HS Akateeminen pariutuu toisen akateemisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistähän nämä sekaparit keksivät jutun juurta? Jostain viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta? :D

Politiikasta? Taiteesta? Tiedeuutisista? Elämästä? Mitä nyt sattuu mieleen tulemaan.

Logiikallasi jokaisen erityisalaa opiskelleen tulisi seurustella vain saman alan ihmisen kanssa, koska kirurgi ei voi takuulla keskustella työnsä piirteistä yhteiskuntatieteilijän kanssa. Meillä joillakin on onneksi elämässä muitakin intressejä kuin työ.

Huoh... Eiköhän tässä tarkoitettu että koulutetuilla on yleensäkin hieman laajempi sivistystaso ja yleistieto. Tätä tarkoitin, eli taas meni matalakoulutetulta pointti ohi ja toisen pitää alkaa selittämään selvää asiaa.

Mitä mainittuihin esimerkkeihin tulee, niin politiikasta on turha puhua, koska ovat todennäköisesti persuja, joiden pääasiallinen poliittinen mielipide on rajat kiinni ja markka takas. Hallituksen ja eduskunnan tehtäväkin on monilla hieman hakusessa.

Taiteesta nyt voisi puhua jos jaksaa kuunnella manserokkia ja katsoa Hollywoodin toimintapläjäyksiä. Ooppera, klassinen ja nykytaide taas on yleensä "katsomatta paskaa", joten tuskin kummempaa keskustelua syntyy esimerkiksi kuningas Ludvig XII:n vaikutuksesta nykymuotoisen sinfoniorkesterin kokoonpanon kehitykseen.

Mitä tieteeseen tulee siteeraa jotain Facebookin persujen jakamaa valeuutista missä sanotaan että rokotteista tulee 5Gkoronamikrosiruautismi.

Mitään ei ikinä perustella, lähdekritiikkiä ei harrasteta ja kaikki vaan on koska ne on. Jos joku todistaakin väärin kuulonsa vääräksi niin suuttuu koska luulee sen olevan vittuilua.

Sori ettemme runkkaa kissantappovideoille kuten "taiteilija" teki ko. työtä tehdessään.

Ei tuo argumentaatiosi kyllä kovin paljon sellaiselle toiminnalle häviä.

-ohis.

Mun kaveri opiskeli kauppakorkeassa ja alkoi seurustella hitsarin kanssa. Kaveri sanoi, että menemme yhteiseen kämppään vasta, kun olet aloittanut opiskelut inssiksi.

Niinpä mies meni ensin teknikkotasolle ja sitten insinööritasolle. Nyt hän on upporikas tehtaan omistaja.

Itse opiskelin DI:ksi. ja houkuttelin poikaystäväni sinne opiskelemaan myös. (hän joutui tekemään sen pidemmän kaavan kautta, kun ei ollut lukenut pitkinä matemaattisia aineita lukiossa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?

Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.

Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa 

Ja eikö meidän suomalaisten kannalta oo relevantimpaa pohtia nostaako EKP ohjauskorkoa. Sama ku kattois aina Chicagon säätä vaikka ite asuu Espoossa

Haluaisin haastaa näkemyksesi. USA on maailman suurin talous ja dollari on maailman reservivaluutta. Tästä johtuen Fed on maailman merkittävin keskuspankki ja sen päätösten vaikutukset ovat globaaleja. USA:n korkotason muutokset heijastuvat USA:n osakemarkkinoille ja osakemarkkinat globaalisti korreloivat USA:n osakemarkkinan kanssa. USA:n korkotaso heijastuu myös dollarin vaihtokurssiin ja suurin osa raaka-ainekaupasta käydään dollareissa. Dollarin vahvistuminen nostaa siis raaka-aineiden hintoja euroissa ja kiihdyttää inflaatiota euroalueella. Vastaavasti se voisi parantaa eurooppalaisten vientiyhtiöiden kilpailukykyä ja parantaa näin mm. suomalaisten työllisyyttä.

Eiköhän tämä ole selvää. Mutta kuten kuvasit, niin vaikutukset näkyvät makrotalouden tasolla. Ei tuollaiset varmaan kuulu kovinkaan monen perheen arkiseen keskusteluun, vaikka olisi mikä koulutus.

Olen eri kommentoija, mutta kyllä meillä uutisia useinkin kommentoidaan talousuutisia ja politiikkaa varsin korkealentoisesti. Luokkaerot kenties näkyvät juuri tällaisissa asioissa. Lapsuudenkodissanikin puhuttiin ja puhutaan edelleen (ja väitellään) melko spesifeistä aiheista, meille tuli ulkomaisia sanomalehtiä kotiin ja aloin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ottaa osaa väittelyihin.  Samoin ovat lapseni tehneet ja tästä on jonkun vävykokelaan kanssa aiheutunut pientä ongelmaa, koska koki itsensä ulkopuoliseksi. 

Kaikissa akateemisissa perheissä ei olla kiinnostuneita älyllisistä asioista, vaan on hankittu tutkinto ihan vain saadakseen pätevyys tiettyyn ammattiin niin kuin kuuluukin. Sellaisia perheitä on varmasti suurin osa. Eivät he harrasta sen kummempia asioita kuin muutkaan, vaan ovat keskiluokkaisia niin kuin suurin osa suomalaisista. 

Olen akateeminen ja pariuduin amiksen kanssa ihan tarkoituksella koska tajusin että parisuhteista muiden akateemisten kanssa ei tule mitään. Tosin en olekaan oikea akateeminen vaan kunnon elämänkoulusukujen ensimmäinen ylipäätään korkeakoulutettu. Kaikista akateemisista kumppaneistani paljastui lopulta huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä, laiskuutta ja tyhmyyttä tyylinen ajatusmaailma ja ajatus siitä että kaikilla ei ole samat kortit tuntui olevan aivan mahdoton.

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja pariuduin amiksen kanssa ihan tarkoituksella koska tajusin että parisuhteista muiden akateemisten kanssa ei tule mitään. Tosin en olekaan oikea akateeminen vaan kunnon elämänkoulusukujen ensimmäinen ylipäätään korkeakoulutettu. Kaikista akateemisista kumppaneistani paljastui lopulta huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä, laiskuutta ja tyhmyyttä tyylinen ajatusmaailma ja ajatus siitä että kaikilla ei ole samat kortit tuntui olevan aivan mahdoton.

Luulen, että akateemisten ihmisten käsitys huono-osaisuudesta voi olla melkoisen erilainen, riippuen siitä, tarkastellaanko ekonomeja vai sosiologeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Miksi he sitten eivät ole opiskelleet jos ovat niin fiksuja?

Meidän koulujärjestelmä on kokonaisuudessaan rakennettu tyttöjen ja naisten oppimismallin ympärille. Pojille ja miehille malli on suorastaan haitallinen. 

Opetusohjelma on sama tytöille ja pojille ja opetti sitä naisopettaja tai miesopettaja. Akateemisten kotien pojat eivät juurikaan kärsi kuvaamastasi ongelmasta. Siellä he ovat tälläkin koulujärjestelmällä yliopistoissa. Jopa ma mu pojat pääkaupunkiseudulla pärjäävät. Sen sijaan etenkin Itä-Suomessa työväenluokassa tällä koulutusjärjestelmällä ei pärjätä, ei opita kunnolla edes lukemaan yhdeksässä vuodessa.

Ai jaa, no miksi sitten minulla on akateeminen loppututkinto, ja veljelläni on kaksi, ja molemmat olemme Itä- Suomalaiselta, työväenluokkaisesta perheestä?

Sitä varmasti ihmettelee moni muukin. Miksi ihmeessä sinulla on akateeminen loppututkinto, vaikka olet tyhmä etkä käsitä, että aina on poikkeuksia siihen tilanteeseen, mikä on tavallisempaa. Ei tuo edellinen missään väittänyt, että Itä-Suomesta ei voisi tulla yhtään työväenluokkaisen taustan omaavaa akateemista. 

Aika suoraan se edellinen kyllä sanoi, että "Sen sijaan etenkin Itä-Suomessa työväenluokassa tällä koulutusjärjestelmällä ei pärjätä, ei opita kunnolla edes lukemaan yhdeksässä vuodessa."

-ohis

Ihan ohis, mutta olen kotoisin Itä-Suomesta ja työväenluokkaiselta alueelta. Yläasteen luokkani pojista yksikään ei kirjoittanut ylioppilaaksi, haudassa on kyllä jo monikin. Itse menin yliopistoon ja löysin sieltä eteläsuomalaisen miehen. Ja silti ymmärrän ihan täysin, mitä tuo yllä oleva kirjoittaja tarkoitti enkä jää jankkaamaan että ”kyllä mäkin olen maisteri”.

Itä-Suomi, jaahas. tsempit Joensuu

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja pariuduin amiksen kanssa ihan tarkoituksella koska tajusin että parisuhteista muiden akateemisten kanssa ei tule mitään. Tosin en olekaan oikea akateeminen vaan kunnon elämänkoulusukujen ensimmäinen ylipäätään korkeakoulutettu. Kaikista akateemisista kumppaneistani paljastui lopulta huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä, laiskuutta ja tyhmyyttä tyylinen ajatusmaailma ja ajatus siitä että kaikilla ei ole samat kortit tuntui olevan aivan mahdoton.

Miten heikko sivistys ei olisi omaa syytä? Meillä on maksuton koulutus ja maksuton kirjasto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?

Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.

Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa 

Ja eikö meidän suomalaisten kannalta oo relevantimpaa pohtia nostaako EKP ohjauskorkoa. Sama ku kattois aina Chicagon säätä vaikka ite asuu Espoossa

Haluaisin haastaa näkemyksesi. USA on maailman suurin talous ja dollari on maailman reservivaluutta. Tästä johtuen Fed on maailman merkittävin keskuspankki ja sen päätösten vaikutukset ovat globaaleja. USA:n korkotason muutokset heijastuvat USA:n osakemarkkinoille ja osakemarkkinat globaalisti korreloivat USA:n osakemarkkinan kanssa. USA:n korkotaso heijastuu myös dollarin vaihtokurssiin ja suurin osa raaka-ainekaupasta käydään dollareissa. Dollarin vahvistuminen nostaa siis raaka-aineiden hintoja euroissa ja kiihdyttää inflaatiota euroalueella. Vastaavasti se voisi parantaa eurooppalaisten vientiyhtiöiden kilpailukykyä ja parantaa näin mm. suomalaisten työllisyyttä.

Eiköhän tämä ole selvää. Mutta kuten kuvasit, niin vaikutukset näkyvät makrotalouden tasolla. Ei tuollaiset varmaan kuulu kovinkaan monen perheen arkiseen keskusteluun, vaikka olisi mikä koulutus.

Riippunee perheestä. Ainakin meidän perheessä muun muassa keskuspankkielvytys, finanssipoliittinen elvytys ja valtiosääntöoikeus ovat olleet vakioaiheita ruokapöydässä tänä vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja pariuduin amiksen kanssa ihan tarkoituksella koska tajusin että parisuhteista muiden akateemisten kanssa ei tule mitään. Tosin en olekaan oikea akateeminen vaan kunnon elämänkoulusukujen ensimmäinen ylipäätään korkeakoulutettu. Kaikista akateemisista kumppaneistani paljastui lopulta huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä, laiskuutta ja tyhmyyttä tyylinen ajatusmaailma ja ajatus siitä että kaikilla ei ole samat kortit tuntui olevan aivan mahdoton.

Älykäs ihminen ei koskaan väittäisi tuollaista, eivätköhän sellaiset useimmiten ole duunaritaustaisia äkkirikkaita tai muita vastaavia oman onnensa seppiä eikä akateemisia intellektuelleja.

Kovin moni akateeminen ei ymmärrä tilastollisen todennäköisyyden käsitettä. 

Ei kai kukaan ole väittänytkään, ettei olisi poikkeuksia. On kuitenkin huomattavasti yleisempää, että naidaan saman koulutustason ihminen. 

Eli mitä näillä "olen akateeminen ja mieheni amis" -toteamisilla täällä tekee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Miksi he sitten eivät ole opiskelleet jos ovat niin fiksuja?

Meidän koulujärjestelmä on kokonaisuudessaan rakennettu tyttöjen ja naisten oppimismallin ympärille. Pojille ja miehille malli on suorastaan haitallinen. 

Opetusohjelma on sama tytöille ja pojille ja opetti sitä naisopettaja tai miesopettaja. Akateemisten kotien pojat eivät juurikaan kärsi kuvaamastasi ongelmasta. Siellä he ovat tälläkin koulujärjestelmällä yliopistoissa. Jopa ma mu pojat pääkaupunkiseudulla pärjäävät. Sen sijaan etenkin Itä-Suomessa työväenluokassa tällä koulutusjärjestelmällä ei pärjätä, ei opita kunnolla edes lukemaan yhdeksässä vuodessa.

Ai jaa, no miksi sitten minulla on akateeminen loppututkinto, ja veljelläni on kaksi, ja molemmat olemme Itä- Suomalaiselta, työväenluokkaisesta perheestä?

Sitä varmasti ihmettelee moni muukin. Miksi ihmeessä sinulla on akateeminen loppututkinto, vaikka olet tyhmä etkä käsitä, että aina on poikkeuksia siihen tilanteeseen, mikä on tavallisempaa. Ei tuo edellinen missään väittänyt, että Itä-Suomesta ei voisi tulla yhtään työväenluokkaisen taustan omaavaa akateemista. 

Aika suoraan se edellinen kyllä sanoi, että "Sen sijaan etenkin Itä-Suomessa työväenluokassa tällä koulutusjärjestelmällä ei pärjätä, ei opita kunnolla edes lukemaan yhdeksässä vuodessa."

-ohis

Ihan ohis, mutta olen kotoisin Itä-Suomesta ja työväenluokkaiselta alueelta. Yläasteen luokkani pojista yksikään ei kirjoittanut ylioppilaaksi, haudassa on kyllä jo monikin. Itse menin yliopistoon ja löysin sieltä eteläsuomalaisen miehen. Ja silti ymmärrän ihan täysin, mitä tuo yllä oleva kirjoittaja tarkoitti enkä jää jankkaamaan että ”kyllä mäkin olen maisteri”.

Itä-Suomi, jaahas. tsempit Joensuu

Onko sinulla sukua siellä, vai miten paikka kiinnostaa? En ole koskaan asunut siellä enkä käynytkään kuin Ilosaarirockissa.

-Se, jota kommentoit.

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveri opiskeli kauppakorkeassa ja alkoi seurustella hitsarin kanssa. Kaveri sanoi, että menemme yhteiseen kämppään vasta, kun olet aloittanut opiskelut inssiksi.

Niinpä mies meni ensin teknikkotasolle ja sitten insinööritasolle. Nyt hän on upporikas tehtaan omistaja.

Itse opiskelin DI:ksi. ja houkuttelin poikaystäväni sinne opiskelemaan myös. (hän joutui tekemään sen pidemmän kaavan kautta, kun ei ollut lukenut pitkinä matemaattisia aineita lukiossa)

Kukapa insinööri _ei_ olisi upporikas tehtaan omistaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö käy raskaaksi kun kaikki asiat pitää selittää kuin pikkulapselle?

Esimerkiksi jos pohtii että "mahtaakohan Fed nostaa ohjauskorkoa tällä neljänneksellä", niin joutuu selostamaan mikä on Fed, ohjauskorko ja neljännes, kun muuten raukka luulee niitä joksikin auton osiksi. Sitten sen jälkeen saakin alkaa selostamaan että "mitä välii" niillä on.

Miksi kukaan fiksu haluaisi sinulle kertoa nostaako Fed ohjauskorkoa vai ei? Sellaiset ihmiset, jotka asiasta jotain tietävät, haluavat viettää aikaansa kaltaistensa seurassa, eikä niiden, jotka vasta pohtivat asiaa 

Ja eikö meidän suomalaisten kannalta oo relevantimpaa pohtia nostaako EKP ohjauskorkoa. Sama ku kattois aina Chicagon säätä vaikka ite asuu Espoossa

Haluaisin haastaa näkemyksesi. USA on maailman suurin talous ja dollari on maailman reservivaluutta. Tästä johtuen Fed on maailman merkittävin keskuspankki ja sen päätösten vaikutukset ovat globaaleja. USA:n korkotason muutokset heijastuvat USA:n osakemarkkinoille ja osakemarkkinat globaalisti korreloivat USA:n osakemarkkinan kanssa. USA:n korkotaso heijastuu myös dollarin vaihtokurssiin ja suurin osa raaka-ainekaupasta käydään dollareissa. Dollarin vahvistuminen nostaa siis raaka-aineiden hintoja euroissa ja kiihdyttää inflaatiota euroalueella. Vastaavasti se voisi parantaa eurooppalaisten vientiyhtiöiden kilpailukykyä ja parantaa näin mm. suomalaisten työllisyyttä.

Eiköhän tämä ole selvää. Mutta kuten kuvasit, niin vaikutukset näkyvät makrotalouden tasolla. Ei tuollaiset varmaan kuulu kovinkaan monen perheen arkiseen keskusteluun, vaikka olisi mikä koulutus.

Olen eri kommentoija, mutta kyllä meillä uutisia useinkin kommentoidaan talousuutisia ja politiikkaa varsin korkealentoisesti. Luokkaerot kenties näkyvät juuri tällaisissa asioissa. Lapsuudenkodissanikin puhuttiin ja puhutaan edelleen (ja väitellään) melko spesifeistä aiheista, meille tuli ulkomaisia sanomalehtiä kotiin ja aloin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ottaa osaa väittelyihin.  Samoin ovat lapseni tehneet ja tästä on jonkun vävykokelaan kanssa aiheutunut pientä ongelmaa, koska koki itsensä ulkopuoliseksi. 

Kaikissa akateemisissa perheissä ei olla kiinnostuneita älyllisistä asioista, vaan on hankittu tutkinto ihan vain saadakseen pätevyys tiettyyn ammattiin niin kuin kuuluukin. Sellaisia perheitä on varmasti suurin osa. Eivät he harrasta sen kummempia asioita kuin muutkaan, vaan ovat keskiluokkaisia niin kuin suurin osa suomalaisista. 

Nojoo, jonkun tietojenkäsittelytieteen tyyppien kanssa ei voi kuin kiistellä marketin keskiolutlaaduista tai sitten näytönohjaimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja pariuduin amiksen kanssa ihan tarkoituksella koska tajusin että parisuhteista muiden akateemisten kanssa ei tule mitään. Tosin en olekaan oikea akateeminen vaan kunnon elämänkoulusukujen ensimmäinen ylipäätään korkeakoulutettu. Kaikista akateemisista kumppaneistani paljastui lopulta huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä, laiskuutta ja tyhmyyttä tyylinen ajatusmaailma ja ajatus siitä että kaikilla ei ole samat kortit tuntui olevan aivan mahdoton.

Luulen, että akateemisten ihmisten käsitys huono-osaisuudesta voi olla melkoisen erilainen, riippuen siitä, tarkastellaanko ekonomeja vai sosiologeja.

Aivan, ja epäilen tuollaisten ajatusten olevan peräisin sieltä luokkanousun tehneiden parista nimenomaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kovin moni akateeminen ei ymmärrä tilastollisen todennäköisyyden käsitettä. 

Ei kai kukaan ole väittänytkään, ettei olisi poikkeuksia. On kuitenkin huomattavasti yleisempää, että naidaan saman koulutustason ihminen. 

Eli mitä näillä "olen akateeminen ja mieheni amis" -toteamisilla täällä tekee?

Ihmettelin samaa. Tuokin asia pitäisi osata jo peruskoulun jälkeen, saati sitten yliopiston. Onko taso laskenut näin alas?

mikä tässä on se ongelma?

akateemiset naiset vaatikoon miehiltään ihan mitä tahansa. tämäkin ketju on ainoastaan akateemisten naisten pätemistä ja itsensä korottamista. eikö se akateemisuus olekaan nyt se onnellisuuden tae? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, akateemiset pariutuvat akateemisten kanssa.

Itse päätin jo 18-vuotiaana (ennen ensimmäistä parisuhdetta), että en rupea katselemaan mitään amiskundeja. Miehen on oltava lukion käynyt ja yliopiston käynyt.

Onneksi voi valita miehen myös ulkomailta. Siellä on miljoonia yliopistokoulutettuja, sujuvaa englantia puhuvia miehiä. Suomalaiset amiskundit voivat ihan rauhassa ulista, että "työväenluokan miehiä syrjitään parisuhdemarkkinoilla".

Sulla on siihen täysi oikeus. Mutta oikeassa elämässä löytää joskus rakkauden myös yliopiston ulkopuolelta. Usko tai älä niin siellä on myös fiksuja miehiä, jotka vain eivät ole lukeneet akateemista loppututkintoa.

Miksi he sitten eivät ole opiskelleet jos ovat niin fiksuja?

Meidän koulujärjestelmä on kokonaisuudessaan rakennettu tyttöjen ja naisten oppimismallin ympärille. Pojille ja miehille malli on suorastaan haitallinen. 

Opetusohjelma on sama tytöille ja pojille ja opetti sitä naisopettaja tai miesopettaja. Akateemisten kotien pojat eivät juurikaan kärsi kuvaamastasi ongelmasta. Siellä he ovat tälläkin koulujärjestelmällä yliopistoissa. Jopa ma mu pojat pääkaupunkiseudulla pärjäävät. Sen sijaan etenkin Itä-Suomessa työväenluokassa tällä koulutusjärjestelmällä ei pärjätä, ei opita kunnolla edes lukemaan yhdeksässä vuodessa.

Ai jaa, no miksi sitten minulla on akateeminen loppututkinto, ja veljelläni on kaksi, ja molemmat olemme Itä- Suomalaiselta, työväenluokkaisesta perheestä?

Sitä varmasti ihmettelee moni muukin. Miksi ihmeessä sinulla on akateeminen loppututkinto, vaikka olet tyhmä etkä käsitä, että aina on poikkeuksia siihen tilanteeseen, mikä on tavallisempaa. Ei tuo edellinen missään väittänyt, että Itä-Suomesta ei voisi tulla yhtään työväenluokkaisen taustan omaavaa akateemista. 

Aika suoraan se edellinen kyllä sanoi, että "Sen sijaan etenkin Itä-Suomessa työväenluokassa tällä koulutusjärjestelmällä ei pärjätä, ei opita kunnolla edes lukemaan yhdeksässä vuodessa."

-ohis

Ihan ohis, mutta olen kotoisin Itä-Suomesta ja työväenluokkaiselta alueelta. Yläasteen luokkani pojista yksikään ei kirjoittanut ylioppilaaksi, haudassa on kyllä jo monikin. Itse menin yliopistoon ja löysin sieltä eteläsuomalaisen miehen. Ja silti ymmärrän ihan täysin, mitä tuo yllä oleva kirjoittaja tarkoitti enkä jää jankkaamaan että ”kyllä mäkin olen maisteri”.

Itä-Suomi, jaahas. tsempit Joensuu

Itä-Suomi on aika lailla isompi alue kuin yksi kaupunki. Vaikka se Joensuu olisikin ainoa paikka, jonka sinä Itä-Suomesta tiedät...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja pariuduin amiksen kanssa ihan tarkoituksella koska tajusin että parisuhteista muiden akateemisten kanssa ei tule mitään. Tosin en olekaan oikea akateeminen vaan kunnon elämänkoulusukujen ensimmäinen ylipäätään korkeakoulutettu. Kaikista akateemisista kumppaneistani paljastui lopulta huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä, laiskuutta ja tyhmyyttä tyylinen ajatusmaailma ja ajatus siitä että kaikilla ei ole samat kortit tuntui olevan aivan mahdoton.

Luulen, että akateemisten ihmisten käsitys huono-osaisuudesta voi olla melkoisen erilainen, riippuen siitä, tarkastellaanko ekonomeja vai sosiologeja.

Aivan, ja epäilen tuollaisten ajatusten olevan peräisin sieltä luokkanousun tehneiden parista nimenomaan. 

Kerro toki omista taustoistasi, ja koulutuksestasi ja ammatistasi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja pariuduin amiksen kanssa ihan tarkoituksella koska tajusin että parisuhteista muiden akateemisten kanssa ei tule mitään. Tosin en olekaan oikea akateeminen vaan kunnon elämänkoulusukujen ensimmäinen ylipäätään korkeakoulutettu. Kaikista akateemisista kumppaneistani paljastui lopulta huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä, laiskuutta ja tyhmyyttä tyylinen ajatusmaailma ja ajatus siitä että kaikilla ei ole samat kortit tuntui olevan aivan mahdoton.

Miten heikko sivistys ei olisi omaa syytä? Meillä on maksuton koulutus ja maksuton kirjasto. 

Kirjasto? Paljonko sulla on ikää? -eri 

Vierailija kirjoitti:

En näe juttua kun en ole tilaaja, mutta termi "sosiaalinen nousu" on minusta väärä. Nousu-sana sisältää ajatuksen, että jokin olisi korkeammalla tai parempaa. Joo, yliopisto on "korkeampi" koulutus kuin ammattikoulu ja sitä käydään kauemmin, mutta yliopiston käynyt tai sen alan töissä oleva ihminen ei ole ihmisarvoltaan yhtään korkeammalla kuin ammattikoulun käynyt. (Lähes) kaikkia töitä ja aloja tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen, eikä maisteri ole ihmisarvoltaan tai "statukseltaan" jne. yhtään tippaa parempi kuin ammattikoulututkinnon suorittanut. Kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti ensisijaisesti ihmisiä eivätkä jonkun yhteiskuntaluokan/ammatin tms. edustajia, ja asioissa, jotka eivät liity työhön, työpaikalla ja koulutuksella ei pitäisi olla merkitystä. Esim. pariutumisessa tai ystävyydessä. Koulutuksella on väliä vain töitä hakiessa, ei muissa asioissa. Piste.

Ei siinä termissä mitään väärää ole. On olemassa käsite "sosiaaliluokka" ja sosiaalinen nousu viittaa tällaisesta luokasta toiseen nousemiseen. Joku voi tietysti argumentoida, ettei näillä luokilla pitäisi olla mitään väliä, mutta ei se tarkoita sitä ettei niitä olisi edes olemassa tai niistä ei saisi puhua. Ja on olemassa paljonkin ihmisiä joille näillä asioilla on väliä.