kotona lastaan hoitavat, kehtaatteko tosiaan

Kun mies oli kotona, teki kotihommia siinä missä minäkin ja ihan pyytämättä.



Esim. lasten nukkumaan menon aikaan toinen hoiti sitä hommaa ja toinen laittoi vaikkapa pyykkiä tai tyhjensi astianpesukonetta.



Isommat siivoukset ja muut hoidin minä päivällä kun mies oli töissä, mutta en osaa meillä kuvitella tilannetta, että mies istuu sohvalla ja minä laitan ruoan, katan pöydän, korjaan astiat pöydästä, laitan astianpesukoneen, pesen pyykkiä, laitan lapset nukkumaan ja siistin paikat.

ap

Kyllä sen 9-10 h:n aikana jonka mies on kodin ulkopuolella töissä pitää saada riittämään kotitöihin niin ettei illalla ole enää mitään. Viikonloppuisin hommat jaetaan.

Serkkuni (mies) oli aikoinaan töissä ja vaimo kahden lapsen kanssa kotona. Vaimo ei tehnyt päivisin mitään, ei edes ruokaa. Kävivät lasten kanssa grillillä syömässä ja mies sai tulla kotiin kaupan kautta jos halusi jotain syödä.



Ei sinänsä ihme, että ovat jo eronneet.

suht raskaalta työltä, kun lapset on 1, 2 ja 3 v. Suon silti miehelleni torkut töiden jälkeen ja en useimmiten lähde edes lenkille, ettei miehen tarvi olla yksin tämän uhmislauman kanssa.

On tää senkin koti, ei vain minun ja lasten.

Tottakai mä hoidan suurimman osan kotitöistä, mutta kyllä miehenkin täytyy jotain tehdä. Sitä paitsi mä olen hoitovapaalla hoitamassa lapsia, en kodinhoitajana.

Eli ruoholeikkuun,pienet autohuollot ym. Minä teen pääasiassa kotityöt,hoidan lasten tarpeet (pukemiset, syöttämiset jne.) myös viikonloppuisin. Kaupassa käy se joka sinne paremmin pääsee lähtemään milloinkin, yleensä mies tai käymme koko perheellä.



Mies auttaa aika hyvin pyydettäessä,tosin ei ensimmäisellä pyyntö kerralla:) muuten ei juuri osallistu. Enemmän apua toivoisin koska olen itse ollut aika väsynyt tästä 24/7 duunista. En kuitenkaan pidä itsestään selvänä ,että kun mies kotiutuu töistä alkaa tekemään samantien kotihommia mutta joskus iltasella kun olen nukuttamassa lapsia sillävälin astianpesukoneen tyhjäys ja täyttö olisi mukava extrayllätys mieheltä:)

pyytää miestä tekemään osansa kotitöistä töiden jälkeen?

Mä en kyllä kehtais ikäpäivänä.

mutta teen lyhyempää päivää.

Mulla on kyllä se periaate, että me molemmat tehdään kodin eteen. En tarkoituksellisesti vedä mittatikulla rajaa siihen, että "toi pyykkäys on miehen heiniä, joten vaikka mulla olisi aikaa ja tarmoa, niin en varmaan pese".

Tarkoituksenmukaista ei myöskään ole se, että mies istuisi illat sohvalla rentoutuen ja katsellen televisiota siinä, missä minä sitten painaisin taloustöitä minkä ehtisin.

Lisäksi on eri kausia. Jos miehellä on raskaita päiviä töissä ja hän on väsynyt, miksi ihmeessä alkaisin vaatia häntä kotona pinnistelemään, jotta hän "suorittaisi velvollisuutensa". Sama ymmärrys myös muhun päin, jos olen flunssassa, niin mun on saatava levätä enemmän.

Olennaista ei mun mielestä ole se, että vahditaan mitä toinen tekee, kuinka paljon ja tekeekö riittävästi vaan se, että molemmilla on suunnilleen samansuuntainen tavoite. Ja sen lisäksi ymmärrys sitä kohtaan, että omassa kodissa molemmat voivat tehdä asioita, luoda "standardit" sekä hyväksyä toisinaan vaikka sekin, ettei kumpikaan oikein jaksa.

Mies töissä 9 h, minä saman ajan vahdin lapsia (hänen lapsiaan jos oikein kärjistää.)

Näin minä asian tulkitsin.



Kotitöitä tein ihan "hyvää hyvyyttäni" jos ehdin.

ei se lasten kokoaikainen hoitaminenkaan ruuan laittamisine, siivoamisineen ja pyykkäämisineen ym. oheistöineen mitään lepäilyä todellakaan ole, vaan todellakin käy työstä.

Huom! Moni meistä akateemisista pääsee töissä huomattavasti helpommalla kuin kotona parin pienen kanssa eli ei ole itsestään selvää, että miehen (tai naisen) työpäivä olisi jotenkin "rankka". Tämän voin ihan omasta kokemuksestani sanoa.



t. kotona useamman vuoden ollut akateeminen äiti, joka nyttemmin taas työelämässä

Kyllä sen 9-10 h:n aikana jonka mies on kodin ulkopuolella töissä pitää saada riittämään kotitöihin niin ettei illalla ole enää mitään. Viikonloppuisin hommat jaetaan.

syödään ja siivotaan tiskit.

Kyllä sen 9-10 h:n aikana jonka mies on kodin ulkopuolella töissä pitää saada riittämään kotitöihin niin ettei illalla ole enää mitään. Viikonloppuisin hommat jaetaan.

Kylla meilla ainakin ruoka laitetaan vasta kun on mieskin jo kotona, samoi lapset kylvetetaan, vaihdetaan yopukuihin ja laitetaan nukkumaan, yms! Meilla oli periaatteessa sellainen systeemi, etta tein paivan aikana semmoiset jotka pystyi paivan aikana tekemaan (pyykit koneesee/kuivumaan/viikattua, siivous, ja tietty hoidin lapsen! Illalla sitten thtiin asiat yhdessa: joskus oli mieheni vasyneempi, ja mina yritin tehda niina iltoina enemman, joskus minulla oli ollut vauvan kanssa hankala paiva ja mies teki enemman.

Joitain ruokia valmistin joskus vahan etukateen, mutta esi. etukateen keitetty pasta nyt ei ole oiken hyva idea... ;-)

Teen päivisin sen, mitä luonnostaan eteen tulee esim. ruoanlaitto jne. Kun mies on kotona, hommat tehdään tietysti puoliksi ja esim. viikkosiivous samoin puoliksi. Molemmilla tulee olla yhtä paljon ns. omaa aikaa. Meillä ei ole eritelty töitä millään lailla sukupuolen mukaan.

enhän mä nyt mikään taloudenhoitaja ole

Hän käy töissä ja minä hoidan lapsia.. Haluan hoitaa lapset hyvin joten en ehdi kotitöitä itse tekemään. Raskaampi minun päiväni on kun mieheni töissä. Mies tekee kotitöitä sitten töitten jälkeen tai teemme ne puoliksi.

Hän käy töissä ja minä hoidan lapsia.. Haluan hoitaa lapset hyvin joten en ehdi kotitöitä itse tekemään. Raskaampi minun päiväni on kun mieheni töissä. Mies tekee kotitöitä sitten töitten jälkeen tai teemme ne puoliksi.

jotka eivät päivän aikana ehdi kotitöitä tekemään??

mutta itse haluaa auttaa

Samaa mieltä. En nyt tokikaan tarkoita, että miehen pitäisi heti töistä päästyään aloittaa kotityöt. Kuitenkin jos esimerkiksi mies tulee töistä, kun olemme juuri lasten kanssa syöneet ja lähdössä ulos, voin pyytää häntä siistimään pöydän tai jos hän on menossa ulos tekemään omia juttujaan, voin pyytää häntä tuomaan pyykit tullessaan sisään. Miksi tällaisilla normaaleilla asioilla ei kehtaisi miestä vaivata?

Miksi en kehtaisi?

On tää senkin koti, ei vain minun ja lasten.

lasten kanssa työpäivän aikana, jotta illat ja viikonloput voidaan pyhittää yhdessäololle, kavereiden näkemiselle, kyläilyille. Lasten hoito sinällään ei ole kotityö mun mielestä, vaan elämää. Nukuttamiset ja iltapalat annetaan kyllä vuorosysteemillä, jotta toinen saa vähän ikiomaa aikaakin iltaisin. Viikonloppuna tehtävät kotityöt, kuten astianpesukoneen pyörittämien tehdään vuorotellen. Enhän mä kuitenkaan mikään kotiorja ole. :)