Mietittyää nämä "vapaaehtoisesti lapsettomat" pariskunnat 🤔

Älä mieti asioita, jotka eivät sinulle kuulu. 
Ole aikuinen, ja keskity omaan elämääsi sekä omiin asioihisi. 
 

Ehkä ne haluaisivat saada lapsia, mutta se ei onnistu ja koska olet noin utelias he sanovat olevansa vapaaehtoisesti lapsettomia. Koska jos he sanoisivat jotain muuta niin sitten kyselisit koska niitä lapsia tulee ja mitä sen miehen siittiöistä sanottiin tutkimuksissa tai millaisia arpia naisen kohdussa on ja mistä ne on sinne ilmestynyt.

Tiesin jo lapsena etten ikinä halua lapsia. Millonhan mieleni siis muuttuu kun tämä lapsettomuushaave on vain vahvistunut vuosi vuodelta. Ikää mulla nyt 37 v.

Et voi tietää, mitä kukakin haluaa elämässä. Eikä se sinulle kuulu, jos aikuiset ihmiset eivät halua esim. lapsia. Jokaisella oma elämä, tekevät siitä haluamansa kuin voivat. Ei kukaan ulkopuolinen voi sanoa, että te haluatte lapsia ja teette niitä, koska minä haluan :).

Minä olen sellainen. Erosin entisestä avovaimostani seitsemän vuoden suhteesta, koska hän ei edelleenkään uskonut, etten muuta mieltäni. Löysin sitten kolmekymppisenä naisen, joka ei halunnut lapsia. Kummankaan mieli ei ole neljännesvuosisataan muuttunut ja nyt asia ei enää edes ole mahdollinenkaan.

Poikani ja miniäni ovat veloja, enkä voi surra heidän puolestaan koska hekään eivät sure.

Nautin lapsettomuudesta.....hahahahahahaa

Kyllähän jotkut oikeasti on. Miksi sinua se mietityttää?

Sitten on niitä, joilla nainen ei halua lapsia, mutta mies haluaisi. Näille tulee ero myöhemmin, ja mies etsii naisen jonka kanssa perustaa perhe.

Me ei edes matkustella. Mies pelailee tietokoneella ja minä selaan somea. Ei tähän elämäntyyliin lapset sovi.

Vierailija kirjoitti:

Tiesin jo lapsena etten ikinä halua lapsia. Millonhan mieleni siis muuttuu kun tämä lapsettomuushaave on vain vahvistunut vuosi vuodelta. Ikää mulla nyt 37 v.

Samoin ja ikää nyt yli 50. Ei kaduta. 

synnytys on kivuliasta hommaa ja raskaana olo kuvottaa vartsaa,  ei ihme jollei kenkään lapsta tahto. Poikimisvaivat tulivat monikertaisiksi syntiinlankiamuksessa jo muutamma tuhat vuotta sitten

Vierailija kirjoitti:

Tiesin jo lapsena etten ikinä halua lapsia. Millonhan mieleni siis muuttuu kun tämä lapsettomuushaave on vain vahvistunut vuosi vuodelta. Ikää mulla nyt 37 v.

Sama täällä. Ihan kivoja mutta ei kiitos. 

Juuri oli iltapäivälehdessä juttu että vanhemmuus ei tee onnelliseksi. 

Koska se katumus iskee? 

Terv: Nainen 65v, mies 66v, molemmat olemme vapaaehtoisesti lapsettomia.

P.s: Emme matkustele, meillä on elämässä ihan tarpeeksi sisältöä ilman lapsia, lapsenlapsia tai matkustelua.

Olen liian laiska ja mukavuudenhaluinen, jotta voisin sitoutua niin vahvasti toiseen ihmiseen kuin lapseen pitää sitoutua.

Vierailija kirjoitti:

Me ei edes matkustella. Mies pelailee tietokoneella ja minä selaan somea. Ei tähän elämäntyyliin lapset sovi.

Sama täällä, leppoisa elämä on mun juttu.

🤔 Kyllästyit jakamaan naisille neuvoja palstalla ja nyt mietit lapsettomia tuttaviasi?

🤔 Tuntee tästä sinun hymiöstä.

Tässä yksi nelikymppinen vela. Jos minun pitäisi valita vauvavuoden tai vankilavuoden välillä, kuulostaa vankilavuosi kivemmalta vaihtoehdolta. Perheen perustaminen veisi minulta kaikki mahdollisuudet tehdä niitä asioita, joita pidän tärkeinä ja mukavina. 

Minullakaan ei ole lapsia, mutta tiedostan kyllä, että saattaahan se vanhempana harmittaa. Olen kuitenkin jo lähes 40, enkä koe nykyhetkessä haluavani, vaikka lapsista kovasti pidänkin. En kuitenkaan voi ikään kuin "varmuuden vuoksi" hankkia lapsia nyt vain siksi, että pelkäisin mahdollisesti vanhana katuvani. Se tahto pitäisi olla nyt.

Jaa ei mua vaan mietitytä muiden lapset tai lapsettomuus.

Olen velaparin toinen puolisko. Keskityn elämään elämääni.

Siihen kyllä kuuluu matkustelu, mutta olisin vela muutenkin.