Lue keskustelun säännöt.
Koskelan henkirikoksen uhria kiusattiin alakoulusta lähtien – Koulukaverit kertovat, millaisia uhriin päiväkodissa tutustuneet epäillyt ovat
15.01.2021 |
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007741312.html
HENKIRIKOKSEN uhri ja murhasta epäilty kolmikko ovat ikätovereita. Yhtä epäiltyä lukuun ottamatta he tunsivat toisensa jo päiväkodista lähtien ja kävivät peruskoulun samassa koulussa.
He viettivät yhdessä aikaa lapsuudesta lähtien, joskin välillä yhdessäolo vaikuttaa olleen tiiviimpää ja välillä vähemmän tiivistä. Haastateltujen kertomusten perusteella kolmas epäilty kaverustui epäiltyjen kanssa yläkouluiässä.
Kommentit (641)
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa kiusaaminen on iso ilmiö.Siellä puhutaan aina pahaa siitä joka poistuu paikalta.Erona on se ettei siellä ole väkivaltaa kuten täällä.Mutta Ranskassa pikkuinen selän takana vehtailu on edellytys sosiaaliselle elämälle.Täällä koko homma on jotenkin vakavaa ja mustaa.
Onko tämä Ranskan malli sitten mielestäsi jotenkin ihanan chic ja keskieurooppalainen? Suomen kiusaaminen on paskaa, mutta kun se tehdään Ranskassa niin se on ihanan sivistynyttä ja tällaista kivaa kiusaamista lisää Suomeenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa kiusaaminen on iso ilmiö.Siellä puhutaan aina pahaa siitä joka poistuu paikalta.Erona on se ettei siellä ole väkivaltaa kuten täällä.Mutta Ranskassa pikkuinen selän takana vehtailu on edellytys sosiaaliselle elämälle.Täällä koko homma on jotenkin vakavaa ja mustaa.
Onko tämä Ranskan malli sitten mielestäsi jotenkin ihanan chic ja keskieurooppalainen? Suomen kiusaaminen on paskaa, mutta kun se tehdään Ranskassa niin se on ihanan sivistynyttä ja tällaista kivaa kiusaamista lisää Suomeenkin?
Joo, se on samaan tapaan sivistynyttä kuin viinin lipittäminen kunnon oksennuskännin sijaan, ilmeisesti. Samaa kakkaa eri paketissa pohjimmiltaan.
Poikani kiusaamisen loppu kirjoitti:
Kaksi poikaa pahoinpiteli poikani koulunpihalla. Taustalla oli pitkään jatkunutta kiusaamista, jota ei koulun toimesta saatu kuriin. Otin poliisiin yhteyttä, koska poikaani sattui tämä pahoinpitely paljon. Poliisi toimi rikosilmoituksen tehtyäni todella kiitettävästi. Koululle järjestettiin palaveri, jossa käsiteltiin tapahtunutta osapuolten kesken. Paikalla oli poliisin edustaja. Tämä puhuttelu sai toisen pojan lopettamaan. Valitettavasti tämä toinen poika jatkoi vielä fyysistä käsiksikäymistä ja otin poliisiin yhteyttä uudestaan. Tällä kertaa puhuttelu tapahtui poliisilaitoksen kuulusteluhuoneessa. Puhuttelijana erittäin topakka poliisi, joka osasi asiansa. Omaa poikaani myös puhuteltiin asianosaisena. Tähän loppui pahin kiusaaminen. Vielä ohjattiin poliisin järjestämään sovitteluun, jossa pojat saivat purkaa tuntojaan toisiaan kohtaan. Tästäkin oli apua. Eli kyllä keinoja on yhteiskunnalla lopettaa pahinkin kiusaaminen, kun on oikeat tekijät.
Just näin! Tässä vanhempi lähti toimimaan aktiivisena tekijä eikä jää passiivisena nyhjöttämään ja valittamaan kun koulu/opettaja/joku ei tee mitään ja ”kiusaaminen ei vaan lopu”. Tehkää itse jotain!
Kiusatun vanhempi ei aina tiedä mikä on se kohta, jossa toimia tai miten toimia - kehen olla yhteydessä. Etenkin jos kouluun on oltu yhteydessä ja on saatu laimea vastaus, voi vanhemmalle jäädä vaikutelma omasta ylireagoinnista. Lisäksi se tilanne, jossa omaa lasta kiusataan, on vanhemmalle halvaannuttava ja jopa traumatisoiva. Siitä harvoin puhutaan. Vanhemmat (ja se lapsi) jäävät usein tosi yksin tosi hankalaan ja ahdistavaan tilanteeseen. Eikä niistä kokemuksista puhuta juurikaan muuta kuin anonyymisti jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opet ja reksi ei tee mitään, koska eivät halua huonoa mainetta ja leimaantua. Siksi. Osa opettajista on myös entisiä koulukiusaajia tai suosittuja, eivät osaa aidosti asettua kiusatun asemaan.
Olisi niin paljon helpompaa, jos vanhemmat ymmärtäisivät, että heidän on helpointa opettaa nulikkansa sosiaalisesti sisäsiisteiksi. Jos vanhemmilta ei löydä vastuuta asiasta tuloksena on tällaisia häiriintyneitä tapauksia.
Koulu ja opettajat ovat helisemässä. Siinä missä kotona aikuisilla(?) on vastassa yksi nulikka kasvatettavana, koulussa opettajalla on niitä helposti 30 yhdessä luokassa. Ihan loogista on, että jos kotona on luotu hyvä pohja, nuori sopeutuu isoonkin oppilasryhmään, eikä opettajan työ ole ylivoimainen urakka.
Ongelma vain on siinä, että esim. omat vanhempani eivät olleet kypsää aikuista nähneetkään, jotta olisivat voineet opettaa aikuisen mallia minulle ja siskolleni. Nyt on sitten seurauksena sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja työkyvyttömyyttä, kun kukaan ei puuttunut henkiseen väkivaltaan missään vaiheessa.
Tuntuu myös siltä, että jos olet hyväosainen, sinuun panostetaan yhteiskunnan toimesta kunnolla, mutta ruma, köyhä mielenterveysongelmainen jää kyllä syrjään yhteiskunnasta, jos ei itse satu olemaan sosiaalisesti tarpeeksi vahva ja taitava.
Kaikki haluavat olla kauniin ja suositun kavereita, rumat ja tyhmät saa laittaa kaulakiikkuun. Ihan perseestä elää yksin, kun ei vain uskalla luottaa kehenkään paskan lapsuuden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kiusaaminen on käsitteenä jotenkin vääristynyt. Siitä tulee mieleen pieni kiusoittelu. Pitäisi puhua oikeilla termeillä - pahoinpitely, häirintä, vainoaminen, verkkorikos jne. Siitähän on kyse. Jos 15-vuotias hakkaa kaverin vammoille, kyse ei ole kiusaamisesta, vaan pahoinpitelystä. Jos 15-vuotias jakaa kaverinsa salaa otettuja alastonkuvia netissä, kyse ei ole kiusaamisesta, vaan rikosasiasta.
Mua niin oikeasti vtuttaa tuo Sipilän "pahoinpitelytapaus" ja kaksinaismoralismi siihen liittyen.
Kun herra isoherraa tönäistään, kyseessä on (törkeä?)pahoinpitely. Kun koululaista mätkitään kuin vierasta sikaa, kyse on kiusaamisesta. Ei vttu.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kaiffarit pääsevät kuin koira veräjästä. Nimet ja kuvat lehtiin. Ikuinen häpeä olisi se, mitä linnan lisäksi tarvitsevat.
Mutta Suomessa aina ymmärretään kiusaajia ja he ovatkin uhreja.
Kyllä on jotkut vanhemmat kasvattaneet täysin tunnekylmiä sadisteja.
Luuletko oikeasti, että tuollaiset tuntee jotain häpeää?
Ei niihin auta kuin kunnon kuri tai mieluummin pitkäaikainen eristäminen yhteiskunnasta vankilan muodossa. Mutta sehän vaatisikin yhteiskunnalta selkärankaa, unohdetaan se, antakaa niiden kiusata viattomat lapset itsemurhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiusatun vanhempi ei aina tiedä mikä on se kohta, jossa toimia tai miten toimia - kehen olla yhteydessä. Etenkin jos kouluun on oltu yhteydessä ja on saatu laimea vastaus, voi vanhemmalle jäädä vaikutelma omasta ylireagoinnista. Lisäksi se tilanne, jossa omaa lasta kiusataan, on vanhemmalle halvaannuttava ja jopa traumatisoiva. Siitä harvoin puhutaan. Vanhemmat (ja se lapsi) jäävät usein tosi yksin tosi hankalaan ja ahdistavaan tilanteeseen. Eikä niistä kokemuksista puhuta juurikaan muuta kuin anonyymisti jossain.
Vanhempi toimii oman tuntemuksensa mukaan tietysti. Se on se mittari. Jos koulussa vähätellään asiaa ja kiusaajan vanhemmat vähättelevät asiaa niin viranomaisia mukaan selvitykseen. Rikosilmoitus tehdään pahoinpitelystä, rikosilmoitus tavaroiden rikkomisesta, varastamisesta, vaatteiden repimisestä jne.
Kauheaa vastuun pakoilua vanhemmilta tuollanen asenne, ettei itse tarvitse tehdä mitään kun emme tienneet mitä tehdä ja jäädyimme. Älkää nyt hyvät vanhemmat itse hylätkö lapsianne silloin kun on vaikeaa. Kun tahtoa on niin löytyy väyliä. Ei kannata jäädä passiivisena odottelemaan, että joku muu tekisi jotain.
Vierailija kirjoitti:
Viiden uutisissa parhaillaan keskustelua kuin Sipilää tönitty suojatiella.Vakavaa keskustelua.Tästä saadaan kohu aikaan.Milloin puututaan KUNNOLLA lasten kiusaamiseen ?
Ei koskaan, varsinkaan jos et tuottava, kapitalistinen ihminen. Sipilästäkään ei kukaan välittäisi, jos ei olisi rikas ja kuuluisa.
Tyhmät jätetään oman onnensa nojaan ja lähinnä toivotaan, että ne ei joku päivä sekoa. Itsekin olen jatkuvasti miettinyt, pitäisikö työntää tuostakin tuo urpo junan alle, että joku tajuaisi auttaa, kun se puhe ei vain riitä, mitä tässä maassa saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamista tarvitsee tunnistaa paremmin.Kohteeksi joutuvat monesti vähän lapselliset hönöt.Höynäytettävät.Sellaiset,joiden vanhemmat ei tiedä mikä on coolia.Heikkoa lasta pitää auttaa myös kotoa käsin ja avittaa asemaa porukassa - kledjut,harrastukset yms.Niin se menee.
Hönö= ystävällinen, hyväntahtoinenja mukava?
No miten autat jos et tiedä mikä on coolia? Lisäksi kuka haluaa kasvattaa lapsesta materialistisen urpon ja lesoilevan kuspään? Jonkun sadistisen räkänokan ehdoilla? Ihan oikeasti?
Että minua ottaa ihmiset välillä niin aivoon.
Mutta maailma todella toimii niin. Sori siitä.Rakenna vaan suojaava puite ja kasvata lapsesi esim.kirjallisuuden ja kulttuurin sekä kansainvälisyyden avulla sivistineeksi.Nuo hienot puhelimet ja vaatteet on vain pelkkä kuori,ikään kuin kilpi.Pitää tietää mistä narusta vetää.Niin onnistuu.Pitää tähdätä tavoitteeseen eli onnelliseen kasvuun.
No, mulla on monta lasta ja rahat tiukilla. Ei ole lapsilla cooleja kuoria, halpispuhelimet ja tavalliset vaatteet. Ja ovat olleet viimeisiä luokillaan jotka ovat ylipäätään saaneet puhelimet (n 3. lk). Silti ketään ei ole kiusattu eivätkä itsekään ole olleet kiusaajia. Vanhin on jo aikuinen, hyvin pärjää elämässään ja kavereita on aina riittänyt kun on niin sosiaalinen luonteeltaan.
Aina tätä samaa valitusta ja jeesustelua, että kukaan ei tee kiusaamiselle mitään ja kiusaaminen pitää lopettaa.
Ja koulu ja opettajat ovat vain laiskoja kun eivät lopeta kiusaamista kun se olisi vaan niin helppoa lopettaa kiusaaminen.
Jos kaikille nettikirjoittelujoille on näin selkeästi tiedossa miten kiusaamisen saisi loppumaan, niin miksi he eivät itse ole jo aktiivisesti toimimassa kiusaamista vastaan? Jokaisen nettikirjoitteluun uhratun ajan voisi käyttää aktiivisesti kiusaamisen lopettamiseen. Nettikirjoittelulla kiusaaminen tuskin poistuu, niin paljon siitä on jo kirjoiteltu ja ongelma on edelleen olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa kiusaaminen on iso ilmiö.Siellä puhutaan aina pahaa siitä joka poistuu paikalta.Erona on se ettei siellä ole väkivaltaa kuten täällä.Mutta Ranskassa pikkuinen selän takana vehtailu on edellytys sosiaaliselle elämälle.Täällä koko homma on jotenkin vakavaa ja mustaa.
Onko tämä Ranskan malli sitten mielestäsi jotenkin ihanan chic ja keskieurooppalainen? Suomen kiusaaminen on paskaa, mutta kun se tehdään Ranskassa niin se on ihanan sivistynyttä ja tällaista kivaa kiusaamista lisää Suomeenkin?
Joo, se on samaan tapaan sivistynyttä kuin viinin lipittäminen kunnon oksennuskännin sijaan, ilmeisesti. Samaa kakkaa eri paketissa pohjimmiltaan.
Lapsiakin kuritetaan ihan julkisesti. Ensin niitä valvotetaan myöhään illalla jossain illallisella ja annetaan viiniä ruoan kanssa, kun ne alkaa kitisemään väsyneinä, niin niitä läpsitään olemaan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusatun vanhempi ei aina tiedä mikä on se kohta, jossa toimia tai miten toimia - kehen olla yhteydessä. Etenkin jos kouluun on oltu yhteydessä ja on saatu laimea vastaus, voi vanhemmalle jäädä vaikutelma omasta ylireagoinnista. Lisäksi se tilanne, jossa omaa lasta kiusataan, on vanhemmalle halvaannuttava ja jopa traumatisoiva. Siitä harvoin puhutaan. Vanhemmat (ja se lapsi) jäävät usein tosi yksin tosi hankalaan ja ahdistavaan tilanteeseen. Eikä niistä kokemuksista puhuta juurikaan muuta kuin anonyymisti jossain.
Vanhempi toimii oman tuntemuksensa mukaan tietysti. Se on se mittari. Jos koulussa vähätellään asiaa ja kiusaajan vanhemmat vähättelevät asiaa niin viranomaisia mukaan selvitykseen. Rikosilmoitus tehdään pahoinpitelystä, rikosilmoitus tavaroiden rikkomisesta, varastamisesta, vaatteiden repimisestä jne.
Kauheaa vastuun pakoilua vanhemmilta tuollanen asenne, ettei itse tarvitse tehdä mitään kun emme tienneet mitä tehdä ja jäädyimme. Älkää nyt hyvät vanhemmat itse hylätkö lapsianne silloin kun on vaikeaa. Kun tahtoa on niin löytyy väyliä. Ei kannata jäädä passiivisena odottelemaan, että joku muu tekisi jotain.
Vanhemmat ovat itse laiskoja. Aihe on ikävä ja tämä on kivempi sysätä koulun tai jonkun muun hoidettavaksi. Sitten voidaan haukkua koulut, opettajat ja yhteiskunta saamattomiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan muuttui pahemmaksi, kun A tuli mukaan kuvioihin. Kts. m in fo s. 55 sen lukiopojan kertomus, kuinka A vainosi häntä. Hesarin jutussa vain osa.
Nousi karvat pystyyn seuraavasta lainauksesta: "Koulumme nuoriso-ohjaaja sanoi hänelle, ettei saa enää ikinä tulla meidän kouluun eikä ottaa yhteyttä minuun. Nuoriso-ohjaaja on sanonut minulle, että hän oli varsin katuvainen ja melkein itki kun häntä puhuteltiin."
Tuon tyypin kohdalla ilmeisesti puhuttelu jotenkin kummasti toimi, mutta minulla on kokemusta sellaisesta, että puhutteluun joutuva on hyvin nöyrää, syyllisyydentuntoista, katuvaa ja itkeväistä siinä puhuttelussa. Mutta ei sen jälkeen. Sama meno jatkuu. Parhaat osaavat näissä puhutteluissa puhua mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi ja lähes tulkoon saavat puhuttelijan imettämään itseään.
Joinakin hetkinä tuntuu, että manaaja-elokuvan kohtaukset eivät ole alkuunkaan keksittyjä. Kunpa kenenkään meistä lapset eivät joutuisi noin paatuneiden ja turmeltuneiden ihmisten uhreiksi. Jossain kohtaa tulee se piste, jossa tuollaisia ei jaksa enää sääliäkään, kun omat läheiset ovat olleet tuhon kohteena.
Ollaan järkyttyneitä ja itketään kun jäädään kiinni jostain, ei itse teosta. Eikös nämäkin pojat olleet ”järkyttyneitä” kuulustelussa.
Juuri näin!
Ei ne mitään kadu, muutenhan ne ei kiusaisi väkivaltaisesti systemaattisesti helppoa kohdetta. Vain kiinnijääminen kaduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viiden uutisissa parhaillaan keskustelua kuin Sipilää tönitty suojatiella.Vakavaa keskustelua.Tästä saadaan kohu aikaan.Milloin puututaan KUNNOLLA lasten kiusaamiseen ?
Hyvä kysymys. Onhan tässä ollut tämä Salmivallin projekti, josta sai vuoden psykologin palkinnon ja lisenssin myötä ilmeisesti myös rahaa. Ei vaan toimi.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/09/ylistettya-kiva-koulu-ohjelmaa…
Minusta ydinongelma on opettajien roolissa. Tiedän, että tällaisista kommenteista moni opettaja olisi valmis laittamaan kirjoittajan saunan taakse aamunkoitteessa. Opettajat ovat sitä mieltä, että heidän tehtävänsä ei ole muu kuin opettaminen. Käytöshäiriöt sekä lasten ja nuorten sosiaalisen kanssakäymisen hallinta ei millään lailla kuulu heille. Vastuu siitä on vanhemmilla ja jos vanhemmat eivät kykene, sosiaalitoimella.
Ikävä kyllä minusta (juu kuulen jo kiväärien latausääntä) tässä on opettajien osalta kyse vastuun pakoilusta. Vanhemmat ja lastensuojelu eivät ole siellä koulupäivän arjessa mukana. Miten ne voisivat olla? Jos opettaja näkee jotain lasta kiusattavan - ja totta kai he näkevät - heidän velvollisuutensa on puuttua, eikä kääntää katsetta pois. Ei siihen riitä perusteluksi, että ei kuulu mulle ja en jaksa. Tosiasiallinen syyhän on se, että tilanteeseen väliin meneminen pelottaa.
Koululaitokseen pitäisi kehittää jonkun KiVa-koulun asemesta puuttumisen toimenpiteitä, jotka suunnataan opettajille enemmän kuin oppilaille. Eli koulutusta ja mentorointia, kun näet kiusaamista, miten toimit. Pienet lapset erikseen ja teinit erikseen. Teinien osalta pitäisi miettiä yhteistyötä opettajien välillä eli jos jotain oppilasta hivutetaan sakilla, ei mennä yksin vaan haetaan toinen opettaja tueksi.
Anyway, pointti siis se, että opettajien lukittuminen pelkkään opettamisvelvollisuudesta huolehtimiseen pitää murtaa. Koska se ei vastaa sitä, mikä on selkeästi realiteettien vaatima tarve. Toistan: kukaan muu aikuinen ei näe koulussa tapahtuvaa kiusaamista.
Opettajia pitäisi tässä totta kai tukea, kouluttaa ja ennen kaikkea rakentaa verkostotyötä tarpeellisten toimijoiden kanssa. On takuuvarmasti raskasta ja yksinäistä työtä olla kolmenkymmenen kakaran maalitauluna. Mutta jos näin on, opettajien työn yksinäisyyttä pitäisi myös murtaa.
Puhut viisaasti, kiitos siitä.
Itsekin olen vahvasti tuota mieltä, että ensin pitää olla turvallinen ja rauhallinen oppimisympäristö, jotta se opetettava tieto voisi edes iskostua mieleen. Yritäpä siinä sitten oppia mitään kun mieli on koko kouluajan "taistele tai pakene"-moodissa häiriköiden ja kiusaajien örveltäessä samassa tilassa. Ei siinä mikään jää mieleen, haluaa vain päästä jonnekin, missä on rauhallista. Itsekin oireilen vielä 40-vuotiaanakin sitä, jos joku/jotkut mölyävät kovaäänisesti, työurasta en voi edes haaveilla, yritän vain pysyä järjissäni perusarjessa.
Vierailija kirjoitti:
Tekijät istuu 1-2 vuotta tai pahimmillaan vapautetaan kotiarestiin. Valtio kustantaa uudet henkilöllisyydet ja järjestää opiskelu tai työpaikat. Uhria ei kukaan enää silloin valitettavasti muista. Pahoin pelkään, että näin tässäkin tulee käymään.
Eivät istu hetkeäkään vankilassa. Heidän elämänsä jatkuu aivan normaalisti, sehän on selvää. Tämän maan ymmärryskäytännöt tietäen.
Ala-asteella ollessani, meidän luokalla yksi "hyvän perheen poika" kiusasi vuositolkulla muita. Kiusaaminen oli tyttöjän kohtaan pääasiassa sanallista, esim. minua pilkkasi siitä, että meillä on vain kissa, kun koiraan ei ollut varaa. (Olisi ollut, mutta haluttiin kissa.) Toista tyttöä pilkkasi siitä, kun heillä oli poneja, kun hevosiin ei ollut varaa. Yhtä poikaa pilkkasi, kun heillä oli navetta. (Se oli tuon perheen elinkoeino, kiusaaja-pojan omassa perheessä meni maansiirtofirma nurin ja heillä olikin sitten perheessa myöhemmin pitkäisaikastyöttämyyttä.) Pilkan lisäksi kiusaaminen oli tönimistä ja potkimista.
Yhdellä luokkamme tytöistä oli tapana kutsua koko luokka syntymäpäivilleen. Eräänä syksynä sitten oli taas nämä odotetut synttärtit. Tämä kiusaaja-poika aikansa siellä nälvi totuttuun tapaan muita, kunnes jotenkin vain saimme tarpeeksemme. Suusanallisesti ja vähän käsillä huitoen ajoimme koko porukan voimin hänet pois juhlista, tytöt ja pojat, yksissätuumin. Sillä kertaa niin riitti. Hän palasi vielä metsästä huutelemaan, että pyytää meitä paaaaaaljon vanhemman serkkunsa vetämään kaikkia turpaan. (Yläasteella myöhemmin selvisi, että tuo meitä paaaaaaaaljon vanhempi, lihaksikas serkku olikin meitä vain vuotta vanhempi, hintelän marsun oloinen finninaama.) Turpakäräjiä ei tullut. Kiusaaminen loppui tähän tapaukseen.
Lennu1799 kirjoitti:
Ala-asteella ollessani, meidän luokalla yksi "hyvän perheen poika" kiusasi vuositolkulla muita. Kiusaaminen oli tyttöjän kohtaan pääasiassa sanallista, esim. minua pilkkasi siitä, että meillä on vain kissa, kun koiraan ei ollut varaa. (Olisi ollut, mutta haluttiin kissa.) Toista tyttöä pilkkasi siitä, kun heillä oli poneja, kun hevosiin ei ollut varaa. Yhtä poikaa pilkkasi, kun heillä oli navetta. (Se oli tuon perheen elinkoeino, kiusaaja-pojan omassa perheessä meni maansiirtofirma nurin ja heillä olikin sitten perheessa myöhemmin pitkäisaikastyöttämyyttä.) Pilkan lisäksi kiusaaminen oli tönimistä ja potkimista.
Yhdellä luokkamme tytöistä oli tapana kutsua koko luokka syntymäpäivilleen. Eräänä syksynä sitten oli taas nämä odotetut synttärtit. Tämä kiusaaja-poika aikansa siellä nälvi totuttuun tapaan muita, kunnes jotenkin vain saimme tarpeeksemme. Suusanallisesti ja vähän käsillä huitoen ajoimme koko porukan voimin hänet pois juhlista, tytöt ja pojat, yksissätuumin. Sillä kertaa niin riitti. Hän palasi vielä metsästä huutelemaan, että pyytää meitä paaaaaaljon vanhemman serkkunsa vetämään kaikkia turpaan. (Yläasteella myöhemmin selvisi, että tuo meitä paaaaaaaaljon vanhempi, lihaksikas serkku olikin meitä vain vuotta vanhempi, hintelän marsun oloinen finninaama.) Turpakäräjiä ei tullut. Kiusaaminen loppui tähän tapaukseen.
Tämän kun lapset ja nuoret hoksaisivat
Se "valta" murenee siihen hetkeen, kun kaikki muut yhdessä näyttävät etteivät hyväksy huonoa käytöstä.
Ehkä joissain tapauksissa joku jotenkin hyötyy kiusaajan valta-asemasta ja omasta roolistaan kuviossa ja siksi yhtenäistä vastarintamaa ei saada aikaan. Harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tutkinnanjohtaja Marko Forssin mukaan kyse on samasta tapahtumaketjusta, joka lopulta johti epäiltyyn henkirikokseen. Epäillyt pahoinpitelyt ovat tulleet esiin henkirikostutkinnan yhteydessä.
– Tällä hetkellä epäilemme kolmea pahoinpitelyä. Kahdessa tapauksessa ovat mukana kaikki kolme murhasta epäiltyä ja yhdessä tapauksessa on mukana kaksi, Forss kertoo.
Epäillyt pahoinpitelyt ovat poliisin selvityksen mukaan tapahtuneet illanviettojen yhteydessä. Alkoholilla on ollut osuutta tapahtumiin. Myös epäiltyjä pahoinpitelyjä on videoitu.
– Pojat ovat jakaneet videoita keskenään, mutta meidän tietojemme mukaan he eivät ole jakaneet niitä yleisesti sosiaalisessa mediassa.
Motiivi epäiltyjen pahoinpitelyjen osalta on epäselvä.
– Katsomme, että ne liittyvät samaan tapahtumaketjuun, joka johti 4. joulukuuta henkirikosepäilyyn, tutkinnanjohtaja Forss sanoo.
Poliisin selvityksen mukaan aiemmissa tapahtumissa väkivalta ei ole ollut yhtä vakavaa kuin epäillyssä henkirikoksessa."
Tämä on kyllä niin raastavaa. Se, että aiemmin on pahoinpidelty lievemmin ja poika ei ole saanut apua, eikä ole itse pystynyt irrottautumaan. Miten saada lapsi tai nuori kuulolle ja ymmärtämään, että tällaisessa tilanteessa pitää vähintään irrottautua huonosta seurasta. Valistusta kouluihin, valistusta. Myös niitä kanavia, joita pitkin voi saada vaikka nimettömästi apua, että pystyy irrottautumaan.
Jos kiusatulla olisi energiaa ja itseluottamusta irtautua tuollaisista idiooteista, hän olisi tehnyt sen saman tien. Se on silloin aikuisen tehtävä huomata kiusaaminen ja puuttua siihen konkreettisesti eikä vain tyhjänpäiväisellä lässyttämisellä.
Ja mitä sinä teit?