Olin miehen ja tämän kavereiden kanssa pyöräreissulla - järkytys!
Taustana voin sanoa, että olen 30- ja mieheni 35-vuotias. Yhdessä ollaan oltu vähän yli kaksi vuotta ja kihlauduimme jouluna. Miehellä on kova vauvakuume ja itse vasta kypsyttelemässä ja miettimässä ajatusta. Meillä on ollut asiasta jopa riitaa, koska koen että mieheni painostaa lapseen ja kärttää jatkuvasti että pistettäisiin pulla uuniin. Eletään harrastusten ja matkustamisen täyteistä elämää melko itsenäisesti ja itselleni tämä riittää hyvin.
No, viime lauantaina olimme maastopyöräilemässä koko päivän (klo 8-21) mieheni ja tämän kavereiden kanssa. Reissu oli sinänsä hauska, mutta järkytyin kun kuulin millaisessa elämäntilanteessa miehen kaverit elävät...
Kaverin nro 1 vaimon laskettu aika on 2 viikon päästä ja mies on jättänyt tämän yksin kotiin koko päiväksi aiempien lapsien kanssa. Kaveri nro 2 on kahden alle 3-vuotiaan isä ja rehellisesti vähintään pari kertaa viikossa meidänkin kanssa ajamassa, omat treenit siihen päälle. Kaverilla nro 3 vaimo sai keskenmenon ja jäi kuulemma sitä kotiin suremaan, aiemmin ollut mukana paljon näillä reissuilla myös.
Mulla iski kamala ahdistus ja pelko. Jos miehen kaverit liihottelee vapaana menemään raskauksista, keskenmenoista ja pikkulapsista huolimatta niin mitä mies ajattelee isyyden olevan? Pitäisikö munkin tyytyä siihen, että oma elämä loppuu ja oon kiinni lapsissa 247 kun mies jatkaa elämäänsä normaalisti. Mies on puheissaan vinkannut, että kyllä lapset aina enemmän naisen projekti on.
En todellakaan ole enää valmis tai halua edes keskustella lapsien hankkimisesta. Tekis mieli jopa heittää koko suhde menemään, kun tulevaisuus ahdistaa niin paljon. Parempi olisi päästää mies etsimään se nainen joka haluaa olla äiti. Mä en halua.
Kommentit (428)
Jotenkin ihana ja harvinainen on tuo Ap:n mies kun toivoo lasta. Hänellä ikää jo 35v. että ei mikään poikanen enää isäksi. Toivottavasti löytää lapsirakkaan vaimon.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ihana ja harvinainen on tuo Ap:n mies kun toivoo lasta. Hänellä ikää jo 35v. että ei mikään poikanen enää isäksi. Toivottavasti löytää lapsirakkaan vaimon.
Kyllä noin on. Toivotaan että eroavat sovussa ja löytävät sopivammat puolisot. Ei kannata pitkittää suhdetta koska noin eri linjoilla ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä perhe-elämä ei silloin paljoa kiinnosta jos talvellakin haluaa maastopyöräillä 13 tuntia päivässä. 2/5
Miehille hyvä muistutus: naisen kanssa yhteenmuutto tarkoittaa sitä että harrastemenot ja ajanvietto kavereiden kanssa vähenee radikaalisti siihen mitä vaimo suo. Sitten kun lapsia tulee, ne loppuvat kokonaan.
Kuka pakottaa miehen muuttamaan yhteen naisen kanssa ja hankkimaan lapsen, jos se noin hirveätä on? Opetelkaa kokkaamaan ja siivoamaan, ja pysykää sinkkuna 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi ollut ihanaa, jos mies olisi harrastanut liikuntaa monta kertaa viikossa. Itse olen harrastanut liikuntaa koko ikäni ja olen nyt viiskymppisenäkin hoikka ja hyväkuntoinen. Mies on kykkinyt kotona ja on nyt ylipainoinen ja huonokuntoinen.
Koko ketjua en lukenut, mutta tuota ihmettelen, että miten miehenne voi päivystää kotona ympäri vuorokautta kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Oma mies ainakin joutui kulkemaan töissä. Ei saanut mitään synnytyksenodotusvapaata. Potkut olisi saanut, jos olisi jäänyt kykkimään kotiin, koska lapsi syntyy.
No ne miehethän on päivät töissä ja vapaa-ajat ties missä. Mahtavatko edes käydä kotona nukkumassa. Mitä sinun miehesi teki työpäivien jälkeen, ei kai vaan istunut kotona kykkimässä?
Mieheni juuri istui kotona kykkimässä työpäivien jälkeen. Minä olen aina harrastanut liikuntaa. Juossut, pyöräillyt ja käynyt salilla. Ja sen huomaa. Mies on ylipainoinen ja jatkuvasti väsynyt nykyään. Minä hoikka ja vielä elämäni kunnossa oleva viisikymppinen.
Joten olisin todellakin toivonut, että mieskin olisi työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin harrastanut liikuntaa, eikä vain kykkinyt kotona.
Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa juoksit, pyöräilit ja kävit salilla? Ohhoh, ei olisi onnistunut minulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi ollut ihanaa, jos mies olisi harrastanut liikuntaa monta kertaa viikossa. Itse olen harrastanut liikuntaa koko ikäni ja olen nyt viiskymppisenäkin hoikka ja hyväkuntoinen. Mies on kykkinyt kotona ja on nyt ylipainoinen ja huonokuntoinen.
Koko ketjua en lukenut, mutta tuota ihmettelen, että miten miehenne voi päivystää kotona ympäri vuorokautta kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Oma mies ainakin joutui kulkemaan töissä. Ei saanut mitään synnytyksenodotusvapaata. Potkut olisi saanut, jos olisi jäänyt kykkimään kotiin, koska lapsi syntyy.
No ne miehethän on päivät töissä ja vapaa-ajat ties missä. Mahtavatko edes käydä kotona nukkumassa. Mitä sinun miehesi teki työpäivien jälkeen, ei kai vaan istunut kotona kykkimässä?
Mieheni juuri istui kotona kykkimässä työpäivien jälkeen. Minä olen aina harrastanut liikuntaa. Juossut, pyöräillyt ja käynyt salilla. Ja sen huomaa. Mies on ylipainoinen ja jatkuvasti väsynyt nykyään. Minä hoikka ja vielä elämäni kunnossa oleva viisikymppinen.
Joten olisin todellakin toivonut, että mieskin olisi työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin harrastanut liikuntaa, eikä vain kykkinyt kotona.
Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa juoksit, pyöräilit ja kävit salilla? Ohhoh, ei olisi onnistunut minulta.
Jotkut naiset lähtevät harrastuksista suoraan synnyttämään.. Eli yksilöllistä myös sekin.
Ite oon 49-vuotias sinkkumies, joka myös sinkkuna haluaa elää.
Tästä on nyt yli 20 vuotta, kun elin parisuhteessa, ja meillä oli asetelma niin päin, että nainen oli se joka sitä lasta halusi tehdä. Mua ei kiinnostanut yhtään lapsen teko, koska tulevaisuus oli epävarma. Ei ollu töistä tietoa kummallakaan, mutta niin vain olisi pitänyt lapsi tehdä siihen paskan keskelle. Ei kiitos!
Se suhde on onneksi kaukana takanapäin. Muija läksi, kun tajusi, ettei mun kanssa saa tahtoa läpi joka asiassa, kuten oli koko elämänsä tottunut saamaan. Se luuli saavansa mut tossunsa alle, mutta väärin päätteli. Lähti, kun tajusi vuosien väännön jälkeen, ettei onnistu muuttamaan minua toiseksi ihmiseksi. Kovasti se yritti takoa mua johonkin omituiseen muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi ollut ihanaa, jos mies olisi harrastanut liikuntaa monta kertaa viikossa. Itse olen harrastanut liikuntaa koko ikäni ja olen nyt viiskymppisenäkin hoikka ja hyväkuntoinen. Mies on kykkinyt kotona ja on nyt ylipainoinen ja huonokuntoinen.
Koko ketjua en lukenut, mutta tuota ihmettelen, että miten miehenne voi päivystää kotona ympäri vuorokautta kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Oma mies ainakin joutui kulkemaan töissä. Ei saanut mitään synnytyksenodotusvapaata. Potkut olisi saanut, jos olisi jäänyt kykkimään kotiin, koska lapsi syntyy.
No ne miehethän on päivät töissä ja vapaa-ajat ties missä. Mahtavatko edes käydä kotona nukkumassa. Mitä sinun miehesi teki työpäivien jälkeen, ei kai vaan istunut kotona kykkimässä?
Mieheni juuri istui kotona kykkimässä työpäivien jälkeen. Minä olen aina harrastanut liikuntaa. Juossut, pyöräillyt ja käynyt salilla. Ja sen huomaa. Mies on ylipainoinen ja jatkuvasti väsynyt nykyään. Minä hoikka ja vielä elämäni kunnossa oleva viisikymppinen.
Joten olisin todellakin toivonut, että mieskin olisi työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin harrastanut liikuntaa, eikä vain kykkinyt kotona.
Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa juoksit, pyöräilit ja kävit salilla? Ohhoh, ei olisi onnistunut minulta.
Miksi en olisi. Salilla kävin synnytustä edelisenä päivänä ja ensimäiset vaunulenkit viikon päästä kävellen. Juosten jo kuuden viikon päästä. Salille tämän jälkeen. Ei l
Olen sivusta seurannut miten eräs tuttu perheenisä on hurahtanut pyöräilyyn, hankkinut kaikki välineet viimeisen päälle ja pieni lapsi kotona. Äiti pyörittää huushollia ja hoitaa lasta enemmän kuin mies. Ja mies huitelee ties missä pyöräporukan kanssa ja uusien naistuttavien kanssa pyörätreffeillä. Nämä pyöräilijämiehet ovat ihan omaa lajia.