Lue keskustelun säännöt.
HS Akateeminen pariutuu toisen akateemisen kanssa
07.04.2021 |
Ja lapset seuraavat vahvasti vanhempien jalanjälkiä ammatinvalinnassa. Työväenluokka olisi halukkaampi sekoittumaan, mutta ei kelpaa. Professori Jallinojan mukaan ilmiöstä ei mielellään puhuta.
Kommentit (542)
Jaa. Me pariuduttiin amiskassa ja minä jatkoin yliopistoon ja mies ammattikorkeaan. En vaihtanut akateemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?
Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.
Joo Fedin politiikka onkin esim lääkiksen peruskauraa. Luovutapa jo.
Kokemuksesta pahimpia on ne, jotka kuvittelevat koulutuksen tarkoittavan älyä ja keskustelussa sitten toistuvatkin vain ne opiskeluista tarttuneet valmiit fraasit, uhkealla polleudella höystettynä. Yliopistossakin saa tarkkaan valita seuransa jos niitä omia työstettyjä mietteitä kaipaisi väliin.
Vierailija kirjoitti:
Naisten akateemisuudesta kertoo kaiken se, että akateemiset naiset viettävät aikaansa tällä roskapalstalla ja ainoa paikka jossa akateemiset naiset voivat päteä akateemisuudellaan on tämä palsta.
Sitähän se on kun varhaiskasvatus on väännetty korkeakoulutukseksi.
Onhan se kun aakkoslaulu pitäisi osata XD
Vierailija kirjoitti:
Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?
Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.
Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa
Vierailija kirjoitti:
Minulle kumppanin sivistystaso oli tärkeä, jotta voimme jakaa yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Usein se korreloi koulutuksen kanssa, ei kuitenkaan aina. Duunariperheestä ei välttämättä ole tullut mieleen lähteä yliopistoon, vaikka ulkopuoliselta se näyttäisi ilmeiseltä valinnalta hänelle.
En olisi voinut pariutua sellaisen kanssa, jonka mielestä lukeminen on turhaa ja taide teeskentelyä.
Juuri näin. Oma kumppanini ei ole akateeminen, mutta fiksu, sivistynyt ja maailmasta kiinnostunut ihminen.
On ihan selvää, että helpommin samanlaisia löytyy akateemisista ympyröistä, mutta löytyy niitä muualtakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?
Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa
Ja eikö meidän suomalaisten kannalta oo relevantimpaa pohtia nostaako EKP ohjauskorkoa. Sama ku kattois aina Chicagon säätä vaikka ite asuu Espoossa
Vierailija kirjoitti:
Miksi he sitten eivät ole opiskelleet jos ovat niin fiksuja?
Suurimmalla osalla suomalaisista ns. "akateemisista" ihmisistä fiksuuden ja opiskelun välillä ei ole minkäänlaista yhteyttä. Kuka tahansa normaali ihminen kykenee suorittamaan tutkinnon esimerkiksi jostakin humanistisesta aineesta, vaikkapa valtiotieteestä.
Toki pitää tehdä töitä, mutta ei sillä lopputuloksella ole mitään tekemistä todellisen fiksuuden kanssa.
Suurin osa akateemisista on keskinkertaisuuksia, näin suorasukaisesti sanottuna. Eikä siinä ole mitään pahaa. He eivät vain millään todellisen kriittisellä mittapuulla ole mitenkään sen fiksumpia.
Ne oikeasti fiksut ihmiset ovat sitten erikseen. Heille itse tutkinto tai tutkinnot ja sen ympärillä pyörivä status eivät merkitse yhtään mitään. Ne ovat vain rasittavia byrokraattisia juuria joiden yli pitää raahustaa sillä polulla jota elämäksi kutsutaan.
Todellinen syvällinen ymmärrys alkaa vasta heräillä vuosien kuluttua, kun on vihdoin päässyt sellaiseen asemaan että ainakin hetkeksi pääsee irti kaikesta turhasta. Poikkeuksetta tämä tarkoittaa jättipottia joka on kunnon rahoitus / resurssit ilman opetusvelvollisuutta vähintään viideksi vuodeksi.
Toki myös esim. joku amerikkalaisen huippufirman tutkimusosasto on myös mahdollinen tilaisuus vihdoin syventyä kunnolla asioihin ja päästä toteuttamaan itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan akateemiset miehet ovat akateemisia naisiakin nirsompia parinvalinnassaan ja suosivat akateemisia kumppaneita.
Palstalla on joku (pieni?) porukka, joka yrittää kovasti lyödä kouluttautuneita naisia sillä, että miehiä ei muka naisen koulutus kiinnosta,, mutta se ei pidä paikkaansa.
Miehet ovat alunperin luoneet luokkayhteiskunnankin, jossa tausta ja status ratkaisee menetymisen.
Häh? Olen maisteri ja tapailemani nainen on käynyt ammattikorkean, kuten myös exäni.
M32
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin koulutustaso on naisille tärkeämpi kriteeri kuin miehille.
Juuri näin se on. Miehillä on enempi kiinnostusta lantio-/ vyötärö-/ rinnanympärysmittojen suhteeseen.
Molemmat löytävät paremmin maailmalta itselleen sopivaa seuraa. Hyvästi perinteinen Suomi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nämä sekaparit keksivät jutun juurta? Jostain viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta? :D
Politiikasta? Taiteesta? Tiedeuutisista? Elämästä? Mitä nyt sattuu mieleen tulemaan.
Logiikallasi jokaisen erityisalaa opiskelleen tulisi seurustella vain saman alan ihmisen kanssa, koska kirurgi ei voi takuulla keskustella työnsä piirteistä yhteiskuntatieteilijän kanssa. Meillä joillakin on onneksi elämässä muitakin intressejä kuin työ.
Huoh... Eiköhän tässä tarkoitettu että koulutetuilla on yleensäkin hieman laajempi sivistystaso ja yleistieto. Tätä tarkoitin, eli taas meni matalakoulutetulta pointti ohi ja toisen pitää alkaa selittämään selvää asiaa.
Mitä mainittuihin esimerkkeihin tulee, niin politiikasta on turha puhua, koska ovat todennäköisesti persuja, joiden pääasiallinen poliittinen mielipide on rajat kiinni ja markka takas. Hallituksen ja eduskunnan tehtäväkin on monilla hieman hakusessa.
Taiteesta nyt voisi puhua jos jaksaa kuunnella manserokkia ja katsoa Hollywoodin toimintapläjäyksiä. Ooppera, klassinen ja nykytaide taas on yleensä "katsomatta paskaa", joten tuskin kummempaa keskustelua syntyy esimerkiksi kuningas Ludvig XII:n vaikutuksesta nykymuotoisen sinfoniorkesterin kokoonpanon kehitykseen.
Mitä tieteeseen tulee siteeraa jotain Facebookin persujen jakamaa valeuutista missä sanotaan että rokotteista tulee 5Gkoronamikrosiruautismi.
Mitään ei ikinä perustella, lähdekritiikkiä ei harrasteta ja kaikki vaan on koska ne on. Jos joku todistaakin väärin kuulonsa vääräksi niin suuttuu koska luulee sen olevan vittuilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[uquote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ymmärrä mitä näillä ”tutkimuksilla” haetaan tai mitataan? Mikä on hyöty?
Onko elämä jotenkin huonompi, jos olet lähihoitaja ja naimisissa hitsarin kanssa ja lapsenne valitsevat ammattikoulun kuin se, että kaksi akateemista avioituu keskenään ja lapsensa menevät yliopistoon?Itse ajattelen, että tärkeintä elämässä on tehdä valinnat omien arvojen ja hyvän itsetuntemuksen kautta, silloin voi rakentaa onnellisen ja itseä tyydyttävän elämän.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa ja oppia ymmärtämään ympäröivää maailmaa, yhteiskuntaa ja ihmisten käyttäytymistä. Eikö sinusta ole arvokasta ymmärtää näitä asioita?
On, tottakai! Mutta miksi nämä esitetään aina siinä valossa että se olisi jotenkin huonompi, että ammattikoululaisen lapsi on ammattikoulussa tai ammattikoululainen pariutuu ammattikoululaisen kanssa? Mikä tässä on sen huonompaa kuin siinä akateemisuudessa? Miksi tähän toivottaisiin muutosta?
Ymmärrän jos olisi jotain todellisia ongelmia, mutta omat tuntemani vähän koulutetut ihmiset ovat kaikin puolin ”yhteiskuntakelpoisia” ja kasvattavat lapsensa hyvin ja rakkaudella, hoitavat työnsä kunnialla, maksavat veronsa?Eri asia on ylisukupolvinen syrjäytyneisyys, mutta se ei liity tähän.
Eihän sitä esitetäkään, paitsi tällä palstalla. Itse HS:n artikkelissa ei tällaista arvolatausta nähdäkseni ollut. Jos luet HS:n artikkelista rivien välistä tuollaisen arvolatauksen, niin se kertonee enemmän omista asenteistasi, ennakkoluuloistasi tai epävarmuudestasi.
Voi olla kyse myös siitä, että monimutkaista asiasisältöä ei osata hahmottaa. Tutkimuksen tulos voidaan ja usein ymmärretäänkin aivan väärin, koska monimutkaista tekstiä ei ymmärretä. Tekstistä voidaan vaikkapa poimia yksittäinen lause ja esittää se tutkimustuloksena, vaikka tutkimuksen tulos olisi päinvastainen.
Näin voi tehdä myös tahallisesti, mutta ainakin kerran olen lukenut täältä kommentin, jossa oli selkeästi niin, että viitteeksi liitettyä tutkimusta ei oltu osattu lukea. Kirjoittaja oikeasti kuvitteli tutkimustuloksen olevan päinvastainen eikä myöskään ymmärtänyt sitä koskevaa viestiäni, koska asiasisältö oli liian monisyinen ja monimutkainen.
Ymmärryksen vaikeudet ovat ihan oikea ongelma yhteiskunnallisesti ja yksilöidenkin välillä, joten ei kannata olettaa, että toinen ilkeyttään väittää jotain. Voi olla, ettei hän ymmärrä jotain perusasiaa siitä mitä kerron, ei ymmärrä mitä puhun ja reagoi siksi vihaisesti. Ymmärryksen vaikeus aiheuttaa häpeää ja suojautumisen tarvetta. Tässäkin keskustelussa se nähdäkseni ilmenee.
Oletpa sinä sarkastisen hassunhauska.
Jutussa kyllä suoraan sanottiin, että on ongelma ettei työväenluokkataustaiset hakeudu akateemisiin opintoihin ja sosiaalista nousua ei tapahdu. Itse kysyin, että onko sosiaalinen nousu itseisarvo? Ja miksi se olisi sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan kaivannut akateemista puolisoa. Muut asiat miehessä ovat paljon koulutusta tärkeämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nämä sekaparit keksivät jutun juurta? Jostain viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta? :D
Politiikasta? Taiteesta? Tiedeuutisista? Elämästä? Mitä nyt sattuu mieleen tulemaan.
Logiikallasi jokaisen erityisalaa opiskelleen tulisi seurustella vain saman alan ihmisen kanssa, koska kirurgi ei voi takuulla keskustella työnsä piirteistä yhteiskuntatieteilijän kanssa. Meillä joillakin on onneksi elämässä muitakin intressejä kuin työ.
Huoh... Eiköhän tässä tarkoitettu että koulutetuilla on yleensäkin hieman laajempi sivistystaso ja yleistieto. Tätä tarkoitin, eli taas meni matalakoulutetulta pointti ohi ja toisen pitää alkaa selittämään selvää asiaa.
Mitä mainittuihin esimerkkeihin tulee, niin politiikasta on turha puhua, koska ovat todennäköisesti persuja, joiden pääasiallinen poliittinen mielipide on rajat kiinni ja markka takas. Hallituksen ja eduskunnan tehtäväkin on monilla hieman hakusessa.
Taiteesta nyt voisi puhua jos jaksaa kuunnella manserokkia ja katsoa Hollywoodin toimintapläjäyksiä. Ooppera, klassinen ja nykytaide taas on yleensä "katsomatta paskaa", joten tuskin kummempaa keskustelua syntyy esimerkiksi kuningas Ludvig XII:n vaikutuksesta nykymuotoisen sinfoniorkesterin kokoonpanon kehitykseen.
Mitä tieteeseen tulee siteeraa jotain Facebookin persujen jakamaa valeuutista missä sanotaan että rokotteista tulee 5Gkoronamikrosiruautismi.Mitään ei ikinä perustella, lähdekritiikkiä ei harrasteta ja kaikki vaan on koska ne on. Jos joku todistaakin väärin kuulonsa vääräksi niin suuttuu koska luulee sen olevan vittuilua.
Montako tällaista keskustelua olette käyneet akateemisen miehesi kanssa? =D
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voivoi... taas näitä juttuja, jossa jaetaan ihmisiä eri luokkiin. Nykyään ei ole ollenkaan tavatonta, että ihminen ei voisi olla elämänkaarensa aikana mitä tahansa. Ne samat leimat ja luokitukset eivät päde enää tänä päivänä ainakaan valtakunnallisesti (varmaan vahvimmin pääkaupunkiseudulla ja jossain peräkylillä näin voi vielä olla). Nykyään maisteri alkaaki leipomaan kakkuja tai maalari päättääkin opiskella hammaslääkäriksi. Joten enpä lähtis koulutuksen perusteella ketään karsimaan. Enemmän katson ihmisessä miten hän kohtelee muita, miten hän käyttäytyy, on, elää.
Aika paljon on niitäkin, joilla yliopisto jää kesken. Toiset päätyvät töihin muuta kautta, toiset putoavat ulos - ja jotkut niistäkin, jotka valmistuvat.
En vähättele koulutusta ja itsenäisyyttä, mitä korkeakouluopinnot vaativat, mutta kyllä luonne on sittenkin jotain muuta. Se vähemmän opiskellut voi olla hyvä tyyppi, sydämellinen aito ihminen, rehti ja reilu. Itse ainakin vietän aikaani mieluummin sellaisen kanssa kuin jonkun ylimielisen koulutetun statusahdistuneen snobin kanssa. Nämä toki ääripäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[uquote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ymmärrä mitä näillä ”tutkimuksilla” haetaan tai mitataan? Mikä on hyöty?
Onko elämä jotenkin huonompi, jos olet lähihoitaja ja naimisissa hitsarin kanssa ja lapsenne valitsevat ammattikoulun kuin se, että kaksi akateemista avioituu keskenään ja lapsensa menevät yliopistoon?Itse ajattelen, että tärkeintä elämässä on tehdä valinnat omien arvojen ja hyvän itsetuntemuksen kautta, silloin voi rakentaa onnellisen ja itseä tyydyttävän elämän.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa ja oppia ymmärtämään ympäröivää maailmaa, yhteiskuntaa ja ihmisten käyttäytymistä. Eikö sinusta ole arvokasta ymmärtää näitä asioita?
On, tottakai! Mutta miksi nämä esitetään aina siinä valossa että se olisi jotenkin huonompi, että ammattikoululaisen lapsi on ammattikoulussa tai ammattikoululainen pariutuu ammattikoululaisen kanssa? Mikä tässä on sen huonompaa kuin siinä akateemisuudessa? Miksi tähän toivottaisiin muutosta?
Ymmärrän jos olisi jotain todellisia ongelmia, mutta omat tuntemani vähän koulutetut ihmiset ovat kaikin puolin ”yhteiskuntakelpoisia” ja kasvattavat lapsensa hyvin ja rakkaudella, hoitavat työnsä kunnialla, maksavat veronsa?Eri asia on ylisukupolvinen syrjäytyneisyys, mutta se ei liity tähän.
Eihän sitä esitetäkään, paitsi tällä palstalla. Itse HS:n artikkelissa ei tällaista arvolatausta nähdäkseni ollut. Jos luet HS:n artikkelista rivien välistä tuollaisen arvolatauksen, niin se kertonee enemmän omista asenteistasi, ennakkoluuloistasi tai epävarmuudestasi.
Voi olla kyse myös siitä, että monimutkaista asiasisältöä ei osata hahmottaa. Tutkimuksen tulos voidaan ja usein ymmärretäänkin aivan väärin, koska monimutkaista tekstiä ei ymmärretä. Tekstistä voidaan vaikkapa poimia yksittäinen lause ja esittää se tutkimustuloksena, vaikka tutkimuksen tulos olisi päinvastainen.
Näin voi tehdä myös tahallisesti, mutta ainakin kerran olen lukenut täältä kommentin, jossa oli selkeästi niin, että viitteeksi liitettyä tutkimusta ei oltu osattu lukea. Kirjoittaja oikeasti kuvitteli tutkimustuloksen olevan päinvastainen eikä myöskään ymmärtänyt sitä koskevaa viestiäni, koska asiasisältö oli liian monisyinen ja monimutkainen.
Ymmärryksen vaikeudet ovat ihan oikea ongelma yhteiskunnallisesti ja yksilöidenkin välillä, joten ei kannata olettaa, että toinen ilkeyttään väittää jotain. Voi olla, ettei hän ymmärrä jotain perusasiaa siitä mitä kerron, ei ymmärrä mitä puhun ja reagoi siksi vihaisesti. Ymmärryksen vaikeus aiheuttaa häpeää ja suojautumisen tarvetta. Tässäkin keskustelussa se nähdäkseni ilmenee.
Oletpa sinä sarkastisen hassunhauska.
Jutussa kyllä suoraan sanottiin, että on ongelma ettei työväenluokkataustaiset hakeudu akateemisiin opintoihin ja sosiaalista nousua ei tapahdu. Itse kysyin, että onko sosiaalinen nousu itseisarvo? Ja miksi se olisi sitä?
Sosiaalinen nousu ei ole itseisarvo. Koulutus ei myöskään takaa sosiaalista nousua. Maistereita on leipäjonoissa ja työttöminä.
En itse opiskellut akateemista tutkintoa minkään nousun takia, vaan koska ala kiinnosti. Olen työläiskodista.
Vierailija kirjoitti:
Ooppera, klassinen ja nykytaide taas on yleensä "katsomatta paskaa", joten tuskin kummempaa keskustelua syntyy esimerkiksi kuningas Ludvig XII:n vaikutuksesta nykymuotoisen sinfoniorkesterin kokoonpanon kehitykseen.
Tällaiset esimerkit menevät vahvasti liioittelun puolelle, eikä niihin vetoaminen millään tavalla anna älykästä kuvaa, mihin ilmeisesti pyritään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?
Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa
Ja eikö meidän suomalaisten kannalta oo relevantimpaa pohtia nostaako EKP ohjauskorkoa. Sama ku kattois aina Chicagon säätä vaikka ite asuu Espoossa
Haluaisin haastaa näkemyksesi. USA on maailman suurin talous ja dollari on maailman reservivaluutta. Tästä johtuen Fed on maailman merkittävin keskuspankki ja sen päätösten vaikutukset ovat globaaleja. USA:n korkotason muutokset heijastuvat USA:n osakemarkkinoille ja osakemarkkinat globaalisti korreloivat USA:n osakemarkkinan kanssa. USA:n korkotaso heijastuu myös dollarin vaihtokurssiin ja suurin osa raaka-ainekaupasta käydään dollareissa. Dollarin vahvistuminen nostaa siis raaka-aineiden hintoja euroissa ja kiihdyttää inflaatiota euroalueella. Vastaavasti se voisi parantaa eurooppalaisten vientiyhtiöiden kilpailukykyä ja parantaa näin mm. suomalaisten työllisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän nämä sekaparit keksivät jutun juurta? Jostain viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta? :D
Politiikasta? Taiteesta? Tiedeuutisista? Elämästä? Mitä nyt sattuu mieleen tulemaan.
Logiikallasi jokaisen erityisalaa opiskelleen tulisi seurustella vain saman alan ihmisen kanssa, koska kirurgi ei voi takuulla keskustella työnsä piirteistä yhteiskuntatieteilijän kanssa. Meillä joillakin on onneksi elämässä muitakin intressejä kuin työ.
Huoh... Eiköhän tässä tarkoitettu että koulutetuilla on yleensäkin hieman laajempi sivistystaso ja yleistieto. Tätä tarkoitin, eli taas meni matalakoulutetulta pointti ohi ja toisen pitää alkaa selittämään selvää asiaa.
Mitä mainittuihin esimerkkeihin tulee, niin politiikasta on turha puhua, koska ovat todennäköisesti persuja, joiden pääasiallinen poliittinen mielipide on rajat kiinni ja markka takas. Hallituksen ja eduskunnan tehtäväkin on monilla hieman hakusessa.
Taiteesta nyt voisi puhua jos jaksaa kuunnella manserokkia ja katsoa Hollywoodin toimintapläjäyksiä. Ooppera, klassinen ja nykytaide taas on yleensä "katsomatta paskaa", joten tuskin kummempaa keskustelua syntyy esimerkiksi kuningas Ludvig XII:n vaikutuksesta nykymuotoisen sinfoniorkesterin kokoonpanon kehitykseen.
Mitä tieteeseen tulee siteeraa jotain Facebookin persujen jakamaa valeuutista missä sanotaan että rokotteista tulee 5Gkoronamikrosiruautismi.Mitään ei ikinä perustella, lähdekritiikkiä ei harrasteta ja kaikki vaan on koska ne on. Jos joku todistaakin väärin kuulonsa vääräksi niin suuttuu koska luulee sen olevan vittuilua.
Kuulostat hitaalta, provolta tai oudossa kuplassa eläneeltä. Olen muuten tuplamaisteri. Lähdekritiikittömyyttä näkee yliopistollakin kyllin, kun esim. otetaan argumentteja viitaten ilman verrokkia, taustamuuttujien poissulkemista tai muuten vain käsittämättömän pienellä otannalla tehtyihin tutkimuksiin.
Toivotan onnea valitsemallasi tiellä :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?
Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa
Ja eikö meidän suomalaisten kannalta oo relevantimpaa pohtia nostaako EKP ohjauskorkoa. Sama ku kattois aina Chicagon säätä vaikka ite asuu Espoossa
Silloin kun on rahaa kiinni rapakon takana niin se alkaa kiinnostamaan.
Myös niitä lääkäreitä, vaikka ei sinänsä kuuluisikaan koulutukseen.
Mikä sai sinut luulemaan, että kaikki akateemiset työt ovat mukamas jotain tietokoneella istumista? Taisit unohtaa sen, että opiskeluvaihe on erilainen kuin se lopullinen ammatti.
Tässä pari akateemista työtä, jotka EIVÄT ole tietokoneella istumista:
- lääkäri
- eläinlääkäri
- psykologi
- opettaja
- arkeologi
- biologi
- geologi
Jos joku haluaa "tehdä töitä käsillä" niin sitten vaan ulos pihalle tekemään kenttätöitä (arkeologia, biologia, geologia). Kun teet 4 viikkoa töitä paahtavassa helteessä, niin alkaa tulla ikävä takaisin sisälle tietokoneen ääreen.