Kuinka outoa on saada iloa siitä, että köyhäilee?

Minä olen myös todella säästäväinen ja rahoistani tarkka. Ostan kyllä itselleni mukavia asioita, mutta aina mietin, että onko joku asia tarpeellinen tai voisiko sen saada edullisemmin. Säästäväisyyteen on kolme syytä: se että minulla olisi mahdollisimman paljon rahaa sijoituksiin, tarpeellisiin isoihin hankintoihin tai pahan päivän varalle.

Tavoitteeni olisi saada jossakin vaiheessa niin paljon pääomatuloja, ettei minun ole välttämättä pakko tehdä töitä, ellen itse halua. Minusta on loogista, että kun on rahaa säästänyt, niin laittaa osan rahoista tekemään lisää rahaa. Sitten voi mahdollisesti olla joku päivä taloudellisesti vapaa. Ei niistä rahoista mitään hyötyä siellä sukanvarressa ole.

Isot hankinnat taas ovat asioita, joilla voi tehdä elämän mukavammaksi, vastaamaan enemmän omia arvojaan jne. Keväällä esimerkiksi ostan sähköpyörän ja silloin luovun autosta. Säästän myös asuntoni mahdollisia remontteja varten.

Pahan päivän puskuri on taas sitä varten, että jos sairastuu ja menee työkykyisyys, työt loppuu tai jotakin muuta kamalaa, niin voi jonkin aikaa elellä tai tarvittaessa käyttää yksityisiä lääkäripalveluja (minulla toki on vakuutus eli niitä voin käyttää joka tapauksessa).

Säästäväisyyttä melkein hauskempaa  ja tyydyttävämpää on myös hankkia lisätuloja. :) Olen opiskelemalla ja ahkeruudella edennyt töissä aika mukaville ansioille ja lisäksi olen harrastusten kautta hankkinut monia erikoistaitoja, jotka tuovat tuloja säännöllisesti. Olen esimerkiksi saanut rahaa opettamalla erästä urheilulajia, tekemällä digitaalisia tuotteita ym.

Sellaista kitsautta en ymmärrä, jollaista monet tuttuni harjoittavat. He eivät sijoita vaan makuuttavat rahoja tileillä tai käteisenä ja kitsastelu on sitä luokkaa, ettei asunnossa ole talvellakaan lämmitystä tai kaikki ruoka syödään kylmänä, ettei sähköä kuluisi. Huhhuh, en kyllä sellaista jaksaisi. Minulle säästäväisyydessä nimenomaan on se pointti, että sen avulla mukava elämä mahdollistuu ja minun mukavaan elämääni ei kuulu kylmä kämppä ja suihkussa käymättömyys.

Mihin juttuihin te säästätte? :)

Vierailija kirjoitti:

Tykkään köyhäillä tietyissä asioissa jotka ovat minulle merkityksettömiä, aiheuttavat vain päänvaivaa tai muuta pakkopullaa. Meikkaan vaan minimaalisesti eli meikkivoide + kajaali. Jättäisin nuokin pois, mutta koko ikäni aknesta kärsineenä ei pysty. Ymmärrän todella hyvin, että jokin ulkonäköjuttu on pakko laittaa edes siedettävälle tasolle, kun lähtee ihmisten ilmoille, muuten tulee psyykkisesti tosi huono olo. Olen yli 40 joten ulkonäkömuutokset etenevät nopeasti. Myös vaatteissa, teknisissä vempeleissä, asunnon koossa, ruassa köyhäilen, koska kaikkiruokaisena ja ei-visuaalisena ihmisenä , minua ei haittaa rumannäköisetkään asiat. Tekniikkaa inhoan, ja etenkin kaiken uuden opettelua sillä alueella, joten kitkutan ihan viime hetkeen asti vanhenemassa olevan tekniikan kanssa. Liikunnasta tykkään, joten en pihtaile kuntosalikorteissa tai liikuntareissuissa, kokeilen mielelläni uusia liikuntalajeja ja en tuijota hintoja. Ihailen kyllä ihmisiä, jotka hemmottelevat itseään, haluavat käyttää rahaa itseensä ja läheisiinsä = uskaltavat elää. Kyllä elämän mielenkiintoinen ja sisältörikasta ( ei aina samaa settiä päivästä toiseen) edellyttää rahaa. Joku taisi kerran sanoa, että jos aina kieltäydyt kakkupalasta, niin mistä kaikesta muusta kieltäydy. Pihtailija viettää köyhää "aina samaa harmaata arkipäivää" elämää. Elämä on lyhyt ja on uskallettava elää ja hankkia kokemuksia, elämyksiä, tapahtumarikkautta... Kun uskaltaa rakastaa itseään, rakastaa myös muita ja silloin ei ongelma käyttää rahaa. Huonolla itsetunnolla varustettu jo "lapsuuden kodissa maahan painettu" lapsi kokee myös aikuisiällä alituista huonommuutta, eikä uskalla käyttää itseensä eikä muihinkaan rahaa, koska tuntee että ei ole ansainnut kauniita vaatteita, kakkupaloja, uutta kampausta jne...Vaatteet ovat mitäänsanomattoman harmaita, beigeä ja lempiruoka kesäkeittoa, jotta ei herättäisi huomiota tai ainakaan kateutta. 

Tämä ennakkoluulo ärsyttää eniten, että säästeliästä elämää elävä elää köyhää "aina samaa harmaata arkipäiväistä elämää", ilman elämyksiä ja kokemuksia. Siis voi äly. Ehkä laiska, mielikuvitukseton pihistelijä tekeekin niin, mutta ei siihen mikään pakota.

Edullisia, tai jopa ihan ilmaisia elämyksiä, kokemuksia, tapahtumia, harrastuksia ja tekemistä on vaikka kuinka. Aktiivinen toki tulee olla.

Silmät auki!

Ap

Ps. Ilahduttavan paljon kommentteja ketjuun tullut! :)

Vierailija kirjoitti:

Minä olen myös todella säästäväinen ja rahoistani tarkka. Ostan kyllä itselleni mukavia asioita, mutta aina mietin, että onko joku asia tarpeellinen tai voisiko sen saada edullisemmin. Säästäväisyyteen on kolme syytä: se että minulla olisi mahdollisimman paljon rahaa sijoituksiin, tarpeellisiin isoihin hankintoihin tai pahan päivän varalle.

Tavoitteeni olisi saada jossakin vaiheessa niin paljon pääomatuloja, ettei minun ole välttämättä pakko tehdä töitä, ellen itse halua. Minusta on loogista, että kun on rahaa säästänyt, niin laittaa osan rahoista tekemään lisää rahaa. Sitten voi mahdollisesti olla joku päivä taloudellisesti vapaa. Ei niistä rahoista mitään hyötyä siellä sukanvarressa ole.

Isot hankinnat taas ovat asioita, joilla voi tehdä elämän mukavammaksi, vastaamaan enemmän omia arvojaan jne. Keväällä esimerkiksi ostan sähköpyörän ja silloin luovun autosta. Säästän myös asuntoni mahdollisia remontteja varten.

Pahan päivän puskuri on taas sitä varten, että jos sairastuu ja menee työkykyisyys, työt loppuu tai jotakin muuta kamalaa, niin voi jonkin aikaa elellä tai tarvittaessa käyttää yksityisiä lääkäripalveluja (minulla toki on vakuutus eli niitä voin käyttää joka tapauksessa).

Säästäväisyyttä melkein hauskempaa  ja tyydyttävämpää on myös hankkia lisätuloja. :) Olen opiskelemalla ja ahkeruudella edennyt töissä aika mukaville ansioille ja lisäksi olen harrastusten kautta hankkinut monia erikoistaitoja, jotka tuovat tuloja säännöllisesti. Olen esimerkiksi saanut rahaa opettamalla erästä urheilulajia, tekemällä digitaalisia tuotteita ym.

Sellaista kitsautta en ymmärrä, jollaista monet tuttuni harjoittavat. He eivät sijoita vaan makuuttavat rahoja tileillä tai käteisenä ja kitsastelu on s, kuitä luokkaa, ettei asunnossa ole talvellakaan lämmitystä tai kaikki ruoka syödään kylmänä, ettei sähköä kuluisi. Huhhuh, en kyllä sellaista jaksaisi. Minulle säästäväisyydessä nimenomaan on se pointti, että sen avulla mukava elämä mahdollistuu ja minun mukavaan elämääni ei kuulu kylmä kämppä ja suihkussa käymättömyys.

Mihin juttuihin te säästätte? :)

ite säästän just pahan päivän varalle, kun ei koskaan tiedä mitä tulee tapahtumaan  - työttömyys lähinnä suurin uhka, kun ei ole elättäjää.  ( kaikenlaiset vakavat sairaudet pelottaa myös, mutta niihin ei raha niin selkeästi auta, koska yksityinenkään ei niin helposti kirjoita jatkohoitoon sairaalaan kevyempien kustannusten piiriin) Kaikenlaiset tuonsuuntaiset vihjailut, lietsovat säästämisintoani, kun on pikkupuskuri , niin selviää ainakin nippa nappa "kuolemanlaaksosta", koska isot elämänmuutokset lamauttavat ainakin minut täysin, ja jos on edes hieman rahaa niin pystyy tekemään välttämättömimmän.  Säästämisintoni takana on myös kaikki mahdolliset ja mahdottomat lukuisat epäonnistumiset elämässäni, ihan selvätkin muilla onnistuneet asiat ovat minun kohdallani päättyneet huonosti eli murphyn laki. Joistakin noista selvisin rahalla ja olisin huomattavasti huonommassa jamassa ilman silloisia säästöjä  - kaverit ei tosiaan auta ja en itsekään jakelisi rahaa sinne tänne, koska kerääjiä piisaa aina. Rahajemmat rauhoittavat mieltä. 

Säästän mahdollisen työttömyyden varalle. Alallani on miltei yksinomaan määräaikaisia työsuhteita, joten työpaikka on uhattuna säännöllisesti. Elämällä alle varojeni myös tavallaan valmistaudun mahdolliseen työttömyyteen ja niukempiin tuloihin. Varsinkin näin korona-aikana menoista on ollut helppo nipistää, koska vaatteisiin (etätyö), matkustamiseen tai viihteeseen ei ole tarvetta tai mahdollisuutta kuluttaa rahaa samaan tapaan kuin ennen.

Nykyisestä työstä saa pienellä vaivalla kohtalaisen hyvää palkkaa, mutta en jaksa sitä kovin pitkään tehdä. Säästän että voin taas huoletta sluibailla ainakin puoli vuotta.

Oon tehnyt useamman löydön ja toki säästänyt rahaa hyödyntämällä toisten virheostoja kenkien suhteen.

Laadukkaita, kerran/pari kokeiltuja kenkiä, esim: talvi, - kävely, - työkengät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurempaa iloa kuin rahansäästö saa siitä, että  pystyy ja saa tehtyä jonkun asian itse. Esim. auton renkaanvaihto.

Juuri noin.

Vaihdan auton renkaat merkiksi että vielä jaksan, käyhän se pienestä jumpasta ulkoilmassa.  Monen monta laitetta olen pyrkinyt korjaamaan ihan sen takia, että niiden vempainten toiminta kiinnostaa, ei siksi ettei olisi varaa maksaa korjausta. Tuntuu hyvältä osata tehdä itse jotakin - ihan oma valinta.

Renkaiden vaihdon ostan ammattilaisilta. About 30 egee. Helppoa ja turvallista. Kuntoilen muuten.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen myös todella säästäväinen ja rahoistani tarkka. Ostan kyllä itselleni mukavia asioita, mutta aina mietin, että onko joku asia tarpeellinen tai voisiko sen saada edullisemmin. Säästäväisyyteen on kolme syytä: se että minulla olisi mahdollisimman paljon rahaa sijoituksiin, tarpeellisiin isoihin hankintoihin tai pahan päivän varalle.

Tavoitteeni olisi saada jossakin vaiheessa niin paljon pääomatuloja, ettei minun ole välttämättä pakko tehdä töitä, ellen itse halua. Minusta on loogista, että kun on rahaa säästänyt, niin laittaa osan rahoista tekemään lisää rahaa. Sitten voi mahdollisesti olla joku päivä taloudellisesti vapaa. Ei niistä rahoista mitään hyötyä siellä sukanvarressa ole.

Isot hankinnat taas ovat asioita, joilla voi tehdä elämän mukavammaksi, vastaamaan enemmän omia arvojaan jne. Keväällä esimerkiksi ostan sähköpyörän ja silloin luovun autosta. Säästän myös asuntoni mahdollisia remontteja varten.

Pahan päivän puskuri on taas sitä varten, että jos sairastuu ja menee työkykyisyys, työt loppuu tai jotakin muuta kamalaa, niin voi jonkin aikaa elellä tai tarvittaessa käyttää yksityisiä lääkäripalveluja (minulla toki on vakuutus eli niitä voin käyttää joka tapauksessa).

Säästäväisyyttä melkein hauskempaa  ja tyydyttävämpää on myös hankkia lisätuloja. :) Olen opiskelemalla ja ahkeruudella edennyt töissä aika mukaville ansioille ja lisäksi olen harrastusten kautta hankkinut monia erikoistaitoja, jotka tuovat tuloja säännöllisesti. Olen esimerkiksi saanut rahaa opettamalla erästä urheilulajia, tekemällä digitaalisia tuotteita ym.

Sellaista kitsautta en ymmärrä, jollaista monet tuttuni harjoittavat. He eivät sijoita vaan makuuttavat rahoja tileillä tai käteisenä ja kitsastelu on sitä luokkaa, ettei asunnossa ole talvellakaan lämmitystä tai kaikki ruoka syödään kylmänä, ettei sähköä kuluisi. Huhhuh, en kyllä sellaista jaksaisi. Minulle säästäväisyydessä nimenomaan on se pointti, että sen avulla mukava elämä mahdollistuu ja minun mukavaan elämääni ei kuulu kylmä kämppä ja suihkussa käymättömyys.

Mihin juttuihin te säästätte? :)

Aina olen sanonut että säästän pahanpäivän varalle mutta jossain näin sanonnan että voisikin säästää hyvänpäivän varalle.  Eli olisikin hyvä päivä sitten kun esim kodinkoneet hajoaa mutta tilillä onkin rahaa ostaa heti uusi, kertamaksulla. Ikävähän se on että koneet hajoaa mutta senhän ne tulee tekemään joka tapauksessa jossain vaiheessa. Eläkeikää varten säästän että saa sitten hoitoa/apua ostettua tai lääkkeitä, ehkä harrastettua jotain. Eläke tulee olemaan todella pieni pätkätöiden, matalapalkkatöiden ym vuoksi, enkä usko että takuueläkkeitä välttämättä silloin on enää jaossa. Oman lapsen apuun ei voi luottaa myöskään sokeasti, vaikka itse luopuikin aikanaan ihan kaikesta lapsensa vuoksi ja teki kahtakin työtä että sai elätettyä ja koulutettua korkeakoulututkintoon. Huomannut vain sen tosiasian että köyhä äiti saa hoidettua vaikka 10 lasta yksin mutta nämä 10 lasta eivät saa yhtä äitiä hoidettua. Surullinen tosiasia.

Mä olen kehittänyt hassun tavan "shoppailla"..

Kun jossain on jotkin alepäivät, esim. hullarit tms., laitan kaiken ihanan mitä ikinä haluaisinkin ostoskoriin (siis verkossa). Mutta kun tulee aika vahvistaa ostot, totean njääh.. kauhea summa ja suljen selaimen. Saan silti saman nautinnon ihanien asioiden valitsemisesta, vaikka en niitä sitten loppujen lopuksi edes osta.

Kunhan läheisesi ja ystäväsi eivät kärsi siitä, niin köyhäile vaan. Pelkään tosin pahinta

Vierailija kirjoitti:

Kunhan läheisesi ja ystäväsi eivät kärsi siitä, niin köyhäile vaan. Pelkään tosin pahinta

Nuukuri jää helpommin yksin. Kitupiikki on käytännössä köyhään verrattava. Harva jaksaa olla saiturin kanssa. Rikkaan saiturin kanssa elää kauhun tasapainossa. Kärsii pihistelyn, mutta menettäisi "pankkinsa."  Saituutta on myös köyhillä. Saita pihistää, ahne haalii.  Näiden yhdistelmä lienee varsin kauhea.  -Rahan lisäksi myös kamaa voi haalia ylimäärin. 

No tämä ei köyhäile. Leveilee kaikella...

https://www.vauva.fi/keskustelu/3993951/elinalla-puolisonsa-kanssa-nelj…

Jos jotai saan säästöön niin kyllä sijoitan kaiken. Mikä järki siinä on että säästää vaan tilille jonka arvoa inflaatio nakertaa?

Kukaan ei ikinä uskoisi, että omalla, oikein mukavan kokoisella palkallani olen yhtä riemuissani 3 euron rintaliiveistä kuin ap:kin. Joten kyllä, tunnistan itseni kuuluvaksi tähän ketjuun.

Saatan muistaa vaatekaapistani montakin 5 euron ostosta, jotka ilahduttaa jokaisella käytöllä. Juustopaketin hinnalla olen saanut jotain kestävää, jolla on monta käyttökertaa. Sinällään on sitten hassua törmätä ihmiseen, joka hieman kehuen kertoo ostaneensa 400 euron ja itse samalla lailla kehuen esittelen sitä 5 euron ostostani :D

Pääasiassa en osta uutta ennen kuin on pakko. Muuttaessani omilleni sain kirpparilta ostetut lautaset saate sanoilla että ostat sitten joskus vähän paremmat. Edelleen on samat lautaset käytössä 25 vuotta myöhemmin, hieman on vain pitänyt ostaa uusia joukkoon perheen kasvaessa, mutta en näe mitään järkeä heittää menemään ehjiä lautasia joissa ei ole mitään vikaa.

Olen kyllä tuhlannut matkoihin. Viime vuosi kyllä sai muutosta ajatuksiin, mutta aika näyttää miten pysyvä ajatusmuutos on kyseessä. Helppo olisi nyt sanoa, etten matkusta enää, kun se ei nyt ole millään tavalla järkevää, mutta jos maailma palaa ennalleen niin matkustushalutkin voi taas nousta. Mutta olen kyllä pohtinut paljon sitä miten paljon töitä (työtunteja) vaatii se yksikin matka ja onko se sen arvoista. Jotkut matkat ovat mutta ei ehkä kaikki. Että jos nekin rahat säästäisi niin jossain hetkessä se tarkottaisi sitä että voisi pitää esim. palkatonta vapaata. Aika on arvokasta - menisikö 2 viikon lomamatkalle perheen kanssa vai olisiko 2 kk lomalla kotona palkattomalla, hintalappu on sama.

Kuluttaminen on helppoa, säästäminen vaikeaa, onneksi ei kaikille.

ISO KÄSI TÄÄLTÄ ALOITTAJALLE.  :)

Näitä kekseliäitä rahansäästövinkkejä minäkin kaipailisin, vauvapatjasta pesusieni ym. Itselläni suurin innoitus on luonto. Meidän jokaisen kotona on tautisen paljon ylimääräistä tavaraa, ja paljon on sellaista mitä kukaan muu ei halua. Vaatteiden paikkaaminen on ekologista ja kaikkien meidän pitäisi pyrkiä käyttämään ostamamme tavarat loppuun itse, mikäli niille ei aidosti löydä uutta käyttäjää.

Mä elän säästeliäästi, että on puskuria. Mun mielestä se on sitä omien tulojen mukaan elämistä.

Näin voin ottaa esim. palkattoman vapaan tarvitessani.

Voin myös korjata auton säästöistä, tai ostaa kodinkoneen rikki menneen tilalle.

Minäkin nautin käyttäessäni monta vuotta laadukasta 5 euron löytöä. Teen myös sitä, että shoppailen kaikkea kivaa ostoskoriin netissä, ja nukuttuani yön yli jätän tilaamatta. Silloin se selvästi ei ole ollut oikeasti tarpeellista, vain mielitekoja.

Ei tämä mielestäni ole niinkään köyhäilyä, vaan tulojen mukaan elämistä. Jos koko ajan ostelee kaikkea, mihin kuvittelee, että pitäisi näillä tuloilla olla varaa, on koko ajan rahapulassa, ja se on ahdistavaa.

Olen tarkka rahasta. Joskus jopa pihi. En esim. leikkaa patjaa pesusieniksi, mutta kierrätän eteen päin ja itsellekin kelpaa moni asia käytettynä. Olen/olemme keskituloisia eli pärjäämme ihan hyvin. Emme aja Mersuilla tai tee kaukomatkoja, mutta kaikki tarpeellinen löytyy ja matkustelemme Euroopassa ym.

On mukavaa käyttää rahaa järkevästi, vertailla hintoja ja tehdä alelöytöjä. Ajoittain kuitenkin ärsyttääkin, että suunnilleen kaiken pitäisi löytyä alesta tai muuten vaan aina edullisesti. Kun osaisi nauttia vakaasta taloustilanteesta ja mennä vain ja ostaa juuri se mitä tarvitsee. Ilman vertailua ja kitsastelua.

Mielessä takoo näissä tilanteissa: Se nyt vasn on tyhmää maksaa liikaa. Ja niinhän se onkin. Eikä köyhän kannata ostaa halpaa. Se usein ajan mittaan -tai piankin- tulee kalliiksi.

Olen koko elämäni ollut hyvinkin säästäväinen mutta pienesti kuluttaminen ja kunnon köyhäily on kyllä vaikeutunut huomattavasti sen jälkeen kun lapsista tuli teinejä. Tykkään kuitenkin tukea pienyrittäjiä ostamalla vaikka kierrätysmateriaaleista tehdyn laukun tms. Lisäksi mulla on todella ongelmallinen ihosairaus joten en edes voisi käyttää halpoja markettikosmetiikkatuotteita vaan joudun tarkoin käymään incilistan läpi ja ostamaan ihonhoitotuotteet muualta. Taidan mennä kuitenkin ekologisuus edellä kaikessa kuluttamisessakin enkä esim. matkustele tai syö lihaa ja jos on pakko ostaa vaikka lautasia niin ostan mieluummin Suomessa valmistettuja lautasia kuin halpislautasia jotka on valmistettu Kiinassa vaikka se tietäisi suurempaa rahanmenoa minulle. Eli en nyt taida kaikilta osin sopiakaan tähän säästäväisyysideologiaan kun mulle on tärkeämpää se miten ja missä se tarvitsemani tuote on valmistettu kuin se että saan sen mahdollisimman halvalla 🤔

Nuukailu on mukava harrastus ja lisäksi se tuo taloudellista mielenrauhaa. Itse olen pyrkinyt siihen, että jokaista työssä vietettyä vuotta kohti pystyn säästämään kahden vuoden edestä rahaa työttömyyden varalle. Tällä hetkellä voisin lojua kotona vuosikymmenen ennen kuin tulisi rahasta oikeasti hätä. Mutta olen kyllä keskituloisena elänytkin lähes samanlaista elämää kuin työttömänä.