Kuinka outoa on saada iloa siitä, että köyhäilee?
Olen aina ollut säästäväinen, mutta viimeiset 7 vuotta entistä enemmän.
Käytän rahaa 95% vain niihin ehdottoman pakollisiin (ja nekin yritän saada mahdollisimman edullisesti, käytettynä, ilmaiseksi tms) 5 % ostoksistani on sitten ylimääräistä, esim. käyn kerran kuussa kaverin kanssa kahvilassa ja ostan sieltä kahvin ja pullan. Tai ostan kirppurorikäynnillä jotain mitä en ihan välttämättä tarvitse, esim ennen joulua ostin sieltä sähkökynttelikön kotiin. Yleensä käyn kirpputorillakin vain ostoslistan kanssa, viimeksi metsästin (ja löysin) lapselle toppahousut, kun vanhat oli pienet.
Itselleni ostin uutena(hyvin harvinaista!!) rintaliivit halpakaupan alennuksesta ennen joulua, kun bongasin sopivaa kokoa olevat nätit perusliivit 3 eurolla, ja kaikki vanhat alkoivat jo olla venähtäneitä ja rikki. Sopivuudesta ja halvasta hinnasta huolimatta olisin nekin jättänyt ostamatta, jos oikeasti ei olisi ollut _tarve_ uusille.
Tänään korjasin neulesormikkaani, olen korjannut niistä reikääntyneitä sormenpäitä jo kolmasti aiemmin. Tiedän että uudet saisi alle kympillä, mutta myhäilen tyytyväisenä, kun korjaamalla vältyin taas uuden ostamiselta.
En ole tässä kuussa käyttänyt rahaa (vuokranmaksun lisäksi) kuin 2,60 € kun olen käynyt viikon sisällä kerran ruokakaupassa ostamassa maitolitran ja klementiinejä. Kaapeissa ollut paljon mistä kokkailla sapuskaa; riisipuuroa, pakastimen marjoista kiisseliä, kananmunakastiketta perunoiden kanssa, jne. Leipää leivoin itse satsin alkuviikosta ja marjapiirakkaa herkutteluun.
Mä todella nautin tästä vähällä pärjäämisestä, kekseliäisistä säästötavoista jne.
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
..... ostan ..... semmoisia tuottteita, joissa parasta ennen päivämäärä on mahdollisimman kaukana.
Tähän liittyen ekologisuusvinkki: jos tiedät, että tuote tulee käytettyä nopeasti, ota tuote lyhyemmällä päiväyksellä. Jos taas et ole varma, silloin kannattaa suosia "pitkää päiväystä" eli mahdollisimman pitkään säilyvää. Jos kaikki ottaisivat aina uusimmat eli pisimpään säilyvät, tulisi hävikkiä entistä enemmän. Jos siis tietää tekevänsä vaikka makaronilaatikon huomenna, voi ihan hyvin ostaa jauhelihan, jonka päiväys on huomenna. Samoin jos on pakastin käytössä, esim. lihat voi heittää suoraan pakkaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla on varmaan tavallista, että jossain asioissa säästetään ja toisiin sitten panostetaan. Toisten kustannuksella tätä ei saa tehdä, se on hyväksikäyttämistä ja todella huonoa käytöstä.
Tämä on tärkeä pointti: itse voi elää kuinka pihisti vaan, mutta muille pitää olla antelias tai ainakin reilu. Vaikka pihiyden huippu on tietysti sellainen joka varastaa, niin sitä ei varmaan kukaan tavoittelemisen arvoisena pidä. Tai että antaa lasten nääntyä nälkään. Tai pummaa aina kavereilta kaiken.
Sekin on jo vähän sillä rajalla, että jos on kaveriporukassa, jossa muut syövät kunnolla, ja itse ostaa pelkän jääveden pihiyttään, niin vähän huonot fiilikset siitä varmaan toisille jossain vaiheessa jo alkaa jäädä. Minusta niin kauan kuin "ihmisten ilmoilla" osaa olla normaali, saa sitten kotonaan syödä vaikka kynsiään, jos se oikealta tuntuu.
Aivan. Tämä tuottaa itselle välillä omantunnontuskia ja ristiriitoja, kun itse olen sekä säästäväinen että ekologisesti ajatteleva, kun taas puolisoni ei ajattele näistä asioista yhtä vahvasti. Haluan kuitenkin, että yhteinen elämämme on reilua ja molemmille mukavaa. Siksipä joudun joustamaan sekä säästäväisyydestäni että ekologisuudestani kotonakin jonkin verran. Toki kyllä puolisonikin joustaa ja kestää piheilyäni ja ilmastohörhöilyäni. Vähän vaan hirvittää, etenkin tuon ekologisuuden puolesta, kun se nousee arvona minulla koko ajan vain korkeammalle, mutta toivottavasti pystymme löytämään jatkossakin kultaisen keskitien joka sopii molemmille. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tartteeko siellä somessa kertoa köyhäilyistään, jos syntyy epäilys, että nyt joidenkin mielestä mun täytyy ruveta häpeämään köyhäilyitäni.
Mitä jos välillä pitäisi asiansa omana tietona eikä aina kailota koko maailmalle kaikkia omia yksityisasioitaan.Somepäivittäjät täällä vähän alapeukuttelee. 😅
Osu ja uppos.Tiedoksesi, että alapeukutus tarkoittaa sitä, että muut ovat kanssasi eri mieltä tai pitävät viestiäsi hölmönä/turhana/nolona/jne.
Huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla on varmaan tavallista, että jossain asioissa säästetään ja toisiin sitten panostetaan. Toisten kustannuksella tätä ei saa tehdä, se on hyväksikäyttämistä ja todella huonoa käytöstä.
Tämä on tärkeä pointti: itse voi elää kuinka pihisti vaan, mutta muille pitää olla antelias tai ainakin reilu. Vaikka pihiyden huippu on tietysti sellainen joka varastaa, niin sitä ei varmaan kukaan tavoittelemisen arvoisena pidä. Tai että antaa lasten nääntyä nälkään. Tai pummaa aina kavereilta kaiken.
Sekin on jo vähän sillä rajalla, että jos on kaveriporukassa, jossa muut syövät kunnolla, ja itse ostaa pelkän jääveden pihiyttään, niin vähän huonot fiilikset siitä varmaan toisille jossain vaiheessa jo alkaa jäädä. Minusta niin kauan kuin "ihmisten ilmoilla" osaa olla normaali, saa sitten kotonaan syödä vaikka kynsiään, jos se oikealta tuntuu.
Aivan. Tämä tuottaa itselle välillä omantunnontuskia ja ristiriitoja, kun itse olen sekä säästäväinen että ekologisesti ajatteleva, kun taas puolisoni ei ajattele näistä asioista yhtä vahvasti. Haluan kuitenkin, että yhteinen elämämme on reilua ja molemmille mukavaa. Siksipä joudun joustamaan sekä säästäväisyydestäni että ekologisuudestani kotonakin jonkin verran. Toki kyllä puolisonikin joustaa ja kestää piheilyäni ja ilmastohörhöilyäni. Vähän vaan hirvittää, etenkin tuon ekologisuuden puolesta, kun se nousee arvona minulla koko ajan vain korkeammalle, mutta toivottavasti pystymme löytämään jatkossakin kultaisen keskitien joka sopii molemmille. :)
Tämä on hyvä huomio. Nyt siis puhutaan siitä, ettei ole köyhä, mutta tykkää köyhäillä.
Jos mennään porukalla jonnekin, niin on todella latistavaa, jos muut syövät tai juovat tarkoituksena viettää aikaa yhdessä jos joku köyhäilisi ottaa pelkän jääveden tms.
Vielä kamalampaa on, jos alkaa luennoida muille omaa agendaansa tai neuvoa muuta seurueessa olevia.
Samoin parisuhteessa pitäisi ajatella kumppania. Jos ei molemmat ole samoilla linjoilla köyhäilyn ja ilmastohörhöilyn suhteen niin pitää osata olla ihmisiksi. Ja joskus myöntyä puolison mieliksi "tuhlailuun".
Mikään ei ole rasittavampaa ja ärsyttävämpää kuin sormi pystyssä opettava tai kulmia kohotteleva kumppani.
Voi itsekseen hiljaa tehdä ja miettiä, mutta osata pitää suu kiinni.
Eri asia ihan keskustelumielessä joskus yhdessä näistä jutella.
Vierailija kirjoitti:
En esim. osta juuri koskaan mitään paitsi rikkimenneen asian tilalle, juuri sen päätöksentekojutun takia. Käytän suurin piirtein samanlaisia vaatteita koko ajan, minulla on "talviunivormu" ja "kesäunivormu", niin ei tarvitse ikinä miettiä. Olen aina siisti ja on aina päällepantavaa.
Päätöksenteon minimointia kaipailen minäkin.Mitä vaatekappaleita talvi- ja kesäunivormuihisi kuuluu?
Möin kaiken irtaimen, irtisanoin vuokrasopimuksen ja muutin taloyhtiön paperinkeräyslaatikkoon. Kivasti jää palkasta käteen!
Köyhäily parasta on.
omituinen termi tuo "köyhäily"; ei ole tullut mieleen iki-i-i-i-i-i-nä ajatellakkaan asiaa noin; joka partikkelivirhe jonka massaspektrometri esittää johtaisi aika suureen varastoon josta täytyy päästä eroon, toisaalta sen varaston jatkuva ylläpito (tuhat teepaitaa ja ne muut) vie päivässä jo suhteellisen paljon aikaa.
ratkaisu että neulot napin, paikkaat hieman jotain, vai kulutatko miuutaman tunni kieriskelemällä verkkokauppoissa muiden generoituvien hidasteiden kanssa hakemalla heti uuden tilalle? esim. vaateparsien palautus- ja vaihtoruljanssi verkossa on erittäin merkitävää. ei ole saletti että laserkeilattu kroppadata (kuka omistaa datan?) vielä takaisin sopivat kengät, toimivan paidan jne.
Vierailija kirjoitti:
Möin kaiken irtaimen, irtisanoin vuokrasopimuksen ja muutin taloyhtiön paperinkeräyslaatikkoon. Kivasti jää palkasta käteen!
Köyhäily parasta on.
Säästät vielä enemmän, kun viet työpaikan pihalle asuntoauton ja pöllit sähköt työpaikaltasi. Työpaikan sosiaalitiloissa voi myös käydä suihkussa sekä muuten vain haahuilla pitkin rakennusta silloin, kun muut ovat kotonaan. Näin toimi pari suomalaista kesätyöntekijänaista. Olivat aliurakointifirman palveluksessa, mutta lokkeilivat meidän tiloissamme.
tää köyhäilee,mitä vähemmän rahaa käyttää,sen parempi,vaan se välttämätön,käydään ruokakauppa,tarjoukset,pakastimeen ostaa.Muuta en juuri tartte. Talous/wc pap.tarjouksesta hamstraan.Samoin kahvit..Sähkössä säästän.Vedessä käyn suihkus vaan kun tarve.Ja kost.pyyhkeitä on kropal käyttää jos tarttoo,myös kodin puhd.1€kpl maksoi pyyhkii pintoja.Ostin monta,pyykinpes.aineet hamstrannut moneksi vuodeksi!?näyttää sille. Imuroin eläinperhe monta kertaa päiväkin.,tuo helppo imuri.Kyllä elämä on kallista,vaikka pitäisi hyvintoimeen tulla.Ei.pakkomaksatukset/verot, eikun nousee pitääkö iskee hanskat tiskii muuttaa maasta.Kiintvero,jäte.Trafit,vak..pelottaa muutenkin työt pitkällä miten sinne pääsee,autoilu kun kallustunut menovesi nousi taas.Lopputilikö?ei millään julkisilla pääse töihin ehkä parissa vuorokaudessa pääsisi,yöllä kotona ja taas lähde klo4-003..Julkisten mukaan.Oma auto 45min.Täää menee niin perseellee korona kotona ollaan,etätyötä,ne kerkee tehdä ilmastopäätökset.Moniko joutuu kuseen..Moni!!putkän matkantyöläinen..Lopputili,!?
2000-luvun alussa minut pakotettiin tarkaksi rahan suhteen: epäonnistunut sekäleikkaus vei työkyvyn ja tulot laskivat kertalaakista 75%. Vuosi meni paniikissa ja opetellessa, mutta nyt osaan käyttää rahani järkevästi. Laskuina vuokra, sähkö, kotivakuutus ja puhelin. Tilaan ilokseni yhtä lehteä, jota vaihdan kaverin kanssa toiseen ja muuten käytän ahkerasti kirjaston palveluja. Lääkkeisiin menee paljon rahaa, koska juuri niitä mitä eniten käytän, Kela ei korvaa. Olen Uffan mannekiini ja ruoka alesta tai Hurstin valinnasta, jos kipukroonikkona pystyn mennä. Iloa ystäviltä saaduista langoista ja käsitöistä. Pärjään näin ja säästän aina suurempiin ostoksiin, en osta velaksi. Ei velkaa ja luottotiedot kunnossa. Hyvin menee näinkin vähällä elää.
En tiedä kuinka yleistä mutta minä tykkään myös! Voisin melkein kutsua tätä harrastukseksi mutta en oikein kehtaa... suurin osa kenelle olen kertonut tästä ovat pitäneet ihan kummallisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettelee kutomaan sukat, tumput, hatut, kaulahuivit ja villatakit itse. Suunnitelen kutovani villaisen pitkän maxi hameen. Se olisi helppo, suoraa kaitaletta vain ja sitten neuloo ne kaitaleet yhteen. Kuminauha vyötäröön. Pitkän villa takin olen joskus kutonut. Sukkia kudon koko ajan aikani kuluksi erilaisia. Kudon koti tohvelitkin paksusta villalangasta. Niihin voi ostaa kumipohjiakin.
Lanka on ihan hirveän kallista. Nykyään ei oikein säästä itse tekemällä. Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Totta ja kankaat samoin.
En enää jaksaisi sitä, mitä tein 50-60-luvuilla eli purettiin risaisia villavaatteita ja kudottiin siitä kikkurasta langasta uusia. Prässäämällä tuli hyviä.
Samoin vanohja vaatteita purettiin sumoista ja kangas käännettiin uusia ompeluksia varten.
Näin meidän kylillä kultalusikka suussa syntyneet suuret ikäluokat😅
Ystäväni asuu Riihimäellä, 30 neliön asunnossa. On maksanut lainat vuosikymmeniä sitten.
Käyttää arkena paljon rahaa. Ostaa vaatteita, matkudtelee, syö joka päivä ulkona.
Itse olen ostanut aina paremman asunnon, matkustan kerran vuodessa, teen eväitä. Lomautettuna kävin jopa ruokajonossa.
Kumpikin tapa sopii kummallekin.
Kummallakaan ei ylimääräiset ostokset aiheuta kaaosta. Kotimme ovat suht minimalistisia.
En ole koskaan ollut köyhä. Mutta jo hyvin nuoresta alkaen en ole tuntenut minkäänlaista vetoa kerskakulutusta kohtaan. Minulla on ollut järkevä suhde kuluttamista kohtaan. Minulla on suuret vaatekaapit täynnä hyviä ja minulle sopivia asusteita. Niitä käytän paljon, ja minulla löytyy kotoani aina jotain siistiä ja tyylikästä vaatetta. Minulla on ollut ekologinen omatunto sisäsyntyisesti. En kerskakuluta, vaan pyrin rakentamaan kotiini kestävän kehityksenmukaisen materialistisen tason. Näin on ollut aina. Kun materialismi ei vaan tuo onnea ihmisen elämään. Onnellisuus löytyy muualta kuin kerskakuluttamisesta.
Saat iloa siitä siksi, että se on sulle vapaa valinta. Ilo vähenee heti kun köyhäilet siksi, ettet muutakaan voi.
Ostan kaiken mahdollisen kirppareilta. En kaipaa mitään statusta esineiden suhteen. En ole käynyt kampaajalla 8 vuoteen. Köyhäilisin vielä enemmän jos voisin kasvattamalla itse talven juurekset ym. Auto on välttämättömyys harrastuksen vuoksi, mutta sekin maksoi 260€. Vitamiineista ja luomukananmunista en tingi, ja muutenkin yleensä pyrin syömään terveellisesti. Ainoa pahe köyhäilyssä on tupakanpoltto. Se tosin piti lopettaa vuodenvaihteessa, mutta en sitten pystynyt siihen. Nikorettet on kyllä varattu valmiiksi.
Tuo köyhäily ei tarttes mut kuitenkin elää säästäväisesti.Tarkasti. Rahan saa menemään johki tärkeeseen..takuul.Eläminen maksaa suomessa.Asuminen vie paljon.
Mä en näe elämäntyyliäni köyhäilynä, vaan säästäväisenä. Säästöjä kyllä käytän sitten kun tekee mieli tehdä jotain kalliimpaa. Minusta on kiva saada 2 kiloa porkkanoita eurolla "koska niistä tekee vaikka mitä" tai löytää tarjouksesta lempimerkkini farkut puoleen hintaan.
Itse en ole koskaan saanut shoppailusta mitään iloa, ostan vain välttämättömän ja katson hintoja. Joskus voi tulla päivä, että työt loppuu ja silloin ei tarvitse muuttaa paljon mitään, luopua vain niistä iloista, mihin on säästöjä välillä käyttänyt, tyyliin teatteriliput tai jossain tapahtumassa käyminen.
Vierailija kirjoitti:
Ostan kaiken mahdollisen kirppareilta. En kaipaa mitään statusta esineiden suhteen. En ole käynyt kampaajalla 8 vuoteen. Köyhäilisin vielä enemmän jos voisin kasvattamalla itse talven juurekset ym. Auto on välttämättömyys harrastuksen vuoksi, mutta sekin maksoi 260€. Vitamiineista ja luomukananmunista en tingi, ja muutenkin yleensä pyrin syömään terveellisesti. Ainoa pahe köyhäilyssä on tupakanpoltto. Se tosin piti lopettaa vuodenvaihteessa, mutta en sitten pystynyt siihen. Nikorettet on kyllä varattu valmiiksi.
Eikö tuo ole aika kallista, jos kaiken mahdollisen ostaa kirppareilta? Siellähän on sitä mahdollista vaikka kuinka paljon.
Juuri näin teen.
Aamulla uuni päälle, kauhalla laitoin pellille taikinaa ja uusi satsi jääkaappiin kohoamaan.
Lähes ilmaista ruokaa.