Lue keskustelun säännöt.
Miten hankitte ensiasunnon ilman takaajia
03.04.2014 |
Miten siis hankitte ensiasunnon jos teillä ei ollut tai ette pyytäneet takaajian. Asunnon myyntihinnasta 70% kelpaa vakuudeksi ja 15% on mahdollista saada valtiontakausta mutta loppu 15% pitäisi rahoittaa muuten.
Miten teillä toimitaan tai toimitte?
Kauanko ja minkälaisia summia säästitte kuukaudessa ja jne.
Toivottavasti saan asiallisia vastauksia enkä luokkaa: "Säästettiin vuodessa 150 000e ja otettiin lainaa toiset 150 000e joka maksettiin pois 2 vuodessa."
Kommentit (239)
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 03:17"]
Täällä on varmasti kaikki onnelisia tämän hieman agressiivisen nro 136 puolesta, kaikille ei ole avautunut yhtä hienoja mahdollisuuksia eikä kaikki ole kiertäneet maapalloa rankasti töitätehden mutta samalla säästäen julmetusti, hienoa olen onnellinen puolestasi. Meille tavallisille vanhempiemme kanssa toimeentuleville järkevin tapa hankkia asunto on ollut vanhempien 15 pinnan takaus. Ei siinä ole vanhempamme antaneet meille yhtään rahaan sen varmasti myös kirjoittaja 136 ymmärtää?
[/quote]
Kiitos:) Mitä aggressiivista sinä muuten tuossa viestissäni näet? Kuten kirjoitin, olisimme mieheni kanssa kummatkin saaneet kummankin vanhemmilta takaukset halutessamme, mutta emme halunneet heiltä takausta. Pointtini oli, että minulle ei ole avautunut mahdollisuuksia vaan olen luonut mahdollisuuteni itse, taustoista huolimatta. Ja kirjoitin myös että minulla oli nuorena työttömyysjaksojakin, eli en voi väittää että olisin tauotta ollut töitä painamassa. Minua harmittaa että ihmiset tuntuvat olettavan, että nuorista jotka eivät ole maistereita 25-vuotiaana ja asu vanhempien takaamassa omistusasunnossa, ei voisi tulla mitään, että elämä olisi tuolloin jotenkin huonompaa ja vanhemmat siksi välinpitämättömiä. Minä olen elänyt mieleistäni elämää, vaikka en suunnannut kouluun nuorena suoraan ja en ole ollut mikään uratykki hyväpalkkaisissa töissä. Tuntuu vain, että silloin ollaan vähättelemässä, vaikka minäkin olen pärjännyt kuitenkin tähän asti paremmin kuin jotkut, ilman sitä hienoa tutkintoa tai vanhempien avustusta. Että aivan kuin olisi vanhempien automaattinen velvollisuus taata laina ja jos he eivät sitä tee/pysty tekemään, niin ovat huonoja vanhempia ja niistä lapsista ei voi olla ylpeitä jotka eivät ole opiskelleet 30 vuotiaiksi asti.
Minä uskon siihen, että jokainen luo oman onnensa jos ihminen on terve. Ja uskon, että jos niinkin pienistä tuloista säästämään mukavasti, sen pitäisi onnistua muiltakin, varsinkin parempituloisilta. Ihmettelen vain miksi niin ei tehdä, ei minun tarvinnut luopua mistään eikä säästämistä varsinaisesti koskaan tullut tehtyä tai ajateltua niin tietoisesti. Ennemmin tuli keskityttyä siihen mistä tekee rahaa lisää. Joten kyllä minä pidän sitä vähän huonona rahankäyttönä jos ok-tuloiset eivät saa mitään säästöön, minusta silloin ei hallita taloutta kunnolla, eikö se ole aika selvä asia. Mutta ei siinä mitään väärää ole että vanhemmat takaavat lainan, jos he pyyteettömästi niin haluavat tehdä ja toki he eivät silloin anna rahaa mutta ottavat sen pienen taloudellisen riskin. Minusta vaan toisaalta jokaisen olisi hyvä ottaa joskus vastuu asioistaan itse, jotenkin se mielestäni kuuluu itsenäistymiseen mutta ei toki kaikki elä samalla tavalla ja se on ihan ok. Se on vain joskus vaikeaa ymmärtää, minulle kun on tärkeää olla taloudellisesti riippumaton.
Esimerkiksi koen erittäin vääränä sen, että vanhemmilta oltaisiin kiristämässä rahaa seuraa vastaan. En ymmärrä millainen ihminen niin voisi tehdä, että kuinka ahne voi olla... Minä en odota kieli pitkällä että mitä mahdan joskus saada perinnöksi, minulla ei ole rahalla niin paljon väliä. Koska olen elellyt pienillä rahoilla niin tiedän mitä se on, eikä se raha nyt onnea suoraan tuo, ehkä voi jotain kivaa tehdä niillä rahoilla mutta ei se ole elämässä lähellekään tärkeintä ainakaan minulle. Siksi minusta on vähän järkyttävää ollut lukea miten toiset kohtelevat vanhempiaan, että ovat valmiita suunnilleen hylkäämään jos eivät takaa lainaa, eli annetaan rahan tulla väliin. Juuri siksi moni pitää raha-asiat erillään ihmissuhteista, itse pyrin siihen myös vaikka joskus tuleekin lainattua läheiselle. Jotenkin vaan järkyttävää, miten törkeitä toiset ovat vanhempiaan kohtaan, sillä eiköhän niillä vanhemmilla olisi oikeus myös nauttia omista rahoistaan itsekin eikä olla loppuikää rahoittamassa lasten elämää. Tiedän tapauksia jotka kolmekymppisinäkin ovat vanhempien kukkarolla lainaamassa ja pyytämässä jatkuvasti jotain taloudellista avustusta. Minusta sellainen ei vaan ole kovin oikein ehkä niitä vanhempia kohtaan, mutta jokainen toki tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama tilanne kun ap:llä säästetään toistaiseksi n. 500e kuussa eli 6000e vuodessa 200 000e asunnosta 15% on 30 000e, tosin hinnat nousee. Karkeasti säästämiseen menee siis 5 vuotta. Harmittaa maksaa vuokraa siltä ajalta kun voisi maksaa myös lainaa pois, minkäs teet.
Säästämällä, ei se oikein muuten onnistu, jos ei ole saanut vanhemmilta jotain pesämunaa tai perintöä tms.
Asuminen pitää mitoittaa kuluiltaan niin, että pystyy samalla säästämään.
Minulla ei ollut yhtään säästöjä eikä takaajia. Otin pankista ns. omatakauksen ( http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/lainat/asumisen+rahoitus/omatakaus/864262.html ). Siinä maksetaan hieman lisää siitä että saa sen lainan ilman riittävää vakuutta tai takaajia.
Säästimme asuntoa varten hieman yli 10 vuotta, tämän ajan asuimme halvassa vuokrakämpässä. Oli hyvä ratkaisu meille, sillä näiden säästöjen vuoksi ei tarvinnut ottaa hirveän isoa lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:49"]
Minulla ei ollut yhtään säästöjä eikä takaajia. Otin pankista ns. omatakauksen ( http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/lainat/asumisen+rahoitus/omatakaus/864262.html ). Siinä maksetaan hieman lisää siitä että saa sen lainan ilman riittävää vakuutta tai takaajia.
[/quote]
Mistä summista käytännössä puhutaan?
Asunto maksoi mitä ja paljonko teillä oli omaarahaa jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä mahdollisuus ASP-tiliin?
En nyt summia muista, mutta pyrin elämään säästäväisesti ja siirsin sitten rahaa käyttötililtä säästötilille talteen, jottei sitä tullut tuhlattua. Muutaman vuoden näin. Jätettiin ulkomaanreissut tekemättä ja asuttiin pienessä vuokra-asunnossa.
Eka asunto ostettiin vain minun nimiini. Mieheni innostui tuosta ASP-tilistä ja oli tosi hyvä juttu, nimittäin hän säästi sinne tosi tehokkaasti. Sitten ostettiinkin talo, myytiin eka asunto ja mieheni sai tuon edullisen ASP-lainan (sen maksimimäärä oli ainakin silloin 100 000 e). ASP-lainan lisäksi sitten hieman muuta asuntolainaa.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:49"]
Minulla ei ollut yhtään säästöjä eikä takaajia. Otin pankista ns. omatakauksen ( http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/lainat/asumisen+rahoitus/omatakaus/864262.html ). Siinä maksetaan hieman lisää siitä että saa sen lainan ilman riittävää vakuutta tai takaajia.
[/quote]
Mistä summista käytännössä puhutaan?
Asunto maksoi mitä ja paljonko teillä oli omaarahaa jne?
[/quote]
Ostin asunnon yksin. Kaksio Helsingissä, lainasummaa koko hinta, 160 000 euroa. Omatakausta tarvittiin 24 000 eurolle tuosta, muun kattoi asunnon arvo ja valtiontakaus. Omatakaus tuolle summalle maksoi noin 600 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ASP ei kysymykseen yli 30v työssäkäyvä pari, 1 lapsi.
Säästetään ja säästetään. Mutta 15% kassaan saaminen kestää ja kestää, kaikki eivät aina menaa ymmärtää että myös sellaiset ihmiset joiden vanhemmat eivät auta mitenkään haluavat esimerkiksi häät ja joskus käydä pienellä lomalla.
Pienimmät ja halvimmat vuokrakämpät eivät tule lapsen takia kyseeseen.
ap
Sain ennakkoperintönä ensimmäiseen asuntoon tarvittavat 15%, sen jälkeen asuntojen myyntivoitot on kattaneet sen tarvittavan 15%. Valtiontakaus on siis otettu joka lainaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:49"]
Minulla ei ollut yhtään säästöjä eikä takaajia. Otin pankista ns. omatakauksen ( http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/lainat/asumisen+rahoitus/omatakaus/864262.html ). Siinä maksetaan hieman lisää siitä että saa sen lainan ilman riittävää vakuutta tai takaajia.
[/quote]
Mistä summista käytännössä puhutaan?
Asunto maksoi mitä ja paljonko teillä oli omaarahaa jne?
[/quote]
Ostin asunnon yksin. Kaksio Helsingissä, lainasummaa koko hinta, 160 000 euroa. Omatakausta tarvittiin 24 000 eurolle tuosta, muun kattoi asunnon arvo ja valtiontakaus. Omatakaus tuolle summalle maksoi noin 600 euroa.
[/quote]
Sinulla ei siis ollut yhtään omaarahaa kun hait lainaa? Tästä aikaa montako vuotta? Enää ei taida onnistua? voin olla väärässä?
Mieheni ja minä säästimme pari vuotta. Saimme kerättyä 10t. Siitä sitten saatiin lainaa 90t maksimi pankista mut onneksi sillä löydettiin kiva kämppä. Bruttovuositulot yht. 60t. Mielummn maksaa omaa kuin vuokraa ja tuon kämpän maksettua saamme sellaisen asunnon kuin haluamme eli n. 10-15v päästä. Vuokrat nousee täällä hirveesti joten ei saatais kunnolla säästöön ja halutaan lapsiakin joten nyt oli ostettava oma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 12:02"]
Mieheni ja minä säästimme pari vuotta. Saimme kerättyä 10t. Siitä sitten saatiin lainaa 90t maksimi pankista mut onneksi sillä löydettiin kiva kämppä. Bruttovuositulot yht. 60t. Mielummn maksaa omaa kuin vuokraa ja tuon kämpän maksettua saamme sellaisen asunnon kuin haluamme eli n. 10-15v päästä. Vuokrat nousee täällä hirveesti joten ei saatais kunnolla säästöön ja halutaan lapsiakin joten nyt oli ostettava oma.
[/quote]
Minkälaisen kämpän saa 100te:llä?
En tarvinnut takaajia koska minulla oli säästettynä 24% asunnonhinnasta. Ei tarvinnut mitään valtiontakausta lisäksi vaan se riitti pankille. Tästä nyt neljä vuotta. En säästänyt mitään tiettyä summaa vaan siirsin aina käyttötiltä sinne ylimääräiseksi kertyneet rahat säästöön. En elä mitenkään tuhlaillen. En tiedä miten kauan "säästin". Olen aina ollut säästäväinen, ihan lapsesta lähtien minulla on ollut säästötili, jonne olen laittanut osan rahoistani.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 12:00"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:52"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 11:49"]
Minulla ei ollut yhtään säästöjä eikä takaajia. Otin pankista ns. omatakauksen ( http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/lainat/asumisen+rahoitus/omatakaus/864262.html ). Siinä maksetaan hieman lisää siitä että saa sen lainan ilman riittävää vakuutta tai takaajia.
[/quote]
Mistä summista käytännössä puhutaan?
Asunto maksoi mitä ja paljonko teillä oli omaarahaa jne?
[/quote]
Ostin asunnon yksin. Kaksio Helsingissä, lainasummaa koko hinta, 160 000 euroa. Omatakausta tarvittiin 24 000 eurolle tuosta, muun kattoi asunnon arvo ja valtiontakaus. Omatakaus tuolle summalle maksoi noin 600 euroa.
[/quote]
Sinulla ei siis ollut yhtään omaarahaa kun hait lainaa? Tästä aikaa montako vuotta? Enää ei taida onnistua? voin olla väärässä?
[/quote]
Ei ollut yhtään omaa rahaa, olin melko hiljattain valmistunut ja saanut vakituisen työpaikan. Tulot olivat melko hyvät (3500 euroa kuussa) ja työpaikka vakaa iso kv-firma kuitenkin, joten siksi eivät ehkä katsoneet liian isoksi riskiksi antaa minulle yksinäni tuollaista lainaa. 3 vuotta on aikaa lainan otosta ja asunnon ostamisesta.
Kyllä noita omatakauksia vieläkin annetaan, kun Nordea niitä ainakin sivuillaan mainostaa, ja nehän on juuri tuohon oman rahan tai takaajien puute -ongelmaan tarkoitettu. Mutta ovat kuulemma nykyisin kyllä varovaisempia yleensä esim. lainasummien suhteen, kun laman myötä kenenkään työpaikkakaan ei ole kiveen hakatun varma.
Luottokorttinosto 4000e / säästöt 6000e / pankkilaina 90 000e
Lainattiin mummolta 20 000. Maksettiin se mummolle takas asunnonvaihdon yhteydessä, mut korkoja ei... Eli mummohan siinä menetti.
Vanhanaikaisesti säästin 2 vuoden ajan, säästöön jäi 26 000 e. Säästämällä vakuutin myös pankin siitä, että olen kykenevä maksamaan lainan takaisin eli jos ei pysty säästämään, on se maksukin hankalaa. Tosin ei ollut lasta eikä kallista vuokra-asuntoa vaan saatoin asua vaatimattomammin yksiössä.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 00:32"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 17:40"]
Kyllä mä vähän ihmettelen vanhempia, jotka eivät halua tuon verran auttaa, riski on kuitenkin olematon. Realisoituisi vain silloin, jos lainan ottaja ei pystyisi suoriutumaan lainasta ja asunnon myyntihinta olisi alempi kuin jäljelläoleva lainasumma. Mutta jos vanhemmat eivät sitä halua tehdä, niin se on heidän valintansa, jonka saa ihan vapaasti tehdä. Ihan niinkuin lapsetkin voivat tehdä omia valintojaan siitä, miten paljon haluavat vanhempiaan tavata, auttaa ja tukea. Ihan turhaa mun mielestä paasata itsenäisyydestä. Suomessa ollaan liiankin itsenäisiä, puolin ja toisin. Se ei ole hyväksi kenellekään.
[/quote]
No oletpa aika lapsellinen, jos äiti ja iskä ei ota taloudellista riskiä niin sitten ei olla tekemisissä. Vähän niin kuin että jos ette anna rahaa niin ei tartte enää nähdä. Säälittävää, miksi ihmissuhteet ovat kauppatavaraa? Kaikkien tuollaisten vanhempiensa kiristäjien ja rahaa ruinaavien kohdalla toivon, että ne vanhemmat käyttävät itse tienaamansa rahansa omaan hyviinvointiinsa (kuten kuuluukin) ja jättävät lapsensa perinnöttömäksi. Jotenkin sairasta, että jos ei vanhemmat maksa vielä aikuisten lastensa elämistä niin kiristetään välien katkaisulla. Ihmiset vois kyllä ottaa itse vastuunsa elämästään joskus eikä vaan elää vanhempien kustannuksella. Mitäs sitten jos vaikka ne vanhemmat kuolisivat ja perintöäkään ei olisi juuri mitään, olisivat köyhiä vuokra-asujia? Silloinkin varmaan olisitte kiroamassa vanhempia miten ovat pilanneet elämän kun eivät takaa lainoja... Ymmärtäkää jo ihmiset, jokainen tienaa itse rahansa eikä kenenkään muun rahat kuulu teille. Tällä palstalla on näköjään paljon porukkaa jotka eivät ole saaneet napanuoraa katkaistua ja elävät iskän ja äidin kukkarolla. Noloa, kertoo aika paljon.
[/quote]
Jos sinä olet se aikuinen tässä keskustelussa, mitä on tämä sairastelu ja nolostelu? Aika teini-ikäistä kielenkäyttöä, ja kovin värittynyt tulkinta toisen sanoista. Aikuinen ihminen kykenee neuvomaan toista solvaamattakin. Etenkin kun kukaan ei ole tainnut provosoitua ivaamaan ja paheksumaan takaisin.
Mutta sitähän moni epäilee, että napanuoran liian räväkkä katkaiseminen katkeroittaa ja tekee vihaiseksi, eikä kiukku helpota edes ajan kanssa. Et ole ollenkaan ainoa kiukuttelija, joten ongelma tuskin on persoonassasi sinänsä.
Meillä on isovanhempien sukupolvi, joka on noussut ryysyistä rikkauksiin, ja moni näistä taitaa kadehtia nuorempaa polvea, joka on saanut niin paljon enemmän lapsina. Kateus estää ymmärtämästä, että omien lasten ja lastenlasten maailma on nyt jo ankarampi, ja suunta tulee helposti olemaan alaspäin.
Sitä paremmalla syyllä että rahat ovat vanhempien ja heidän asiansa on miettiä mitä niillä tekevät, heidän olisi syytä olla tarkkaan perillä vaihtoehdoista eikä tunteenomaisen harkitsemattomia. Se ajatus, että suvun perinnön saa vapaasti hummata, on melkoisen uusi, eikä ihan läpimietitty. Sitä tärkeämpää on silloin vanhempien kantaa vastuunsa, kun yhteisö on lähtenyt yltiöliberaalille linjalle eikä anna järkeviä neuvoja. Omistusoikeus ei aina ja kaikkialla edes tarkoita hukkaamisoikeutta.
Onneksi täällä moni osaa katsoa asiaa niin kirkkaalla talonpoikaisjärjellä, että oma näkökulmani laajeni. Ainoa asia mistä huomauttaisin: tosiaan on muitakin tapoja kerätä pääomaa sukuun kuin rahan tienaaminen. Minä en ole ehtinyt tienaamaan, koska olen keskittynyt korjaamaan suvun psyykkisiä valmiuksia ja koulutustasoa. Lähtötilanne ei ollut kovin hyvä. Myöhemmällä iällä toivon, että panokseni näkyisi myös taloustilanteen paranemisessa. Mutta vaikeaa on: edellinen lama repi meidän porukassa pahasti sekä taloudellista että fyysistä ja psyykkistä kestokykyä, enkä itsekään ole selvinnyt ihan peloitta. En esimerkiksi uskaltaisi ottaa lainaa oikeastaan ollenkaan, eikä se meidän alojen työttömyystilastoja vasten järkevää olisikaan. Asutaan miehen vanhempien omistamassa talossa, säästöjä ei kerry siihen tahtiin, että niillä suoriutuisi välttämättömistä remonteistakaan, kun opintolainatkin on pitänyt maksaa - puhumattakaan, että olisimme voineet lunastaa talon itsellemme. Emmekä todellakaan vietä häitä tai matkaile muualle kuin mummoloihin, ja sinnekin hiukan harkiten, kun etäällä asuvat.