Entisaikaan kun Suomessa ei kasvanut puita, asumukset rakennettiin lumesta. Kun katto oli saatu paikalleen, juhlittiin hangennostajaisia, eli ns hankiaisia juomalla suomalaista punaviiniä ja syömällä panaaneja ja kilpikonnarokkaa.
Kyllä tämän jokainen Suomea äidinkielenään puhuva tietää.
Puhun äidinkielenäni suomea (kirjoitetaan pienellä, ihan vinkkinä) enkä ole koskaan ennen kuullut kyseistä sanaa. Olen asunut mm. Lappeenrannassa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä. Missään ei kukaan ole ikinä käyttänyt sanaa hankiainen.
Mä rakastin marveltaa hankijaisella.Aamu aikaseen eihän se myöhemmin onnistun..Hiihtääkin oli ihana.Hankijainen ei ole murresana miusta se on yleistietoa.Nykynuoriso tiä muutenkaa mitää,ei puhu ko ööö..joo..Kännyn tuijotusta.Viljellään vielä kaikki sanonnat kun eletään täällä,ne on niin mahtavia.
Onko Suomessa todellakin ihmisiä, jotka eivät tiedä, että eri murrealueille asioista käytetään eri nimityksiä ja toisen murrealueen "itsestään selvä" sana voi olla vieras sen naapurimurrealueen ihmiselle - puhumattakaan toiselta puolelta maata kotoisin olevalle? Meillä tuo ilmiö on aina ja iänkaikkisesti ollut hankikanto - hankiasesta horisevia ei näillä seutukunnilla ole pyörinyt.
Voi toki, miten tuttu sana, ja minun lapsuuteni perheessäkin käytetty sana: Hankiainen = talvella pakkasen jäädyttämä lumihangen pinta esim. pelloilla, joiden päällä pystyy kävelemään uppoamatta. Vanhempani kotoisin kaakonkulmalta käyttäneet ainakin tätä sanaa moisesta ilmiöstä. Itse myös itä-Suomessa asuessani puhuin aina hankiaisesta, ja hyvin ymmärsivät paikalliset, syntyperäiset asukkaat, mistä ilmiöstä oli kyse. Lapsuuteni asuinpaikalla menin joskus kevättalvella kansakouluunkin osittain peltoja pitkin potkukelkalla kantavia hankia pitkin eli hankiaisella.:)
Voisin kuvitella, että aika moni ala-ikäinen ei tiedä.
Olen 55 vuotias, enkä ole ikinä ennen edes kuullut koko sanaa. Mikä on hankiainen?
Hankikanto eli ihmisen painon kantava hangen pinta. Kevättalven ilmiö. Vaatii suojakeliä, että hangen pinta tiivistyy ja kastuu, jonka jälkeen pakkasta, joka kovettaa pinnan. Tai pintakerrokset. Silloin hangen päällä voi kävellä uppoamatta yhtään.
Tämä on vähän sama kuin minä syntyperäisenä tamperelaisena ihmettelisin, miten joku ei tiedä, mikä on rotvalli. Sitten vielä manaukset perään näiden tietämättömien yleissivistymättömyydestä/älykkyyden vajavaisuudesta.
Hankiainen on sukua kompiaiselle, jota oululaiset käyttävät ravinnoksi. Kompiaisia tavataan ryömimässä ympäriinsä kesäisin, mutta hankiaisia esiintyy vain talvella mönkimässä hangen pinnalla.
Sivut
Entisaikaan kun Suomessa ei kasvanut puita, asumukset rakennettiin lumesta. Kun katto oli saatu paikalleen, juhlittiin hangennostajaisia, eli ns hankiaisia juomalla suomalaista punaviiniä ja syömällä panaaneja ja kilpikonnarokkaa.
Eli joku eläin tai kasvilaji, No semmosia välttämättä tarvitsekaan tietää vieraalla kielellä.
Ei pahemmin hätaa siis kun en tiedä.
Onpa ihmeellistä jos kaikki ei tunne yhden alueen murresanaa.
Up
Puhun äidinkielenäni suomea (kirjoitetaan pienellä, ihan vinkkinä) enkä ole koskaan ennen kuullut kyseistä sanaa. Olen asunut mm. Lappeenrannassa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä. Missään ei kukaan ole ikinä käyttänyt sanaa hankiainen.
Olen maalla kasvanut ja tuo sana ei meidän alueen murteeseen/sanavarastoon ole kuulunut. On puhuttu vain siitä, että hanki kantaa. Tai on ”hankikeli”.
Meillä kotopuolessa ne oli hankkanteet. Olet ap tyhmä, ellet tuota tienny.
Mä rakastin marveltaa hankijaisella.Aamu aikaseen eihän se myöhemmin onnistun..Hiihtääkin oli ihana.Hankijainen ei ole murresana miusta se on yleistietoa.Nykynuoriso tiä muutenkaa mitää,ei puhu ko ööö..joo..Kännyn tuijotusta.Viljellään vielä kaikki sanonnat kun eletään täällä,ne on niin mahtavia.
Olen 55 vuotias, enkä ole ikinä ennen edes kuullut koko sanaa. Mikä on hankiainen?
Toi on niin triviaali asia , että ei ole mikään tarve tietää. Ehkä maalaisille sillä on merkitystä.
Soon hangenkuoret!
Yksi ystäväni kopistelee matot ja toinen napoo kengät. Mistä kaikkia murresanoja voisi kukaan osata, suomi on rikas kieli ja murrealueita on paljon.
Onko Suomessa todellakin ihmisiä, jotka eivät tiedä, että eri murrealueille asioista käytetään eri nimityksiä ja toisen murrealueen "itsestään selvä" sana voi olla vieras sen naapurimurrealueen ihmiselle - puhumattakaan toiselta puolelta maata kotoisin olevalle? Meillä tuo ilmiö on aina ja iänkaikkisesti ollut hankikanto - hankiasesta horisevia ei näillä seutukunnilla ole pyörinyt.
Voi toki, miten tuttu sana, ja minun lapsuuteni perheessäkin käytetty sana: Hankiainen = talvella pakkasen jäädyttämä lumihangen pinta esim. pelloilla, joiden päällä pystyy kävelemään uppoamatta. Vanhempani kotoisin kaakonkulmalta käyttäneet ainakin tätä sanaa moisesta ilmiöstä. Itse myös itä-Suomessa asuessani puhuin aina hankiaisesta, ja hyvin ymmärsivät paikalliset, syntyperäiset asukkaat, mistä ilmiöstä oli kyse. Lapsuuteni asuinpaikalla menin joskus kevättalvella kansakouluunkin osittain peltoja pitkin potkukelkalla kantavia hankia pitkin eli hankiaisella.:)
Tiedän ja käytän tuota sanaa, mutta annoin alapeukun, koska kyseessähän on murresana.
En ole kuullutkaan
Hankikanto eli ihmisen painon kantava hangen pinta. Kevättalven ilmiö. Vaatii suojakeliä, että hangen pinta tiivistyy ja kastuu, jonka jälkeen pakkasta, joka kovettaa pinnan. Tai pintakerrokset. Silloin hangen päällä voi kävellä uppoamatta yhtään.
Tämä on vähän sama kuin minä syntyperäisenä tamperelaisena ihmettelisin, miten joku ei tiedä, mikä on rotvalli. Sitten vielä manaukset perään näiden tietämättömien yleissivistymättömyydestä/älykkyyden vajavaisuudesta.
Hankiainen on sukua kompiaiselle, jota oululaiset käyttävät ravinnoksi. Kompiaisia tavataan ryömimässä ympäriinsä kesäisin, mutta hankiaisia esiintyy vain talvella mönkimässä hangen pinnalla.
Ihmettelen jos joku ei oikeasti tiedä :O
Sivut