Lue keskustelun säännöt.
Mikä itsestäänselvä asia sinulle selvisi aivan liian myöhään?
Ketjussa ei ole tarkoitus pilkata ketään vaan ihan hyvällä mielellä muistella.
Itse luulin varmaan 9-vuotiaaksi asti että naiset eivät saa ajaa autoa. Jotenkin sen vaan käsitti niin, kun meillä ajoi aina isä ja jos (harvoin) kylään tuli äidin ystävättäriä, heidän miehensä ajoivat heidät perille ja hakivat. Asuimme metsän keskellä maaseudulla ja suurin "nähtävyys" oli kyläkauppa. Kaikki naapurit jotka siellä autolla kävivät, olivat miehiä. Sitten erään kerran mieslomittajamme lopetti ja tilalle tuli nainen. Olin aivan ällikällä lyöty kun hän ajoi itse meille ja takaisin :D
Kommentit (1226)
Että Sanonta änyytee NYT kostuu oikeasti kirjaimista N-Y-T olin 30-vuotias kun asian tajusin,,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perussuomalaiset puhuu muunneltua totuutta. Liian monta vuotta uskoin heidän juttuihin ilman kriittistä tarkastelua ja kuvittelin että he olisivat jokin rehellinen vaihtoehto korruptoituneelle valtaeliitille.
Mulla tömähti järki päähän heti, kun kuulin halliksen kehuvan trumpia hyväksi presidentiksi.
Että 99,9% ihmisistä on vähemmän älykkäitä kuin minä.
Nyt on jo 40 000 ilmoitusta tehty haitoista ko ronar okotteesta jenkeissä!!
Olimme veljen kanssa ala-asteikäisiä, teimme 80-luvun alussa mummolassa kesäisin monia töitä. Kitkimme esim. rikkaruohoja ja autoimme pienissä arjen askareissa. Kun illalla tuli palkanmaksun aika, antoi vaari veljelleni enemmän rahaa ja sanoi sen olevan "hyvänmiehen lisä". Muistan tämän hetken edelleen kuin eilisen, en tietenkään lapsena uskaltanut tätä "lisää" kyseenalaistaa eikä kukaan vanhempi siihen puuttunut. Luulin tosiaan pitkään tämän jälkeenkin, että miesten kuuluu saada samasta työstä parempi palkka ja siihen on tyytyminen. Minä raukka yritin jatkossa entistä enemmän miellyttää häntä ja tehdä vielä enemmän, mutta eihän se auttanut. Toki tämä mieslisä on totta edelleen palkoissa, mutta ei ihan näin räikeästi esiintuotuna.
Myöhemmin tajusin muistakin asiayhteyksistä, että vaarini oli pahemman luokan sovinisti, ja suhteeni miehiin yleensäkin on osaltaan näiden kokemusten myötä myrkyttynyt. Olen myös naisten oikeuksien raivokas puolustaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teet niin tai näin joku on aina sitä mieltä että teet väärin.
Ketään, toistan, ketään ei kiinnosta raatamisesi määrä ja yhtään kiitosta et saa kun palat loppuun ja saat kärsiä seuraukset ihan yksin.
Tämä! Oi, niin tämä!!
Lisäksi vielä jotkut olettavat että juuri sinä raadat tyytyväisenä ja innolla, aina, mutta kun tajuat, että siinä ei ole järjenhäivää, lopetat ja asetat rajat, sitäkään ei ymmärretä. Toki se on ymmärrettävää, että joku toinen ei raada ja pitää ne rajat. Se on ihan fine.
Vierailija kirjoitti:
Luulin aivan liian pitkään, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia keskenään vaikka eihän se tietenkään ole niin.
Toi on muuten näkökulmasta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin ihan liian pitkään että Enkeli taivaan- laulussa lauletaan
"Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
vei Saavathälle kiitoksen.
Menee siis "Veisaavat hälle kiitoksen"
Ihmettelin miten kenenkään nimi voi olla Saaväthä.
Minä tajusin vasta aikuisena, kun äiti jakoi omenaa, niin hän sanoi aina, että isommalle isompi pala ja pienemmälle pienempi pala. Minulle tuli tietysti se pienempi pala. Luulin vaan, että niin kuuluu olla. Ilmankos en vieläkään osaa oikein pitää puoliani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että hullu paljon työtä tekee. Lopputili tuli kuitenkin. Viisas pääsi vähemmällä ja hän sai jatkaa.
kaikki mitä teet kiertyy oman turpas eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olimme veljen kanssa ala-asteikäisiä, teimme 80-luvun alussa mummolassa kesäisin monia töitä. Kitkimme esim. rikkaruohoja ja autoimme pienissä arjen askareissa. Kun illalla tuli palkanmaksun aika, antoi vaari veljelleni enemmän rahaa ja sanoi sen olevan "hyvänmiehen lisä". Muistan tämän hetken edelleen kuin eilisen, en tietenkään lapsena uskaltanut tätä "lisää" kyseenalaistaa eikä kukaan vanhempi siihen puuttunut. Luulin tosiaan pitkään tämän jälkeenkin, että miesten kuuluu saada samasta työstä parempi palkka ja siihen on tyytyminen. Minä raukka yritin jatkossa entistä enemmän miellyttää häntä ja tehdä vielä enemmän, mutta eihän se auttanut. Toki tämä mieslisä on totta edelleen palkoissa, mutta ei ihan näin räikeästi esiintuotuna.
Myöhemmin tajusin muistakin asiayhteyksistä, että vaarini oli pahemman luokan sovinisti, ja suhteeni miehiin yleensäkin on osaltaan näiden kokemusten myötä myrkyttynyt. Olen myös naisten oikeuksien raivokas puolustaja.
Tuli tuosta vaarisi palkanmaksusta mieleen eräs juttu.
Olin nuorempana kesätöissä hotellissa kerroshoitajana eli siivoojana. Joskus sattui tulemaan joku linja-autollinen vieraita, joiden laukut piti kantaa huoneisiin. Yleisesti siinä hotellissa ei ollut mitään piccolokäytäntöä, mutta nämä vieraat oli jotain ulkomaalaisia ja hirveän tärkeitä ja isoja asiakkaita. No tietenkin me hiki hatussa kiikutettiin laukkuja huoneisiin. Satuin kulkemaan työparina yhden nuoren pojan kanssa, kun me kaikki muut oltiin tyttöjä. Kas kummaa, pojan taskuun kilisi jatkuvasti tippejä, me tytöt ei saatu lanttiakaan. Oltiin aika äimistyneitä, kun tajuttiin, miten vanhakantaista meno oli. Laukunkantaja = mies, sille annetaan tippejä. Me tytöt varmaan oltiin ihan näkymättömiä sitten, vaikka yhtä lailla laukkuja toimitettiin.
No, tipit jaettiin lopuksi kaikkien kesken, joten paha mieli ei jäänyt, vaikka muistankin tämän vielä vuosien jälkeen.
Se, että miehen ulkonäkö merkitsee naisille (osalle) enemmän kuin luonne.
Olin lapsesta asti reilusti ylipainoinen. Tulin aina hyvin juttuun tyttöjen ja myöhemmin nuorten naisten kanssa, mutta jos vähääkään menin esittämään olevani kiinostunut, homma lopahti siihen. Esimurrosiässä tuo tehtiin varsin selväksi, että olen "ällötys".
Vuosien jojoilun jälkeen sain lopulta elintapamuutoksen myötä itseni normaalipainoiseksi. Olin 28 vuotias, 190 cm pitkä ja komeaksi kehuttu (Kuulemma nuoren Selänteen tai Elviksen näköinen). En käynyt baareissa tai menopaikoissa, mutta naisilta osaksi saamani huomio arkipäivän tilanteissa oli suoraan sanoen häkellyttävää. Sain treffipyyntöjä milloin parturilta, urheiluliikkeen, kirjakaupan, kauppahallin naismyyjiltä. Jopa terveyskeskuksen vastaanotolla sairaanhoitaja kysyi, haluaisinko lähteä käymään viereissä kahvilassa (wtf?!).
En olisi kuuna kullan valkeana uskonut, että muuttuneella ulkonäöllä olisi näin merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin, ettei aikuisella naisella kuulu olla pitkät hiukset. Äidillä oli aina lyhyet hiukset ja minä taas ihailin pitkiä hiuksia. Kysyin joskus alle 10 vuotiaana äidiltä, että miksi hänellä on lyhyet hiukset. Äiti ei varmaan jotenkin osannut muotoilla asiaa ja sanoi, ettei aikuiselle naiselle sovi pitkät hiukset. Hän tarkoitti, ettei hänelle sovi pitkät hiukset, mutta minä otin asian kirjaimellisesti. Kuvittelin, että jossain vaiheessa, kun olen tarpeeksi aikuinen niin hiukset täytyy vain pätkäistä pois ja se tyyli on sitten loppuelämän. Olin varmaan 25, kun tuli ahaa elämys, ettei se taida ihan näin mennä. 😆
Vierailija kirjoitti:
Se, että miehen ulkonäkö merkitsee naisille (osalle) enemmän kuin luonne.
Olin lapsesta asti reilusti ylipainoinen. Tulin aina hyvin juttuun tyttöjen ja myöhemmin nuorten naisten kanssa, mutta jos vähääkään menin esittämään olevani kiinostunut, homma lopahti siihen. Esimurrosiässä tuo tehtiin varsin selväksi, että olen "ällötys".
Vuosien jojoilun jälkeen sain lopulta elintapamuutoksen myötä itseni normaalipainoiseksi. Olin 28 vuotias, 190 cm pitkä ja komeaksi kehuttu (Kuulemma nuoren Selänteen tai Elviksen näköinen). En käynyt baareissa tai menopaikoissa, mutta naisilta osaksi saamani huomio arkipäivän tilanteissa oli suoraan sanoen häkellyttävää. Sain treffipyyntöjä milloin parturilta, urheiluliikkeen, kirjakaupan, kauppahallin naismyyjiltä. Jopa terveyskeskuksen vastaanotolla sairaanhoitaja kysyi, haluaisinko lähteä käymään viereissä kahvilassa (wtf?!).En olisi kuuna kullan valkeana uskonut, että muuttuneella ulkonäöllä olisi näin merkitystä.
Itse olen tajunnut vanhempana, että kyse ei ole pelkästä visuaalisesta ulkonäöstä (vaikka sekin toki on kiva!), vaan merkityksellisempää on mitä se ulkonäkö kertoo. Normaalipaino yhdistetään terveellisiin elämäntapoihin, parempaan elämänhallintaan, terveyteen ja aktiivisuuteen. Ylipaino taas laiskuuteen ja huonoon elämänhallintaan. Kumpikohan mielikuva on miellyttävämpi ajatus puolisona? Tämä tuskin on tietoista, vaan kumpuaa jostain alitajunnasta ja vaikuttaa siihen kenet koemme viehättävänä.
Ja olen siis itsekin ylipainoinen ja aloittanut elämäntaparemontin tämän ymmärrettyäni. Olen aktiivinen, elämänhallinta kunnossa, liikun paljon, en käytä alkoholia tai muita päihteitä, harrastan ja kehitän itseäni ym. Ihmiset eivät vaan näe tuota ulkoisesta olemuksestani, koska syön liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että miehen ulkonäkö merkitsee naisille (osalle) enemmän kuin luonne.
Olin lapsesta asti reilusti ylipainoinen. Tulin aina hyvin juttuun tyttöjen ja myöhemmin nuorten naisten kanssa, mutta jos vähääkään menin esittämään olevani kiinostunut, homma lopahti siihen. Esimurrosiässä tuo tehtiin varsin selväksi, että olen "ällötys".
Vuosien jojoilun jälkeen sain lopulta elintapamuutoksen myötä itseni normaalipainoiseksi. Olin 28 vuotias, 190 cm pitkä ja komeaksi kehuttu (Kuulemma nuoren Selänteen tai Elviksen näköinen). En käynyt baareissa tai menopaikoissa, mutta naisilta osaksi saamani huomio arkipäivän tilanteissa oli suoraan sanoen häkellyttävää. Sain treffipyyntöjä milloin parturilta, urheiluliikkeen, kirjakaupan, kauppahallin naismyyjiltä. Jopa terveyskeskuksen vastaanotolla sairaanhoitaja kysyi, haluaisinko lähteä käymään viereissä kahvilassa (wtf?!).En olisi kuuna kullan valkeana uskonut, että muuttuneella ulkonäöllä olisi näin merkitystä.
Itse olen tajunnut vanhempana, että kyse ei ole pelkästä visuaalisesta ulkonäöstä (vaikka sekin toki on kiva!), vaan merkityksellisempää on mitä se ulkonäkö kertoo. Normaalipaino yhdistetään terveellisiin elämäntapoihin, parempaan elämänhallintaan, terveyteen ja aktiivisuuteen. Ylipaino taas laiskuuteen ja huonoon elämänhallintaan. Kumpikohan mielikuva on miellyttävämpi ajatus puolisona? Tämä tuskin on tietoista, vaan kumpuaa jostain alitajunnasta ja vaikuttaa siihen kenet koemme viehättävänä.
Ja olen siis itsekin ylipainoinen ja aloittanut elämäntaparemontin tämän ymmärrettyäni. Olen aktiivinen, elämänhallinta kunnossa, liikun paljon, en käytä alkoholia tai muita päihteitä, harrastan ja kehitän itseäni ym. Ihmiset eivät vaan näe tuota ulkoisesta olemuksestani, koska syön liikaa.
Minun tyttäreni oli lihava ja laihdutti normaalipainoiseksi koska tuli terveydellisiä ongelmia eikä löytänyt enää kaupasta sopivia vaatteita.
Minä kyllä paljon mielelläni katselen häntä nykyisellään, suhtaumiseni kyllä on sama kuin ennenkin. Yhtä rakas hän oli lihavanakin. Mutta ei voi mitään, että kyllä ulkonäöllä on merkitystä, vaikka kuinka hurskastelisimme.
Vierailija kirjoitti:
Mies pettää aina.
En minä ainakaan ole pettänyt kertaakaan puolisoani vaikka tilaisuuksia olisi ollut monta. Nimenomaan varatut naiset ovat yrittäneet iskeä minua eli minusta naiset ovat pettäjiä.
Sama! Etsin epätoivoisesti sopivia 75-80A ja tunsin itseni piiitkään epämuodostuneeksi. Lopulta sopivat löytyi koosta 65-70B.