Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka outoa on saada iloa siitä, että köyhäilee?
Olen aina ollut säästäväinen, mutta viimeiset 7 vuotta entistä enemmän.
Käytän rahaa 95% vain niihin ehdottoman pakollisiin (ja nekin yritän saada mahdollisimman edullisesti, käytettynä, ilmaiseksi tms) 5 % ostoksistani on sitten ylimääräistä, esim. käyn kerran kuussa kaverin kanssa kahvilassa ja ostan sieltä kahvin ja pullan. Tai ostan kirppurorikäynnillä jotain mitä en ihan välttämättä tarvitse, esim ennen joulua ostin sieltä sähkökynttelikön kotiin. Yleensä käyn kirpputorillakin vain ostoslistan kanssa, viimeksi metsästin (ja löysin) lapselle toppahousut, kun vanhat oli pienet.
Itselleni ostin uutena(hyvin harvinaista!!) rintaliivit halpakaupan alennuksesta ennen joulua, kun bongasin sopivaa kokoa olevat nätit perusliivit 3 eurolla, ja kaikki vanhat alkoivat jo olla venähtäneitä ja rikki. Sopivuudesta ja halvasta hinnasta huolimatta olisin nekin jättänyt ostamatta, jos oikeasti ei olisi ollut _tarve_ uusille.
Tänään korjasin neulesormikkaani, olen korjannut niistä reikääntyneitä sormenpäitä jo kolmasti aiemmin. Tiedän että uudet saisi alle kympillä, mutta myhäilen tyytyväisenä, kun korjaamalla vältyin taas uuden ostamiselta.
En ole tässä kuussa käyttänyt rahaa (vuokranmaksun lisäksi) kuin 2,60 € kun olen käynyt viikon sisällä kerran ruokakaupassa ostamassa maitolitran ja klementiinejä. Kaapeissa ollut paljon mistä kokkailla sapuskaa; riisipuuroa, pakastimen marjoista kiisseliä, kananmunakastiketta perunoiden kanssa, jne. Leipää leivoin itse satsin alkuviikosta ja marjapiirakkaa herkutteluun.
Mä todella nautin tästä vähällä pärjäämisestä, kekseliäisistä säästötavoista jne.
Kommentit (295)
Kyllähän "köyhäily" on varmasti mukavaa kun sitä ei tarvitse tehdä pakon edessä vaan saa paljon rahaa säästöön.
Sen sijaan ei ole kovin kivaa kun joutuu syömään viikon pelkkää puuroa kun ei yksinkertaisesti ole vara muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkua ei voi syödä ja säästää.
Ja elämä on se kakku.
Milloin te tajuatte tämän. 🤦🏻♂️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä kekseliäitä säästötapoja viime päiviltä:
Parvekkeen oviaukkoon halusin verhon, vähän niinkuin lisäeristykseksi. Mulla ei ollut valmista sopivaa verhoa, puhumattakaan verhotangosta.
Mutta sen sijaan, että olisin marssinut ostamaan, katselin löytyisikö kotoa jo jotain jota voisin käyttää.No, paksumpi harvoin käytössä ollut iso pöytäliina jouti oviverhoksi, ompelin vain tankokujan siihen. Ja muksun pieneksi jäänyt suksisauva oli juuri passelin pituinen verhotangoksi. Tuli turhille tavaroille käyttöä, eikä maksanut mitään!
Ja keittiön pesusieni (jolla puhdistan altaat) oli jo ruokottoman näköinen, piti heittää roskiin. Mietin olisiko mitään mitä voisin käyttää, ettei tarvitsisi ostaa uusia. No, hoksasin, että äitiyspakkauksen vanha superlonpatja on kaapissa lojunut turhan panttina, siitä saa leikattua sopivankokoisia puhdistussieniä! Niitä voipi käyttää myös suihkussa pesusieninä.
Tämmöstä kaikkea. 😁
Ap
Herää kysymys, mitä ostat säästyneillä rahoilla?
Mun mielestä ekologisuus ja säästäväisyys on hyvä juttu, mutta sitä en ymmärrä, että kuljetaan rähjäisissä vaatteissa ja hytistään kylmässä asunnossa vaikka rahaa olisi. Typerää tuhlailla turhuuksiin, mutta yhtä tyhmää säästää vääristä asioista.
Sellainen köyhäily on hyödyllistä mikä ei mene liiallisuuksiin ja mistä on hyötyä. Meidän köyhäilyä ei huomaa päällepäin. (On siistit vaatteet, kutsutaan ystäviä kylään, asunnossa on lämmitys päällä). Intohimonamme on matkustelu. Säästetyt rahat menevät sijoituksiin ja lomamatkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä kekseliäitä säästötapoja viime päiviltä:
Parvekkeen oviaukkoon halusin verhon, vähän niinkuin lisäeristykseksi. Mulla ei ollut valmista sopivaa verhoa, puhumattakaan verhotangosta.
Mutta sen sijaan, että olisin marssinut ostamaan, katselin löytyisikö kotoa jo jotain jota voisin käyttää.No, paksumpi harvoin käytössä ollut iso pöytäliina jouti oviverhoksi, ompelin vain tankokujan siihen. Ja muksun pieneksi jäänyt suksisauva oli juuri passelin pituinen verhotangoksi. Tuli turhille tavaroille käyttöä, eikä maksanut mitään!
Ja keittiön pesusieni (jolla puhdistan altaat) oli jo ruokottoman näköinen, piti heittää roskiin. Mietin olisiko mitään mitä voisin käyttää, ettei tarvitsisi ostaa uusia. No, hoksasin, että äitiyspakkauksen vanha superlonpatja on kaapissa lojunut turhan panttina, siitä saa leikattua sopivankokoisia puhdistussieniä! Niitä voipi käyttää myös suihkussa pesusieninä.
Tämmöstä kaikkea. 😁
Ap
Herää kysymys, mitä ostat säästyneillä rahoilla?
Mitäs teet yllättävän kulun kanssa? Pikavippiä vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut ihan kaikkia kommentteja lukea, mutta hämmästyin miten monissa painottuu nimenomaan "pihiys" ja raha. Olen itsekin tarkka kulutuksestani, mutta en vain rahan vaan myös luonnonvarojen vuoksi. Minusta on ihan mahtavaa, että joku keksii ripustaa vanhan suksisauvan verhotangoksi tai tuumasta ruokapöydästä työpöydän ja vähentää sillä tavalla jätekuormaa. Itse en tee näitä pakonomaisesti, ja esimerkiksi sisustuksessa minulle on tärkeää että tuunaukseni sopivat kokonaisuuteen ja ovat katseenkestäviä. Saan kuitenkin tosi paljon mielihyvää, kun itselleni tarpeeton tai rikkinäinen tavara saa uuden elämän joko omassa käytössäni tai jonkun muun käsissä, enemmän kuin jos ostaisin uutta. Olemme muuttaneet uuteen isompaan kotiin ja toiveenani on hankkia mahdollisimman paljon uutta tarpeellista (ja ehkä vähän turhempaakin jos silmää miellyttää) tavaraa kuten verhoja ja säilytysratkaisuja käytettynä. Kyse on ekologisuudesta arvona. Esim piltti-purkkeja en ole joutunut juuri koskaan heittämään pois kun joku Torissa kaipailee niitä käsitöihinsä :) Pyrkimyksenä minulla on tuottaa mahdollisimman vähän jätettä harkitsevalla kulutuksella ja miettimällä ap:n tavoin, voisiko jotain hyödyntää ennen kuin yrittää pois. Se on erittäin ekologista eikä todellakaan tarkoita, että se olisi pois siisteydestä, viihtyvyydestä tai elämänlaadusta!
Olen viime aikoina huomannut, miten hirveästi siivousaineet maksavat. Esim. meidän lähialepassa tiskikoneen huuhtelukirkaste maksaa yli 4€. Rainbow’n vastaaava tuote on 1,95€ ja Lidlin vastaava varmaan vielä halvempi.
Tokmannin oma Perfekt-siivousainesarja on loistava. Esim. eilen ostin uuninpuhdistusainetta ja tänään kokeilin. On paras aine, mitä olen uunin puhdistukseen käyttänyt! Ja hintaa pari euroa. Yleensä vastaavat tuotteet maksavat 4-6 euroa, jopa enemmän.
Tokmannin Pisara-sarjasta löytyy myös tosi edullisia hygieniatuotteita. Nyt lähti kokeiluun hajusteettomat shampoo ja hoitoaine.
Ainoa, mille en ole löytänyt halpaa korvaajaa, on Johnson & Johnson Plegde-huonekalujen puhdistusaine. Se on vaan niin loistavaa pölyjen pyyhkimiseen, en ole parempaa löytänyt mistään.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Olen viime aikoina huomannut, miten hirveästi siivousaineet maksavat. Esim. meidän lähialepassa tiskikoneen huuhtelukirkaste maksaa yli 4€. Rainbow’n vastaaava tuote on 1,95€ ja Lidlin vastaava varmaan vielä halvempi.
Tokmannin oma Perfekt-siivousainesarja on loistava. Esim. eilen ostin uuninpuhdistusainetta ja tänään kokeilin. On paras aine, mitä olen uunin puhdistukseen käyttänyt! Ja hintaa pari euroa. Yleensä vastaavat tuotteet maksavat 4-6 euroa, jopa enemmän.
Tokmannin Pisara-sarjasta löytyy myös tosi edullisia hygieniatuotteita. Nyt lähti kokeiluun hajusteettomat shampoo ja hoitoaine.
Ainoa, mille en ole löytänyt halpaa korvaajaa, on Johnson & Johnson Plegde-huonekalujen puhdistusaine. Se on vaan niin loistavaa pölyjen pyyhkimiseen, en ole parempaa löytänyt mistään.
Mä käytän kaikkeen siivoamiseen vain Fairyä, en ole edes tajunnut kokeilla muuta. No, parketille on kyllä parketin pesuaine ja uunin puhdistus toki erikseen. Mutta vessan, keittiön siivoukseen fairy käy hyvin ja kestää pitkään. Noihin siivousaineisiin kuluu pitkä penni, jos joka huoneeseen pitää olla oma puhdistajansa.
Kaffepulla kirjoitti:
Olen viime aikoina huomannut, miten hirveästi siivousaineet maksavat. Esim. meidän lähialepassa tiskikoneen huuhtelukirkaste maksaa yli 4€. Rainbow’n vastaaava tuote on 1,95€ ja Lidlin vastaava varmaan vielä halvempi.
Tokmannin oma Perfekt-siivousainesarja on loistava. Esim. eilen ostin uuninpuhdistusainetta ja tänään kokeilin. On paras aine, mitä olen uunin puhdistukseen käyttänyt! Ja hintaa pari euroa. Yleensä vastaavat tuotteet maksavat 4-6 euroa, jopa enemmän.
Tokmannin Pisara-sarjasta löytyy myös tosi edullisia hygieniatuotteita. Nyt lähti kokeiluun hajusteettomat shampoo ja hoitoaine.
Ainoa, mille en ole löytänyt halpaa korvaajaa, on Johnson & Johnson Plegde-huonekalujen puhdistusaine. Se on vaan niin loistavaa pölyjen pyyhkimiseen, en ole parempaa löytänyt mistään.
Miksi käytät huuhtelukirkastetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä nostan hattua ekologiselle elämäntyylillesi, siitä luonto ja planeetta sinua kiittäisivät jos osaisivat. Mutta mitä köyhäilyä se on, että kaapeista vaan "löytyy" ruokaa ilman että sitä käy ostamassa? Vai omasta puutarhastako hankit riisit puuroon, marjat pakastimeen, kananmunat kastikkeeseen, hiivat leipään, sokerit piirakkaan jne..?
Itse "köyhäilen" lähinnä sen takia, että nuppini ei kestä kovin monimutkaisia asioita tai jatkuvaa päätöksentekoa. Yritän siis koko ajan yksinkertaistaa elämääni ja katso; siinä säästyy rahaa sivussa.
En esim. osta juuri koskaan mitään paitsi rikkimenneen asian tilalle, juuri sen päätöksentekojutun takia. Käytän suurin piirtein samanlaisia vaatteita koko ajan, minulla on "talviunivormu" ja "kesäunivormu", niin ei tarvitse ikinä miettiä. Olen aina siisti ja on aina päällepantavaa.
Mitä kosmetiikkaan tulee, kun sitä joku kyseli, minulla on myös erittäin herkkä iho. Atopiaa, Rosaceaa ja muuta mukavaa. Minulla parhaiten toimii ns. caveman regimen, eli en tee oikeastaan yhtään mitään. En pese kasvoja edes vedellä useimpina päivinä. Pari kertaa viikossa käyn saunassa, laitan saunaan kosteusvoidetta naamaan ja sen jälkeen rauhoitan ihon otsonoidulla seesamiöljyllä ja that's it.
Hiukset pesen sillä samalla kosteusvoiteella. Minulla on äärettömän kuiva päänahka eikä pääni tuota juuri lainkaan talia, joten tuo toimii parhaiten. Sitäpaitsi kosteusvoiteissa on suurin piirtein samat ainesosat kuin hiustenhoitotuotteissakin: hiukan eri suhteissa vain, shampoossa on lisäksi natriumlauryylisulfaattia vaahdottamaan (mille olen herkistynyt) ja hoitoaineissa yleensä silikonia ja sitten minimaalisia määriä joitan taikapähkinää tai herneenversoa myynnin edistämiseksi. Varsinaiset vaikuttavat aineet ovat kuitenkin pitkälti samat, glyserolia ym. rasvahappoja.
Deodoranttina toimii deodoranttikivi, jota laitan noin joka toinen päivä. Kainaloni eivät kestä oikein mitään, tuotakin hädin tuskin. Kaikki luomudödöt ovat no-no, sisältävät joko soodaa, mikä on aivan kauheaa iholle, tai eteerisiä öljyjä, jotka ärsyttävät myös.
Saippuana on kotitekoinen oliiviöljysaippua tai joku Marseille-saippua.
En koskaan meikkaa, joten en meikkejä omista. Tukkani leikkaan itse, se on pitkä joten tämä on helppoa. En voi sietää sitä että päähäni kosketaan, mutta vuosien saatossa olen samalla säästänyt tuhansia ja taas tuhansia euroja.
Kosmetiikan kohdalla kannattaa muistaa, että suurinta osaa siitä ei oikeasti tarvita mihinkään. Niitä käytetään, koska nautitaan sievistä purnukoista, tai koska naistenlehdet ovat käskeneet niin. Aika usein ihmiset itse asiassa pilaavat ihonsa hoitamalla sitä ihan liikaa.
Ap:n suksisauvavinkki oli muuten hyvä. Olin tässä juuri mietiskellyt millaisen verhotangon kehittäisin oviverholle, kun sen pitäisi olla hyvin kevyt sekä tosiasiassa että visuaalisesti. Varastossa sattui olemaan pari joutilasta teräksistä suksisauvaa joissa on sompa rikki. Nyt tarvitsen enää sen verhon. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elää kannattaa nyt eikä "sittenkun". Pieni vararahasto kannattaa kerätä ja sitten elää tulojen mukaan.
Kysyn tarkentavan kysymyksen: tarkoitatko tulojen mukaan elämisellä sitä, että tarkoituksella
törsätään vararahaston ulkopuolinen raha kaikki johonkin, vai ihan vain sitä,
että eletään vain normaalia elämää, ja jos jotain jää yli, niin sitten jää?
Kysyin siksi, kun muistin erään kirjoittaneen,
että "jos sitä rahaa vain jää yli, niin väkisinkö se pitää johonkin käyttää?". (ei sanatarkka lainaus)
Tuo oli tuolta kirjoittajalta hyvä kysymys, joka tuo näihin raha-asioihin hyvän näkökulman.
T: M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihmisvihaaja, vaikkakin välillä hävettää köyhäilyni. Olen aina ollut melko tarkka siitä, että en maksa liikaa asioista, jotka eivät ole itselleni kovin tärkeitä. Olen sitten käyttänyt säästyneet rahat esim. matkoihin ja lasten harrastuksiin yms. Nyt on mennyt jo pitkän aikaa niin, että en edelleenkään maksa liikaa juuri mistään, mutten myöskään enää tee säästyneillä rahoilla mitään. Olen hyvin pienituloinen yh, ja silti viime vuonna jäi säästöön melkein kymppitonni.
Ei ihme, että Suomen talous on niin surkeassa jamassa, kun meidänkaltaiset saiturit eivät halua maksaa mistään mitään. Onhan tämä tietysti ekologista.
Saituri ja ihmisvihaaja.. No hmm.. En ihan tunnista itseäni noista, saiturillakin kun on niin negatiivinen kaiku. Mielummin nuuka.
Ap
Entäpä pihi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikki perusasiat ovat hankittuna ja kunnollisia niin silloin voi köyhäillä harrastuksena.
Itse olen nyt köyhä, mutta jos saisin enemmän rahaa niin että jäisi pesämunaakin ensiksi ostaisin kunnon sängyn ja siihen mukavat, itselle sopivat uudet patjat, tyynyt ja muut petivaatteet. Siinä en köyhäilisi.
Sitten ostaisin kunnon talvikengät ja ainakin yhdet kunnon perusavokkaat. Nyt minulla on pelkästään kirppareilta ostettuja tai muilta saatuja kenkiä. Suurin osa, eli suomeksi kaikki, ovat jollaintavoin jalkaan sopimattomia tai väärän kokoisia. En ole ihan nuori ja jalkamalli on muuttunut ja on pieni vaivaisenluukin.
Sitten ostaisin itselleni sopivan ja oman kokoisen perusvaatevalikoiman, ihan alusvaatteista ulkoiluvaatteisiin.
Nekin, paitsi alusvaatteet, ovat kirppareilta ja tuttavilta saatuja.
Kotiin ostaisin puuttuvia perustavaroita ja tavaroita joita tarvitsen ja ovat tosi vanhoja tai toimivat huonosti.
Kun sitten nämä asiat olisivat kunnossa kunnollisia niin ei pitkään aikaan tarvitsisi kuin jotain silloin tällöin. Silllon voisin ihan hyvinkin köyhäillä, se olisi silloin sitä köyhäilyä mistä täällä nyt puhutaan.
Eli perusjuttu ovat valmiiksi jo kunnossa, rahaa puskurina otettavissa käyttöön tarvittaessa. Ja uutta rahaa tulee säännöllisesti kohtuullinen määrä.
Saidaksi ja hysteerisen nuukaksi en silti alkaisi. Elämä on tosiaan se paketti mikä meille on nyt annettu. Ei sitä pakettia voi itse siirtää eteenpäin ja elää koko aika sitku-elämää.
Kyllä elämästä pitää myös nauttia ja tästä hetkestä.
Maksimoikaa tuo säästeliäisyys ja ruvetkaa elämään off grind tyyliin, ei tarvitse enää lamppujakaan kun voi kynttilän valossa paikata niitä umpikuluneita sukkia.
Säästäväisyys on hyvä asia kuin myös se että osaa ja jaksaa tehdä itse mutta täälläkin on esimerkkejä taas sairaalloisesta piheydestä ja totta kai suomessa arvostetaan sitä.
Köyhäily on kivaa niin pitkään kun on muuten varakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elää kannattaa nyt eikä "sittenkun". Pieni vararahasto kannattaa kerätä ja sitten elää tulojen mukaan.
Kysyn tarkentavan kysymyksen: tarkoitatko tulojen mukaan elämisellä sitä, että tarkoituksella
törsätään vararahaston ulkopuolinen raha kaikki johonkin, vai ihan vain sitä,
että eletään vain normaalia elämää, ja jos jotain jää yli, niin sitten jää?
Kysyin siksi, kun muistin erään kirjoittaneen,
että "jos sitä rahaa vain jää yli, niin väkisinkö se pitää johonkin käyttää?". (ei sanatarkka lainaus)
Tuo oli tuolta kirjoittajalta hyvä kysymys, joka tuo näihin raha-asioihin hyvän näkökulman.
T: M
Minä itse ymmärsin tuon niin että sain hyväksynnän tavalleni elää, elän elämää varten, en säästääkseni enkä törsätäkseni. Minulla ei ole niin suurta sairauseläkettä että siitä vahingossa jäisi yli. Vararaha on kyllä hyvä olla.
Se jolle kirjoittaja vastasi.
Jotkut ihmiset eivät meikkaa, se on oma valinta.
Samoin eivät käy kampaajalla, sekin oma valinta. Jotkut eivät siedä, että heihän koskevaan.
Mutta ei myöskään pidä tuomita niitä jotka meikkaavat tai käyvät kampaajalla. Se on mielestäni ihan normaalia eikä mitenkään paheksuttavaa.
Tuo myös työpaikkoja.
Jotkut nauttivat kun joku muu pesee joskus hiukset, usein myös kampaaja hieroo hiuspohjan tms. Varsinkin yksineläjänä tämä on niitä harvoja nautintoja. Kun saa toisen ihmisen tekemää hemmottelua.
Myös meikkaaminen saattaa piristää mieltä ja tuo iloa, ehkä masennukseen tai ihan muuten.
Me ihmiset olemme erilaisia. Toisen inhoama asia saattaa olla toiselle nautintoa ta piristää elämää.
Omaehtoinen kampaamosta tai meikkaamisesta yms. luopuminen on eri kuin olosuhteiden pakosta niistä luopuminen.
Ensimmäisessä tapauksessahan ihminen ei luovu mistään haluamastaan siltä osin.
Mutta jälkimäisessä tapauksessa joutuu luopumaan.
Mulla on pistänyt silmään se kun suvun köyhäilevät kaksin käsin ovat vastaan ottamasta ilmasta hyvää. Vaatteita, kirjoja, käyvät leipäjonossa jne.
Tarvetta tähän köyhäilyyn ei todellakaan ole. Minä olen antanut siistejä vähemmin käytettyjä vaatteita, harvemmin raaskii kuulemma pistää päälle, säästää kaapissa. Kuitenkin jo vanhemmista ihmisistä kyse, elikkä pitäs vaan päällänsä.
Sairaaksi kun tämmönen menee niin ei sekään ole järkevää. Liikaa on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti.
Otsikko alkaa sanalla KUINKA, ja sinä vastaat "ilmeisesti"????? XDDDDDDD
Ja itse aiheeseen: minusta on typerää köyhäillä överisti. Eipä minunkaan vanhempani ole sen onnellisempia, vaikka ovat aina köyhäilleet, vaikka varaa olisi elää ihan normaalisti. Asuimme kyllä omakotitalossa ja meillä oli aina jääkaapissa paljon ruokaa ja uusia vaatteita shoppailin lähes kuukausittain. Että ei meiltä mitään puuttunut, mutta silti vanhempieni köyhäilytyyli puuduttaa.
Tuleeko oikeasti maailmanloppu, jos mielesi tekee kaffia ja ostat vaikka erikoiskaffin jostain matkan varrelta? Tai ostat jonkin vaatteen, vaikka et sitä nyt kuollaksesi TARVITSE. Saatko jonkin palkinnon köyhäilyn ansiosta kuollessasi?
Alue: Aihe vapaa
Herää kysymys, mitä ostat säästyneillä rahoilla?