Lue keskustelun säännöt.
Kuinka outoa on saada iloa siitä, että köyhäilee?
Olen aina ollut säästäväinen, mutta viimeiset 7 vuotta entistä enemmän.
Käytän rahaa 95% vain niihin ehdottoman pakollisiin (ja nekin yritän saada mahdollisimman edullisesti, käytettynä, ilmaiseksi tms) 5 % ostoksistani on sitten ylimääräistä, esim. käyn kerran kuussa kaverin kanssa kahvilassa ja ostan sieltä kahvin ja pullan. Tai ostan kirppurorikäynnillä jotain mitä en ihan välttämättä tarvitse, esim ennen joulua ostin sieltä sähkökynttelikön kotiin. Yleensä käyn kirpputorillakin vain ostoslistan kanssa, viimeksi metsästin (ja löysin) lapselle toppahousut, kun vanhat oli pienet.
Itselleni ostin uutena(hyvin harvinaista!!) rintaliivit halpakaupan alennuksesta ennen joulua, kun bongasin sopivaa kokoa olevat nätit perusliivit 3 eurolla, ja kaikki vanhat alkoivat jo olla venähtäneitä ja rikki. Sopivuudesta ja halvasta hinnasta huolimatta olisin nekin jättänyt ostamatta, jos oikeasti ei olisi ollut _tarve_ uusille.
Tänään korjasin neulesormikkaani, olen korjannut niistä reikääntyneitä sormenpäitä jo kolmasti aiemmin. Tiedän että uudet saisi alle kympillä, mutta myhäilen tyytyväisenä, kun korjaamalla vältyin taas uuden ostamiselta.
En ole tässä kuussa käyttänyt rahaa (vuokranmaksun lisäksi) kuin 2,60 € kun olen käynyt viikon sisällä kerran ruokakaupassa ostamassa maitolitran ja klementiinejä. Kaapeissa ollut paljon mistä kokkailla sapuskaa; riisipuuroa, pakastimen marjoista kiisseliä, kananmunakastiketta perunoiden kanssa, jne. Leipää leivoin itse satsin alkuviikosta ja marjapiirakkaa herkutteluun.
Mä todella nautin tästä vähällä pärjäämisestä, kekseliäisistä säästötavoista jne.
Kommentit (295)
Ihailen toisaalta säästöväisyyttä ja sitä ettei osta mitään turhaa. Harmi kun olen niin voimakkaasti visuaalinen ihminen että en pysty esim. asumaan rumassa kodissa, vaan haluan sisustaa, pukeutua, meikata ym. niin että se miellyttää omaa silmääni. Tämä kaikki maksaa. Minusta on kuitenkin yksi suurimmista rikkauksista se, että osaa ja pystyy tekemään asioita itse, niin kuin moni tässä ketjussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse sain viimeksi kiksit siitä, kun ostin 65€ liivit 5€:lla 🙂 Ne oli superalennuksessa siksi, että koko oli 60L 😅😅😅. Tiesin jo etukäteen ennen kuin sovitin, että ovat ympärykseltään liian pienet, mut kupit näyttivät oikeankokoisilta. Niin kuin olivatkin. Muutoin liivit superlaadukkaat. No ostin ne ja ompelin takaosaan lisäkappaleen. Meni 15 min ja avot, istuvat mulle paremmin kuin hyvin 🥳🥳🥳
Hihhuloin niistä loppupäivän 🤣😆
Entisenä urheilijana mulla on leveä rintakehä ja siinä a-b luokan minitissit. Olen innostunut siitä, että voin ostaa just noin kuin sinä eli sopivat kupit ja sitten leikkaan ne kupit ja ompelen ne esim. urheiluliiviin tai tiukkaan hihattomaan paitaan (tai suoraan mekkoon). En tarvitse tukea, mutta on kiva saada nännit piiloon tai edes se pieni kurvi rintakehän kohdalle.
Mä tykkään kans tuunailla. Napsin ideat ja teen itte. Raaka- aineita haen kirppareilta, kierrätyksestä ja roskalavoilta. Ruokahävikkiäkään ei juuri tule kun käyttää luovuutta ja vääntää ylijäämästä sörsseleitä. En mielestäni ees köyhäile tai nuukaile en vaan tuhlaa luonnonvaroja enempää kun on pakko. Minusta se on järkevää. Lisäksi tykkään tehdä itse.
Tästä ketjusta tuli mieleeni, että minulla on yhä astiakaapissa 35 vuotta sitten ylioppilaslahjaksi saamiani lautasia ja kukkamaljakko. Samoin lähemmäs 40 vuotta vanha äitini minulle ostama trenssi - made in Finland, silloin kun täällä vielä oli omaa teollisuutta ja vaatteet laadukkaita. Olen varma, ettei kukaan arvaisi takin oikeaa ikää. Se näyttää käyttämättömältä.
Olen oppinut säästäväiseksi pakon sanelemana pienestä lähtien. Elämä oli köyhää, veitsen terällä keikkumista, ettei perhe hajoa. Niin vain sotainvalidi isäni pienellä eläkkeellään luovi perhettä eteenpäin. Kunnan apuihin ei suostunut, halusi pitää langat omissa käsissä. Lapsuuden oloihin ei ole minkäänlaista halua palata. Meitä oli kuusi henkilöä alle 20m2 ainoassa huoneessa. Lisäksi oli kylmää varastotilaa. Talon pinta-ala 35m2 ulkomitoin. Kantovedet, ulkosauna. Mukavuudet oli pihan perällä, sanomalehdellä pyyhittiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettelee kutomaan sukat, tumput, hatut, kaulahuivit ja villatakit itse. Suunnitelen kutovani villaisen pitkän maxi hameen. Se olisi helppo, suoraa kaitaletta vain ja sitten neuloo ne kaitaleet yhteen. Kuminauha vyötäröön. Pitkän villa takin olen joskus kutonut. Sukkia kudon koko ajan aikani kuluksi erilaisia. Kudon koti tohvelitkin paksusta villalangasta. Niihin voi ostaa kumipohjiakin.
Lanka on ihan hirveän kallista. Nykyään ei oikein säästä itse tekemällä. Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Olet oikeassa että lanka on kallista, jos tahdot hyvälaatuista. Toisaalta villasukistakaan eivät kaikki tahdo maksaa.
Villaiset saapassukat ovat kestävät ja hyvät, tehdasvalmisteiset.
Siinä mielessä säästää kun saa juuri omanlaisensa.
Omanlaisensa kyllä ja kun tehdessä taito karttuu, ehkä itse tehty tuntuu jossain vaiheessa kivalta päälläkin. Omasta tuttavapiirissä lankoja shoppailevat lähinnä ihan hyvätuloiset rouvat, jotka tykkäävät neuloa ja esitellä töitään somessa. Köyhemmät hankkii asusteensa halpaketjuista ja kirppiksiltä.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä supersäästäjillä hyviä vinkkejä hygienia ja kosmetiikkatuotteisiin? Tai suurin säästöhän olisi jos ei käyttäisi mitään kosmetiikkaa :D
Mä ostan nykyään meikkini Tokmannilta. Mitään tuotetta ei vielä ole tullut vastaan, joka ei olisi ollut halvemmalla löydöllä korvattavissa.
Catrice-merkin meikit on oikeesti huippuja.
Opin Jodelista nuorempien juttuja lukiessa (kauneusvinkit yms kanavilla), että Essence on myös halpa ja laadukas. Ostin sitten merkiltä yhden kynsilakan ja se on aivan huippu. Hävettää ihan, et olen ostellut järkyttävän kalliita meikkituotteita (mm. Sisley, katsokaa sen hintoja) kun olisin saanut hyvälaatuista murto-osalla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös taitavat kutojat osta kirppareilta villaneuleita ja muita, ei haittaa vaikka olisivat reikäisiäkin, sitten purkavat ne ja uusiokäyttävät langat?
Kätevä ja idearikas ostaa myös käsilaukkuja ja koruja tai koristeellisia kankaita ja tuunailee niistä sitten omat korut ja asusteet. Esimerkki: viime aikoina hiuspannat ovat olleet suurta muotia, erityisesti sellaiset missä on muhkea kangasosa. Kun on pala kangasta ja simppeli peruspanta niistä saa jopa ompelematta solmien itselleen just oikeanlaisen.
Vierailija kirjoitti:
Säästössä on liki 50 000 euroa, mutta tuntuu että lisää pitäisi vaan saada.
Toivottavasti, et ole sitä tyyppiä, joka valittelee köyhyyttään vaikka on varallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva ketju. Harmi, että ihan normaalista säästeliäisyydestä on tullut jotain kummallista. Minusta se on ennemminkin outoa, jos joka pikkuasiaan tarvii oman uuden tavaransa. Saan myös kiksejä siitä, että en osta jotain tai jos keksin vanhalle hyvää uusiokäyttöä. Viimeisin oivallukseni on, että kosmetiikkaa tarvitsen aika vähän. Ostin palasaippuan, joka korvaa monta tuotetta (plus nestemäisissä tuotteissa maksetaan vedestä ja säilöntäaineista - ei kiitos). Ihoni ja hiukseni voivat paremmin kuin ennen. Nuorena piti olla joka asiaan oma tuotteensa ihokarvojen ajeluun tarkoitetusta geelistä viiteenkymmeneen erilaiseen meikkituotteeseen. Ihan hukkaan menivät ne rahat. Enää en juurikaan meikkaa. Olen nykyään sujut itseni kanssa ja tyytyväinen ja kiitollinen elämästä. Tällä henkisellä hyvinvoinnilla on ollut iso vaikutus kulutuskäyttäytymiseeni.
Kaikki eivät osaa tehdä eroa sille mitä haluavat ja mitä tarvitsevat. Tämän ymmärtäminen auttaisi monia rahavaikeuksissa olevia ihmisiä. Kukaan ei oikeasti tarvitse esim uusinta muotia ja merkkivaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin kyllä jos voin säästää jossakin tai teen edullisen löydön. Mutta nautin myös siitä, että elämä on mukavaa, ja voi lapsille tarjota ne asiat, jotka heille ovat tärkeitä. Esimerkiksi hyvät tietokoneet ja niihin liittyvät varusteet.
Ja onhan toki mukavaa tehdä hyvää ruokaa, mutta hukkaan ei sitäkään heitetä. Syödään monta päivää, ja loput pakkaseen jos ei kulu. Tärkeää on huolehtia proteiineista, hivenaineista ja kuiduista, ja siksi ostamme myös vitamiineja täydentämään elimistön ravintotarpeita. Niissäkään ei kitsastella.
Elämä on kuitenkin hurjan lyhyt, ja jos pystyy tekemään itseään ja perhettä ilahduttavia asioita eläessä, niin hienoa. Mullan alla fyrkat ei juurikaan lämmitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut säästäväiseksi pakon sanelemana pienestä lähtien. Elämä oli köyhää, veitsen terällä keikkumista, ettei perhe hajoa. Niin vain sotainvalidi isäni pienellä eläkkeellään luovi perhettä eteenpäin. Kunnan apuihin ei suostunut, halusi pitää langat omissa käsissä. Lapsuuden oloihin ei ole minkäänlaista halua palata. Meitä oli kuusi henkilöä alle 20m2 ainoassa huoneessa. Lisäksi oli kylmää varastotilaa. Talon pinta-ala 35m2 ulkomitoin. Kantovedet, ulkosauna. Mukavuudet oli pihan perällä, sanomalehdellä pyyhittiin.
Alkoi naurattaa kun kuvittelin nykynuoren vanhempineen vastaaviin asumisoloihin. Sitä valituksen ja kyynelten määrää :D Psykoterapiaa olisivat vailla jo viikon jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain aikaisemmin tyydytystä minimalismista. Seurasin ryhmiä facebookissa, samoin kuin rahaan, sijoittamiseen ja vaurauteen liittyviä ryhmiä. Yritin säästää ja asuin niukasti ja hieman epämukavastikin.
Sitten sairastuin vakavasti. Voi olla että kuolen lähivuosina, voi olla että elän vuosikymmeniä, en tiedä. Lapsia minulla ei ole joten en tiedä onko järkeä yrittää säästää ja vaurastua. Olen käynyt läpi kivuliaita toimenpiteitä jotka ovat jättäneet jälkensä. Elämä on osin fyysistä kärsimystä.
Olen laittanut nyt kotia mukavaksi ja miellyttäväksi, hankkinut asioita jotka helpottavat kipua ja epämukavuutta. Myös vaatteilla on väliä, en pysty vaivoiltani pukemaan mitä tahansa. Olen myös ostanut erilaisia hemmottelevia juttuja kotiin jotta kärsinyt kehoni saisi hieman hemmottelua välillä. Silti vertailen tuotteet ja odotan aletta tai käytän alennuskoodia kun ostan tuotteita.
Harrastan intohimoisesti, vielä ne vuodet mitkä terveys sallii, tähän kulutan rahaa.
Teen terveellistä ruokaa, kasviksia ja hedelmiä menee runsaasti. Kyllä tähänkin rahaa menee vaikka pyrin esim. hedelmät ostamaan alle 2 e/kg. Meillä menee helposti hevi-ostoksiin 70 euroa/ 7-10 pv. En tiedä miten tässä voisi säästää. Marjametsään en pääse terveyteni vuoksi. Lihaa ei käytetä, papuja sen sijaan ja myös nyhtistä ym. Leivon itse mieluummin leivät kuin ostan valmiina. Jugurtteja ja sen sellaisia ei ostella.
Silti harkitsen ostoksiani ja pidän menopäiväkirjaa ja budjettia.
Sen sijaan kotia en laita vimpan päälle, en ole muotisisustaja. Riittää että on omaan silmään nättiä ja puhdasta. Kodin elektroniikan ostan tarjouksista, esim. viimeksi ostin uuden pesukoneen 150 eurolla. Ei pysty liittämään älykännykkään mutta ei tarvitsekaan. Olen myöskin muuttanut nyt halvemmalle asuinpaikkakunnalle.
Oma elämäntapani on nyt nauttia elämästä, tehdä niitä asioita joihin on intohimo, hemmotella itseä, panostaa terveyteen. Kuluttaa sen verran kuin kohtuudella näihin on järkevää kuluttaa.
Ihan vain halusin tuoda tähän yhden erilaisen näkökulman. Tuli vaan mieleen kun seurasin raharyhmää facebookissa, että miten erilainen näkökulma meillä on, ryhmän jäsenille on tärkeää vaurastua, itselleni sillä ei nyt pahemmin ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Nautin kyllä jos voin säästää jossakin tai teen edullisen löydön. Mutta nautin myös siitä, että elämä on mukavaa, ja voi lapsille tarjota ne asiat, jotka heille ovat tärkeitä. Esimerkiksi hyvät tietokoneet ja niihin liittyvät varusteet.
Ja onhan toki mukavaa tehdä hyvää ruokaa, mutta hukkaan ei sitäkään heitetä. Syödään monta päivää, ja loput pakkaseen jos ei kulu. Tärkeää on huolehtia proteiineista, hivenaineista ja kuiduista, ja siksi ostamme myös vitamiineja täydentämään elimistön ravintotarpeita. Niissäkään ei kitsastella.Elämä on kuitenkin hurjan lyhyt, ja jos pystyy tekemään itseään ja perhettä ilahduttavia asioita eläessä, niin hienoa. Mullan alla fyrkat ei juurikaan lämmitä.
Olet oikeassa, liiallisuuksiin ei kannata mennä mutta kyllä turha materia kannattaa karsia ja käyttää ostamansa loppuun saakka. Monipuolisesta ruoasta ei koskaan kannata luopua, ellei ole pakko. Sen seuraukset on ihan liian kalliit kelle tahansa.
Meillä on yksi ystäväperhe, joka nuukailee kaikessa, ja hyväksikäyttää kaikkia ihmisiä ympärillään. No joo, en heitä kyllä enää ystäviksi voi kutsua.
He vaativat kaikkea ilmaiseksi, ja sanoivat että tuokaa heille kaikki mitä emme tarvitse, he jakavat köyhille läheisilleen. Ja olemme vieneetkin, kun olemme luulleet, että menevät todella apua tarvitseville, kaikki tavara- ja ruoka-apu. No sitten kävi ilmi, että he syövätkin kaiken itse. Yksi kerta paljastui, kun nainen sanoi "mies tuossa jo kieli pitkällä odottaakin, mitä herkkuja meille tuotte". Ja sanoi että kaupassakaan ei tarvitse käydä kun harvoin, kun tuomme heille ruokaa. Siihen mun silmät avautuivat.
Ja jos minulla on myynnissä jotakin tuotteita, vaikkapa joku matto tai polkupyörä nettikirppiksellä, niin tämä ihminen ilmoittaa, että jos et saa kaupaksi, niin hän ottaa sen ilmaiseksi vastaan. Ja mä hölmö olen antanut. En anna enää.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain aikaisemmin tyydytystä minimalismista. Seurasin ryhmiä facebookissa, samoin kuin rahaan, sijoittamiseen ja vaurauteen liittyviä ryhmiä. Yritin säästää ja asuin niukasti ja hieman epämukavastikin.
Sitten sairastuin vakavasti. Voi olla että kuolen lähivuosina, voi olla että elän vuosikymmeniä, en tiedä. Lapsia minulla ei ole joten en tiedä onko järkeä yrittää säästää ja vaurastua. Olen käynyt läpi kivuliaita toimenpiteitä jotka ovat jättäneet jälkensä. Elämä on osin fyysistä kärsimystä.
Olen laittanut nyt kotia mukavaksi ja miellyttäväksi, hankkinut asioita jotka helpottavat kipua ja epämukavuutta. Myös vaatteilla on väliä, en pysty vaivoiltani pukemaan mitä tahansa. Olen myös ostanut erilaisia hemmottelevia juttuja kotiin jotta kärsinyt kehoni saisi hieman hemmottelua välillä. Silti vertailen tuotteet ja odotan aletta tai käytän alennuskoodia kun ostan tuotteita.
Harrastan intohimoisesti, vielä ne vuodet mitkä terveys sallii, tähän kulutan rahaa.
Teen terveellistä ruokaa, kasviksia ja hedelmiä menee runsaasti. Kyllä tähänkin rahaa menee vaikka pyrin esim. hedelmät ostamaan alle 2 e/kg. Meillä menee helposti hevi-ostoksiin 70 euroa/ 7-10 pv. En tiedä miten tässä voisi säästää. Marjametsään en pääse terveyteni vuoksi. Lihaa ei käytetä, papuja sen sijaan ja myös nyhtistä ym. Leivon itse mieluummin leivät kuin ostan valmiina. Jugurtteja ja sen sellaisia ei ostella.
Silti harkitsen ostoksiani ja pidän menopäiväkirjaa ja budjettia.
Sen sijaan kotia en laita vimpan päälle, en ole muotisisustaja. Riittää että on omaan silmään nättiä ja puhdasta. Kodin elektroniikan ostan tarjouksista, esim. viimeksi ostin uuden pesukoneen 150 eurolla. Ei pysty liittämään älykännykkään mutta ei tarvitsekaan. Olen myöskin muuttanut nyt halvemmalle asuinpaikkakunnalle.
Oma elämäntapani on nyt nauttia elämästä, tehdä niitä asioita joihin on intohimo, hemmotella itseä, panostaa terveyteen. Kuluttaa sen verran kuin kohtuudella näihin on järkevää kuluttaa.
Ihan vain halusin tuoda tähän yhden erilaisen näkökulman. Tuli vaan mieleen kun seurasin raharyhmää facebookissa, että miten erilainen näkökulma meillä on, ryhmän jäsenille on tärkeää vaurastua, itselleni sillä ei nyt pahemmin ole merkitystä.
Kyllä elää kannattaa nyt eikä "sittenkun". Pieni vararahasto kannattaa kerätä ja sitten elää tulojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettelee kutomaan sukat, tumput, hatut, kaulahuivit ja villatakit itse. Suunnitelen kutovani villaisen pitkän maxi hameen. Se olisi helppo, suoraa kaitaletta vain ja sitten neuloo ne kaitaleet yhteen. Kuminauha vyötäröön. Pitkän villa takin olen joskus kutonut. Sukkia kudon koko ajan aikani kuluksi erilaisia. Kudon koti tohvelitkin paksusta villalangasta. Niihin voi ostaa kumipohjiakin.
Lanka on ihan hirveän kallista. Nykyään ei oikein säästä itse tekemällä. Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Kirppiksiltä ja kauppojen poistokoreista saa usein edullisesti lankoja. Kirppislangoista vain ei tiedä onko lemmikkikodista (jos on allerginen) joten voi olla mahdoton neuloa.
Kun tottuu säästämään siinä alkaa ajatella enemmän hintaa kuin ostettua tuotetta. Tottumukset muuttuu.
Ei se ole kusetusta vaan sinä olet saanut ostamasi tuotteet luultavasti sisäänostohintaan (tai jopa edullisemmin) eli yritykselle ei niistä ole kassaan jäänyt senttiäkään. Ovat poistotuotteita ja siksi noin edullisia. Ilmaa ei siis ole alehinnoissa senttiäkään, voi olla päinvastoin että yrittäjälle jäi käteen miinusmerkkinen numero ostoksistasi.