa sooloilee ja jättää ilmoittamatta monia asioita jos siitä ei jää kiinni. Kaikki esimerkiksi eivät halua ilmoittaa jokaisesta epäillystä luunapista tms. jonka vanhemmat ovat mahdollisesti jollekin lapselle antaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten perhetyö voi auttaa jos lapsi on ainut lapsi kotona ei ole tappelukaveria lyö päiväkodissa ja koronan välttelyn takia ei nähdä muita lapsia muulloin . Miten jonkun perhetyöntekijän kanssa tehtävät lautapelit tai palapelit auttavat ongelmaan joka on päiväkodissa kun on muiden lasten kanssa tekemisissä. Miten vanhemmuustaitojen opetus kantaa yli päiväkodin pihojen kun äiti on töissä jos ongelma on siellä ja tapahtuu sinä aikana kun vanhempi työskentelee
No jos ajatusmaailma on tällainen niin on TODELLAKIN tarvetta ohjaukselle. Idea on että lapsi ei lyö koska ymmärtää että se satuttaa toista, ja oppii parempia keinoja ratkaista ongelmatilanteita. Ei ideana olekaan että jonkun pitäisi seistä vieressä valvomassa, vaan että lapsi oppii ymmärtämään oikean ja väärän käyttäytymisen eron. Jos lapsi ymmärtää että ei voi lyödä koska toista sattuu, ja hänellä on muita vaihtoehtoja (puhuminen, aikuisen hakeminen apuun, hankalasta tilanteesta poistuminen jne) hän pärjää lapsiryhmässä. Perhetyötä ja vanhemmuden ohjausta voidaan toteuttaa monella tavalla, ja se räätälöidään jokaisen perheen tarpeiden mukaan tavoitteista riippuen. Joskus lapset lyövät ihan vaan koska ovat oppineet että se on ainoa keino saada aikuisen huomio ja apua itselleen. Tällöin vanhempien on opittava huomioimaan lasta aktiivisemmin positiivisesta käytöstä, kehua pienestäkin oikein toimimisesta, ja antaa riittävästi huomiota ilman että lapsen on mentävä äärimmäisyyksiin. Huono käytös loppuu vähitellen kun lapsi saa toistuvasti hyvää palautetta oikein toimimisesta (positiivinen vahvistaminen), samanaikaisesti vahvistetaan tunnetaitoja esim. erilaisten kuvien, kirjojen, pelien ja muun yhteisen tekemisen kautta. Nuo pelit jotka mainitsit väheksyvään sävyyn ovat erinomainen keino tutustua ja havainnoida lapsen toimintaa. Tunnetaitojen harjoittelua tulee myös luonnostaan (pettymyksen sietäminen kun häviää, turhautumisen sietäminen kun toinen johtaa, iloitseminen onnistumisista jne), muitakin taitoja oppii samalla, esimerkiksi ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen, oman vuoron odottaminen, pelin loputtua yhdessä pois siivoaminen jne
Positiivinen vahvistaminen ja tunnetaidot. Lastensuojelun mukaan niillä kaikki korjaantuu, ja armias auta sitä vanhempaa joka ei niihin usko vaan haluaisi pitää perinteistä kuria siinä muodossa missä se tunnettiin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten perhetyö voi auttaa jos lapsi on ainut lapsi kotona ei ole tappelukaveria lyö päiväkodissa ja koronan välttelyn takia ei nähdä muita lapsia muulloin . Miten jonkun perhetyöntekijän kanssa tehtävät lautapelit tai palapelit auttavat ongelmaan joka on päiväkodissa kun on muiden lasten kanssa tekemisissä. Miten vanhemmuustaitojen opetus kantaa yli päiväkodin pihojen kun äiti on töissä jos ongelma on siellä ja tapahtuu sinä aikana kun vanhempi työskentelee
No jos ajatusmaailma on tällainen niin on TODELLAKIN tarvetta ohjaukselle. Idea on että lapsi ei lyö koska ymmärtää että se satuttaa toista, ja oppii parempia keinoja ratkaista ongelmatilanteita. Ei ideana olekaan että jonkun pitäisi seistä vieressä valvomassa, vaan että lapsi oppii ymmärtämään oikean ja väärän käyttäytymisen eron. Jos lapsi ymmärtää että ei voi lyödä koska toista sattuu, ja hänellä on muita vaihtoehtoja (puhuminen, aikuisen hakeminen apuun, hankalasta tilanteesta poistuminen jne) hän pärjää lapsiryhmässä. Perhetyötä ja vanhemmuden ohjausta voidaan toteuttaa monella tavalla, ja se räätälöidään jokaisen perheen tarpeiden mukaan tavoitteista riippuen. Joskus lapset lyövät ihan vaan koska ovat oppineet että se on ainoa keino saada aikuisen huomio ja apua itselleen. Tällöin vanhempien on opittava huomioimaan lasta aktiivisemmin positiivisesta käytöstä, kehua pienestäkin oikein toimimisesta, ja antaa riittävästi huomiota ilman että lapsen on mentävä äärimmäisyyksiin. Huono käytös loppuu vähitellen kun lapsi saa toistuvasti hyvää palautetta oikein toimimisesta (positiivinen vahvistaminen), samanaikaisesti vahvistetaan tunnetaitoja esim. erilaisten kuvien, kirjojen, pelien ja muun yhteisen tekemisen kautta. Nuo pelit jotka mainitsit väheksyvään sävyyn ovat erinomainen keino tutustua ja havainnoida lapsen toimintaa. Tunnetaitojen harjoittelua tulee myös luonnostaan (pettymyksen sietäminen kun häviää, turhautumisen sietäminen kun toinen johtaa, iloitseminen onnistumisista jne), muitakin taitoja oppii samalla, esimerkiksi ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen, oman vuoron odottaminen, pelin loputtua yhdessä pois siivoaminen jne
Positiivinen vahvistaminen ja tunnetaidot. Lastensuojelun mukaan niillä kaikki korjaantuu, ja armias auta sitä vanhempaa joka ei niihin usko vaan haluaisi pitää perinteistä kuria siinä muodossa missä se tunnettiin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
Kyllä 10 vuotta sitten jo oikein hyvin tiedettiin että positiivinen vahvistaminen on paljon tehokkaampi keino vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen kuin rangaistukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on päiväkodin tehtävä nykyään ja se on lasutehdas ei muuta. Lapset ovat aina kautta aikojen tapelleet miksi siitä on tehty nykyään ongelma? On riski viedä lapsi päiväkotiin kun ei tiedä kuinka monta lasua sieltä tehdään. Olisiko parempi esimerkiksi yksityinen hoitaja jolle itse maksat palkan
En minä ainakaan halua viedä lastani hakattavaksi päiväkotiin. Jos siellä on tuollaisia kilipäälapsia, niin päiväkotioikeus pois, jos ei muu auta. Ei päivähoito-oikeus tarkoita sitä, että on lupa vahingoittaa toisten lapsia.
Meillä on unelma! T: hutisalo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten perhetyö voi auttaa jos lapsi on ainut lapsi kotona ei ole tappelukaveria lyö päiväkodissa ja koronan välttelyn takia ei nähdä muita lapsia muulloin . Miten jonkun perhetyöntekijän kanssa tehtävät lautapelit tai palapelit auttavat ongelmaan joka on päiväkodissa kun on muiden lasten kanssa tekemisissä. Miten vanhemmuustaitojen opetus kantaa yli päiväkodin pihojen kun äiti on töissä jos ongelma on siellä ja tapahtuu sinä aikana kun vanhempi työskentelee
No jos ajatusmaailma on tällainen niin on TODELLAKIN tarvetta ohjaukselle. Idea on että lapsi ei lyö koska ymmärtää että se satuttaa toista, ja oppii parempia keinoja ratkaista ongelmatilanteita. Ei ideana olekaan että jonkun pitäisi seistä vieressä valvomassa, vaan että lapsi oppii ymmärtämään oikean ja väärän käyttäytymisen eron. Jos lapsi ymmärtää että ei voi lyödä koska toista sattuu, ja hänellä on muita vaihtoehtoja (puhuminen, aikuisen hakeminen apuun, hankalasta tilanteesta poistuminen jne) hän pärjää lapsiryhmässä. Perhetyötä ja vanhemmuden ohjausta voidaan toteuttaa monella tavalla, ja se räätälöidään jokaisen perheen tarpeiden mukaan tavoitteista riippuen. Joskus lapset lyövät ihan vaan koska ovat oppineet että se on ainoa keino saada aikuisen huomio ja apua itselleen. Tällöin vanhempien on opittava huomioimaan lasta aktiivisemmin positiivisesta käytöstä, kehua pienestäkin oikein toimimisesta, ja antaa riittävästi huomiota ilman että lapsen on mentävä äärimmäisyyksiin. Huono käytös loppuu vähitellen kun lapsi saa toistuvasti hyvää palautetta oikein toimimisesta (positiivinen vahvistaminen), samanaikaisesti vahvistetaan tunnetaitoja esim. erilaisten kuvien, kirjojen, pelien ja muun yhteisen tekemisen kautta. Nuo pelit jotka mainitsit väheksyvään sävyyn ovat erinomainen keino tutustua ja havainnoida lapsen toimintaa. Tunnetaitojen harjoittelua tulee myös luonnostaan (pettymyksen sietäminen kun häviää, turhautumisen sietäminen kun toinen johtaa, iloitseminen onnistumisista jne), muitakin taitoja oppii samalla, esimerkiksi ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen, oman vuoron odottaminen, pelin loputtua yhdessä pois siivoaminen jne
Positiivinen vahvistaminen ja tunnetaidot. Lastensuojelun mukaan niillä kaikki korjaantuu, ja armias auta sitä vanhempaa joka ei niihin usko vaan haluaisi pitää perinteistä kuria siinä muodossa missä se tunnettiin vaikkapa vielä 10 vuotta sitten.
Kyllä 10 vuotta sitten jo oikein hyvin tiedettiin että positiivinen vahvistaminen on paljon tehokkaampi keino vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen kuin rangaistukset.
Kyllä varmasti monissa piireissä oltiin jo silloin sitä mieltä. Mutta tavallinen vanhempi ei siinä vaiheessa ollut vielä kuullut koko termiä, puhumattakaan vielä uudemmasta tulokkaasta eli tunnekasvatuksesta.
Mutta kunhan aikaa vähän kuluu, niin sitten on taas ihan uudet aatteet voimassa. Niin se tapaa mennä.
Tällä hetkellä rangaistukset "eivät auta mitään", mutta kun taas vaikkapa 10 tai 20 vuotta kuluu, niin niiden nimeen saatetaan vannoa täysin tai ainakin todeta niiden olevan paras keino monissa tilanteissa.
Kumma kyllä lapset onnistuvat kasvamaan melko lailla ihmisiksi riippumatta siitä, että mikä suuntaus kasvatuksessa on kulloinkin pinnalla. ;)
Alue: Aihe vapaa
Ihan sama juttu on aikuisten väärintekijöiden kanssa. Vaarallinen rikoksenuusija otetaan vähäksi aikaa kuntoutukseen vankilaan, ja päästetään sitten vapaalle jalalle, jolloin hän uusii rikoksensa, ja pyörä pyörähtää taas alusta. Ad infinitum. Väärintekijän uhrien hätä ei kiinnosta näitä kuntouttajia, koska uhrin rooli on siirretty väärintekijän itsensä harteille.