kotona lastaan hoitavat, kehtaatteko tosiaan

tavallaan "helpointa" tuntuu yleensä olevan niillä, joilla on enemmän lapsia.

Osaavat hoitaa sataa asiaa samaan aikaan, koti on siisti, ruoka pöydässä ja lapset puhtaita.



Yhden lapsen äideillä sen sijaan tuntuu monesti olevan vaikeksia ehtiä tekemään mitään. Ei ehditä siivota, laittaa ruokaa tai käydä edes suihkussa.

ne äidit, jotka tekee päivisin kaikki kotihommat, ettei miehen tarvitse työpäivänsä jälkeen osallistua, arvostavat siis enemmän kodin siisteyttä ja miehen helpolla pääsemistä, kuin lapsilleen antamaansa aikaa.

ne äidit, jotka tekee päivisin kaikki kotihommat, ettei miehen tarvitse työpäivänsä jälkeen osallistua, arvostavat siis enemmän kodin siisteyttä ja miehen helpolla pääsemistä, kuin lapsilleen antamaansa aikaa.

Ja miehen lapsille antama aika on taas unohdettu. Milloin se mies voi keskittyä lasten kanssa oloon, jos työpäivän päälle alkaa painaa kotihommia?

No niin varmaan onkin. Kyllä minunkin on helpompi esim imuroida kun 2-vuotias leikkii 10-kuukautisen kanssa ja viihdyttää tätä sen aikaa. Jos olisin kahdestaan tuon pienemmän kanssa, hän kitisisi koko ajan minun perääni.

Harvoin niissä useamman lapsen perheessä kaikki lapset ovat esim alle kaksivuotiaita, jotka vaativat jatkuvaa vahtimista ja viihdyttämistä.

tavallaan "helpointa" tuntuu yleensä olevan niillä, joilla on enemmän lapsia.

Osaavat hoitaa sataa asiaa samaan aikaan, koti on siisti, ruoka pöydässä ja lapset puhtaita.

Yhden lapsen äideillä sen sijaan tuntuu monesti olevan vaikeksia ehtiä tekemään mitään. Ei ehditä siivota, laittaa ruokaa tai käydä edes suihkussa.

Eiköhän järkevintä olisi, että kumpikin osallistuu, eli esim. vaimo laittaa ruuan ja mies touhuaa lasten kanssa, sen jälkeen mies tyhjentää pöydän ja täyttää astianpesukoneen ja vaimo touhuaa lasten kanssa. Sen jälkeen vaimo vaikkapa leikkaa nurmikon ja mies käy pyöräilemässä lasten kanssa. Iltapala syödään yhdessä, sitten toinen nukuttaa toisen lapsen ja toinen toisen.



Tämä siis sen sijaan, että äiti laittaa ruuan, tyhjentää pöydän ja täyttää astianpesukoneen ja laittaa pyykit pyörimään ja leikkaa nurmikon ja hoitaa lasten iltatoimet ja nukuttaa lapset ja samalla mies taas raskaan työpäivänsä jälkeen katsoo kiinnostavaa dokumenttia maneeteista, vaihtaa kanavaa moottoripyöräkisalle, huutaa välillä tenavia olemaan hiljempaa ja kiroaa sohvalla odottavaa pyykkikasaa. Lähtee sitten sählyä pelaamaan ja käy kaljalla Timpan kanssa, tulee kotiin kun on mukavan hiljaista lasten nukkuessa. Jospa sitä vaimon lämmittämän saunan jälkeen vähän seksihommiakin mietittäis ... ai ei vai? Miten niin sulla väsyttää? Sähän oot kotona kaiket päivät?!

kotitöihin koko päivän?

Eiköhän järkevintä olisi, että kumpikin osallistuu, eli esim. vaimo laittaa ruuan ja mies touhuaa lasten kanssa, sen jälkeen mies tyhjentää pöydän ja täyttää astianpesukoneen ja vaimo touhuaa lasten kanssa. Sen jälkeen vaimo vaikkapa leikkaa nurmikon ja mies käy pyöräilemässä lasten kanssa. Iltapala syödään yhdessä, sitten toinen nukuttaa toisen lapsen ja toinen toisen.

Tämä siis sen sijaan, että äiti laittaa ruuan, tyhjentää pöydän ja täyttää astianpesukoneen ja laittaa pyykit pyörimään ja leikkaa nurmikon ja hoitaa lasten iltatoimet ja nukuttaa lapset ja samalla mies taas raskaan työpäivänsä jälkeen katsoo kiinnostavaa dokumenttia maneeteista, vaihtaa kanavaa moottoripyöräkisalle, huutaa välillä tenavia olemaan hiljempaa ja kiroaa sohvalla odottavaa pyykkikasaa. Lähtee sitten sählyä pelaamaan ja käy kaljalla Timpan kanssa, tulee kotiin kun on mukavan hiljaista lasten nukkuessa. Jospa sitä vaimon lämmittämän saunan jälkeen vähän seksihommiakin mietittäis ... ai ei vai? Miten niin sulla väsyttää? Sähän oot kotona kaiket päivät?!

Minusta se on jo melkoisen iso osa perheen elämää, että mies yleensäkin työssäkäynnillään mahdollistaa äidin ja lasten kotonaolon.

Molemmat ovat "töissä" sen 8 tuntia. Kotona oleva hoitaa siivoukset, ruoanlaitot ym. Mies tekee tämän ajan ansiotyötään. Ja kun mies tulee kotiin, alkaa molempien vapaa-aika, jolloin ollaan yhdessä lasten kanssa. Eikös tässä ollut nimenomaan kyse kotitöistä, ei lastenhoidosta? Ilman muuta työssäkäyväkin osallistuu lasten nukuttamisiin, kylvetyksiin jne. ainakin minun mielestäni!



Miten hirveästi teillä niitä kotitöitä on? Astiat pesee kone, samoin pyykit? Vai lasketteko te niin, että jos pesukone rallattaa puolitoista tuntia, niin olette tehneet puolitoista tuntia kotitöitä?

Kovin, kovin harva on taas nähnyt minkäänlaista keskitietä tässäkään asiassa.



Joku kysyy ihmeissään, että miten hän muka ehtisi siivoamaan 200 neliöisen talon muutamassa tunnissa, kun lapset roikkuvat jaloissa jne. jne. ?



Onko joku muka sanonut, että ainoaa siivoamista/kotitöiden tekemistä on niiden tekeminen täydellisesti ja kokonaisuudessaan muutamassa tunnissa??? Eikö voi käyttää ihan omaa järkeä? Kai nyt sentään vartti löytyy aikaa silloin tällöin aikaa vaikkapa vessan pesuun, pyykkämiseen jne. Ja kun näitä "vartteja" löytyy muutama joka päivä, niin onhan siinä jo aika paljon tehty hommia.



Ja toinen asia mitä ihmettelen: Minkälaisia äijiä teillä siellä kotona asustelee, jos astioiden vieminen koneeseen lasketaan oikein kohtuuisoksi kotityöksi? Ja jonkun äijä vielä vie roskatkin, OHO!

Ai miten mahdollistaa? Jos se äiti kotiinjäännillään mahdollistakin isän työssäkäynnin? Ja kyllähän se kotiinjääminen useimmiten onnistuu ilman sitä miestäkin, ainakin joksikin aikaa.

Minusta se on jo melkoisen iso osa perheen elämää, että mies yleensäkin työssäkäynnillään mahdollistaa äidin ja lasten kotonaolon.

Esim astianpesu- ja pyykkikoneen voi napsauttaa päälle yhtä aikaa ja sitten leikkiä lasten kanssa sen pari tuntia. Kun täällä annetaan ymmärtää että on hirveän rankkaa jos kotona oleva on vaikkapa pyykännyt...

myös sinä aikana kun mies on kotona. Esim iltatouhuja ei voi hoitaa miehen työssäoloaikana (kun on päivätyö) ja päivällinenkin monesti tehdään vasta sen jälkeen kun mies on tullut kotiin.



Päiväsaikaan teen kaiken minkä ehdin, ja kun mies on kotona, teemme molemmat.

Ai miten mahdollistaa? Jos se äiti kotiinjäännillään mahdollistakin isän työssäkäynnin? Ja kyllähän se kotiinjääminen useimmiten onnistuu ilman sitä miestäkin, ainakin joksikin aikaa.

No ainakin se työssäkäyvä mahdollistaa sen hetkisen elintason (omakotitalo, tila-auto jne). Yleensä yh-kotiäidit on riippuvaisia sosiaalituista ja elatusmaksuista.

Ja miten kotona oleva mahdollistaa työssäkäynnin? En minä tiedä yhtäkään miestä, jonka työssäkäyntiä estäisi se että vaimokin käy töissä.

kun isä tulee töistä. Ymmärsinkö oikein....Meillä päivärutiini esim. aamulla ylös klo 7 nurkilla, aamupala ja aamutoimet klo 8 nurkilla tehtynä, sen jälkeen 3-v. katselee hetken telkkaria ja leikkii, kun itse syötän vauvan ja siivoilen aamupalan jäljet ja laitan ehkä pyykkiä koneeseen. 9 jälkeen ulos joko omalle pihalle tai puistoon, vauvan aamu-unet vaunuissa,tullaan takaisin klo 11 nurkilla. Sitten lounas, vähän ylläpitosiivousta, pottailua, leikkimistä, päiväsatujen lukeminen ja lasten päiväunet. Päiväunien aikana ripustan pyykit kuivumaan, teen jotain pikkusiivouksia (joina en pidä imurointia, lattioiden pesua tms.), valmistelen iltaruuan jos voin. Päikkärien jälkeen välipala, sitten ulos siihen asti, että isä tulee töistä. Sitten ilta sujuu suurinpiirtein kuten edellä kirjoittanut esitti, siis se ensimmäinen yhdessä tekemisen vaihtoehto (ei se Timpan kanssa kaljalle menevä isä....). Isommat siivoukset tehdään viikonloppuisin yhdessä. Kun palaan itse töihin, meillä käy taas siivooja parin viikon välein, jos ei jakseta viikonloppuja kuluttaa siivouksiin.

Riippuu ihan päivästä olenko käynyt kaupassa ja jos en hän käy töistä tullessaan. Tiskikoneen hän tyhjentää ja täyttää jos se minulta on jäänyt tekemättä. Minä hoidan pyykit, ruuan ja yleisen siivouksen eli tavarat paikalleen ja ison siivouksen. Ja toki ne 3 lasta "siinä sivussa". Meillä minä olen se joka hoidan pääsääntöisesti kodin ja silloin joskus kun olen ollut työvuorossa viikonloppuna niin että mies on lasten kanssa kotona on aamuruokana edellisen päivän ruokaa ja iltaruoaksi mies on yleensä hakenut hamppikset tms. eli pyykkejä hän ei hoida, yleissiivouksesta ei ole tietoakaan. Työhuone on esim hänen valtakuntaansa eikä siellä ole imuri käynyt moneen kuukauteen. Joskus vielä jaksoin myös tuon huoneen hoitaa mutta kun huomasin ettei järjestystä pysty pitämään en viitsinyt aikaani käyttää miehen opettamiseen. Puhtaat ja likaiset vaatteet lojuvat pitkin poikin vaikka lapsille niistä aina sanon ei mies ota kuuleviin korviinsakaan. Hänen äitinsä ei ole koskaan ainoata lastaan laittanut siivoamaan ja sen huomaa.

Ai miten mahdollistaa? Jos se äiti kotiinjäännillään mahdollistakin isän työssäkäynnin? Ja kyllähän se kotiinjääminen useimmiten onnistuu ilman sitä miestäkin, ainakin joksikin aikaa.

jos rahaa olisi käytettävissä vain kotihoidontuki, -lisä ja lapsilisä. Miehen kotiin tuoma palkka on se, joka tosiasiallisesti mahdollistaa äidin ja lasten kotiinjäännin ilman mitään sossun tukia.

Kerro ihmeessä sellainen tilanne, jossa isä ei voi käydä töissä, jos äiti ei jää kotiin.

lajittelee kaapista pyykit koneeseen ja ripustaa ne kuivumaan?! Ja mistä saa sellaisen astianpesukoneen, joka imaisee ne astiat pöydältä ja heittää ne puhtaina takaisin kaappiin?!

lajittelee kaapista pyykit koneeseen ja ripustaa ne kuivumaan?! Ja mistä saa sellaisen astianpesukoneen, joka imaisee ne astiat pöydältä ja heittää ne puhtaina takaisin kaappiin?!

Jos noin helppoa elämää haluat, hakeudu vaikka lakiteitse holhottavaksi.

Minulla on esimerkiksi tällä hetkellä tilanne, että haluaisin mennä töihin jos ei tarvitsisi laittaa lapsia hoitoon. Tiedän kuitenkin, että mieheni työssä koti-isyys ei oikein onnistu. Voisihan tällainen tilanne olla myös mahdollinen niin, että nainen on töissä ja mies kotona.

Ai miten mahdollistaa? Jos se äiti kotiinjäännillään mahdollistakin isän työssäkäynnin? Ja kyllähän se kotiinjääminen useimmiten onnistuu ilman sitä miestäkin, ainakin joksikin aikaa.

Ja miten kotona oleva mahdollistaa työssäkäynnin?

Vauva, 1,5-vuotias ja 3-vuotias. Kotityöt jäi yleensä tekemättä, yksinkertaisesti uupumuksesta. Vauva valvotti yöt ja minä valvoin sen kanssa. Päivät meni horroksessa, hyvä että lapset saivat ruokaa ja pääsivät ulos. Heti, jos sain pienemmät tai kaikki samaan aikaan nukkumaan, nukuin myös itse. Mies kun tuli töistä, alkoi laittaa ruokaa (yleensä niin paljon, että jäi myös seuraavaksi päiväksi) ja jompi kumpi yritti siivota. Mies oli väsynyt, mutta minä vielä väsyneempi.



Nyt nuorimmainen on jo kohta vuoden ikäinen ja yöt on rauhoittuneet. Hyvinä päivinä siivotaan ja laitetaan ruokaa yhdessä, huonoina syödään valmista ruokaa. Vessan siivoaminen pienimmän kanssa ei onnistu- sinä aikana kun ehdin pesemään lavuaarin, kaapit on tyhjennetty, tamponit syöty ja vessanpyttyyn on heitetty vähintään wc:n raikastin.. Imuroimista pienin sen sijaan rakastaa ja vanhemmat tykkää pyyhkiä pölyjä.



Pointtina oli kai se, että meillä tehdään kotityöt vallitsevan tilanteen mukaan. Kotona ollessa yritän pääsääntöisesti hoitaa sellaiset kotityöt, mitkä onnistuu lasten kanssa ja illalla tehdään ne, jotka on hankalia lasten kanssa. Siivoamista riittää aina, oli päivällä siivottu tai ei. Mies tekee iltaisin paljon remonttihommia, joten yritän tehdä osani, mutta aina ei jaksa. Silloin toinen ottaa vetovastuun ja homma pyörii.