Lue keskustelun säännöt.
Kuinka outoa on saada iloa siitä, että köyhäilee?
Olen aina ollut säästäväinen, mutta viimeiset 7 vuotta entistä enemmän.
Käytän rahaa 95% vain niihin ehdottoman pakollisiin (ja nekin yritän saada mahdollisimman edullisesti, käytettynä, ilmaiseksi tms) 5 % ostoksistani on sitten ylimääräistä, esim. käyn kerran kuussa kaverin kanssa kahvilassa ja ostan sieltä kahvin ja pullan. Tai ostan kirppurorikäynnillä jotain mitä en ihan välttämättä tarvitse, esim ennen joulua ostin sieltä sähkökynttelikön kotiin. Yleensä käyn kirpputorillakin vain ostoslistan kanssa, viimeksi metsästin (ja löysin) lapselle toppahousut, kun vanhat oli pienet.
Itselleni ostin uutena(hyvin harvinaista!!) rintaliivit halpakaupan alennuksesta ennen joulua, kun bongasin sopivaa kokoa olevat nätit perusliivit 3 eurolla, ja kaikki vanhat alkoivat jo olla venähtäneitä ja rikki. Sopivuudesta ja halvasta hinnasta huolimatta olisin nekin jättänyt ostamatta, jos oikeasti ei olisi ollut _tarve_ uusille.
Tänään korjasin neulesormikkaani, olen korjannut niistä reikääntyneitä sormenpäitä jo kolmasti aiemmin. Tiedän että uudet saisi alle kympillä, mutta myhäilen tyytyväisenä, kun korjaamalla vältyin taas uuden ostamiselta.
En ole tässä kuussa käyttänyt rahaa (vuokranmaksun lisäksi) kuin 2,60 € kun olen käynyt viikon sisällä kerran ruokakaupassa ostamassa maitolitran ja klementiinejä. Kaapeissa ollut paljon mistä kokkailla sapuskaa; riisipuuroa, pakastimen marjoista kiisseliä, kananmunakastiketta perunoiden kanssa, jne. Leipää leivoin itse satsin alkuviikosta ja marjapiirakkaa herkutteluun.
Mä todella nautin tästä vähällä pärjäämisestä, kekseliäisistä säästötavoista jne.
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Olen kuin ap. Rakastan säästämistä ja saan ihan outoja kiksejä siitä. Hyvä esimerkki juuri rintaliivit, maksan niistä max 6-8 euroa, se on mulle riittävän halpa.
Liki kaikki vaatteeni ostan superalesta tai kirpparilta. Vain kengät, pipot, lapaset ym. uusina. Mielestäni olen kuitenkin aina ihan siisti, kirpparilta saa usein liki uudenveroista hyvinkin edullisesti.
Ruuat ostan luonnollisesti Prisman ilta-alesta tai Resq:n kautta. Ruuanlaitosta tykkään kyllä muutenkin ja teen paljon itse. Mitään ei mene roskiin.
Säästössä on liki 50 000 euroa, mutta tuntuu että lisää pitäisi vaan saada.
Olen ollut nuorempana hyvinkin köyhä ja jotenkin se köyhäily on jäänyt päälle. Nyt olen nelikymppinen.
Lapsiin kyllä käytän rahaa, heille ostan aika paljon uutta. Mutta itseeni en vain halua törsätä. En saa shoppailusta mitään mielihyvää, en ole koskaan saanut. Paljon enemmän mieltä lämmittää tilillä/sijoituksissa oleva raha. Saatan välillä kaupassa viedä vaikka 50 senttiä maksavan tavaran takaisin hyllyyn, kun ajattelen että kyllä ilmankin pärjää.
Alle 50 000 on juuri vähävarainen / köyhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut köyhä ja olisin köyhä edelleen jos en olisi nuukaillut.
Oikeasti, jos on täysin persaukinen niin ei se tilanne ainakaan rahoja käyttämällä mihinkään muutu.
Eikä minullakaan tulot ole kasvaneet mitenkään erityisen paljon, jos tuloja katsotaan, olen edelleen köyhyysrajan alapuolella.
Välillä jopa suututtaa monen vähävaraisen valitus siitä että mihinkään ei ole rahaa ja rahat loppuu kesken ja samaan aikaan ihmisillä on kaapissa kymmeniä vaatteita, koti täynnä tavaraa jne. Maksaa se alesta tai kirppikseltäkin ostettu tavara...
Vierailija kirjoitti:
Näitä kekseliäitä säästötapoja viime päiviltä:
Parvekkeen oviaukkoon halusin verhon, vähän niinkuin lisäeristykseksi. Mulla ei ollut valmista sopivaa verhoa, puhumattakaan verhotangosta.
Mutta sen sijaan, että olisin marssinut ostamaan, katselin löytyisikö kotoa jo jotain jota voisin käyttää.No, paksumpi harvoin käytössä ollut iso pöytäliina jouti oviverhoksi, ompelin vain tankokujan siihen. Ja muksun pieneksi jäänyt suksisauva oli juuri passelin pituinen verhotangoksi. Tuli turhille tavaroille käyttöä, eikä maksanut mitään!
Ja keittiön pesusieni (jolla puhdistan altaat) oli jo ruokottoman näköinen, piti heittää roskiin. Mietin olisiko mitään mitä voisin käyttää, ettei tarvitsisi ostaa uusia. No, hoksasin, että äitiyspakkauksen vanha superlonpatja on kaapissa lojunut turhan panttina, siitä saa leikattua sopivankokoisia puhdistussieniä! Niitä voipi käyttää myös suihkussa pesusieninä.
Tämmöstä kaikkea. 😁
Ap
Mahtavaa ja käsittämättömän nuuka eriste, ihan u-arvonkin puolesta.
Aikaisemmin ostin hieman pakonomaisestikin mm vaatteita, jos oli hyvä alennus. Ostin aina varastoon että on jos joskus ei ole rahaa. Tämä varmaan johtuu köyhästä lapsuudestani, jolloin meillä ei ollut välillä tarpeeksi ruokaakaan.
Olen kuitenkin tajunnut pistää stopin tälle. Eihän ihminen juurikaan tarvitse erilaisia vaatteita. Nykyisillä vaatteilla pärjään vuosia.
Mutta ymmärrän myös sen, että tämä nykyinen rahan säästämisenikin johtuu myös lapsuudesta. Minulla ei koskaan ole ollut ketään, joka auttaisi rahallisesti tiukan paikan tullen. Lähdin tyhjin käsin kotoa.
Minulle tuo mielenrauhaa, että säästössä on rahaa. Sitä paitsi kaikessa säästäminen on minulla niin verissä, että en juurikaan osta mitään normihinnalla. No ruokaa on pakko, mutta niissäkin melkein aina lihat punalappuisina, kauden vihannekset/ hedelmät, itse tehden ja leipoen. Ostan aina varastoon mitä tahansa, jos näen alennuksia: pesuaineet, hygienia, yms. Joululahjoja olen ostanut jo nyt alennusmyynneistä.
Tällainen ei olemielestäni nuukailua/ saituruutta vaan pelkästään järkevää. Miksi ihmeessä niin ei tekisi, jos se on mahdollista? Tuntuu että nykyään on joka paikassa koko ajan alennusmyyntejä.
Ihoa vasten olevat vaatteet ostan aina uutena. Parempi harrastus köyhäily on kuin tuhlailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siten kyllä, että olen ihan koukussa sijoittamiseen. Oon ihan perustuloinen. Jätän yleensä 300€ ns kulutusrahaa kuukaudessa ja siitäkin laitan n. 200€ säästöön. Sijoitan kuukaudessa yht 700-800 euroa.
Saan suunnatonta tyydytystä jos selviän jostain kavereiden kanssa kahvittelusta parilla eurolla, eikä kukaan silti huomaa mitään.
Ostan osakkeita, rahastoja ja kybervaluuttaa.
Säästäväisyys on hyvästä mutta äärimmäinen nuukuus on jo sairaus. Minulla on eräs tuttava joka saa jokaisesta säästämästään eurosta niin kovat kiksit etä iso O jäänee hällä toiseksi. Tykkään itsekin köyhäillä (joskus) ja säästän nytkin isohkoa hankintaa varten mutta toisalta ostin kaupasta tänään laadukasta lihaa ym. ja tein herkkuaterian jota nyt lapseni kanssa sulatellaan. On mahtavaa kun ruuasta ei tarvitse pihistellä ja rahaa jää silti säästöön. Minulla on ihan hyvä kk-palkka ja vakityö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurempaa iloa kuin rahansäästö saa siitä, että pystyy ja saa tehtyä jonkun asian itse. Esim. auton renkaanvaihto.
Tai talon maalaus ja katon uusiminen.Maalien hinnalla ja kattomateriaalien hinnalla, tutulta kauppiaalta senmukaisin alennuksin.
Itse maalaten ja katto muutaman kaverin kanssa.
Säästyi muutama kymppitonni poikineen. Katto olisi teetettynä maksnut yli 30 000e, nyt alle 4000e ja maalaus hintaa olen katsellut, niin kyllä kannatti itse maalata, eikä tarvinut valumia putsailla eikä paikkailla.
Minä olen tämmöinen ”arkipihi” Me tuhlataan kerran vuodessa matkaan(paitsi nyt kun korona käyty kotimaassa pienenpiä reissuja) Olen itse ollut lähinnä kotona lasten kanssa ja miehelle keskipalkka eli meidän tuloilla ei todellakaan reissata ellei käytä arjessa rahaa tarkasti. Se on oikeestaan vähän kuin harrastus tuo pihistely. Haluan, että ruoka on monipuolista, mutta edullista..syödään paljon resq hävikkiruokaa ja muutenkin hyödynnän tarjoukset ja ilta-alet yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut sijoittamisen, joka on yhtä koukuttavaa ja ajanvietettä kuin entinen shoppailu. Nykyään vanhasta tavasta selaan teittyjä nettikauppoja, ja melkein ostan jotain koska ALE, sitten tulen katuma päällä kun lasken että noi 200e ( vaikka nyt joku neule+mekko) osinko-osakkeisiin, ja 20v päästä mulla on yli 600e käyttää vaikkei osakkeen arvo olisi noussut yhtään. 600e saa jo halvassa maassa vaikka kk ruokatarpeet ( eläkeunelma keinua palmujen alla riippumatossa). Tämän kun kertoo vaikka vuoden turhuuksilla, niin vuodessa pystyy säästämään niistä pelkästään yli 3000 , mikä on jo yli 9000e eläkkeelle. Itse asiassa mulla on nytkin yksi aleretku jonka menen palauttamaan :D olen myös kaappia alkanut käymään läpi että käytän kaikkia vaatteita, niitähän on jo julmetusti.
Teen tismalleen samoin. Tämän lisäksi käytän kosmetiikan mitä on kaapissa. En osta uutta ellei ole pakko.
En varsinaisesti köyhäile, mutta pelkällä take away -kahvien välttelyllä säästyy jo helposti satanen kuussa ja -60% tuotteita tulee aina ostettua jos löytyy, kun käyn mielelläni kaupassa juuri ennen sulkemisaikaa. Jos nuo köyhäilyt jättäisin köyhäilemättä ja kävisin lounaspaikoissa syömässä, häviäisin helposti 3-4 päivän palkan joka kuukausi saamatta sillä rahalla juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut sijoittamisen, joka on yhtä koukuttavaa ja ajanvietettä kuin entinen shoppailu. Nykyään vanhasta tavasta selaan teittyjä nettikauppoja, ja melkein ostan jotain koska ALE, sitten tulen katuma päällä kun lasken että noi 200e ( vaikka nyt joku neule+mekko) osinko-osakkeisiin, ja 20v päästä mulla on yli 600e käyttää vaikkei osakkeen arvo olisi noussut yhtään. 600e saa jo halvassa maassa vaikka kk ruokatarpeet ( eläkeunelma keinua palmujen alla riippumatossa). Tämän kun kertoo vaikka vuoden turhuuksilla, niin vuodessa pystyy säästämään niistä pelkästään yli 3000 , mikä on jo yli 9000e eläkkeelle. Itse asiassa mulla on nytkin yksi aleretku jonka menen palauttamaan :D olen myös kaappia alkanut käymään läpi että käytän kaikkia vaatteita, niitähän on jo julmetusti.
Olen ajatellut sijoittamisen aloittamista. Pelaan joka viikko lottoa tms. pikkusummilla. Nuo rahat voisi sijoittaa.
tein itselleni sohvan vanerilevystä ja kirpparilta köytyneistä sohvanjaloista. ostin vain patjan sitten patjakaupasta. syy tähän oli into nuukailla + kyllästyminen sohvakauppojen aina samoihin sohvamalleihin tai sitten ylihinnoiteltuihin erilaisiin sohviin. Olen ollut 100% tyytyväinen omaan sohvaani + kaikki kyselevät mistä ostin sohvan, tämä on täydellinen, mitä maksoi, varmasti designia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin ostin hieman pakonomaisestikin mm vaatteita, jos oli hyvä alennus. Ostin aina varastoon että on jos joskus ei ole rahaa. Tämä varmaan johtuu köyhästä lapsuudestani, jolloin meillä ei ollut välillä tarpeeksi ruokaakaan.
Olen kuitenkin tajunnut pistää stopin tälle. Eihän ihminen juurikaan tarvitse erilaisia vaatteita. Nykyisillä vaatteilla pärjään vuosia.
Mutta ymmärrän myös sen, että tämä nykyinen rahan säästämisenikin johtuu myös lapsuudesta. Minulla ei koskaan ole ollut ketään, joka auttaisi rahallisesti tiukan paikan tullen. Lähdin tyhjin käsin kotoa.
Minulle tuo mielenrauhaa, että säästössä on rahaa. Sitä paitsi kaikessa säästäminen on minulla niin verissä, että en juurikaan osta mitään normihinnalla. No ruokaa on pakko, mutta niissäkin melkein aina lihat punalappuisina, kauden vihannekset/ hedelmät, itse tehden ja leipoen. Ostan aina varastoon mitä tahansa, jos näen alennuksia: pesuaineet, hygienia, yms. Joululahjoja olen ostanut jo nyt alennusmyynneistä.
Tällainen ei olemielestäni nuukailua/ saituruutta vaan pelkästään järkevää. Miksi ihmeessä niin ei tekisi, jos se on mahdollista? Tuntuu että nykyään on joka paikassa koko ajan alennusmyyntejä.
Samaa mieltä eli missä vaiheessa siitä on tullut nuukailua mikä ennen oli ihan normaalia ja järkevää taloudellista ajattelua ? Minä ostelen vaatteita yleensä alesta ja jos on mieluinen vaate niin käyn ostamassa pari samanlaista lisää. Kotona olen vanhoissa rievuissa, ei haittaa reijät saumoissa ja sukissa, likatahrat paidoissa, yövaatteina menevät myös. Kun eivät enää edes kotikäyttöön kelpaa, leikkaan ne luutuiksi siivoukseen. Niitä uusia on sitten kaapissa odottamassa käyttöä kun menen ihmisten ilmoille, lääkäriin, kylään, juhliin jne. Tokmannilta etenkin saa ihan siistejä kivoja arkivaatteita usein 3-4€:lla.
"Säästäväisyys on hyvästä mutta äärimmäinen nuukuus on jo sairaus. Minulla on eräs tuttava joka saa jokaisesta säästämästään eurosta niin kovat kiksit etä iso O jäänee hällä toiseksi."
Kaveriporukan nuuka-iita alkoi vuosien myötä ihan helkkarin rasittavaksi:
kävi kylässä muutaman päivän täysihoidossa vaan jos "oli muutenkin sinnepäin asiaa", piti myös kuskata sinne tänne.
Lupasi tarjota leivoksen kahvilassa lähtöpäivänä. Leivoksen ostettua sanoi: jätä mulle siitä puolet, älä syö kaikkea, kun minäkin haluan vähän maistaa".
Heippa vaan ärsyttävä nuuka-iita. Eipä kuulu kyläkutsu enää meillepäin.
Vierailija kirjoitti:
Kengät kyllä ovat stressin aihe! Ovat todella huonolaatuisia ja kalliita.
Sievin kengät ovat kestäviä, vaikkeivat ihan muodikkaita ole.
Kirppisten kiertely ja tarpeellisten löytöjen tekeminen sieltä tyydyttää minun metsästysviettiäni vielä paremmin kuin sama alennusmyynneissä.
Minun tekisi mieli joskus testata kuinka pieneksi saisin ruokakulut painettua niin että ruoan maittavuus, laatu ja ravintosisältö säilyy hyvänä, vähän pitemmällä jaksolla. Pärjäisin melkein kuukauden syömällä kaapit tyhjäksi, joten testijakson pitäisi alkaa vasta sitten kun varastot on tyhjennetty.
Mä oon päättänyt nuukailla tämän vuoden reippaasti. Oon jo muutamia vuosia lopetellut sitä älytöntä kuluttamista, ja ensimmäisenä työnä kokosin itselleni kapseli vaatekaapin. Veikkaan, että sen seurauksena oon säästänyt useamman tonnin turhia ostoksia. Nykyään ostan tarpeeseen, joskus toki voin alennuksesta ostaa jotain uutta, mutta harvoin. En enää kiertele kaupoissa.
Aloin nyt pitämään ihan kirjanpitoa ostoksistani, tähän löytyy tosi hyviä sovelluksia. Tavoite olis, että saisin painettua kulutuksen reilusti alle tonniin kk, ja kaikki ylimääräinen säästöön. Nyt mulla on säästössä noin 5000e, ja oikeesti on ihanan vapauttavaa tietää, että jos on pakko ostaa vaikka uus puhelin kun vanha menee rikki, niin talous kestää sen. Tai jos haluan matkustaa, niin se on mahdollista.
Mun tulot on vain noin 1000-1400e nettona käteen, mutta en koe eläväni kädestä suuhun. Yritän oppia pois halusta saada jotain, ja opetella olemaan iloinen siitä mitä mulla jo on.
Ei ole ollenkaan outoa vaan hienoa kun säästyy rahaa ja luonnonvaroja. Köyhäilystä saa suurta nautintoa silloin kun se on pitkälti oma valinta eikä välttämätön pakko. Lähipiirissäni on ollut hyvin varakkaita köyhäilijöitä. Entinen miesystäväni ilmoitti riemuissaan nukkuneensa kolme päivää reissusta puistossa ettei tarvinnut maksaa majoitusta ja meni mihin vaan missä saattoi saada ilmaista ruokaa tai juomaa. Itse tykkään köyhäillä kohtuudella, joillain menee välillä vähän yli.