Oli se aikanaan hurjaa, kun suomalaiset lähtivät aikanaan siirtolaisiksi Amerikkaan
Täysin kouluttamattomat ja kielitaidottomat ihmiset lähtivät paikkaan, josta eivät tienneet etukäteen mitään, korkeintaan toisen käden huhupuheita. Kirjekin kulki väliä viikkoja ja saman kesti matka. Kourassa oli korkeintaan paperilappu, jossa oli paikan nimi, johon oli tarkoitus mennä. Jäisi tekemättä porukoilta nykyään.
Kommentit (24)
Vielä hurjempaa mielestäni oli kun jotkut suomalaiset lähtivät Venäjälle.
Kyllä olivat rohkeita! Minunkin suvustani moni lähti Kainuun korvesta sinne sen aikaisilla kulkuvälineillä, kielitaidottomina.
Hyvin pärjäsivät.
Juu, mutta toisaalta ei ihmekään kun silloin elettiin ns. sortovuosia täällä Suomessa, Venäjän vallan alla. Monet varmasti ajattelivat että täällä ei ole tulevaisuutta, parempi lähteä jonnekin muualle kokeilemaan.
Ja todennäköisesti eivät enää ikinä päässeet käymään Suomessa. Tuntuu todella hurjalta nykypäivän näkökulmasta. Kun lähdettiin, niin todellakin lähdettiin.
Joskus radiossa kerrottiin rouvasta, joka meni miehensä perässä juuri tuollainen lappu kourassa, mutta lappu oli vaihtunut ja vei täysin väärän miehen luo aivan toisaalle. Ohjelmassa ei kerrottu, mitä sen jälkeen tapahtui.
Aikanaan kielitaito oli paljon heikompaa kuin nykyään.
Amerikkaan? Chileen hiilikaivoksille.
Ap, kyllä, nykysukupolvilla pitää olla tyyliin vakituiset duunit, omistusasunto ja säästöjä, sekä maailmaa nähtynä ja pidennetty nuoruus 30-vuotiaaksi ennen kuin uskaltavat edes perhettä perustaa. OK, tämä on tietysti yleistys ja on paljon mahtavia nuoria, jotka menevät rohkeasti elämässä eteenpäin, mutta on hassua, että nykyajan yltäkylläisyyden ja työttömyydessäkin turvaverkkojen keskellä rimaa on nostettu niin korkealle, että monien kohdalla ei uskalleta elää elämää ja ottaa pieniäkään riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan kielitaito oli paljon heikompaa kuin nykyään.
Täh? Kotiseudun murretta osattiin, ei mitään kielitaitoja ollut lähtijöillä. Rohkeutta heillä sitten olikin.
No nykypolven nuoret ....jääköön sanomatta 🤣
1800 luvulla ihmisten kielitaito oli nykyistä paljon heikompaa. Jonkin verran osattiin latinaa ja saksaa jopa peräkylissä, mutta englanti oli monelle vieras.
Vierailija kirjoitti:
Amerikkaan? Chileen hiilikaivoksille.
Meni sitä porukkaa niin pohjoiseen kuin eteläänkin.
Siellä ovat isovanhempani syntyneet - toki ainakin osin Suomeen palaneet ja minustaakin tuli maailmanmatkaaja - toki myös osin Suomeen palanut.
Oli niillä silloinkin siellä valmis yhteisö odottamassa. Työ ja asunto valmiina. Ja moni opetteli Englantia vähän, ennen kuin meni sinne.
Vierailija kirjoitti:
1800 luvulla ihmisten kielitaito oli nykyistä paljon heikompaa. Jonkin verran osattiin latinaa ja saksaa jopa peräkylissä, mutta englanti oli monelle vieras.
Lähtijät 1800-luvulla olivat pääosin maatölleistä, eivätkä varmaan puhuneet mitään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.
Vierailija kirjoitti:
Amerikkaan, Kanadaan, Argentiinaan, ja Brasiliaan on menty. Tekivät suomalaisia siirtokuntia. Niiden jälkeläisten jälkeläisten jälkeläisiä on vieläkin maailmalla. Kanadasta ja Amerikasta kyllä jotkut tulivat takaisinkin hyvin tiennanneina. Meidän suvustakin joku ihan perheellinen kävi useamman kerran Amerikassa töissä tienaamassa, Kanadassa eräs sukulainen oli monta vuotta ja palasi kotimaahan. Metsätöitä hän teki siellä.
Eikö Canada ja Argentiina kuulukkaan Amerikkaan🤣
Ilmeisesti siihen aikaan enemmän kuljettiin kuin nyt osataan ajatella. Oletamme, että ihmisyys on ennen muuta makoilua sohvan ja viihdytyslaitteen välissä, ja näiden väliseltä suoralta poistuminen on riskikäytöstä. Siltä akselilta arvioimme kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Oli niillä silloinkin siellä valmis yhteisö odottamassa. Työ ja asunto valmiina. Ja moni opetteli Englantia vähän, ennen kuin meni sinne.
1950-luvulla oli siirtolaisuudesta kiinnostuneille kirjanlipare, josta pystyi opiskelemaan englantia "luonnonmenetelmällä". "Tuu juu spiik inglis?, Its veri nais vetö tutei".
Ja sinne silti mentiin massoittain jo 1800-luvulla. Aika velikultia.