Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ei väistä kävellessä? Kävelevät vaikka päin, mutta eivät väistä.
Kevyen liikenteen jalankulkijoille tarkoitettu "puolikas" täyttyy koko leveydeltä, jos kolmihenkinen perhe kävelee vierekkäin. Niin usein olen nähnyt, että he eivät väistä, tulevat koko rintamalla väistämättä. Muutenkin on paljon ihmisiä, jotka kävelevät päin, eivätkä väistä? Miksi minä olen aina se, joka joutuu väistämään?
Testasin ja päätin olla väistämättä ketään. Kilometrin matkalla 4 ihmistä käveli minua päin. Itse en katsonut ihmisiä, kävelin suoraan ja nämä 4 kävelivät päin, jolloin keikat osui 1/3 vastakkain ohitustilanteessa.
Jos minä en väistä, miksei toinenkaan väistä? Miksi minun pitää olla aina se, joka väistää?
Miten kadulla kulkemisestakin on tullut ihmisten välistä valtataistelua?
Kommentit (1352)
Tänään taas päivälenkillä tuli hieno esimerkki siitä, että kun itse väistää oikealle lumipenkkaan, niin vastaantulija siirtyy keskelle polkua, oikein tyytyväisenä siitä että hänellä on nyt koko väylä käytössään. Kun minä yritän pitää turvavälejä ja soisin, että vastaantulijakin tekisi osansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo vuosia sitten eräässä naisporukassa oivallettiin, että erityisesti miehet tekee tätä, että ne olettaa naisten väistävän.
Sittemmin olen oikein testaillut, ja melkein törmäämiseksi menee välillä varsinkin miesten kanssa. Itse väistän, jos kävelen vasemmalla tai jos vastaantulijalla on esim. koira tai lapsia matkassa. Naisia väistän myös nykyään herkemmin, mutta miehiä en kiusallanikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut täysin saman! Itse olen todella pienikokoinen, mutta mieheni sen sijaan pitkä ja suurikokoinen, mutta silti me olemme poikkeuksetta ne, jotka väistävät. Jos lenkkipolulla vastaamme tulee 2 ihmistä, olisi mielestäni kohteliasta, että molemmat parivaljakot siirtyisivät jonoon, eikä niin, että aina pelkästään toinen (= me) siirtyy. Tämä siis myös silloin, vaikka tilaa olisi toiselle kävellä rinnakkain, sillä se olisi toiset huomioon ottavaa. Viimeksi eilen kaksi naista käveli vastaan niin, että jouduimme jonoon menon lisäksi viime hetkellä väistämään autotielle, sillä nämä eivät tehneet elettäkään meidän väistämiseksi. Myös kapeilla metsäpoluilla olen lähes aina se (ja ainoa), joka väistää. Itse väistäminenkään ei niin harmittaisi, jos vastaantulija hymyllään tai kiitoksellaan huomioisi sen, että annan tälle tilaa, mutta tällaista tapahtuu todella harvoin.
Väistämättömien ihmisten lisäksi ärsyttää ne, jotka seisoskelevat keskellä tietä syystä tai toisesta (esim. venytellessä, rupatellessa, tai antaessa koiran haistellessa piennarta tmv.), ja kun lähdet ohittamaan heitä, lähtevät he välittömästi kävelemään rinnallasi, niin, että joudut itse kävelemään vastaantulijoiden kaistalla. Tilanne on kaikille kiusallinen, joten miksi ei voida odottaa, että ohittaja pääsee ohi, ja lähteä sitten vasta itse liikkeelle? :D Jotenkin ajattelisi, että ihmisillä olisi joku sisäänrakennettu kiusallisuusmittari, joka estäisi tällaisen.
Niin totta!!!!! Etenkin viimeinen kappale! Aina sama juttu.
Jos olet vaikka kotipihallasi menossa ostoksiesi kanssa kotiin, ja oven edessä on pari rouvaa jutustelemassa, päättävät he välittömästi lähteä perääsi ja samaan hissiinkin, vaikka joutuu ahtautumaan tosi tiiviisti, kun kaikilla isot kassit. Kun se kestäis sen minuutin, niin edellinen ois jo jaloista pois. Mutta ei käy. Eivätkä ole edes mitään kavereita, vaan ihan nobodyt, joten pelkkää kiusantekoa.
Samoin, jos olet autollasi lähdössä pihaltasi parkista, täytyy viereisen auton omistajan sännätä samaan aikaan peruuttamaan, vaikka oli sekunti aiemmin takaluukku auki ja teki lähtöä hissukseen. Taas se pieni hetki, mutta ei käy...
Ja tosiaankin, kadulla seisoskelevat lähtevät ihan sun eteen koiransa tai lastenvaunujensa kanssa, vaikka ois kaikille kätevämpää, että se hitaampi jäis perään kulkemaan. ;D Ja yleensä kun on siinä rinnalla pitänyt kiitää, ettei toinen pääse ohi, jäädään sitten kuitenkin sen koiran kans nuuskimaan taaemmas. Mikä tarkoitus tällä oikein on?
Suojateillä väistäminen on jo mennyt ihan tolkuttomaksi. Mä kierrän nykyään aina todella kaukaa suojatien vierestä kadun yli, mutta ei sekään auta, kun täytyy vaan tulla päin!! Ja olen jo vuosia tehnyt tuon, että jäänyt syrjään seisomaan, mutta silti vaan törmätään, kuin tahallaan!
Tätä olen useasti tuskaillut koiraa lenkittäessäni. Välillä joku toinen koiranulkoiluttaja liimaantuu aivan minun ja koirani perään ja kulkee siinä metrin päässä, mutta ei vain mene ohi vaikka kuinka hidastelisin. Kun lopulta pysähdyn, tämä perässähiihtäjä ohittaa minut ja koirani, mutta jää sitten siihen eteemme seisomaan koiransa kanssa eikä lähde millään liikkeelle. Kun itse menen sitten lopulta ohi, tämä toinen lähtee taas kulkemaan ihan perässäni, ja jos pysähdyn uudelleen, niin tapahtuu täsmälleen samoin. Siis AAARGH miten joku kehtaa?! Yhdessä vaiheessa törmäsin jatkuvasti tyyppiin, joka saattoi tehdä tuota useamman kilometrin matkan putkeen, eikä hänestä ja koirastaan päässyt siis eroon mitenkään. Siinä vain mentiin peräkanaa kuin kaksi pientä elefanttia (koirineen). Yhdellä kerralla lopulta menetin hermoni ja tiuskaisin, että joko menet ohi ja jatkat matkaasi tai jäät tähän seisomaan, mutta lakkaa olemasta tuollainen perskärpänen!
Apua :D Kuin mun elämää. Koirani kuoli jo vuosia sitten, mutta niin elävänä tuli nuo muistot mieleeni!! Ihan samantyyppisiä kokemuksia.
Meidän naapurina saman kadun varrella asui paljon koirallisia, ja oli aina yhtä painajaista päästä "selvemmille vesille" ja kauemmas metsiin jne. kun nuo olivat niitä "naapurien oven pieliin kusettavia" tapauksia. Tuotiin jopa juoksuillaan olevia narttuja uroksemme eteen. Sitten kauhea ihmettely, kun alkoi villi touhu ja narut kietoutuneet sikin sokin. Hupinsa kullakin, mutta pitäisi nyt prkle pyyntöä kuunnella. Mutta kuntopoluilla saatiin olla rauhassa. Väisteltiin aina muita kauemmas metsään :D
Yksi vinttikoirien omistaja teki toistuvasti samaa, eli vaikka käveli meitä vastaan kadun toisella puolella, siirtyi heti meidän puolelle, kun näki että ollaan tulossa. Siirryin jopa syrjään, jos oli esim. nurmikenttää, mutta tämäpä päästi koiransa tulemaan niin pitkälle kuin nyöriä riitti. Riitaa tuli useamman kerran.
Hänen koirat kun eivät totelleet mitään, vaan hyppivät päin ja haukkuivat täysin turhaan koko ajan. Jo ihminen oli niin epämiellyttävä röyhkeydessään, etten halunnut jutella. Koiranikin pyrki tilanteista pois, vaikka tykkäsi kaikista muista naapuruston koirista. Ja näitä törppöjä on paljon, ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Aikani väistin autotielle alueellani uusasuttajia,kunnes päätin,että kävelen vaikka päin näitä nuorukaisia. Hämmästys oli valtaisa. Kävelykuja avautui minulle kuin Moosekselle konsaan. Nyt tuntevat jo kaukaa ja kuja aukeaa. Moikkaan iloisesti ja kiitän.
Tein samoin. Kuuntelin nappikuulottimista ACDC:n - hells bells kappaletta.
Tunsin askeleeni hidastettuna ja tunsin oloni kovaksi.
Järkkymättömällä päänsiirrolla kurlasin limat nenäontelostani ja kurkustani muutaman sekunnin ajan.
Sitten annoin kunnon äänekkään talvipäivän räkäisyn sivulle ojanpientareelle.
Tässä vaiheessa kuuluin "heeellls bellss tydydy tyy dy ty dyydy ty dyydy HELLS Bellss"
Sitten tilanne olikin ohi ja sain mielettömän orgasmiin verrattavan tunteen.
Minua väistettiin ja minä en väistänyt.
"aurinkolasihymiö".
Olen ottanut seuraavanlaisen tekniikan näiden päällekävelijöiden suhteen: kun näen jo ennalta, että vastaa on tulossa yksilö tai ryhmä, joka ei aiokaan väistää, olen ottanut ostoskassin tai käsilaukun vasempaan käteen ja alkanut heilutella sitä oikein voimalla ja suuressa kaaressa eteen-taakse- eteen-taakse. Enpä ole vielä kohdannut ketään, joka haluaa joutua käsilaukkuni iskemäksi, väistävät suosiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kun tiet aurattiin lumesta, oli pieni polku jota pitkin kävelin pysäkille. Toinen ihminen tuli vastaan, kun olimme melko lähekkäin minä hyppäsin penkkaan. Toinen vaan polulla käveli, ei turvaväliä aatellut. Minulla kastu sukat.
Erityisen kivaa tämä on kun on liikkeellä vaunujen, kävelevän pikkulapsen ja koiran kanssa. Kävelen aina oikeaa reunaa, mutta usein joudun silti väistämään itsekseen vastaan tepastelevia tyyppejä, tai kaksi vierekkäin sauvat levällään sauvakäveleviä. Eikö olisi h*tto vie helpompaa sen yksin kävelevän ihmisen vaihtaa reunaa, kuin sen joka joutuu samalla huolehtimaan että lapsi seuraa mukana ja estämään koiraa menemästä liian lähelle sitä vastaantulijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse käytän tätä törmäilyä naisten iskemiseen; kävelen tahallaan päin, sitten herrasmiesmäisesti pyydän anteeksi, Katseet kohtaavat ja ehdotan voinko hyvittää vaikka tarjoamalla kahvit. Toimii!!
Oma hämmentävin kokemukseni tapahtui kaupassa, olin katsomassa jotain pakasteita ja seisoin siinä pakastekaapin vieressä katse siis kaappiin päin kun äkkiarvaamatta tunsin voimakkaan tönäisyn kyljessä, siitä sitten toettuani käännyin katsomaan noin 60-v mieshenkilön loittonevaa selkää. Jäi aivan hämärän peittoon miksi hän oli mua päin kävellyt, käytävällä oli leveyttä noin 2 metriä että olisi siitä mahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen liikutavammainen ja käytän rollaattoria. Ihmiset eivät silti väistä minua, vaikka luulisi rekisteröityvän jollakin tavalla, että tuo kottero ei käänny ketterästi, on helpompi MINULLE kiertää tuo este. Minä en ala kaartelemaan ilman apuvälinettä kulkevia aikuisia, se vaikuttaisi liikaa kävelyäni. Voin hiljentää vauhtia tai pysähtyä, kun kiireinen ihmisen kulku tössää rollaattorin tavarakoriin.
En tiennyt että tämä on suurikin ongelma.
Olen aina kävellyt sielä missä haluan ja miten haluan.
Ajattelin että Suomi on vapaa maa ja jalkoja voi käyttää vapaasti miten lystää.
Kuljetteko oikeasti kuin junat ulkoillessa?
Suoraa linjaa ilman mitään luovuutta. No huh huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt että tämä on suurikin ongelma.
Olen aina kävellyt sielä missä haluan ja miten haluan.
Ajattelin että Suomi on vapaa maa ja jalkoja voi käyttää vapaasti miten lystää.
Kuljetteko oikeasti kuin junat ulkoillessa?
Suoraa linjaa ilman mitään luovuutta. No huh huh.
Kävelytiellä on selvät raiteet piirretty. On polkupyörille oma ja kävelijöille omat.
Vedätkö sinä siksakkia vai mitä oikein sekoilet? Kyllähän valistunut kansalainen kulkee suoraa linjaa rytmikkäästi aiheuttamatta haitariefektejä. Tämä opitaan jo armeijassa.
Olin vuosia sitten ollut olkapääleikkauksessa ja toipilasvaiheessa lähdin pienelle kävelylle. Olkapää ja oikeastaan koko sen puolen yläkroppa oli suht kipeä. Vastaan tuli so-ma-li lapsi äitinsä kanssa. Kävelin reunassa ja lapsi käveli suoraan kohti. Aina kun väistin lisää, lapsi seurasi perässä. Lopulta kun olimme kohdakkain ja lähes kosketusetäisyydellä, lapsi teki tönäisyeleen. Äiti ei reagoinut mitenkään. Jos lapsi olisi osunut, olisin varmaan kivun takia lyönyt hampaat kurkkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä on varmasti niitä samoja ihmisiä, jotka pakkautuvat hissin tai julkisenliikennevälineen oven eteen niin, ettei ulostulevat pääse ulos ihmiskilven läpi.
Joskus olin polkupyörällä liikkeellä ja ajoin kevyenliikenteenväylän oikeaa reunaa, kun vastaan tuli keski-ikäinen mies rullaluistimilla ja sauvojensa kanssa huitoi koko väylän leveydeltä. Oman turvallisuuteni vuoksi päätin pysähtyä väylän oikeaan reunaan, kunnes rullaluistelija on mennyt ohi. Eikös mitä, tuo ukko rupesi vielä huutamaan jotain siitä, ettei hän saa rauhassa käyttää kevyenliikenteenväylää koko leveydeltä. Olin niin hämmentynyt, etten osannut edes huutaa mitään vastausta.
Minä en väistä, mutta en kävele päinkään. Jos nään, että seko tulee vastaan tien täydeltä (ne näkee jo kaukaa), niin kaivan nenäliinan taskusta ja pysähdyn niistämään räkää oikein hurjasti. Aina on tietä tullut.
Joo, tuon olen huomannut. Kun yskiskelee näinä korona-aikoina iloisesti vähän sinne tänne ympärilleen, niin tilaa tulee jalkakäytävillä ja kaupoissa oikein hyvin. Köh köh : ) Saa koirankuljettajatkin otuksensa liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Tänään taas päivälenkillä tuli hieno esimerkki siitä, että kun itse väistää oikealle lumipenkkaan, niin vastaantulija siirtyy keskelle polkua, oikein tyytyväisenä siitä että hänellä on nyt koko väylä käytössään. Kun minä yritän pitää turvavälejä ja soisin, että vastaantulijakin tekisi osansa!
Voi hyvänen aika. Eihän sitä turvavälejä ulkona ohittaessa tarvitse miettiä. Siinä sekunnin aikana kun toisiaan vastaan kävelevät ihmiset ohittaa toisensa, ei tartu mikään herkemminkään tarttuva tauti, saati korona joka ei ole erityisen herkästi tarttuva.
Toki hienoa että väistit sinänsä. Mutta antakaa nyt ihmiset olla niiden teatraalisten etäisyyksien! Tärkeintä on, ettei altistusaika ole pitkä.
Jep vanhat Naiset&Mummot eivät väistä eim.Kaupassa kävelevät päin ja hirveä mumina kun ei itse ehdi väistää...
Vierailija kirjoitti:
Olen liikutavammainen ja käytän rollaattoria. Ihmiset eivät silti väistä minua, vaikka luulisi rekisteröityvän jollakin tavalla, että tuo kottero ei käänny ketterästi, on helpompi MINULLE kiertää tuo este. Minä en ala kaartelemaan ilman apuvälinettä kulkevia aikuisia, se vaikuttaisi liikaa kävelyäni. Voin hiljentää vauhtia tai pysähtyä, kun kiireinen ihmisen kulku tössää rollaattorin tavarakoriin.
Ja vedät tietysti tiukasti vasentaa laitaa kaikkialla?
Sellaisia rollaajia on paljon nähty.
Itse työntelen puolitoistavuotiaan taaperon lastenvaunuja rotevana isähahmona reippaan parran kera, ja kaikki väistävät ja osa jopa hyppii autotielle. Jos ei väistä, ajetaan rohkeasti suoraan päälle. Harvaa näemmä kuitenkin kiinnostaa rojahtaa lapsen päälle.