Onko Suomessa todellakin ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä on HANKIAINEN?

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan läskistyneessä suomessa ei termiä tarvita kun se lumi ei kanna ikinä ja kaupungeissa ne lumet muutenkin siivotaan pois. Hankiainen on maalla tunnettu termi.

T: ex-maaseutulainen

Ei voi yleistää. Olen myös maalta, mutta ei meillä ollu hankiaista vaan hankikanto (kotoisin Pirkanmaalta). Hankiaisista kuulin vasta, kun tutustuin itäisemmän murrealuuen ihmisiin, he eivät puolestaan tunteneet hankikantoa.

T: toinen ex-maaseutulainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on vähän sama kuin minä syntyperäisenä tamperelaisena ihmettelisin, miten joku ei tiedä, mikä on rotvalli. Sitten vielä manaukset perään näiden tietämättömien yleissivistymättömyydestä/älykkyyden vajavaisuudesta.

Mutta... Eihän rotvalli ole mikään murresana? Etelä-Suomesta olen kotoisin ja tiedän kyllä mikä rotvalli on, samoin kuin vaikka käpy tai hetekka. Ihan perussuomea.

Minäkin olen kotoisin Etelä-Suomesta ja kuulin rotvallista ensimmäisen kerran lähemmäs nelikymppisenä, kun aloin seurustella tamperelaisen kanssa. Kyllä se on murresana.

"Hetekkasta" kahdella k:lla en ole myöskään kuullut koskaan.

Hetekka on ihan normaali suomalainen sana. Kahdella koolla. Näin ohiksena.

Yhtä normaali kuin sankko :D

No totta kai tiedän.

-yrttimies

Kun terveellistä yrttiä vetää niin sitä leijuu ilmassa hankien yli!

Vierailija kirjoitti:

En ole kuullut hankiaisesta, mutta hankikanto on tuttu termi.

Minulle kanssa hankikanto on se tuttu.

Joku sanoi, että ei ole enää lumisia talvia yms. Toinen, että hankikanto ei enää kanna läskejä yms. Kyllä silti puhun lapselle mahdollisimman laajaa sanastoa käyttäen, oli lunta tai ei, oli läskiä tai ei, miten lapsi muuten oppisi? Ja käytän sitä sanaa myös jos hanki kantaa koiraani (25kg) eikä minua (60kg). Eihän se mihinkään syömiseen liity, vaan lumen koostumukseen. Edelleen, pääasia, että pidetään vanhojakin sanoja muistissa.

Suomen kielessä on käsittämättömän hyviä sanoja, sanontoja ja elämänviisauksia. Sama kirja ruotsissa on puolet litteämpi kuin suomenkielinen versio, koska suomen kieli on niin rikas ja kuvainnollinen.

Yksi hyvä vanhan kansan viisaus, joka sopii palstailuunkin hyvin, on tuttu "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Eli ihminen reagoi negatiivisesti tai voimalla niihin asioihin, jotka hänellä itsellään ovat vielä mielen tasolla käsittelemättä. Ne asiat, jotka on käsitelty, eivät aiheuta tunnepurkausta.

Enpä ole keski-ikään mennessä moista sanaa kuullut. Ilmiön tunnistan kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Onko se sellainen keli, kun lumihanget ovat menneet pinnaltaan niin koviksi, että päällä pystyy kävelemään uppoamatta? Hankaisista ainakin olen kuullut puhuttavan sellaisessa yhteydessä.

Satakunnassa mun lapsuudessa sanottiin tuota keliä kirsiksi, kirsikeli. Hankiaisesta en ollut koskaan kuullut ennen tätä. 

Nih, mutta se sanotaan hankiinen.

Up

Ikinä kuullut. Ikää 45 v. Sana kuulostaa siltä, että kyseessä on jokin hangen päällä liikkuva hyönteinen.

Aa, meillä se oli hankikantonen.

Muutettiin maalle ja oli ihan uusi tuttavuus kun olin aikaisemmin kaupungissa kasvanut. Oli se jotenkin hienoa kun oli korkeat nietokset ja pystyi kävelemään hangessa sen kummemmin uppoamatta. Ei vaan kannattanut liian myöhään lähteä vaeltelemaan metsään kun auringon lämmittäessä hankiainen joka aamupäivällä vielä oli loppui iltapäivällä. Sitä on niin erilaista kaupungissa ja maalla.

Tarkoittaako hankiainen sitä, että hangenkuoret kantaa? Puolisoni sanoo, että hankikanto.

Vierailija kirjoitti:

Voitaisiin ehkä pikemminkin kysyä onko suomessa todella ihmisiä jotka tietää mikä se on? Oletko ihan itse keksinyt koko sanan, tuollaisesta ole koskaan kuullutkaan?

On minulle tuttu sana lapsuudesta. Pohjois-Karjalassa kuulin tuon sanan 80-luvulla ensimmäistä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaako hankiainen sitä, että hangenkuoret kantaa? Puolisoni sanoo, että hankikanto.

Kyllä sitä juuri tarkoittaa.

Hankikantoa en ole koskaan kuullut. Hankiainen on kyllä tuttu.

Vierailija kirjoitti:

Hankikanto se on. Muuta nimeä en ole koskaan kuullut.

Minä taas lapsena ihmettelin mikä ihme on hankikanto, onko se kanto joka on hangessa. 😂 Hankianen on ihan tuttu sana.

T. Savolainen

Ja tiedän siis, että kanto tulee sanasta kantaa, mutta lapsena se assosioitui puun kantoihin.

Hankiaista en ollut kuullut ennen tätä keskustelua, mutta nyt alkoi mietityttää, mistä päin Suomea ovat ne, jotka käyttävät sanaa hankikanto? Kuulostaa jotenkin epäloogiselta, kun sanat ovat mielestäni väärinpäin. Tarkoitetaanko sillä siis sitä hankea vai hangen kantavaa ominaisuutta? Esim. "Kävelin hankikannolla" (= kävelin hangella) vs. "Pääsin tulemaan nopeasti, kun hangilla on hankikanto" (pöllö esimerkki, mutta ymmärrätte varmaan eron).

Omasta mielestäni se on kantohanki tai ihan vaan hanki, jolloin kantavuus käy ilmi siitä, että kävellään hangeLLA, ei hangessa. Ja pk-seudulla koko ikäni asunut. Hankiainen on kyllä söpö nimitys, mutta kuulostaa ihan joltain elikolta.

Hankianen on se säätyyppi, jolloin hanki kantaa. Vrt. pakkanen. (Taitaa olla oma tulkintani)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on vähän sama kuin minä syntyperäisenä tamperelaisena ihmettelisin, miten joku ei tiedä, mikä on rotvalli. Sitten vielä manaukset perään näiden tietämättömien yleissivistymättömyydestä/älykkyyden vajavaisuudesta.

Mutta... Eihän rotvalli ole mikään murresana? Etelä-Suomesta olen kotoisin ja tiedän kyllä mikä rotvalli on, samoin kuin vaikka käpy tai hetekka. Ihan perussuomea.

Minäkin olen kotoisin Etelä-Suomesta ja kuulin rotvallista ensimmäisen kerran lähemmäs nelikymppisenä, kun aloin seurustella tamperelaisen kanssa. Kyllä se on murresana.

"Hetekkasta" kahdella k:lla en ole myöskään kuullut koskaan.

Hetekka on ihan normaali suomalainen sana. Kahdella koolla. Näin ohiksena.

Yhtä normaali kuin sankko :D

Se on heteka HElsingin TEräsKAluste.

Hankikanto/hankikeli itselle tutumpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se sellainen keli, kun lumihanget ovat menneet pinnaltaan niin koviksi, että päällä pystyy kävelemään uppoamatta? Hankaisista ainakin olen kuullut puhuttavan sellaisessa yhteydessä.

Satakunnassa mun lapsuudessa sanottiin tuota keliä kirsiksi, kirsikeli. Hankiaisesta en ollut koskaan kuullut ennen tätä. 

Mulle satakuntalais-pohjalaisena taas kirsi tarkoittaa hangen pintaan tulevaa kovaa kuorta, joka on sen verran heikko että rikkuu askeleiden alla. Vaihtoehtoisesti myös 'satoi ohut kirsi', kun lunta ei tullut juuri senttiä enempää.

Itselle hankiainen on vain kirjoista tuttu sana, käytössä on hankikanto. Kiehtovia nämä erot :)