Miten hankitte ensiasunnon ilman takaajia

Oman asunnonhankinta pitäisi tehdä nykyistä helpommaksi pieni ja keskituloiselle, eikä vaikeuttaa entisestää. Monella köyhällä ei jää muuta perintöä jälkipolville kuin asunto. Kaiken maailman asumistuet yms ovat todellisuudessa vain rikkaiden tukemista. Asumistuki vain vilahtaa köyhän taskussa ennen kuin menee rikkaan kirstuun. Tiedän moni kunnollisia ihmisiä jotka hoitavat asiansa moitteetta mutta saavat silti pientä palkkaa. Sillä ei paljon asuntoja osteta.

Me emme osta asuntoa ennen kuin maailmantalous tasapainottuu, muutaman vuoden odottelulla voi säästää tähtitieteellisiä summia vrt -90 alkuvuodet.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:03"]

Joo, toi on ihan totta, sen takia suomalaisilla ei kerry varallisuutta samalla tavalla kuin muilla, täällä ei ymmärretä, että varallisuus ja hyvinvointi kertyy sen varallisuuden ja hyvinvoinnin päälle, se siis yleensä ikään kuin kumuloituu sukupolvesta toiseen.

[/quote]

Me ei olla mitään varakasta sukua ja ehkä juuri sen vuoksi me ollaan säästetty meidän lapselle heti hänen syntymästään asti. Osittain tulevien perintöverojen pienentämiseksi (lapselle säästetty on pois meidän perinnöstä) ja osittain sen takia, että on lapsella edes jotain, jos ei itse saada mitään säästöön. 

Nyt meidän lapsi on 13-vuotias ja niitä säästöjä on karttunut 40000€. Noilla saa varmaan asunnon omarahoitusosuuden maksettua ja onhan tässä vielä 5 vuotta aika säästää, ennen kuin 18 vuotta tulee täyteen.

Meidän vanhempien kohdalla en edes haaveile mistään kummemmasta vaurastumisesta. Mutta toivoisin, että kun saadaan tämä homma nyt alulle, niin ehkä jo meidän lapsenlapsilla olisi vähän erilaiset lähtökohdat. 

Ei ole mitään järkeä pistää kaikkia omia rahoja haisemaan vain sen takia, kun ei itselläkään mitään ollut. En ole minäkään lapsuusperheeni kanssa kertaakaan ulkomaille päässyt, eihän meillä ollut edes autoa ja ilman telkkariakin oltiin vuositolkulla. Ja syötiin sellaisia ruokia, mitä nykyisin annetaan kai lähinnä koirille - potkaa ja munuaisia. Vaikkei sitä suurta vaurautta omalle kohdalle ehdi tulla, niin eipä silti harmita. Kivasti lämmittää ajatus, että jo omalla lapsella on asiat paljon paremmin! 

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 23:44"]

Anteeksi nyt en ymmärrä. Mitä ihmeellistä siinä on jos menee naimisiin ja pitää häät? ja maksaa ne omasta pussista jos muita maksajia ei ole.

Tai mitä ihmeellista on käydä pienellä lomalla?

Ei toi ap:n juttu nyt mitään kulutus juhlaa tai törsäilyä ole?

Ilmeisesti ap asuu pääkaupunkiseudulla ja tarvitsee perheasunnon? esim 300-400teuroa rahaa pitäisi olla noin 50 000e ja se on todella paljon säästetty jos on maksa kokoajan kovaa vuokraa.

[/quote]

Perheasuntoja saa Helsingistä halvemmallakin, 200000 eurolla saa jo vaikka mitä. Ja kyllä se vaan niin on, että kaikenlaiset häät ja matkat kyllä pidentävät sitä aikaa, joka siihen omarahoitusosuuden säästämiseen menee. 

Myös pankissa arvostetaan sitä, että on pystynyt säästämään sen omarahoitusosuuden. Kun on vaikka kolmen vuoden ajan pistänyt tonnin sivuun kuussa, niin on jo ihan eri asemissa neuvotella lainasta.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 17:40"]

Kyllä mä vähän ihmettelen vanhempia, jotka eivät halua tuon verran auttaa, riski on kuitenkin olematon. Realisoituisi vain silloin, jos lainan ottaja ei pystyisi suoriutumaan lainasta ja asunnon myyntihinta olisi alempi kuin jäljelläoleva lainasumma. Mutta jos vanhemmat eivät sitä halua tehdä, niin se on heidän valintansa, jonka saa ihan vapaasti tehdä. Ihan niinkuin lapsetkin voivat tehdä omia valintojaan siitä, miten paljon haluavat vanhempiaan tavata, auttaa ja tukea. Ihan turhaa mun mielestä paasata itsenäisyydestä. Suomessa ollaan liiankin itsenäisiä, puolin ja toisin. Se ei ole hyväksi kenellekään. 

[/quote]

No oletpa aika lapsellinen, jos äiti ja iskä ei ota taloudellista riskiä niin sitten ei olla tekemisissä. Vähän niin kuin että jos ette anna rahaa niin ei tartte enää nähdä. Säälittävää, miksi ihmissuhteet ovat kauppatavaraa? Kaikkien tuollaisten vanhempiensa kiristäjien ja rahaa ruinaavien kohdalla toivon, että ne vanhemmat käyttävät itse tienaamansa rahansa omaan hyviinvointiinsa (kuten kuuluukin) ja jättävät lapsensa perinnöttömäksi. Jotenkin sairasta, että jos ei vanhemmat maksa vielä aikuisten lastensa elämistä niin kiristetään välien katkaisulla. Ihmiset vois kyllä ottaa itse vastuunsa elämästään joskus eikä vaan elää vanhempien kustannuksella. Mitäs sitten jos vaikka ne vanhemmat kuolisivat ja perintöäkään ei olisi juuri mitään, olisivat köyhiä vuokra-asujia? Silloinkin varmaan olisitte kiroamassa vanhempia miten ovat pilanneet elämän kun eivät takaa lainoja... Ymmärtäkää jo ihmiset, jokainen tienaa itse rahansa eikä kenenkään muun rahat kuulu teille. Tällä palstalla on näköjään paljon porukkaa jotka eivät ole saaneet napanuoraa katkaistua ja elävät iskän ja äidin kukkarolla. Noloa, kertoo aika paljon.

No jos on niin tunari ettei saa edes käsirahaa kokoon, ei kannata ottaa koko lainaa koska todennäköisesti tulee vaikeuksia se maksaa. Jos haluaisi oikeasti säästää, voisi elää tulojensa mukaan ja säästäisi jonkin aikaa asuen sellaisessa asunnossa, jonka vuokrien jälkeen jää rahaa säästöön. Mutta ehkä ongelma onkin siinä kun halutaan asua tuloihin suhteutettuna liian kalliisti, eikä olla valmiita luopumaan yhtään mistään eli säästämään. Itse ei haluta nähdä vaivaa säästämiseen, mutta pyydetään muilta apua. Jos ei takaajilla olisi mitään taloudellista riskiä, ei takaajia tarvittaisi.

Ihan itse säästämällä, maksoin säästöistä reilu 60% uuden kaksion kauppahinnasta, joten loppuun oli helppo saada laina. Olin niihin aikoihin tosi hyväpalkkaisessa työssä ja säästin kaiken mitä pystyin. Ja olin siis niihin aikoihin sinkku eli ihan yksin säästin ja maksoin koko asunnon. Vanhempani ovat melko hyvin toimeentulevia ja meillä on hyvät välit, mutta silti ei tullut mieleenkään pyytää heitä takaamaan lainaa Enkä usko että olisivat suostuneet vaikka olisin pyytänytkin.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 00:19"]

Me ei olla mitään varakasta sukua ja ehkä juuri sen vuoksi me ollaan säästetty meidän lapselle heti hänen syntymästään asti... 

Nyt meidän lapsi on 13-vuotias ja niitä säästöjä on karttunut 40000€. ...Mutta toivoisin, että kun saadaan tämä homma nyt alulle, niin ehkä jo meidän lapsenlapsilla olisi vähän erilaiset lähtökohdat. 

.... Kivasti lämmittää ajatus, että jo omalla lapsella on asiat paljon paremmin! 

[/quote]

Tää on tosi hienoa, teidän lapsi on onnekas, kun sattui syntymään teille.

Mun mielestä sun viestiin tiivistyy hyvin vanhemmuuden ydin, tai ainakin hyvän vanhemmuuden, halutaan antaa parhaat lähtökohdat lapselle, ja toivotaan sen kantavan lapsille ja lapsenlapsille.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 18:54"]

81 ja 82 on lähes ymmärtämättömyyden tasolla tästä elämästä.

Suurin osa vanhemmista on varmasti erittäin ylpeitä jos omat lapset jaksavat opiskella itsensä maisteri- tai sitä ylemmällä tasolle. Mutta juuri siinä tuleekin se suden kuoppa että kun opiskellaan kauan niin 30 kynnyksellä tulee paljon asioita mitä tulisi hankkia mm lapset ja oma-asunto. Vaikka toinen kävisikin töissä erittäinkin hyvin palkatussa työssä niin sitä pesämunaa vain ei ole kerennyt kertymään opiskeluaikoina. Tyhjästä säästäminen vain ottaa aikansa.

Mitä tulee vielä 81 ja 82 kommenteihin niin tottakai jokaisella on vastuu omista asioistaan mutta miksi vanhemmat eivät auta jos mahdollista? Heille on varmasti valtavaa iloa esimerkiksi lapsenlapsista joita voi vaikka olla mahdollisesti tulla yksi enemmän jos isovanhemmat auttavat edes takaamalla asunnon.

Niin ja vielä kysymys 81 ja 82:lle että pitääkö ap:n kuitenkin nöyristellä ja sopeutua vanhempien toiveisiin ja pitääkö ap:n olla valmist auttamaan kun hänen vanhempansa joskus tulevat apua tarvitsemaan? Vanhuus pitää huolen ettei kukaan tule yksin pärjäämään.

[/quote]

No eipä monet kyllä niitä vanhuksia kovin usein käy katsomassa, että aika harvassa on ne jotka oikeasti vanhemmistaan huolehtivat. Ja vastaukseesi, kyllä pitää auttaa vanhuksia. Ne vanhemmat ovat käyttäneet vähintään 18-vuotta elämästään lapsensa hyvinvointiin ja maksaneet siitä myös taloudellisesti paljon. On ihan vastavuoroista että lapsikin voi tehdä jotain vanhempiensa hyväksi, eikä vain ole aikuisenakin viemässä loputkin rahat heiltä. Muutenkin on eri asia auttaa taloudellisesti jos jollain ei ole vaikka edes ruokaa tai vastaavaa, mutta turha mielestäni on sysätä vanhempien vastuulle vielä aikuisiässä sitä ettei itse osaa hoitaa raha-asioitaan, sillä ne olisi jokaisen hyvä itse opetella. Antakaa niille vanhemmille nyt vähän armoa kuitenkin, ne ovat käyttäneet kauan aikaa teihin joten haluaisivat varmaan joskus itsekin nauttia rahoistaan esim. matkailemalla.

Ja minun vanhempani ovat kyllä olleet minusta aina ylpeitä, vaikka nuorena olikin pienellä paikkakunnalla vaikeuksia töiden kanssa, minulla on kuitenkin kaksi ammattia ja kolmas tulossa, ilmeisesti sellainen josta sitten kaikki vanhemmat olisivat ylpeitä;) Kyllä minä tiedän että tyhjästä säästäminen ottaa aikansa, mutta mieti että jos meillä ollut 25-vuotiaina 50.000€ kuitenkin säästössä, niiden nolojen matalapalkkaduunien ansiosta, niin kyllä vanhemmat ovat vaan olleet ylpeitä että lapset pärjänneet ilman että tarvinnut vanhemmilta pyytää. Olisivat varmasti auttaneet taloudellisesti, mutta meistä se olisi vaivaannuttavaa pyytää. Koetaan että halutaan pärjätä itse, kuten aikuisten kuuluukin. Ja on varaa kouluttautua vanhempanakin, kun tullut nuoruus nautittua vapaammasta elämästä maailmaa kiertäen... Onko sille asunnon ostolle jokin aikaraja muuten, sekä lapsien (ja niiden lukumäärän) tekeminen nyt on oma valinta jos lapsia suodaan, eikä kaikilla isovanhemmilla ole väliä onko lapsenlapsia yksi vai viisi, jotenkin hassua laskea lapsentekonsa sen varaan miten vanhemmilta aukeaa kukkaronnyörit... Ja jos opiskelee 10 vuotta niin kyllä siinä ajassa pitäisi töitäkin ehtiä tekemään, jos niistä ei jää säästöön niin ei osaa käyttää rahaa eli asuu tai elää liian kalliisti tuloihin suhteutettuna. Rahaa tekevät fiksut myös helposti useamman tuhatta vuodessa ylimääräistä muuten kuin töitä tekemällä, mutta vaatii vain vähän viitseliäisyyttä;)

Hassua sinänsä, että minä olen elämästä ymmärtämätön. Siis minä, joka olen pärjännyt omillani eikä ole tarvinnut vanhemmilta pyytää rahaa, mutta ne jotka täällä ovat vaatimassa vanhempiensa rahoja vielä aikuisenakin ovat sitten kaiken ymmärtäviä ilmeisesti. Minä joka olen aika köyhästä ja ongelmaisesta perheestä, ollut pienituloinen ja kouluttaudun uudelleen. Mieti kun kaikilla ei edes ole vanhempia jotka voisivat lainoja takailla, aika moni tässä elämässä joutuu pakonkin sanelemana pärjäämään omillaan. Toisista vaan on ja toisista ei. Minä en ole saanut parhaita eväitä elämään, mutta silti olen pärjännyt paremmin kuin monet. Jatkossa tulen pärjäämään vielä paremmin kun saan töitä paremmin palkatulta alalta jonne suorastaan revitään opiskelijat työntekijäpulan vuoksi. Elää voi niin monella tavalla, eikä kaikilla ole kiire minnekään.

Hypo-pankilla on osaomistuskonsepti, joka mahdollistaa ensiasunnon hankkimisen ilman omaa pääomaa.

Ensin ostetaan valittu asunto pankin kanssa kimppaan, niin että pankki omistaa 70% ja sinä 30%. Sinun 30% rahoitetaan Hypon antamalla lainalla.

Sitten maksetaan neljässä vuodessa puolet tuosta 30% prosentin lainasta pois, jolloin olet lainanmaksullasi säästänyt itsellesi sen tarvittavan 15% asunnon hankinta-arvosta. Nyt kun olet maksanut sen 15%, niin saat Hyposta normaalin asuntolainan ja lunastat pankilta pois sen heidän omistamansa 70% asunnosta.

Käytännössä tuohon ei mene sitä 4 vuotta, koska asuntojen hinnat nousevat jatkuvasti. Itse saimme lunastettua koko asunnon itsellemme jo vuoden osaomistuksen jälkeen, koska asuntojen hinnat (ja sitä myötä omistamamme 30% vakuutusarvo) nousivat niin nopeasti. Tämä tapahtui vuonna 2006.

Ota yhteyttä Hypo-pankkiin.

http://www.hypo.fi/files/Hypon%20osaomistuskonsepti1_nettiin_2010.pdf

http://www.hypo.fi/etusivu

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:34"]

HAloo, kyllä opiskelemaan pystyy ihan ilman vanhempien ostamaa asuntoa. Kun avun kanssa kuitenkin on niin, ettei se ole kiristämisen välinen vaan jotain mitä tarjotaan pyytämättä, puolin ja toisin. En ikinä haluisi elää niin kuin moni täällä ehdottaa, siinäpä kehkeytyy mukavat välit lähisukulaisiin kun takauksilla ja rahoilla ostetaan yhteistä aikaa, vanhuudenturvaa ja lapsenlapsia. 

Kunnia-asia ei ole itsenäisyys, vaan ne oikeasti läheiset välit, jotka keskinäinen riippumattomuus tekee mahdolliseksi. Sellaiset suvut sitäpaitsi vaurastuvat, joissa jokainen sukupolvi tienaa rahaa, eikä kuluta aiempien keräämää pääomaa. 

[/quote]

No juuri näin, aivan kuin nuori joka ei asu opiskeluaikana omistusasunnossa olisi heti joku itsariin tuomittu köyhäläinen. Ja juurikin tuo, ketkä edes kehtaavat kiristää vanhempiaan? Apu pitäisi olla pyyteetöntä, eikä niin että rahalla kiristetään seuraa. Aivan kieroutunutta. Parhaat välit ovat mielestäni sellaiset, että tietää että apua tarvittaessa voisi saada, mutta että on taloudellisesti riippumaton ja haluaa sitä olla, että raha-asioita ei olla sotkemassa ihmissuhteisiin ennen kuin on ehkä viimeinen pakko jos elämässä tulee niin pahat vastoinkäymiset. Minun nuoruudessani oli kotiolot pienempituloiset, mutta elämän jännien käänteiden vuoksi ovat toinen vanhempani ja hänen puolisonsa nykyään hyvin tienaavia ja omaisuuttakin löytyy mm. useamman omistusasunnon kautta. Toinen vanhempani kouluttautui uudelleen hyvätuloiselle alalle, toinen edennyt työelämässä muutoin ja noh, yllätyksiä elämään osuu myös. Eipä itselläkään tulevaisuus vielä nuorena näyttänyt loistavalle vaikka tulikin omillaan pärjättyä ja oli varaa matkailla ympäri maailmaa yms., mutta koko ajan tilanne parantui mitä vanhemmaksi tuli ja tulee vain parantumaan. Että joskus se köyhempi sukukin voi kääntää kelkkansa;)

Sellaiset suvut sitäpaitsi vaurastuvat, joissa jokainen sukupolvi tienaa rahaa, eikä kuluta aiempien keräämää pääomaa. 

Tällaisista jutuista huomaa ettei taviksilla ole mitään käsitystä rahasta, tiedätkö mitä varten raha on? Ei mitään tuhlaamista varten, vaan isolla varallisuudella tehdään lisää rahaa, sitä varten se on.

Esim. jos sulla on vaikka viisi miljoonaa, sulla on hieman erilaiset mahdollisuudet tehdä toiset viisi miljoonaa.

Pääomalla on tarkoitus tehdä lisää sitä rahaa, ja se on mahdollista ennen kaikkea vauraille suvuille, joilla sitä pääomaa kertyy enemmän, ja enemmän sukupolvelta toiselle.

Tämän takia rikkaat rikastuu, ja köyhät köyhtyy.

Täysin järjetön avautuminen aikaisemalta kirjoittajalta. En ymmärrä, minä isovanhempi toivon että lapseni huolehtivat ensimmäisenä omista jälkeläisistään, mitenkä se ankka loru nyt menikään kun äiti ankka kantoi selässään poikasta ja kysyi siltä että huolehditko minusta kun olen vanha jne. Toivon ettei minun lapsistani ole tullut, saati lapsenlapsistani tulisi kirjoittajankaltaisia katkeria ihmisiä joille suurin toitotuksen aihe on se että MINÄ olen yksin kaiken omaisuuteni raatamalla saanut kasaan. Elämän pitää olla kivaa ja vanhempien omien voimien mukaan pitää antaa lapsille vauhtia alamäessä mutta myös rohkaista ylämäessä. Tämä ketjussa oleva takaus asia on pienimpiä avustuksia mitä vanhempi voi lapsensa eteen tehdä. Se muuten ei maksa penniäkään ja on hyvä todistus ulkopuolisille että uskaltaa luottaa omiin lapsiinsa. En minäkään ulkopuolisia mene takaamaan mutta perhe on vahva kun se pitää yhtä ja tukee toinen toisiaan.

ASP säästäminen on hyvä, mutta se pitää aloittaa ajoissa. Porras menetelm on hvyä, osta ensi halpa ja sitten pikku hiljaa aina kallimpaan. Mutta kaikki lähtee ensin säästämisestä liikkeelle, muuten et sitä asuntoa saa ilman takaajia. Mä olen kulkenut tuon polun.

Tätä ketjua lukiessa ei voi kuin kauhistelle minkälaisia ihmisiä on. Tottakai jokainen asiansa hoitanut ja omat velkansa maksanut ihminen on kasvattanut sellaisia lapsia joille voi taata muutaman kymppitonnin. Vuokran maksaminen ei vain ole järkevää jos voi asua omassa kodissa. Ilman muuta lapsiaan kuuluu tukea.

Tässä ketjussa tulee liian usein ilmi että ihmiset kertakaikkiaan haluat olla ja pitää lapsensa köyhinä. Ei tarvita mitään viittä miljoonaa siihen että pystytään tekemään rahaa. Suosittelen kaikille lämpimästi kirjaa TOTUUS TALOUDESTASI, sieltä saa uusia näkökulmia niin kovin kapeaan katsonta kantaan mitä moni täällä edustaa. Kauniita unia kaikille tasapuolisesti.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 00:19"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2014 klo 20:03"]

Joo, toi on ihan totta, sen takia suomalaisilla ei kerry varallisuutta samalla tavalla kuin muilla, täällä ei ymmärretä, että varallisuus ja hyvinvointi kertyy sen varallisuuden ja hyvinvoinnin päälle, se siis yleensä ikään kuin kumuloituu sukupolvesta toiseen.

[/quote]

Me ei olla mitään varakasta sukua ja ehkä juuri sen vuoksi me ollaan säästetty meidän lapselle heti hänen syntymästään asti. Osittain tulevien perintöverojen pienentämiseksi (lapselle säästetty on pois meidän perinnöstä) ja osittain sen takia, että on lapsella edes jotain, jos ei itse saada mitään säästöön. 

Nyt meidän lapsi on 13-vuotias ja niitä säästöjä on karttunut 40000€. Noilla saa varmaan asunnon omarahoitusosuuden maksettua ja onhan tässä vielä 5 vuotta aika säästää, ennen kuin 18 vuotta tulee täyteen.

Meidän vanhempien kohdalla en edes haaveile mistään kummemmasta vaurastumisesta. Mutta toivoisin, että kun saadaan tämä homma nyt alulle, niin ehkä jo meidän lapsenlapsilla olisi vähän erilaiset lähtökohdat. 

Ei ole mitään järkeä pistää kaikkia omia rahoja haisemaan vain sen takia, kun ei itselläkään mitään ollut. En ole minäkään lapsuusperheeni kanssa kertaakaan ulkomaille päässyt, eihän meillä ollut edes autoa ja ilman telkkariakin oltiin vuositolkulla. Ja syötiin sellaisia ruokia, mitä nykyisin annetaan kai lähinnä koirille - potkaa ja munuaisia. Vaikkei sitä suurta vaurautta omalle kohdalle ehdi tulla, niin eipä silti harmita. Kivasti lämmittää ajatus, että jo omalla lapsella on asiat paljon paremmin! 

[/quote]

Muuten oikein hyvä kirjoitus, mutta silmään pisti tuo "vielä on 5 vuotta aikaa säästää ennen 18-vuotispäivää".

Et kai ole heittämässä lastasi ulos 18-vuotiaana? Sen ikäinen kaipaa perheen ympärilleen, eikä ole missään mielessä kypsä elämään ypöyksin.

Suomessa heitetään lapset pihalle heti 18-vuotiaana, muualla maailmassa sellainen ei tulisi kuuloonkaan, vaan perhe pitää yhtä, kunnes lapsi pariutuu ja perustaa oman perheen.

En ymmärrä lainkaan tätä suomalaista perhemallia, jossa jokaisen pitäisi yksinään elää pikku kopperossaan. Niin nuoren kuin vanhuksenkin. Yhdessä olisi paljon mukavampaa ja antoisampaa! Ja se suomalaisten kansantauti no. 1, eli yksinäisyyskin, olisi parannettu tauti.

En kyllä ihmettele yhtään miksi ihmiset valittavat yksinäisyyttä, jo pelkästään tätä ketjua lukiessa ymmärtää miten itsekkäitä ja omahyväisiä ollaan ja jos ei ole koskaan itse saanut apua ei myöskään ole sitä valmis antamaan, kyllä sitä varmasti iän myötä katkeroituu jos koko elämä on ollut yhtä raatamista, ilman lomia ja toisten tukea. Tee toiselle minkä toivoitsit itselle tehtävän. Vanhempana ymmärrän oikein hyvin tilanteen jossa ollaan opiskeltu ja valmistutaan lähempänä 30 ikävuotta eikä rahaa ole kerääntynyt säästöön. Kuitenkin uskallan väittää että nämä ihmiset ovat tyytyväisempiä ratkaisuunsa sitten kun ovat 50 vuotiaita kun ne jotka eivät opiskelleet ja siten parantaneet omia asemiaan työelämässä. Itse en ole mitään muuta harmitellut niin paljon kuin sitä että miksi en opiskellut enempää vaikka vähän hitaammallakin tahdilla. Itse aikanani muutin kotoani pieneen omaan kerrostalo yksiön. Perheen lisääntyessä vanhempani muuttivat kerrostaloon ja me minun lapsuuden kotiini. Tämä oli hyvä ratkaisu meille. Olen ollut mukana jokaisen lapseni ensiasunnon ostossa en enää seuraavissa. Todella väliinpitämättömät vanhemmat jättävät osalistumatta lapsen ensimmäisen omanasunnon ostoon, ensimmäisestä asunnosta saa hyvän kohteen ylimääräisille rahoille, rahoittaa kummasti nuoren elämää ja on hyvä ponnahduslauta siinä vaiheessa kun tarvitaan isompi kun perustetaan oikea perhe.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 01:30"]

Täysin järjetön avautuminen aikaisemalta kirjoittajalta. En ymmärrä, minä isovanhempi toivon että lapseni huolehtivat ensimmäisenä omista jälkeläisistään, mitenkä se ankka loru nyt menikään kun äiti ankka kantoi selässään poikasta ja kysyi siltä että huolehditko minusta kun olen vanha jne. Toivon ettei minun lapsistani ole tullut, saati lapsenlapsistani tulisi kirjoittajankaltaisia katkeria ihmisiä joille suurin toitotuksen aihe on se että MINÄ olen yksin kaiken omaisuuteni raatamalla saanut kasaan. Elämän pitää olla kivaa ja vanhempien omien voimien mukaan pitää antaa lapsille vauhtia alamäessä mutta myös rohkaista ylämäessä. Tämä ketjussa oleva takaus asia on pienimpiä avustuksia mitä vanhempi voi lapsensa eteen tehdä. Se muuten ei maksa penniäkään ja on hyvä todistus ulkopuolisille että uskaltaa luottaa omiin lapsiinsa. En minäkään ulkopuolisia mene takaamaan mutta perhe on vahva kun se pitää yhtä ja tukee toinen toisiaan.

[/quote]

Miksi minä olisin katkera? Oletan että tarkoitat minua, kirjoitin viestin nro. 126. Nimenomaanhan minulla ollut elämä kivaa, aika huolettomasti tullut elettyä nuorena kun on reissattu ympäri maailman yms niin paljon mitä harva on kokenut ja pitänyt hauskaa, etsinyt sitä omaa juttuaan ja tehnyt vapaaehtoistyötäkin. Minulla ei ollut nuorena kiire jatkamaan opintoja toiselle paikkakunnalle koska olin koulukiusattu. Ei minua haittaa että kolmas, arvostetumpi ammattini tulee vasta 30-vuotiaana, toisilla kun on kiire päästä uraputkeen jo niin nuorena. Minua tympii se, että ihmiset pitävät toisia nollana jos eivät ole maistereita 25-vuotiaina ja asu silloin omistusasunnossa jonka vanhemmat taanneet. Elämää voi elää toisinkin, kaikilla ei ole niin kiire vaan voi kerrytellä säästöjä rauhassa nauttien elämästä, kuten me teimme. Ja minusta se nyt vaan on hyvin että on 50.000€ rahaa kaksivitosena ja paljon työkokemusta sekä kaksi koulutustakin, puhumattakaan siitä elintasosta matkailuineen joka on ollut, kun ottaa huomioon miten pienillä tuloilla oltu saati mitkä ovat taustat. Sanoisin siis, että toiset osaavat tehdä rahaa ja toiset eivät, meillä tulot ovat pitkään olleet nousussa ja tulevat nousemaan entisestään eli jos on käytännössä tyhjästä säästetty noin paljon, voi miettiä paljonko tulevaisuudessa on kun tulot ovat moninkertaiset. Raha tulee rahan luokse, niin se vain on. Kun on tarpeeksi omaisuutta, sillä tehdään rahaa lisää.

Olen iloinen ja ylpeä siitä että olen pärjännyt omillani, myös silloin kun olin työtön välillä ja matalapalkkaisessa duunissa. Minun suurimmat toitotuksen aiheeni ovat kyllä ihan muualla, tässä keskustelussa nyt oli kyse kuitenkin asunnon ostamisesta ja säästämisestä. Me olisimme saaneet miehen kanssa taloudellista apua kumpienkin vanhemmilta sekä takauksen myös, emme tarvinneet. Eli kyllä meitä on tuettu ja kannustettu, mutta emme ole halunneet ottaa rahallista tukea vastaan.

Minä koen äärimmäisen itsekkääksi sellaisen vanhempien taloudellisen kiristämisen mitä täällä on mainittu, että jos vanhemmat eivät tue rahallisesti niin seuranpito loppuu siihen. Minusta tuollainen on oksettavaa, en koskaan voisi alkaa vanhemmiltani vaatimaan rahaa, saati vielä että kiristäisin sillä seuraani. Koska myöskin taloutemme on hyvällä mallilla, minulla ei ole väliä vaikka perintöä ei koskaan tippuisikaan. Sitä riittää kummankin vanhemmilla, mutta ensisijaisesti toivon että he nauttivat tienaamistaan rahoistaan matkustelulla ja muulla, nauttisivat elämästä kun voivat. Koska raha tilillä ei tuo onnea, mutta ne asiat mitä rahalla voi tehdä, voivat tuodakin. Koska on tarpeeksi omaa rahaa, ei ole tarve kuolata toisten rahoja. Minun mielestäni sellainen on ahnetta ja jotenkin väärin.

Täällä on varmasti kaikki onnelisia tämän hieman agressiivisen nro 136 puolesta, kaikille ei ole avautunut yhtä hienoja mahdollisuuksia eikä kaikki ole kiertäneet maapalloa rankasti töitätehden mutta samalla säästäen julmetusti, hienoa olen onnellinen puolestasi. Meille tavallisille vanhempiemme kanssa toimeentuleville järkevin tapa hankkia asunto on ollut vanhempien 15 pinnan takaus. Ei siinä ole vanhempamme antaneet meille yhtään rahaan sen varmasti myös kirjoittaja 136 ymmärtää?