Kuinka outoa on saada iloa siitä, että köyhäilee?

Kun varastelu on yleistä niin ei olla enää ostettu mitään varastettujen tilalle joten se säästää . Ei anneta enää mitään huijauksiin . Pakastin pois päältä sähkölasku pieneni heti. Ei syödä enää ravintoloissa niin säästöä syntyy hurjasti . Ale tuotteita vaan . Koska päästettiin kotiin yöksi tuntemattomia pyytäjiä jotka varasteli mm.astioita ei enää päästetä ketään yöksi jota ei tunneta . Mikäli jollain on varastettua voit palautella niitä . Pyytää vaikka anteeksi . Tai maksaa nem

JamesStadi kirjoitti:

Kyse on siitä että EI HALUA MENNÄ HANTTIHOMMIIN töihin.

Minäkin olen 40+ ikäinen it-trademi, korkea ÄO ja erittäin matemaattinen. Kaikki laskut budjetoitu Exceliin 10 vuotta eteenpäin. Hyvin tulen pärjäämään ilman ansiotyötä.

Hanttihommia olen joutunut tekemään vaikka on tutkinnot, taustat kunnossa ja korkea älykkyys. Enää en tee kuin pakon edessä.

Olen hakenut hyviin virkoihin töihin 3000-4000€ palkoilla, kiinostun etätyöpainotteisista toimistotöistä. En vaan saa niitä, joten en jae mihkään muualle. Mun tutkinnolla ei kiinnosta.

Ystäviä on maistereita,DI, tradenomeja jotka on töissä yli 5000€/kk peruspalkoilla. Jos mä en saa vastaavaa ni en kyllä haekaan hanttihommiin enää.

Hanttihommia tehneenä ja pitkään itseäni elättäneenä ymmärtäärahan arvon. Ei enää tuhlaa.

Nuukana ja kurinalaisena ihmisenä voi elää hyvää ja sousuhtaista elämää ilman töitä.

Mua huvittaa nuo oravanpyörässä juoksevat ihmiset jotka tuhlaavat palkkansa turhuuten. Ja minkä takia ? Jotta voisivat juosta lujempaa oravanpyörässä ja kerätä lisää stressiä !

Et kerro paljon sulla on alalta työkokemusta, mutta jos kokemusta on pääsääntöisesti vain hanttihommista, niin et kyllä tule mitään 3000-4000€ palkkoja saamaan tradenomina. Etkä varsinkaan 5000€. Jostain pitää aloittaa, palkka nousee kun alan työkokemus kertyy ja taidot kehittyy.

Eräs nainen esitti niin hienoa ,kävi kuntosalilla ja muuta esitti jotain herätyskristittyä . No lopulta selvisi että silloin asui jonkun toisen asunnossa , kellari täynnä varastettua , päällään varastetut vaatteet , avustusruuat , pummattua rahaa , varastettua rahaa ja olipa ollut Intiassa meedio gurujen opissa !!! Gurujen !!!!! Söi ihan pokkana muiden rahoilla muiden ruokia ja veti tavarat itselleen . Jopa matkusti muiden rahoilla lähi itään . Tässä valossa varmaan huumereisduja.

Vierailija kirjoitti:

Olet kuin Roope Ankka.

  Mutta se on ekologinen elämäntapa, ja koituu siten myös yhteiseksi hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Muutama vuosikymmen sitten köyhäily tarkoitti sitä, että varakkaat ihmiset pukeutuivat vaatimattomasti ja yrittivät näyttää köyhiltä. Koska siihen aikaan ei ollut muotia näyttää varallisuuttaan.

Se, että ihmisellä on pakonomainen tarve saada kaikki mahdollisimman halvalla tai jopa ilmaiseksi, ei ole köyhäilyä vaan lähinnä pakkoneuroosi.

Jos on köyhä ilman omaa tahtoaan, niin se ei ole mitään muodikasta pikku puuhastelua eli köyhäilyä vaan se on ihan oikeaa köyhyyttä.

On hyvä että tarkensit termejä. Täällä on muutama jo pahoittanut mielensä kun muutkin kuin virallisesti köyhät on ottaneet nuukailun harrastuksekseen. Sillä sitähän se on, jos ei ole pakko säästää, mutta saa siitä iloa itselleen.

Olen siirtymässä pikkuhiljaa minimalismin suuntaan ja vähentänyt tavaraa, myyn sitä vaikka ei taloudellisista syistä tarvitsisi, ja saan siitä jonkinlaista kieroutunutta nautintoa. Onko se sitten pois muilta, jos käytän vapaa-aikaani tähän? Mies sanoo, että se on ihailtavaa mutta tiedän kyllä että salaa vähän naureskelee mun harrastukselleni. Voisin kelkkoa kaiken tarpeettoman vaikka kerralla hyväntekeväisyyskirpparille, mutta mielestäni on parempi kun se menee muutamalla eurolla jollekulle joka sitä tarvitsee. Samalla kun teen tätä opin toivon mukaan ostamaan koko ajan vähemmän. En kiellä itseltäni mitään, mutta jos tarvitsen jotain niin ostan vain sen itselleni mieluisimman vaihtoehdon, että se tulee varmasti käytettyä. Vaatekaapin sisältö on jo aika hyvin karsittu ja on niin helppoa löytää vaatteet päälle kun siellä on vain ne ihanimmat ja mukavimmat vaatteet. Lisäksi ei tarvitse katsoa niitä vähän pidettyjä vaatteita ja tuntea huonoa omaatuntoa kun ei niitä tule käytettyä. Tavaroiden vähentämisestä on tullut yllättävää vapauden tunnetta. Ja se tuottaa iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi ystäväperhe, joka nuukailee kaikessa, ja hyväksikäyttää kaikkia ihmisiä ympärillään. No joo, en heitä kyllä enää ystäviksi voi kutsua. 

He vaativat kaikkea ilmaiseksi, ja sanoivat että tuokaa heille kaikki mitä emme tarvitse, he jakavat köyhille läheisilleen. Ja olemme vieneetkin, kun olemme luulleet, että menevät todella apua tarvitseville, kaikki tavara- ja ruoka-apu. No sitten kävi ilmi, että he syövätkin kaiken itse. Yksi kerta paljastui, kun nainen sanoi "mies tuossa jo kieli pitkällä odottaakin, mitä herkkuja meille tuotte". Ja sanoi että kaupassakaan ei tarvitse käydä kun harvoin, kun tuomme heille ruokaa. Siihen mun silmät avautuivat.

Ja jos minulla on myynnissä jotakin tuotteita, vaikkapa joku matto tai polkupyörä nettikirppiksellä, niin tämä ihminen ilmoittaa, että jos et saa kaupaksi, niin hän ottaa sen ilmaiseksi vastaan. Ja mä hölmö olen antanut. En anna enää.

Minullakin on yksi tuttu jolla olis varaa ostaakin kirppishinnoin tavaroita mutta esittää köyhää että saa kaikenlaista ilmaiseksi. Ihmiset lahjoittaa ihan autokuormallisia tavaraa. Osan myy kirppiksillä ja osan ilmeisesti ihan lahjoittaakin (vähän kyllä epäilen). Minun kirppisilmoituksiani selailee joskus ja laittaa viestiä "saanko ton?". Heti kun ilmoitan hinnan posteineen, ei kuulu enää mitään :) Kuvittelee oikeesti että lahjoittaisin. Itsellä hurjan paljon pienemmät tulot kuin hänellä ja myyn saadakseni rahaa ihan arkisisiin asioihin. Toiset vaan osaa esittää ja heittäytyä rahattomiksi,  on oppineet siihen että pienellä rooliesityksellä joku toinen maksaa eikä omatunto koskaan kolkuttele.

Mun ystävä on työtön. Kun oon käynyt kirppiksellä, oon laittanut kuvan myymättömistä ja kysynyt kelpaako.

Oon samalla reissulla koukannut hänen kautta ja mennyt tyhjällä autolla kotiin.

Itse oon oikein tyytyväinen tähän järjestelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Tartteeko siellä somessa kertoa köyhäilyistään, jos syntyy epäilys, että nyt joidenkin mielestä mun täytyy ruveta häpeämään köyhäilyitäni.

Mitä jos välillä pitäisi asiansa omana tietona eikä aina kailota koko maailmalle kaikkia omia yksityisasioitaan.

Somepäivittäjät täällä vähän alapeukuttelee. 😅

Osu ja uppos.

Loistava aloitus! Olin unohtanut kananmunakastikkeen. Pitääkin tehdä, se on niin hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tartteeko siellä somessa kertoa köyhäilyistään, jos syntyy epäilys, että nyt joidenkin mielestä mun täytyy ruveta häpeämään köyhäilyitäni.

Mitä jos välillä pitäisi asiansa omana tietona eikä aina kailota koko maailmalle kaikkia omia yksityisasioitaan.

Somepäivittäjät täällä vähän alapeukuttelee. 😅

Osu ja uppos.

Tiedoksesi, että alapeukutus tarkoittaa sitä, että muut ovat kanssasi eri mieltä tai pitävät viestiäsi hölmönä/turhana/nolona/jne.

Kyllä, tästä syystä minä esim. ajan 30 vuotiaalla autolla, koska pystyn kaikki huollot tekemään itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettelee kutomaan sukat, tumput, hatut, kaulahuivit ja villatakit itse. Suunnitelen kutovani villaisen pitkän maxi hameen. Se olisi helppo, suoraa kaitaletta vain ja sitten neuloo ne kaitaleet yhteen. Kuminauha vyötäröön. Pitkän villa takin olen joskus kutonut. Sukkia kudon koko ajan aikani kuluksi erilaisia. Kudon koti tohvelitkin paksusta villalangasta. Niihin voi ostaa kumipohjiakin. 

Lanka on ihan hirveän kallista. Nykyään ei oikein säästä itse tekemällä. Oikaiskaa, jos olen väärässä.

Niin onkin kallista. Mutta lisäarvoa siihen tuo käsityön leima. Suomessahan ei käsityötä arvosteta, tai ainakaan siitä ei haluta maksaa, jos sitä käytetään arvostuksen mittarina.

Minä olen alkanut nuukailemaan vaatehankinnoissa. Tuunaan vanhaa pienemmäksi sitä mukaa kun paino putoaa. Ja olen säilyttänyt vanhat pieneksi jääneet vaatteet.

Säälitti työkaveri joka haaskasi rahansa ripsihuoltoihin ja kynsiin. Minulla on virolainen naapuri joka myös tykkää laittautua ja näyttää hyvältä. Mutta hän osaa tehdä sen itse. Laittaa irtoripset, leikata hiukset ja tyyli todellakin on muuta kuin räikeänvärinen kananpersetukka. Tyyli ei todellakaan vaadi rahaa.

Me ei aina edes tajuta, kuinka arvostettuja suomalaiset käsityöt ovat maailmalla.

Olen tehnyt neulekoneella tonttuja airbnb asuntoihin, asiakaslahjaksi ja sitä kautta sain tilauksen. Niitä haettiin jo 1 erä ja toinen haetaan viimeistään syksyllä. Nyt, kun kukaan ei matkusta, mm kerätään varastoja.

Ostaja sanoi mun tekemät tontut on niin made in Finland -näköisiä ja Japanissa on paljon ihmisiä, jotka ovat Scandinavia-faneja.

Itse teen näitä ihan siksi, kun saan vaihdoissa lankaa ja tämä on kierrätystä plus Suomi-imagon nostamista.

Oletko sinä se tonttujen äiti, joka on kirjoitellut myös tavarapaljous-ketjussa tai muussa? Veikkaan, et jos laitat joku päivä pienen nettikaupan niin sinulla on jo valmis asiakaskunta ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä nostan hattua ekologiselle elämäntyylillesi, siitä luonto ja planeetta sinua kiittäisivät jos osaisivat. Mutta mitä köyhäilyä se on, että kaapeista vaan "löytyy" ruokaa ilman että sitä käy ostamassa? Vai omasta puutarhastako hankit riisit puuroon, marjat pakastimeen, kananmunat kastikkeeseen, hiivat leipään, sokerit piirakkaan jne..?

itseasiassa monella ei ole kaapissa jauhoja tai hiivaa leipomiseen. ja sen takia kun yllättäen tuleekin koronakaranteeni niin ollaan pulassa kun mitään kotivaraa ei ole. moni elää niin että ostaa kaupasta vain parin päivän ruuat, eikä kyse ole rahasta ettei olisi varaa ostaa kuin se yksi eineskääretorttu ja jauhelihapaketti.

Kukaan ei kyllä oikeasti kuole jos ei ole pullaa, leipomuksia ja kääretorttua. Tai einespullia. Lidlin makaronipussi maksaa 25 senttiä ja korona-aikana vieraita ei käy joten pullaa ei tarvita.

Leipominen on järkevää, jos ei tarvitse ostaa leipää ja sämpylöitä. Tai harrastuksena.

Ihan vasta oli juttua vanhasta ihonhoitokikasta, jota jo Marilyn käytti. Vaseliinia kasvoihin paksu kerros yöksi. Aamulla iho on pehmeä. Tästä oli haastateltu ihotautilääkäriä joka suositteli, sillä vaseliini ei ärsytä juuri kenenkään ihoa, eikä tuki sitä ellei ole tosi rasvaisuuteen taipuvainen. Silloinkin voi kokeilla.

Marilyn veti vaseliinia myös meikin alle.

Itse olen parina yönä vuorannut superherkän, atooppisen ja kuivan naamani vaseliiniin. Aamulla iho ei kiillä, ei ole rasvainen vaan pehmeä ja hehkuva. Toimii siis mulla.

Vaseliini ei kosteuta, mutta se sitoo kosteuden alleen.

Ilmankos mm. huulirasvana se on aina toiminut mulla parhaiten. Tavalliset rasvat aiheuttaa kutinaa ja jopa kuivattavat huulia!

Mulla on vähän nurinkurinen vinkki kosmetiikkasäästelyyn. Ostan aina vuoden lopuksi ns. kosmetiikkakalenterin. Katson etukäteen tubesta missä on paras sisältö. Niissä on normaali- ja minikokoisia tuotteita. Käytän näitä tuotteita pitkälle seuraavaan vuoteen, esim. puhdistusaineita menee  harvoin, koska meikkaan vähän. Meikit kestävät varmaan eläkkeelle asti.. Naamioita ja muita käytän harvoin, koska haluan antaa ihon levätä paljon. Jos ostaisin isoja purkkeja, ne menisivät huonoksi meikäläisen käytöllä. Samalla saan tyydyttää "osto- ja kokeilunhaluani" ja saan vähän sellaista höpsöä, tarpeetonta luksusta.

"Köyhäilen" Suomessa ja arjessa vapaaehtoisesti. Vajaa kuusikymppisenä säästöni riittävät hamaan tappiin ilman tuloja. Menoni ovat oikeastaan samat nyt, kuin työssä käydessäni keskimäärin 80ke-100ke vuosituloilla. Rahaa jäi merkittävästi säästöön ja nyt elän niillä.

Katson mihin rahani laitan: On ollut varaa syödä useat Michelin-ravintolat, lomalla hotellin valinta lähtee periaatteesta ydinkeskusta tai rantaviiva (mieluiten molemmat) ja viisi tähteä. Toisaalta, eläessäni minulla ei ole ollut "varaa" maksaa iltapäivälehdestä.

Peruselämän vuosibudjetti on n. 12 000 Suomessa ja normivuosina 15 000 ulkomailla. Tällä rahani riittävät hamaan tappiin siis.

Se, etten osta Suomessa kuin lähinnä välttämättömimmän perustuu, siihen etten halua käyttää kerran verotettuja rahojani tuotteisiin ja palveluihin, joiden hinnassa on viime kädessä 75% veroja.

Samalla olen siis vapautunut työnteosta.

Vein juuri fb myyntejä postiin ja laitan ip lisää myyntiin.

Eilen päätin katsoa mitä yksi kaappi on pitänyt sisällään ja löysin lähes vanhaksi mennyttä vehnäjauhoja. Päätin tehdä joka aamu sämpylöitä, saan paketin pois.

Käyn tänään seuraavan kaapin läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vein juuri fb myyntejä postiin ja laitan ip lisää myyntiin.

Eilen päätin katsoa mitä yksi kaappi on pitänyt sisällään ja löysin lähes vanhaksi mennyttä vehnäjauhoja. Päätin tehdä joka aamu sämpylöitä, saan paketin pois.

Käyn tänään seuraavan kaapin läpi.

Vinkki sämpylöihin: sekoita taikina valmiiksi jo edellisenä päivänä, peitä hyvin ja anna tekeytyä. Ei tarvitse edes alustaa taikinaa, koska riittävä aika tekee siihen sekä sitkon että hyvän maun.

Itselläni on lähes aina taikinakulho odottamassa leipomista. En osta lainkaan leipää kaupasta, vaikka meillä on iso perhe ja nuorten kavereitakin harva se päivä välipalalla.

Nuuka kirjoitti:

Kyllä, tästä syystä minä esim. ajan 30 vuotiaalla autolla, koska pystyn kaikki huollot tekemään itse.

Yleensä ne ruostuu niin pahasti ettei "huollot" riitä eikä kannata rakentaa koko autoa uudestaan.

Ostan luomua, kotimaista, kierrätysmateriaaleista tai muista ekologisista materiaaleista tehtyä ja palveluita. Näitä suosittelen myös kaikille muille. Mutta muuten kyllä pihistelen ja venytän penniä. En halua kasvattaa jäte- ja kemikaalikuormaa, mutta haluan tukea Suomen taloutta, joten näen kulutusvalinnat todella tärkeinä arvovalintoina. Koska minä voin, pistän rahaa kiertämään, mutta en tee sitä ympäristön kustannuksella vaan harkiten ja kestäviä valintoja tehden.

Vierailija kirjoitti:

Useimmilla on varmaan tavallista, että jossain asioissa säästetään ja toisiin sitten panostetaan. Toisten kustannuksella tätä ei saa tehdä, se on hyväksikäyttämistä ja todella huonoa käytöstä.

Tämä on tärkeä pointti: itse voi elää kuinka pihisti vaan, mutta muille pitää olla antelias tai ainakin reilu. Vaikka pihiyden huippu on tietysti sellainen joka varastaa, niin sitä ei varmaan kukaan tavoittelemisen arvoisena pidä. Tai että antaa lasten nääntyä nälkään. Tai pummaa aina kavereilta kaiken.

Sekin on jo vähän sillä rajalla, että jos on kaveriporukassa, jossa muut syövät kunnolla, ja itse ostaa pelkän jääveden pihiyttään, niin vähän huonot fiilikset siitä varmaan toisille jossain vaiheessa jo alkaa jäädä. Minusta niin kauan kuin "ihmisten ilmoilla" osaa olla normaali, saa sitten kotonaan syödä vaikka kynsiään, jos se oikealta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useimmilla on varmaan tavallista, että jossain asioissa säästetään ja toisiin sitten panostetaan. Toisten kustannuksella tätä ei saa tehdä, se on hyväksikäyttämistä ja todella huonoa käytöstä.

Tämä on tärkeä pointti: itse voi elää kuinka pihisti vaan, mutta muille pitää olla antelias tai ainakin reilu. Vaikka pihiyden huippu on tietysti sellainen joka varastaa, niin sitä ei varmaan kukaan tavoittelemisen arvoisena pidä. Tai että antaa lasten nääntyä nälkään. Tai pummaa aina kavereilta kaiken.

Sekin on jo vähän sillä rajalla, että jos on kaveriporukassa, jossa muut syövät kunnolla, ja itse ostaa pelkän jääveden pihiyttään, niin vähän huonot fiilikset siitä varmaan toisille jossain vaiheessa jo alkaa jäädä. Minusta niin kauan kuin "ihmisten ilmoilla" osaa olla normaali, saa sitten kotonaan syödä vaikka kynsiään, jos se oikealta tuntuu.

Joo, tällainen tilannetaju olisi myös tärkeää hallita, jos on persoonaltaan kovinkin nuuka!

Jos suostuu lähtemään ulos juomaan tai syömään, täytyy varautua tilaamaan muutakin kuin sen vesilasillisen eikä ainakaan olettaa, että joku muu kyllä maksaa sen omankin osuuden. Päivänselvää pitäisi olla myös se, että jos ei ole rahaa laitettavaksi ulkona juomisiin ja syömisiin, silloin jää suosiolla pois ellei joku suostu tarjoamaan jo ennen kuin on edes lähdetty liikkeelle eikä vain maksattaa osuuttaan muilla. Lisäksi vastavuoroisuuden on toimittava eikä aina olla ottajan asemassa!

Luulen, että rahoistaan tarkkoihin ihmisiin suhtaudutaan nuivasti edellämainituista syistä johtuen, koska heillä on usein selviä puutteita hyväksi luettavassa käytöksessä sekä monesti ottavat huollettavan roolin, mikä ei yleisesti ottaen ole aikuisten ihmisten mieleen ellei kyseessä ole oikeasti alaikäinen tapaus.