Mikä itsestäänselvä asia sinulle selvisi aivan liian myöhään?

Nykyään tavallinen kirjoitti:

Olin joskus vajaa 30-vuotiaana jopa ehdolla puolueessa ja todella aktiivinen poliittisesti. Ympäristöasiat olivat tärkeitä, joten puolueen voi arvata. Meni yllättävän pitkään ennenkuin tajusin, että puolue ei aja ympäristöasioita kuin näön vuoksi. Tapasin jossain vaiheessa vanhoja kavereitani, jotka naureskellen kyselivät vieläkö olen mukana. Sanoin vain, että loppui usko politiikkaan.

Miten ihmeessä en tajunnut sitä ristiriitaisuutta, että pelätä hiilidioksidia ja vastustaa ydinvoimaa. Lopputuloksena käytetään sitten hiilivoimaa. Vastustetaan kuluttamista, mutta kaikki matkustelivat minkä ehtivät. Tänne myös pitäis rahdata koko Lähi-itä ja Afrikka turvaan, mutta samaan aikaan hiilijalanjälki 1000-kertaistuu. Mitenkään ei voida auttaa kotimaassa. Myös naisten oikeuksia ajetaan, mutta silti islamia ei saa kritisoida. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin, mutta nämä sisäiset ristiriidat todella masensivat, kun homma lähti aukeamaan. Olisihan se pitänyt tarkistaa ja ymmärtää, että puolueen tausta on taistolaisuudessa eli ainoa logiikka on länsivastaisuus.

Mutta miten minut korkeasti koulutettu saatiin narutettua mukaan? Ja mistä se kiihko asiaan tuli? Vanhat lapsuudenkaverit amispohjalta tajusivat, että jokin mättää. Nolottaa jossain määrin, mutta toisaalta en ole enää sellainen ylimielinen, jollaiseksi huomaamattani muutuin. Itseni kaltaiset kiihkomieliset käänsivät minulle selkänsä, kun lähdin vetämään.

Et ole ainoa, montakohan meikäläisen kaltaista on? Häpeän nuoruudenaikaisia kiihkopoliittisia valintojani, jotka toki alunperin kumpusivat kotoa, mutta olisihan sitä silti voinut ottaa hiukan rauhallisemmin. Koulussakin mesosin ihan turhaan, kyllä hävettää. Se oli sitä pahinta 1970-lukua.

Nykyään sentään osaa ottaa selvää asioista ja yrittää ajatella omilla aivoillaan.

Pitkään yritin löytää kivoja 85A-rintaliivejä. Vasta vuosien jälkeen opin, että koko 80B käy minulle myös ja niitä oli helpompi löytää...

Luulin vielä 11-12 vuotiaana, että vauvat saavat alkunsa erityisen syvistä suudelmasta. Tämä päätelmä tuli telkkarin esittämistä elokuvista. Niissä iihkeiden suutelukohtausten jälkiseuraus oli raskaus.

Vierailija kirjoitti:

Todella noloa helsinkiläisenä myöntää, että tajusin vasta aikuisena, että Helsingin kaupunginosa Kruununhaka on tosiaan KruunuNhaka, ei Kruunuhaka (krunikaksi myös kutsutaan). Olen nuorena aikuisena aina vaan puhunut, joo olen täällä Kruunuhaassa töissä tms. käymässä. Tosin minulla on lievä (diagnosoimaton) lukihäiriö.

Helsinkiläiset lausuvat sen sen "Kruunuhaka" eli eri tavalla kuin kirjoitetaan. Se vastaa ruotsinkielistä nimeä Kronohagen. "Kruununhaka" kuulostaa minun korvaan teennäiseltä. Minulle oli myös yllätys, että Töölö ei olekaan Töölöö, koska vanhempani sanovat ainaa "Töölöössä".

Sama, kuin Katajanokka äännettynä, vaikka Katajannokka on. Eiku, siis, kummin päin se nyt menikään?

Vierailija kirjoitti:

Luulin vielä 11-12 vuotiaana, että vauvat saavat alkunsa erityisen syvistä suudelmasta. Tämä päätelmä tuli telkkarin esittämistä elokuvista. Niissä iihkeiden suutelukohtausten jälkiseuraus oli raskaus.

Mulle riitti vain se ajatus, että mennään naimisiin ja sitten tulee automaattisesti lapsia. Kun muutama tuttavapariskunta meni tuolloin naimisiin niin hetken päästä odottivatkin jo lasta. Kun tuo asia kunnolla selkisi niin minä vaan huudahdin äidille, että pitääkö silloin hässiäkin.  

Varhaisteinityttönä mietin et miten se roikkuva löllerö voi mennä sinne. Vasta sitten selvis, et aijaa!

Tämä korona on avannut silmäni, että kuinka hyvin asiat ovat olleet ennen koronaa.

Ei sitä ole ennen havahtunut, kuinka hyvin asiat ovat olleet. Ikävät tekijät jotenkin laittaa asiat vertaileviin asetelmiin.

Luulin 37 vuotiaaksi asti että kukaan muu ei masturboin kuin minä. Tieto vei jotenkin runkkaamisen ilon, nykyisin tulee tumputettua enää viisi kertaa päivässä ja sekin hieman alakuloisesti.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tavallinen kirjoitti:

Olin joskus vajaa 30-vuotiaana jopa ehdolla puolueessa ja todella aktiivinen poliittisesti. Ympäristöasiat olivat tärkeitä, joten puolueen voi arvata. Meni yllättävän pitkään ennenkuin tajusin, että puolue ei aja ympäristöasioita kuin näön vuoksi. Tapasin jossain vaiheessa vanhoja kavereitani, jotka naureskellen kyselivät vieläkö olen mukana. Sanoin vain, että loppui usko politiikkaan.

Miten ihmeessä en tajunnut sitä ristiriitaisuutta, että pelätä hiilidioksidia ja vastustaa ydinvoimaa. Lopputuloksena käytetään sitten hiilivoimaa. Vastustetaan kuluttamista, mutta kaikki matkustelivat minkä ehtivät. Tänne myös pitäis rahdata koko Lähi-itä ja Afrikka turvaan, mutta samaan aikaan hiilijalanjälki 1000-kertaistuu. Mitenkään ei voida auttaa kotimaassa. Myös naisten oikeuksia ajetaan, mutta silti islamia ei saa kritisoida. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin, mutta nämä sisäiset ristiriidat todella masensivat, kun homma lähti aukeamaan. Olisihan se pitänyt tarkistaa ja ymmärtää, että puolueen tausta on taistolaisuudessa eli ainoa logiikka on länsivastaisuus.

Mutta miten minut korkeasti koulutettu saatiin narutettua mukaan? Ja mistä se kiihko asiaan tuli? Vanhat lapsuudenkaverit amispohjalta tajusivat, että jokin mättää. Nolottaa jossain määrin, mutta toisaalta en ole enää sellainen ylimielinen, jollaiseksi huomaamattani muutuin. Itseni kaltaiset kiihkomieliset käänsivät minulle selkänsä, kun lähdin vetämään.

Mielestäni on raivostuttavaa että puolueiden sisällä ei uskalleta olla eri mieltä. Monoliittina vaan jankataan asioita. Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään puoluetta joka olisi kokonaan oikeilla linjoilla. Toivoisin että puolueita ei olisi ollenkaan.

OT mutta tän takia en äänestä. Jäsenenä voi lupailla vaikka mitä, mutta puoluekuri pitää huolen siitä, että kukaan ei sooloile.

Vierailija kirjoitti:

Olin päälle parikymppinen kun oivalsin, ettei numero neljä ole kaikille muillekin vihreä numero.

Synestesia.

Minä olen myös synesteetikko ja minulle selvisi vasta lähempänä 30. ikävuotta, että jokaisella synesteetikolla on eri reaktiot ärsykkeisiin, esim. just numerot ovat eri värisiä kaikille, jotka näkevät numerot väreinä.

Ekaluokallani oli poika nimeltä Markus jonka kanssa meidän molempien sukunimet alkoivat samalla kirjaimella. Kun jouluna jaettiin todistuksia ja Markus sai todistuksen ennen minua, jäin hämmentyneenä miettimään asiaa ja tulin päätelleeksi että kyllä se varmaan menee niin että pojat menee ennen tyttöjä tämmöisissä listoissa. Uskoin myös jostain syystä tähän ”logiikkaan” melkein aikuiseksi asti :D Oikeastihan syy oli siinä että Markuksen sukunimen toinen kirjain oli aakkosissa ennen omaani.

Turha itkiä naisten takia.

Vierailija kirjoitti:

Luulin ihan liian pitkään (yläasteelle asti?), että venäjä on ihan samanlainen kieli kuin suomi, mutta aakkoset vain ovat eri. Jos siis osaa kyrilliset aakkoset, osaa myös puhua venäjää - sitähän puhutaan kuin suomea, mutta vain eri aakkosilla! Jesus, mikä logiikka.

Tästä tuli mieleen, että muistan ajatteleeni, että kun opin englantilaiset aakkoset, osaan puhua englantia! Olin alle kouluikäinen ja juuri (lähes) oppinut aakkoset.

Vierailija kirjoitti:

Ettei tarvitse tehdä liikaa ja olla aina ilman vapaa-aikaa.

Kumpa minun hullut kaverit olisi tajunneet tuon.     itsestään  selviä asioita yleensä ei ole.  Usein et tajua jotain tai toinen ei tai joku muu ei rajua ja oikaisee asiat selviksi.

Tajusin, että psykedeelisten huumeiden kohtuullinen ja vastuullinen käyttö on yksinomaan positiviinen, kannatava asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jätetään itsestäänselvä ja liian kysymyksestä pois, niin myöhään selvisi sarjamurhaajan profiili. En ole aiemmin murhaajia suuremmin miettinyt.

Nyt tässä vasta vanhoilla päivillä olen katsonut amerikkalaista sarjaa "Murhaaja kotonani" ja tajunnut että hehän ovat pahoiksi syntyneitä, aivovammaisia. Ovat kotona suhteellisen normaaleja ja toisaalla murhataan. Kyllä ihmismieli voi olla outo ja julma.

Omaan elämääni tämä asia ei tietenkään ole mitenkään vaikuttanut, eikä väliä vaikkei tämä asia olisi selvinnyt koskaan, mutta kunhan nyt joutessani tänne kirjoittelen vähän asian vierestä. Olen muutenkin vähän yksinkertaista sorttia.

Sori ohis, mutta on pakko korjata:

Suurin osa murhaajista ei synny pahana (jos ylipäätään kukaan). Monen murhaajan lapsuusolot ovat niin kurjat ja rakkaudettomat, että ei ole mikään ihme jos pää ei kestä. Monia näistä ei ole koskaan halattu ja kannustettu, vaan huudettu ja pahoinpidelty vauvasta asti.

Ja ennen kuin kukaan sanoo: Että ei minustakaan tullut murhaaja, vaikka minua kohdeltiin kaltoin. Kyllä, kaikista ei tule toki murhaajia, mutta joillakin huonot tuurit (yhdistettynä moneen muuhun asiaan kuten olematon itsetunto) oikeasti kasautuvat liian suuriksi liian nuorena, jolloin mieli näkee kaiken mustana eli toisin kuin pitäisi normaalilla lapsella olla.

Kiitos.

Varmaan on niin, että suurin osa murhaajista ovat tavallisia ihmisiä, jotka jossain vaiheessa vinksahtaa. Eihän kirjoittaja niin väittänytkään, vaan hän funtsasi sarjamurhaajia (murto-osa) jotka yleensä ovat psykopaatteja. Harvasta psykopaatistakaan tulee kuitenkaan sarjamurhaajaa. Kyseisessä tosi-tv sarjassa esimerkiksi äiti tai sisarus saattaa kertoa läheisensä elämäntarinaa. Äiti esimerkiksi on nähnyt poikkeavuuden (esim suuren vihan) jo pienestä lähtien ja rakastanut ja parhaansa yrittänyt kasvattaa, mutta enempää ei ole voinut. Yllätyksenä on kuitenkin tullut läheisille ja myöhemmin vaimolle, kun paljastuu sarjamurhaajaksi. Sarjamurhaajalla on himo kiduttamisen ja murhaamiseen eli poikkeaa tavallisesta murhaajasta. Pystyy kaksoielämään.

Se siitä. Oli miten oli. Jatketaan vaan niistä hauskemmista aiheista.

Kuulin ehkä 3-4-vuotiaana kun äitini ja tätini juttelivat enoni uudesta naisystävästäni. Tätini sanoi "Se *Riitta on *Paulille vaan laastari" Lapset kun ajattelevat loogisesti (no joo), luulin että enoni seurustelee ihmisen kokoisen laastarin kanssa. Hämmennyin kun meille tulikin syömään kävelevän laastarin sijasta oikea ihminen :D Olisi kyllä ollut jännempää nähdä se jalallinen laastari :(

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun läpi lukeneena voin todeta, että firmojen tulisi suunnitella logonsa selkeämmin :D Kiitos vastauksista ja jatketaan!

Ap

Ehkä tuonelan portilla kysytään että onko lukeeko siinä Olvi vai onko siinä tynnyri ja vastauksen mukaan lajitellaan väki.

Ihan pienenä menimme äidin kanssa sukulaistaloon ja osassa tienpätkää kulki sähkölinja. Ensimmäisessä sähköpylväässä oli kyltti ja kysyttyäni, äiti sanoi, että siinä lukee: "Varokaa hengenvaarallista". Myöhemmin osasin mennä kyläilemään jo yksin, mutta juoksin aina tienpätkän henkeni edestä. Luulin, että ne pylväät voi vaan yks'kaks' kaatua päälleni ja henkeni on vaarassa.