Lue keskustelun säännöt.
Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat
15.01.2021 |
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007741312.html
HENKIRIKOKSEN uhri ja murhasta epäilty kolmikko ovat ikätovereita. Yhtä epäiltyä lukuun ottamatta he tunsivat toisensa jo päiväkodista lähtien ja kävivät peruskoulun samassa koulussa.
He viettivät yhdessä aikaa lapsuudesta lähtien, joskin välillä yhdessäolo vaikuttaa olleen tiiviimpää ja välillä vähemmän tiivistä. Haastateltujen kertomusten perusteella kolmas epäilty kaverustui epäiltyjen kanssa yläkouluiässä.
Kommentit (641)
Olen aina ollut ujo, kiltti ja hiljainen.
Kun minua kiusattiin koulussa, olin kauhuissani, mutta vain hymyilin, koska en muuta osannut.
Sama on jatkunut myös työelämässä, eli en ole koskaan oppinut pitämään puoliani. Luonteeni on sellainen, etten osaa kiistellä, tai sanoa mielipidettäni konfliktitilanteessa.
Se saa jotkut kiusaamaan entistä enemmän, koska tulkitaan, että tämähän on todella kovapintainen tyyppi, jolle voi sanoa mitä vain.
Ihmiset on niin äärettömän huonoja ymmärtämään muita, että pahaa tekee.
Ehkä auttaisi, jos koulussa olisi empatian oppitunteja, joissa jokainen yksi kerrallaan joutuisi tönimisen ja halventamisen kohteeksi. Ehkä siten jokainen oppisi jo nuorena, miltä se tuntuu.
Mutta eihän tuo voi toteutua, koska vanhemmat vastustaisivat. Koska eihän oma lapsi kiusaa. Vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kaikkein eniten pitäisi satsata näihin hiljaisiin hyväksyjiin. Miten voi olla, että näin moni hesasin jutussa haastatelluista nuorista kertoo, että tiesi poikaa kiusattavan, mutta ei ole tehnyt mitään auttaakseen. Eikö kenenkään omatunto kolkuta kun ovat vierestä katsoneet ja vaikenemalla hyväksyneet kiusaamisen tapahtuvaksi.
Pakko oli hakea apua poliisilta, joka osottautuikin oikeaksi viranomaiseksi. Olimme jo harkinneet pojalle koulunvaihtoa ja muuttamista hänen turvallisuutensa takia. Pelättiin vanhempina että pojalle käy vielä todella pahasti ellemme vanhempina olisi toimineet. Annoimme poliisille ohjat käsiin ja se onnistui. Kiusaajienkin takia oli puuttuminen oli tärkeää, koska ovat yli 15-vuotiaina rikosoikeudellisessa vastuussa. Silloin olivat kaikki alle 15- vuotiaita. Suren kovasti tätä Koskelan kuollutta poikaa ja sitä mitä kaikkea olisi voitu tehdä hänen auttamisekseen. Kiusatun vanhemmat, hakekaa rohkeasti lapsellenne apua. Meitä ei ainakaan tyrmätty ja huolemme otettiin vakavasti. Jos omalta koululta ei apua tule, apua pitää saada koulun ulkopuolelta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin surullinen tapaus. Miten tällaista voi edes tapahtua? Missä olivat välittävät aikuiset ja auttavat tahot? Koulu pesee kätensä, tottakai.
Mitä se koulu olisi voinut tehdä jos totta oli jatkunut 17 vuotta? Ja jos vanhemmat olivat tuttavia ja perheet viettivät aikaa paljon keskenään koko poikien elämän ajan, niin meneekö se koulu kieltämään että tietyt perheet eivät saa olla vapaa-ajalla tekemisissä keskenään? Ovat ilmeisesti olleet toistensa mökeillä, juhlineet yhdessä ...
Kyllä vanhemmat tuossa ovat ne syylliset.
Jos noin on ollut, niin pystyykö lastensuojelu tuollaiseen puuttumaan? Tai poliisi? Tietääkö kukaan?
Olisi pitänyt sijoittaa kauas muualle Suomeen lastenkotiin tms. Kun minua kiusattiin kouluaika, kyllä se loppui siihen, kun jouduin lastenkotiin satojen kilometrien päähän ja aloitin uuden elämän toisella paikkakunnalla. Tässä nyt oli ilmeisesti ongelma, että poika oli sijoitettu lastenkotiin, mutta sitä ei revitty vanhasta ympäristöstä ja kuvioista irti. Kyllä niissä monesti mättää, jos lapsi tai nuori oireilee tai kärsii. Voi joutua kaltoinkohdelluksi sekä kotona, että koulussa.
Eikö koulukiusatun huoltaja voi anoa poliisilta lähestymiskieltoa kiusaajille? Tai jos se ei onnistu, niin sosiaalitoimen /rehtorin avustuksella siirtää kiusaajat toiseen kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiusatun vanhempi ei aina tiedä mikä on se kohta, jossa toimia tai miten toimia - kehen olla yhteydessä. Etenkin jos kouluun on oltu yhteydessä ja on saatu laimea vastaus, voi vanhemmalle jäädä vaikutelma omasta ylireagoinnista. Lisäksi se tilanne, jossa omaa lasta kiusataan, on vanhemmalle halvaannuttava ja jopa traumatisoiva. Siitä harvoin puhutaan. Vanhemmat (ja se lapsi) jäävät usein tosi yksin tosi hankalaan ja ahdistavaan tilanteeseen. Eikä niistä kokemuksista puhuta juurikaan muuta kuin anonyymisti jossain.
Näin juuri. Oma kokemus on ollut, että opettaja aikoo "seurailla tilannetta" . Helposti tulee mieleen, että oliko vanhemman puolelta ylireagointia. Vanhempana olen myös soittanut kiusaajan kotiin. Kiusaaja on kieltänyt kiusaavansa. Asia jäi kiusaajan vanhemman puolesta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niin surullinen tapaus. Miten tällaista voi edes tapahtua? Missä olivat välittävät aikuiset ja auttavat tahot? Koulu pesee kätensä, tottakai.
Mitä se koulu olisi voinut tehdä jos totta oli jatkunut 17 vuotta? Ja jos vanhemmat olivat tuttavia ja perheet viettivät aikaa paljon keskenään koko poikien elämän ajan, niin meneekö se koulu kieltämään että tietyt perheet eivät saa olla vapaa-ajalla tekemisissä keskenään? Ovat ilmeisesti olleet toistensa mökeillä, juhlineet yhdessä ...
Kyllä vanhemmat tuossa ovat ne syylliset.
Voin kuvitella, että tyypilliseen tapaan kiusattu on hävennyt eikä ole kertonut vanhemmilleen. Ja vanhemmat ovat pitäneet hyvänä, että lapsella on "kavereita" ja lähes työntäneet heidän seuraansa.
Lehtitietojen perusteella uhri ei edes asunut vanhempiensa luona, vaan oli sijoitettuna lastensuojelutoimenpiteiden vuoksi muualle asumaan, pois kotoaan.
Ei ilmeisesti sieltä sijoituspaikasta tehty edes katoamisilmoitusta kadonneesta pojasta ajoissa tai kyselty riittävästi vointia ja "kaveripiiristä" tai katoamishetkellä välitetty odottaa palaavaksi? Muutenhan hänet olisi löydetty todennäköisesti paljon nopeammin.
Omat vanhemmat olisivat varmaankin vähän reippaammin alkaneet kysellä poikansa perään ja tienneet, mistä kysellä, uskoisin. Tai ilmoittaneet poliisille kadonneeksi ja laittaneet hakuun. Ehkä olisivat voineet jopa ehtiä löytää vielä hengissäkin virumasta. Löytöpaikka on melkein Helsingin kantakaupunkia kuitenkin.
Älä levitä väärää tietoa.
Lasta etsittiin tuona iltana. Poliisiin oltiin yhteydessä mutta viikonloppuisin on kateissa niin paljon nuoria että etsintöjä ei vielä aloitettu poliisin toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on keskityttävä Sipilän tönäisyyn suojatiellä
Kansanedustajaan kohdistuva "tönäisy" tulkitaan välittömästi väkivallaksi puolueiden johtohenkilöiden taholta, mutta kouluissa tapahtuva väkivalta kiusaamiseksi ja seurauksena on..............koko poliisikoneiston organisoiminen yhden tönäisyn selvittämiseen, mutta kouluväkivaltaa (kiusaamista) vastaan perustetaan työryhmä ja annetaan miljoona rahaa tyhjäntoimittajien palkkaamiseksi, jotka keksivät että kiusaaminen on väärin, nyyh ja kepiät mullat.
Onhan asiat oltava tärkeysjärjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikkein eniten pitäisi satsata näihin hiljaisiin hyväksyjiin. Miten voi olla, että näin moni hesasin jutussa haastatelluista nuorista kertoo, että tiesi poikaa kiusattavan, mutta ei ole tehnyt mitään auttaakseen. Eikö kenenkään omatunto kolkuta kun ovat vierestä katsoneet ja vaikenemalla hyväksyneet kiusaamisen tapahtuvaksi.
Syy on ihan looginen. Pelko. Asetu kiusaajia vastaan julkisesti, joudut itse kohteeksi. Hiljaisuus ei välttämättä ole hyväksyntää, mutta se on tapa suhtautua tilanteeseen. Hiljainen ottaa etäisyyttä, jolloin asia ei kosketa häntä ja hän voi turvallisesti kääntää asialle selkänsä ilman että oma asema vaarantuu. Tilanne tavallaan sitten koituu tekijöiden hyväksi.
Ehkäpä todellinen ongelmakohta on siinä kun nuoret tiedostavat sen, että jotain kiusataan esim koulussa ja ovat kiusallisen tietoisia myös siitä, että asian eteenpäinvieminen opettajalle ei johda mihinkään positiiviseen uhrin osalta vaan tilanne jatkuu samana tai pahempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista piti oikein hidastettun katsoa vidolta kun tönästiin Sipilää ? Pähkäiltiin oliko käsi nyrkissä vai ei tönijällä.Jostain syystä VI#¤¤% tuo asia tällä hetkellä!!!..Onneksi sentään hesari kirjoitti kunnon jutun ja toi faktat esiin Koskela tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on että kiusaajat vuosista toisiin liittyvät urheiluseuroihin, siis ovat pelaajia. Unohtuiko isillä ja äitillä kasvattaa lasta kun piti ravata harrastuksissa.. Näistä asioista pitäisi puhua ja saada asia muuttumaan!
Itse olen myös ihmetellyt tuota samaa. Aivankuin se urheileminen tekisi nuoresta jollain lailla paremman ihmisen. Eveliinankin tappaja oli tulossa jostain matsista kotiin.
Nää "urheilijat" ovat monesti niitä pahimpia. Omat vanhemmatkaan eivät jaksa omaa pentuaan ja jo alle kouluikäisenä alkaa se joka päiväinen "treenaminen", kun "sillä on niin paljon tota virtaa".
Ainoa, mitä tuollainen lapsi tarvitsee, on oppia rauhoittumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikkein eniten pitäisi satsata näihin hiljaisiin hyväksyjiin. Miten voi olla, että näin moni hesasin jutussa haastatelluista nuorista kertoo, että tiesi poikaa kiusattavan, mutta ei ole tehnyt mitään auttaakseen. Eikö kenenkään omatunto kolkuta kun ovat vierestä katsoneet ja vaikenemalla hyväksyneet kiusaamisen tapahtuvaksi.
Tämä. Miten on mahdollista, että yksi haastatelluista lapsista sanoi, ettei tiennyt, miltä kiusaaminen uhrista tuntui? No miltähän mahtoi tuntua? Eikö näillä teineillä ole mitään empatiakykyjä?
Ne hesarin haastatellut lapsetkin sanoivat, ettei heidän koulussaan mitään kiusaamista ole. Juu, kumma juttu, kun koskaan ei missään sitä ole, mutta silti uhrien selontekoja voi lukea jatkuvasti netistä. Ei lapset kerro välttämättä totuutta, ne tietävät mitä toimittajakin haluaa kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nostetaan esiin se ,että kansanedustajia uhkaillaan ? Sipilää tönäisty suojatiellä.Lasketaan paljon vuoden tai jo kuukauden aikana lapsia kiustaan koulussa ja kodin ulkopuolla.Sekä uhkaillaan lapsia.
Koska hän on rikas ja siksi tärkeämpi ihminen.
Koska oli pääministeri ja nyt kansanedustaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hitossa laitatte ne lapsenne sinne kouluun jos häntä kiusataan ja koulu ei tee mitään? Vanhemmatkin voi lopettaa sen lässyilyn ja puolustaa ja suojella lapsiaan. Sinne vaan työnnetään susien joukkoon ja odotetaan että joku puuttuisi.
Tämä etenkin näille jotka itkevät että lasta kiusattu vuosia ja kukaan ei tee asialle mitään. Noh et näköjään sinäkään kun lapsi vaan työnnetään kouluun päivästä ja vuodesta toiseen.
Lapseni vaihtoi koulua, sen jälkeen kun koulu ”hoiti” tilanteen niin että koulun puolelta puuttuminen pahensi kiusaamista vain. Meni uuteen kouluun ja kiusaaminen jatkui ja jatkui vaan. Kaikki lapsen parhaimmat vuodet menivät hukkaan, kun jouduimme taistelemaan kiusaajia vastaan.
Kiusatussa ei ole vika, se on fakta. Mutta mitä te teitte? Opetitteko lapselle kiusaajan psykologiaa ja kuinka vastata siihen ja veittekö judotunnille tms.? Mitä kaikkea teitte, että lapsi selviäisi?
Voin sanoa että teimme aivan kaiken ja enemmänkin.
No ota se lapsi sieltä koulusta pois. Siirrä toiseen tai ota kotiopetukseen.
Jouduimme vaihtamaan koulua yhden kerran ala-asteella ja se ei auttanut. Kiusaaminen jatkui uudessa koulussa. Lapsi ja kiusaajat menivät erikouluihin yläasteelle mentäessä. Uudessa koulussa on erittäin pätevä henkilökunta, vaikka on suurikoulu. Nykyään lapseni voi hyvin. Kiusaajat vainosivat meitä ja vaikka olivat jo erikoulussa jouduimme ottamaan poliisiin yhteyttä. En ala kirjoittamaan tänne niin henkilökohtaisia asioita, joita tapahtui ja mitä jouduimme tekemään. Anteeksi emme anna koskaan, eikä tarvitsekkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tyttöni oli Usa:ssa vaihto-oppilaana ja siellä adennr oli iham toinen. Yhtä tyttöä haukuttiin yhden keran kahden luokkakavern toimesta. Nuo kiusaajat kutsuttiin rehtorin puhutteluun ja rehtori antoi varoituksen ja otti yhteyttä vanhempiin. Seuraavasta kerrasta olisi tullut määräaikainen erotus. Tämä tepsi. Mutta Suomessahan kiusaajia ei saa ramgaista kuten opetusministerikin sanoi.
Suomessakin oli hyvä ottaa tämä käytäntö!
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä näitä vanhempia, joiden kertomusten mukaan lasta on kiusattu koulussa jo vuosia ja koulu ei tee mitään. Siis mitä? Miksi vanhempi ei itse ole tehnyt mitään, on vain antanut vuosia asian tapahtua?
Mistä tiedät outojen ihmisten elämästä mitä on tehty. Et mistään. Itsellä ainakin jäänyt sellainen olo kuin olisin ollut sodassa vuosia, kun taistelin lapseni kiusaamista vastaan...
Ihan sama kun vanhusta pahoipidellään hoitajien taholta palvelutalossa, kaupungin viranomaiset pimittävät tapahtunutta ja "uskovat" palvelutalon selityksen. Siinä jää täysin yksin, eikä apua saa miltään taholta. Edes sukulaiset eivät usko, kukaan muu ei välitä.
Ymmärrän kiusattujen po. väkivaltaa kokeneiden koululaisten vanhempia. Tehkää rikosilmoituksia!
Vierailija kirjoitti:
Jos minulla olisi lapsi ja sitä kiusattaisiin koulussa eikä koulu eikä sen rehtori puuttuisi mitenkään asiaan, menisin koululle ja murjoisin nyrkkiraudalla kiusaajan naaman tohjoksi. Viis seurauksista.
Et murjoisi. Menisit kiusaajan juttusille silloin, kun se on yksin ja tiukkaan sävyyn ilmoittaisit sille, että mun lasta sinä et kiusaa. Vieraan aikuisen puuttuminen on tehokas tapa toimia. Olen itse toiminut näin omien lasteni kiusaajien kohdalla ja se loppui.
Tyttöni oli Usa:ssa vaihto-oppilaana ja siellä adennr oli iham toinen. Yhtä tyttöä haukuttiin yhden keran kahden luokkakavern toimesta. Nuo kiusaajat kutsuttiin rehtorin puhutteluun ja rehtori antoi varoituksen ja otti yhteyttä vanhempiin. Seuraavasta kerrasta olisi tullut määräaikainen erotus. Tämä tepsi. Mutta Suomessahan kiusaajia ei saa ramgaista kuten opetusministerikin sanoi.